Suomen munuaistautirekisteri Vuosiraportti 0 Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 0...ii Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...iii Väestö tuhans

Transkriptio

1 Vuosiraportti 0 Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta Vuosi Tyypin 1 ja 2 diabetes yhteensä Tyypin 2 diabetes Muu määritetty diagnoosi Tyypin 1 diabetes Glomerulonefriitti Tarkemmin määrittämätön Monirakkulatauti Amyloidoosi Pyelonefriitti

2 Suomen munuaistautirekisteri Vuosiraportti 0 Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 0...ii Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...iii Väestö tuhansina henkilöinä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Aluejako sairaanhoitopiireittäin...1 Väestö tuhansina henkilöinä alueittain, ikäryhmittäin ja sukupuolittain Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain 0 päivää hoidon aloituksesta Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmittäin Aktiivihoidon ilmaantuvuus, kansainvälinen vertailu Aktiivihoidossa olevat potilaat sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Aktiivihoidossa olevat potilaat ikäryhmittäin ja alueittain 0... Aktiivihoidon vakioitu esiintyvyys alueittain Aktiivihoidon esiintyvyys sairaanhoitopiireittäin Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa hoitomuodoittain Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa diagnoosiryhmittäin Aktiivihoidon esiintyvyys , kansainvälinen vertailu... Hoitomuodon muutokset vuoden 0 aikana...11 Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain (aktiivihoidon alusta 0 päivän sisällä kuolleet on poistettu analyysistä) Kaikkien aktiivihoitopotilaiden potilasvuosien määrä diagnoosin mukaan Dialyysipotilaiden potilasvuosien määrä diagnoosin mukaan Munuaisensiirtopotilaiden potilasvuosien määrä diagnoosin mukaan Aktiivihoidon esiintyvyyden ennuste vuoteen 15 asti...15 Ensimmäisen munuaissiirrännäisen toimimisen todennäköisyys transplantaatiokausittain Ensimmäisen munuaissiirrännäisen toimimisen todennäköisyys diagnooseittain Ensimmäisen munuaissiirrännäisen saaneiden potilaiden immunosuppressiolääkitys vuoden lopussa Peritoneaalidialyysipotilaiden vatsakalvotulehdukset ikäryhmittäin Hemodialyysipotilaiden veritiemuodot ikäryhmittäin vuoden lopussa Satelliittiyksikössä tai terveyskeskuksessa hoidossa olevien hemodialyysipotilaiden nefrologikonsultaatiot Munuaisbiopsian käyttö diagnoosin varmistamiseksi diagnoosiryhmittäin Hakemisto, joka kattaa vuosiraportit

3 Suomen munuaistautirekisteri 0 Suomen munuaistautirekisterin Vuosiraportti 0 esittää uusimmat tiedot uremian aktiivihoidon (dialyysi ja munuaisensiirto) ilmaantuvuudesta ja esiintyvyydestä väestötasolla. Raportoimme myös aktiivihoitopotilaiden kuolleisuudesta vuosittain. Suomen munuaistautirekisterissä on tiedot arviolta ainakin prosentista Suomen kaikista aktiivihoitopotilaista. Vuoden 0 lopussa rekisterissä oli tiedot 8 85:stä vuoden 1 jälkeen aktiivihoidossa olleesta potilaasta. Aktiivihoidon esiintyvyys on kasvanut tasaisesti noin 5 prosenttia vuodessa kymmenen viime vuoden aikana. Ilmaantuvuuden kasvu on hidastunut. Vuosina 1 18 ilmaantuvuus kasvoi 5 prosenttia vuodessa, mutta sen jälkeen ilmaantuvuus on pysynyt lähes muuttumattomana. Mikäli suuntaus jatkuu, dialyysihoidon esiintyvyyden kasvu todennäköisesti hidastuu lähivuosina (sivu 15). Munuaisensiirtopotilaiden määrään aktiivihoidon ilmaantuvuus ei juurikaan vaikuta; siihen vaikuttaa eniten munuaisensiirtotoiminnan kapasiteetti. Suomessa aktiivihoidon ilmaantuvuus ja esiintyvyys ovat kansainvälisen mittapuun mukaan vielä suhteellisen pienet (sivu 5 ja sivu ). Aktiivihoitopotilaiden tavallisin diagnoosi on glomerulonefriitti (2 prosenttia hoitovuosista), jos tyypin 1 ja 2 diabetes katsotaan erillisiksi diagnooseiksi (sivu 1). Munuaisensiirtopotilailla tyypin 2 diabetes on harvinainen diagnoosi ja glomerulonefriitin osuus on 0 prosenttia hoitovuosista (sivu ). Dialyysipotilaiden tavallisin diagnoosi on tyypin 2 diabetes, ja sitä sairastavien hoitoajoista koostuu 1 prosenttia dialyysihoitovuosista (sivu ). Vuosiraportti sisältää lisäksi erityisanalyysit munuaissiirrännäisten toimivuudesta (sivut 1 ja ), uusien munuaisensiirtopotilaiden immunosuppressiolääkityksestä (sivu 18), peritoneaalidialyysipotilaiden vatsakalvotulehduksista (sivu 18), hemodialyysipotilaiden veritiemuodoista ja hoidosta satelliittiyksiköissä (sivu 1) sekä biopsian käytöstä munuaisdiagnoosin varmistamiseksi (sivu ). Suomen munuaistautirekisteri on valtakunnallinen terveydenhuollon erillisrekisteri, jonka toiminta rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella. Raportissa esitetyt tilastot on päivitetty HYKS:n munuaisensiirtoyksikön munuaisensiirtopotilaiden valtakunnallisen seurantarekisterin tiedoilla. Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä kiittää raportoivien sairaaloiden henkilökuntaa hyvästä yhteistyöstä. Helsingissä 18. lokakuuta 0 Patrik Finne Vastuullinen lääkäri Carola Grönhagen-Riska Johtoryhmän puheenjohtaja

4 Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä Sirpa Aalto, THM, Munuais- ja Siirtopotilaiden Liiton toiminnanjohtaja Ilpo Ala-Houhala, dosentti, apulaisylilääkäri TAYS Patrik Finne, LT Carola Grönhagen-Riska, professori, toimialajohtaja HUS, HYKS Risto Ikäheimo, LT, apulaisylilääkäri OYS Rauni Jukkara, TH, Suomen munuaistautirekisterin toimistosihteeri Pauli Karhapää, LT, apulaisylilääkäri KYS Marjatta Linnanvuo, nefrologian erikoislääkäri OYS Kaj Metsärinne, dosentti, Suomen nefrologiyhdistyksen puheenjohtaja Maija Piitulainen, Munuais- ja Siirtopotilaiden Liiton puheenjohtaja Kai Rönnholm, dosentti, osastonylilääkäri HYKS, LNS Kaija Salmela, dosentti, osastonylilääkäri HYKS Risto Tertti, LT, nefrologian erikoislääkäri, TYKS

5 Taulukko 1. Väestö tuhansina henkilöinä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1 0 Sairaanhoitopiiri 1 18 Vuosi Muutos (%) Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa ,0,, 1,1, 0,2, 2,2 5,, 5,2,5 2,,0 0,,1 5,5,, 8,0 5,0 Alue Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen , 1, 1,8 2,8 1,1 Koko maa ,8 Vuoden 0 lopussa Suomessa oli 5,22 miljoonaa asukasta (Taulukko 1, lähde: Tilastokeskus). Kymmenen viime vuoden aikana väestömäärä on kasvanut eteläisellä, lounaisella ja läntisellä alueella. Itäisellä ja pohjoisella alueella väestömäärä on vähentynyt. Vuodesta 1 väestömäärä on kasvanut sairaanhoitopiirissä ja vähentynyt sairaanhoitopiirissä. Koko maan väestömäärä on kasvanut 2,8 prosenttia. Kuvion numerot viittaavat taulukossa 1 mainittuihin sairaanhoitopiireihin. Raportissa alue tarkoittaa yliopistosairaalaaluetta. Kuvio 1. Aluejako sairaanhoitopiireittäin Suomen munuaistautirekisteri 0 Pohjoinen alue 21 Läntinen alue Lounainen alue Itäinen 11 alue Eteläinen alue Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 0 1

6 Taulukko 2. Väestö tuhansina henkilöinä alueittain, ikäryhmittäin ja sukupuolittain Suomen munuaistautirekisteri 0 Alue Ikäryhmä, v 0 1 (%) (%) 5 (%) 5 (%) > 5 (%) Koko väestö Eteläinen Miehet Naiset Yhteensä 8 (25) 0 (22) 08 (2) 1 () 12 (5) 25 () 20 (2) 25 (2) 5 (2) 5 () 1 (8) 12 () 1 () (8) 0 () 88 (0) 8 (0) 5 (0) Lounainen Miehet Naiset Yhteensä 8 (2) 8 (21) 11 (2) 115 () 112 (1) 22 (2) 0 (2) 1 (28) 1 (28) 2 () () 5 () 1 (5) (11) 5 (8) (0) (0) 12 (0) Läntinen Miehet Naiset Yhteensä (25) 1 (22) 281 (2) () 18 (0) (2) 1 (2) 1 (2) (28) 8 (8) 0 () 8 () 1 (5) () 5 (8) 58 (0) 0 (0) 11 (0) Itäinen Miehet Naiset Yhteensä 2 (2) (22) 1 (2) 1 (1) 125 (2) 258 (0) 12 (0) 1 (28) 2 (2) 8 () 5 () 8 () 2 (5) (11) (8) 22 (0) (0) 85 (0) Pohjoinen Miehet Naiset Yhteensä 8 (2) (2) 11 (2) 1 () 8 (0) 228 (2) 0 (28) 5 (2) 15 (2) 2 (8) () 1 (8) 1 (5) 0 (8) () (0) 0 (0) 2 (0) Koko maa Miehet Naiset Yhteensä (25) 0 (2) 120 (2) 8 () 80 (2) 15 () 2 (28) 28 (2) 52 (28) 0 (8) 25 () 5 () 121 (5) 2 () 8 () 255 (0) 2 (0) 52 (0) Taulukko 2 esittää väestön ikä- ja sukupuolijakauman alueittain. Eteläisellä alueella työikäisten ( v) osuus on koko maan suurin, prosenttia, ja eläkeikäisten osuus on pienin, 1 prosenttia. Muualla maassa vastaavat osuudet ovat 5 0 prosenttia ja prosenttia. Kuviossa 2 esitetään kroonisen uremian aktiivihoidon (dialyysi tai munuaisensiirto) ilmaantuvuus alueittain vuosina 1 0 tasoitettuina keskiarvoina. Ilmaantuvuusluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen Suomen väestöä vakioväestönä. Väestön muutokset vuosina 1 0 on otettu huomioon. Vakiointi poistaa väestön ikä- ja sukupuolijakauman vaikutuksen alueellisten ilmaantuvuuslukujen eroihin. Koko maassa ilmaantuvuus ei ole oleellisesti muuttunut vuodesta 18. Kuvio 2. Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1 0 Vakioitu ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta Vuosi Eteläinen Läntinen Lounainen Koko maa Pohjoinen Itäinen 2 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 0

7 Taulukko. Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1 0 Sairaanhoitopiiri Uusien potilaiden määrä Uusien potilaiden määrä/1 miljoona asukasta keskimäärin keskimäärin Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa Alue Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen Koko maa Lapset < 15 v Kuvio. Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain 0 päivän kuluttua hoidon aloituksesta Suomen munuaistautirekisteri 1 0 Vakioitu ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta Vuosi Eteläinen Läntinen Koko maa Lounainen Pohjoinen Itäinen Taulukossa esitetään sairaanhoitopiireittäin ja alueittain uusien aktiivihoitopotilaiden määrä ja aktiivihoidon ilmaantuvuus. Koko maassa ilmaantuvuus on kasvanut viiden viime vuoden aikana prosenttia ja kymmenen viime vuoden aikana 2 prosenttia. Eteläisellä, lounaisella ja läntisellä alueella ilmaantuvuus oli 12 prosenttia suurempi vuonna 0 kuin vuonna 18. Pohjoisella alueella ilmaantuvuus oli viidessä vuodessa kasvanut 5 prosenttia, vaikka ilmaantuvuus kahden viime vuoden aikana on pienentynyt. Itäisellä alueella ilmaantuvuus vuonna 0 oli edellisvuoden lukua huomattavasti matalampi ja 0 prosenttia pienempi kuin vuonna 18. Vuosina 1 0 keskimääräinen ilmaantuvuus oli suurin lounaisella ja itäisellä alueella ja pienin eteläisellä alueella. Sairaanhoitopiireissä viiden vuoden keskimääräinen ilmaantuvuus oli uutta aktiivihoitopotilasta vuodessa miljoonaa asukasta kohti. Kuviossa on esitetty tasoitettuina keskiarvoina aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus 0 päivän kuluttua hoidon aloituksesta alueittain. Suomen munuaistautirekisteri ei tallenna tietoja potilaista, joiden munuaistoiminta on palautunut 0 päivän kuluessa aktiivihoidon alusta. Kuviosta on lisäksi poistettu ne potilaat, jotka ovat kuolleet tai muuttaneet ulkomaille 0 päivän kuluessa hoidon aloittamisesta. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 0

8 Kuvio. Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri 15 0 Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta 5 Tyypin 1 ja 2 diabetes yhteensä Tyypin 2 diabetes Muu määritetty diagnoosi Tyypin 1 diabetes Glomerulonefriitti Tarkemmin määrittämätön Monirakkulatauti Amyloidoosi Pyelonefriitti Vuosi Kuvio esittää aktiivihoidon ilmaantuvuuden tasoitettuina keskiarvoina diagnooseittain. Tyypin 1 ja 2 diabetes ovat yleisimmät krooniseen uremiaan johtavat sairaudet. Diabeetikoiden osuus kaikista uusista aktiivihoitopotilaista on kasvanut; 180-luvulla osuus oli 25 prosenttia, 10- luvulla se oli 1 prosenttia ja vuosina 00 0 se oli 5 prosenttia. Glomerulonefriitin aiheuttama ilmaantuvuus on laskenut suhteellisesti; sen osuus kaikista uusista diagnooseista oli 2 prosenttia 180-luvulla, 18 prosenttia 10-luvulla ja prosenttia vuosina Ryhmään muu määritetty diagnoosi kuuluvat mm. nefroskleroosi, muut systeemisairaudet, virtsateiden obstruktiot, synnynnäiset sairaudet ja tubulointerstitiaalinen nefriitti. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 0

9 Kuvio 5. Aktiivihoidon ilmaantuvuus 02. Kansainvälinen vertailu. Suomen munuaistautirekisteri 02 Yhdysvallat Japani Saksa Belgia, hollanninkielinen Kreikka Espanja, Valencia Espanja, Katalonia Itävalta Tanska Ruotsi Skotlanti Alankomaat Espanja, Baskia Englanti ja Wales Norja Suomi Islanti Venäjä Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta Kuviossa 5 on esitetty aktiivihoidon ilmaantuvuus vuonna 02 ERA-EDTA-rekisteriin ( raportoineissa maissa sekä Japanissa ja Yhdysvalloissa (USRDS, Report 0, Suomessa ilmaantuvuus oli vertailussa kolmanneksi pienin. Yhdysvalloissa ilmaantuvuus oli 2 prosenttia suurempi ja Ruotsissa prosenttia suurempi kuin Suomessa. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 0 5

10 Taulukko. Aktiivihoidossa olevat potilaat sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1 0 Sairaanhoitopiiri Potilaiden määrä Potilaita/1 miljoona asukasta Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa Alue Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen Koko maa Taulukossa on esitetty vuoden lopussa aktiivihoidossa olleiden potilaiden määrä ja aktiivihoidon esiintyvyys 1 0. Koko maassa esiintyvyys kasvoi 5 prosenttia vuodesta 1 ja 2 prosenttia vuodesta 18. Sairaanhoitopiireissä esiintyvyys oli kasvanut 12 prosenttia kymmenessä vuodessa ja prosenttia viidessä vuodessa. Vuoden 0 lopussa esiintyvyys oli suurin lounaisella alueella ja pienin läntisellä alueella. Vuodesta 1 esiintyvyys oli kasvanut eniten lounaisella alueella (1 prosenttia) ja vähiten läntisellä alueella (58 prosenttia). Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 0

11 Taulukko 5. Aktiivihoidossa olevat potilaat ikäryhmittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri 0 Alue Potilaiden määrä Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 0 1 v v 5 v 5 v > 5 v Kaikki 0 1 v v 5 v 5 v > 5 v Kaikki Eteläinen Miehet Naiset Yhteensä Lounainen Miehet Naiset Yhteensä Läntinen Miehet Naiset Yhteensä Itäinen Miehet Naiset Yhteensä Pohjoinen Miehet Naiset Yhteensä Koko maa Miehet Naiset Yhteensä Kuvio. Aktiivihoidon vakioitu esiintyvyys alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1 0 Vakioitu esiintyvyys/1 miljoona asukasta Lounainen Eteläinen Koko maa Itäinen Pohjoinen Läntinen Taulukossa 5 esitetään aktiivihoitopotilaiden määrä ja aktiivihoidon esiintyvyys ikäryhmittäin ja sukupuolittain eri alueilla. Koko maassa aktiivihoidon esiintyvyys oli miehillä 5 prosenttia suurempi kuin naisilla. Esiintyvyys oli suurin 5 -vuotiaiden ikäryhmässä (1 55 potilasta/1 miljoona ikäryhmän asukasta) ja pienin alle -vuotiailla (5 potilasta/1 miljoona ikäryhmän asukasta). Kuviossa alueiden esiintyvyysluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen Suomen väestöä vakioväestönä. Väestön muutokset vuosina 1 0 on otettu huomioon. Vakiointi poistaa väestön ikä- ja sukupuolijakauman vaikutuksen alueellisten esiintyvyyslukujen eroihin Vuosi Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 0

12 Kuvio. Aktiivihoidon esiintyvyys sairaanhoitopiireittäin Suomen munuaistautirekisteri 0 Lappi 2 potilasta/1 milj. as. Koko maa 1 potilasta/1 milj. asukasta Ryhmä 1 < 2 potilasta/1 milj. as. Ryhmä potilasta/1 milj. as. Ryhmä > 88 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 88 Pohjois- Pohjanmaa 28 Kainuu 1 Keski- Pohjanmaa 5 Vaasa 5 Etelä- Pohjanmaa 50 Keski-Suomi 50 Pohjois-Savo 01 Pohjois-Karjala 5 Ahvenanmaa 8 Satakunta 8 Varsinais- Suomi 0 Pirkanmaa 00 Kanta- Häme 50 Helsinki- Uusimaa 58 Päijät- Häme 1 Etelä-Savo 02 Kymenlaakso 2 Etelä- Karjala 51 Itä-Savo Kuviossa sairaanhoitopiirit on jaettu kolmeen ryhmään. Aktiivihoidon esiintyvyys oli seitsemässä sairaanhoitopiirissä alle 2, seitsemässä 2 88 ja seitsemässä yli 88 potilasta/1 milj. asukasta. Alueet vastaavat yliopistosairaala-alueita (alueiden rajat on piirretty paksulla viivalla). 8 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 0

13 Kuvio 8. Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa hoitomuodoittain Suomen munuaistautirekisteri 15 0 Esiintyvyys/1 miljoona asukasta Peritoneaalidialyysi 500 Hemodialyysi Munuaisensiirto Kuvio. Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa diagnoosiryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri 15 0 Esiintyvyys/1 miljoona asukasta Vuosi Tyypin 1 ja 2 diabetes yhteensä Glomerulonefriitti 0 1 Muu määritetty diagnoosi Tyypin 1 diabetes Monirakkulatauti Tyypin 2 diabetes Pyelonefriitti Tarkemmin määrittämätön Amyloidoosi Vuosi Kuviossa 8 on esitetty aktiivihoidon esiintyvyys hoitomuodon mukaan. Viime vuosina munuaisensiirron saaneiden ja hemodialyysipotilaiden määrä on kasvanut nopeammin kuin peritoneaalidialyysipotilaiden määrä. Aktiivihoidon esiintyvyys diagnoosiryhmittäin on esitetty tasoitettuina keskiarvoina kuviossa. Vuoden 0 lopussa diabetes oli aktiivihoitopotilaiden tavallisin munuaistautidiagnoosi (esiintyvyysluku /1 miljoona asukasta) ja 2 prosenttia aktiivihoitopotilaista oli diabeetikoita. Glomerulonefriitti oli toiseksi tavallisin diagnoosi (esiintyvyysluku 15/1 miljoona asukasta). Ryhmään muu määritetty diagnoosi kuuluvat mm. nefroskleroosi, muut systeemisairaudet, virtsateiden obstruktiot, synnynnäiset sairaudet ja tubulointerstitiaalinen nefriitti. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 0

14 Kuvio. Aktiivihoidon esiintyvyys Kansainvälinen vertailu Suomen munuaistautirekisteri 02 Japani Yhdysvallat Espanja, Valencia Espanja, Katalonia Saksa Espanja, Baskia Belgia, hollanninkielinen Kreikka Itävalta Ruotsi Tanska Skotlanti Alankomaat Norja Suomi Englanti ja Wales Islanti Viro Venäjä Esiintyvyys/1 miljoona asukasta Kuviossa on esitetty aktiivihoidon esiintyvyys ERA-EDTA-rekisteriin ( raportoineissa maissa sekä Japanissa ja Yhdysvalloissa (USRDS, Report 0, Suomen esiintyvyysluku oli vertailussa viidenneksi pienin. Norjassa esiintyvyys oli yhtä suuri kuin Suomessa. Japanissa esiintyvyys oli 2 prosenttia suurempi, Ruotsissa 1 prosenttia suurempi ja Tanskassa 11 prosenttia suurempi kuin Suomessa. Kansainväliset ilmaantuvuusluvut on esitetty kuviossa 5. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 0

15 Kuvio 11. Hoitomuodon muutokset vuoden 0 aikana Suomen munuaistautirekisteri 0 Kaikki uudet potilaat 8 Hoito alkanut Peritoneaalidialyysipotilaat 11 Uudestaan hoitoon 0 Ulkomailta 1 Hemodialyysipotilaat Uudestaan hoitoon 1 5 Hoidossa olevat potilaat Peritoneaalidialyysi Potilaita vuoden alussa 25 Potilaita vuoden lopussa 01 Hoito keskeytetty Toimiva siirtomunuainen Potilaita vuoden alussa 2 Potilaita vuoden lopussa 2 Hemodialyysi Potilaita vuoden alussa Potilaita vuoden lopussa Hoito keskeytetty Seuranta lopetettu Vuoden aikana kuolleet Palautunut toiminta 1 Palautunut toiminta potilaat 5 Ulkomaille muuttaneet 0 Ulkomaille muuttaneet 0 Vuoden 0 aikana aktiivihoitoon tuli 8 uutta potilasta (Kuvio 11). Yksi potilas tuli uudestaan hoitoon ja yksi potilasta tuli ulkomailta. Vuoden alussa aktiivihoidossa oli 18 potilasta. Vuoden aikana kuoli 5 potilasta ja potilaan hoito lopetettiin, koska oma munuaistoiminta palautui. Vuoden aikana kuolleista 5:lla oli toimiva siirtomunuainen, 52 oli ollut peritoneaalidialyysissä ja 215 hemodialyysissä. Kahdenkymmenen potilaan hoito keskeytettiin. Heistä 1 kuoli vuoden 0 aikana ja yksi kuoli vuonna 0. Uuden siirtomunuaisen sai 12 potilasta. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 0 11

16 Taulukko. Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1 0 Alue Kuolemantapauksia/00 potilasvuotta Kuolemantapauksia/00 potilasvuotta 1) Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen Koko maa ) Potilaat, jotka ovat kuolleet 0 päivän kuluessa aktiivihoidon aloittamisesta, on poistettu analyysistä Kuvio 12. Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1 0 Kuolleisuus/00 potilasvuotta 10 Kuvio 1. Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain (aktiivihoidon alusta 0 päivän sisällä kuolleet on poistettu analyysistä) Suomen munuaistautirekisteri 1 0 Kuolleisuus/00 potilasvuotta Itäinen Pohjoinen Läntinen Koko maa Lounainen Eteläinen Itäinen Läntinen Pohjoinen Koko maa Eteläinen Lounainen Vuosi Vuosi Taulukossa on esitetty aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain vuosina 1 0. Taulukossa on esitetty erikseen niiden potilaiden kuolleisuus, jotka ovat olleet vähintään 0 päivää aktiivihoidossa. Vuosina 1 0 kuolleisuus oli keskimäärin suurin läntisellä alueella ja pienin eteläisellä alueella. Kuvioissa 12 ja 1 kuolleisuus on esitetty alueittain tasoitettuina keskiarvoina. Alueiden kuolleisuusluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen vakioväestönä kaikkien aktiivihoitopotilaiden vuonna 0 tuottamia potilasvuosia. Potilasvuosien ikä- ja sukupuolijakauman muutokset vuosina 1 0 on otettu huomioon. Potilaat, jotka ovat kuolleet alle 0 päivää aktiivihoidon aloittamisesta, eivät ole mukana kuviossa 1. Koko maassa vakioitu kuolleisuus oli prosenttia pienempi vuonna 0 kuin vuonna 1. Kuolleisuuden väheneminen oli samansuuruinen myös jos alle 0 päivää aktiivihoidossa olleet potilaat poistettiin analyysistä. 12 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 0

17 Taulukko. Kaikkien aktiivihoitopotilaiden potilasvuosien määrä diagnoosin mukaan Suomen munuaistautirekisteri 1 0 Diagnoosiryhmä 1 Potilasvuosia (%) Muutos (%) 1 0 Glomerulonefriitti Tyypin 1 diabetes Monirakkulatauti Tyypin 2 diabetes Pyelonefriitti Tarkemmin määrittämätön Verenpaine, nefroskleroosi Amyloidoosi Virtsateiden obstruktiot Muut systeemisairaudet Synnynnäiset sairaudet Synnynnäinen nefroosi Muut munuaissairaudet Tubulointerstitiaalinen nefriitti Tuumorisairaudet Metaboliset sairaudet (1,2) (18,) (,) (2,8) (11,) (2,5) (2,8) (5,) (,1) (,1) (,2) (1,) (0,) (2,8) (0,) (0,5) (2,5) (18,) (12,2) (5,) (,) (,) (,8) (,1) (,) (,1) (,1) (1,8) (0,) (2,0) (0,5) (0,) (2,) (,0) (12,5) (,) (8,) (5,) (,2) (,) (,) (,2) (,1) (1,) (1,) (1,) (0,) (0,) (2,5) (,2) (12,8) (,) (8,) (5,8) (,) (,8) (,) (,0) (,1) (1,) (1,) (1,) (0,) (0,) (2,0) (,) (12,) (8,) (8,5) (,0) (,) (,) (,) (,2) (,1) (1,) (1,) (1,) (0,) (0,) Kaikki 0 (0) 252 (0) 8 (0) 2 (0) (0) Taulukko esittää potilasvuosien määrän munuaistautidiagnoosin mukaan vuosina 1 0. Potilasvuosien määrä lasketaan sen ajan perusteella, jonka potilas on ollut aktiivihoidossa vuoden aikana. Potilasvuosien määrä on kasvanut prosenttia vuodesta 1 ja 2 prosenttia vuodesta 18. Glomerulonefriitti on tavallisin yksittäinen diagnoosi, jos tyypin 1 ja 2 diabetes katsotaan erillisiksi diagnooseiksi. Glomerulonefriittiä sairastaville kertynyt osuus potilasvuosista on pienentynyt jatkuvasti ja oli 2 prosenttia vuonna 0. Tyypin 1 diabetes on toiseksi tavallisin diagnoosi, ja sen osuus on pysynyt lähes muuttumattomana vuodesta 1. Tyypin 2 diabetesta sairastavien osuus potilasvuosista on kasvanut huomattavasti, ja se on neljänneksi tavallisin diagnoosi. Monirakkulatautipotilaiden osuus potilasvuosista on kasvanut ja pyelonefriittipotilaiden osuus on vähentynyt. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 0 1

18 Taulukko 8. Dialyysipotilaiden potilasvuosien määrä diagnoosin mukaan Suomen munuaistautirekisteri 1 0 Diagnoosiryhmä Potilasvuosia (%) Muutos (%) 1 0 Glomerulonefriitti Tyypin 1 diabetes Monirakkulatauti Tyypin 2 diabetes Pyelonefriitti Tarkemmin määrittämätön Verenpaine, nefroskleroosi Amyloidoosi Virtsateiden obstruktiot Muut systeemisairaudet Synnynnäiset sairaudet Synnynnäinen nefroosi Muut munuaissairaudet Tubulointerstitiaalinen nefriitti Tuumorisairaudet Metaboliset sairaudet (2,) (,) (11,1) (,) (8,8) (,2) (,2) (,2) (2,) (,) (2,) (0,) (0,) (,) (1,) (0,) 2 (,) 1 (1,) 5 (,) 12 (12,) 8 (,0) 5 (,) (,5) (,) 2 (2,) (,5) (1,1) (0,) (1,0) (2,0) 1 (1,) (0,) (1,) (12,) (,0) (1,) (5,) (,5) (,0) (,5) (2,) (,) (1,2) (0,5) (2,8) (1,) (1,) (0,) 22 (1,) 8 (1,) 1 (,0) 22 (,) 82 (,2) 1 (,0) 85 (,) 81 (,1) (2,5) 5 (,) 18 (1,) (0,5) 5 (2,) 15 (1,2) 18 (1,) (0,5) 228 (1,) 15 (,2) 12 (8,) 22 (1,1) 8 (,1) 1 (,) 80 (5,8) (5,5) 5 (2,5) 52 (,8) (1,) (0,) 1 (2,) 1 (1,) 1 (1,) (0,5) Kaikki 8 (0) 81 (0) 121 (0) 12 (0) 11 (0) 8 Taulukko. Munuaisensiirtopotilaiden potilasvuosien määrä diagnoosin mukaan Suomen munuaistautirekisteri 1 0 Diagnoosiryhmä Potilasvuosia (%) Muutos (%) 1 0 Glomerulonefriitti Tyypin 1 diabetes Monirakkulatauti Tyypin 2 diabetes Pyelonefriitti Tarkemmin määrittämätön Verenpaine, nefroskleroosi Amyloidoosi Virtsateiden obstruktiot Muut systeemisairaudet Synnynnäiset sairaudet Synnynnäinen nefroosi Muut munuaissairaudet Tubulointerstitiaalinen nefriitti Tuumorisairaudet Metaboliset sairaudet 1 (,1) 22 (18,) 118 (,) (0,) 15 (12,8) (1,5) 2 (2,0) (,0) 0 (,) 28 (2,) 5 (,8) 28 (2,) (0,) 0 (2,5) 2 (0,2) 8 (0,) 501 (1,) 08 (1,5) (1,1) (0,) 180 (11,) 5 (2,2) 5 (2,2) 8 (2,) 1 (,) (2,) 0 (,) 0 (2,5) (0,) 2 (2,0) 0 (0,0) (0,) 5 (0,2) 1 (1,) 2 (,2) 2 (1,2) (,8) 50 (2,) (2,) (2,) (,) 55 (2,) 81 (,) (2,) (0,8) (1,8) 2 (0,1) (0,) 5 (2,) 8 (1,) 28 (,) 2 (1,) (,) 58 (,0) (2,2) 5 (2,) 8 (,0) 5 (2,8) 8 (,) (2,5) 1 (1,0) 2 (1,) 2 (0,1) (0,) 582 (2,0) (1,) 0 (15,2) 1 (1,5) 2 (,1) (,) (2,) 5 (2,2) 80 (,0) 5 (2,8) 85 (,2) 51 (2,) 2 (1,2) 0 (1,5) (0,2) (0,) Kaikki 112 (0) 1581 (0) 18 (0) 2 (0) 08 (0) 8 Taulukoissa 8 ja on esitetty dialyysipotilaiden ja munuaisensiirtopotilaiden potilasvuosien määrä munuaistautidiagnoosin mukaan vuosina 1 0. Vuonna 0 dialyysipotilaiden tavallisin diagnoosi oli tyypin 2 diabetes (1 prosenttia potilasvuosista). Tämä diagnoosi oli harvinainen munuaisensiirtopotilailla, ja heillä tavallisin diagnoosi oli glomerulonefriitti (2 prosenttia). Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 0

19 Kuvio. Aktiivihoidon esiintyvyyden ennuste vuoteen 15 asti Suomen munuaistautirekisteri 1 0 Aktiivihoitopotilaiden esiintyvyys/1 miljoona asukasta 00 Ilmaantuvuuden vuotuinen kasvu: 0 5 % % % 0 % 0 Munuaisensiirtopotilaat Dialyysipotilaat Vuosi Kuviossa on esitetty ennuste dialyysi- ja munuaisensiirtopotilaiden määrän kehityksestä vuoteen 15 asti. Ennuste perustuu kolmeen osatekijään: aktiivihoidon ilmaantuvuus, dialyysi- ja munuaisensiirtopotilaiden kuolleisuus sekä potilaiden nettovirtaus dialyysiryhmästä munuaisensiirtoryhmään. Aktiivihoidon ilmaantuvuutta tarkastellaan kolmen eri tulevaisuudennäkymän valossa: 0 prosentin ( uutta potilasta/1 miljoona asukasta vuonna 15), 2 prosentin (118 uutta potilasta/1 miljoona asukasta vuonna 15) ja 5 prosentin vuotuinen kasvu (1 uutta potilasta/1 miljoona asukasta vuonna 15). Aktiivihoidon ilmaantuvuus on pysynyt lähes muuttumattomana vuodesta 18, mutta vuosina 1 18 ilmaantuvuus kasvoi noin 5 prosenttia vuodessa. Kuolleisuus ja potilaiden nettovirtaus dialyysistä munuaisensiirtoon vuosina 0 15 pääteltiin käyttäen lineaarista regressioyhtälöä, joka pohjautui vuosien 1 0 lukuihin. Tämän perusteella dialyysipotilaiden kuolleisuuden ennustetaan vähenevän hieman vuosina 0 15 (21 2 kuolemaa/1 000 potilasvuotta. Vastaavasti munuaisensiirtopotilaiden kuolleisuuden ennustetaan lisääntyvän 2:stä 1:een kuolemaan/1 000 potilasvuotta. Dialyysistä munuaisensiirtoon siirtyvien potilaiden vuosittaisen nettomäärän odotetaan kasvavan 1:stä 10:en potilaaseen vuodessa. Ennustemallista käy ilmi, että dialyysipotilaiden suhteellinen määrä kaikista aktiivihoitopotilaista pienenee, jos aktiivihoidon ilmaantuvuus ei kasva. Toisaalta jos ilmaantuvuus kasvaa 5 prosenttia vuodessa, dialyysipotilaiden määrä lähestyy munuaisensiirtopotilaiden määrää vuonna 15. Mallissa munuaisensiirtopotilaiden määrä on riippumaton aktiivihoidon ilmaantuvuudesta, koska lähes kaikki uudet potilaat tulevat dialyysiin. Munuaisensiirtopotilaiden määrään vaikuttavat nettovirtaus dialyysistä munuaisensiirtoon (munuaisensiirtojen määrä miinus dialyysiin palanneiden munuaisensiirtopotilaiden määrä) ja munuaisensiirtopotilaiden kuolleisuus. Mallissa ei ole otettu huomioon aktiivihoitopotilaiden ikärakenteen muuttumista lähivuosina. On oletettu, että potilaspopulaation vanhenemisen vaikutus kuolleisuuteen on samanlainen vuosina 0 15 kuin se oli vuosina 1 0. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 0 15

20 Kuvio 15. Ensimmäisen munuaissiirrännäisen toimimisen todennäköisyys transplantaatiokausittain Suomen munuaistautirekisteri 15 0 Munuaissiirrännäisen toimimisen todennäköisyys (n=2) 0, (n=0) 0, 0, 0,2 10 (n=) (n=0) (n=5) 15 (n=8) Vuosia ensimmäisen transplantaation jälkeen Kuviossa 15 on esitetty potilaan ensimmäisen munuaissiirrännäisen toimimisen todennäköisyys eri aikakausina. Riskitapahtumiksi analyysissä on määritetty siirrännäisen hylkiminen (dialyysin aloittaminen) tai potilaan kuolema. Toimimisen todennäköisyys on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen. Erityisesti siirrännäisen puolen vuoden ennuste on parantunut huomattavasti. Puolen vuoden seurannan jälkeen toimimistodennäköisyyskäyrät ovat melko samansuuntaiset. 1 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 0

21 Kuvio 1. Ensimmäisen munuaissiirrännäisen toimimisen todennäköisyys diagnoosiryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri 10 0 Munuaissiirrännäisen toimimisen todennäköisyys 1 0,8 0, Glomerulonefriitti (n=8) Kaikki muut diagnoosit (n=01) Tyypin 1 ja Tyypin 2 diabetes (n=50) 0, 0, Vuosia ensimmäisen transplantaation jälkeen Potilaan ensimmäisen munuaissiirrännäisen toimimisen todennäköisyys on esitetty diagnoosiryhmittäin 10 0 kuviossa 1. Glomerulonefriittipotilaiden ja diabetespotilaiden kesken ei ollut merkitsevää eroa (p = 0,18). Muiden diagnoosien ryhmässä potilaiden siirrännäisten toimimisen todennäköisyys oli suurempi kuin glomerulonefriittipotilaiden (p = 0,02). Diabeetikoista prosenttia oli tyypin 2 diabeetikkoja. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 0

22 Kuvio. Ensimmäisen munuaissiirrännäisen saaneiden potilaiden immunosuppressiolääkitys vuoden lopussa Suomen munuaistautirekisteri n= n= n= Osuus potilaista (%) n=155 n=15 n=1 Steroidin, atsatiopriinin ja siklosporiinin yhdistelmä Kahden lääkkeen yhdistelmä ryhmästä steroidi, atsatiopriini ja siklosporiini Takrolimuusi eri yhdistelmissä ilman mykofenolaattia Takrolimuusi ja mykofenolaatti eri yhdistelmissä Mykofenolaatti eri yhdistelmissä ilman takrolimuusia Muut Taulukko. Peritoneaalidialyysipotilaiden vatsakalvotulehdukset ikäryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri 18 0 Vuosi Vatsakalvotulehdusten määrä Potilasvuosien määrä Vatsakalvotulehdusten määrä/ 00 potilasvuotta 0 v 5 v > 5 v Kaikki 0 v 5 v > 5 v Kaikki 0 v 5 v > 5 v Kaikki Vuosina uuden munuaissiirrännäisen saaneiden tavallisin immunosuppressiolääkitys vuoden lopussa oli steroidin, atsatiopriinin ja siklosporiinin yhdistelmä (Kuvio ). Vuodesta 02 lähtien mykofenolaatti on käytännössä korvannut atsatiopriinin, ja suurin osa uusista munuaisensiirtopotilaista sai mykofenolaattia eri yhdistelmissä ilman takrolimuusia. Tässä ryhmässä mykofenolaatti yhdistettiin useimmiten (5 prosentissa tapauksista) steroidiin ja siklosporiiniin. Tavallisin yksittäinen immunosuppressiolääke oli steroidi: sitä käytti prosenttia potilaista. Mykofenolaattia käytti prosenttia, siklosporiinia prosenttia, takrolimuusia 25 prosenttia ja atsatiopriinia 8 prosenttia uusista munuaisensiirtopotilaista. Peritoneaalidialyysipotilaiden vatsakalvotulehdusten ilmaantuvuus ei ole muuttunut viime vuosina (Taulukko ). Vuosina 18 0 yli 5-vuotiailla potilailla oli hieman suurentunut peritoniittiriski. Naisten peritoniittiriski (52 peritoniittia/1 000 potilasvuotta) oli suurempi kuin miesten (51 peritoniittia/1 000 potilasvuotta). 18 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 0

23 Kuvio 18. Hemodialyysipotilaiden veritiemuodot ikäryhmittäin vuoden lopussa Suomen munuaistautirekisteri 0 Fisteli Keskuslaskimokatetri Grafti 0 v 5 21 n=1 5 v 8 1 n= 5 v n=15 > 5 v 81 1 n=21 Osuus potilaista (%) Kuvio 1. Satelliittiyksikössä tai terveyskeskuksessa hoidossa olevien hemodialyysipotilaiden nefrologikonsultaatioiden määrä Suomen munuaistautirekisteri n= n=25 Osuus potilaista (%) Kerran viikossa Kerran kahdessa viikossa Kerran kuukaudessa 11 kertaa vuodessa 5 kertaa vuodessa 1 2 kertaa vuodessa Kuviossa 18 on esitetty hemodialyysipotilaiden veritiemuodot vuoden 0 lopussa. Tieto veritiemuodosta oli ilmoitettu prosentista hemodialyysipotilaista. Veritiemuotojen jakautuma ikäryhmittäin oli melko samanlainen. 21 prosentilla potilaista fisteli tai grafti oli vaatinut kirurgisen, radiologisen tai vastaavan toimenpiteen vuoden 0 aikana. Kuviossa 1 on esitetty, kuinka usein satelliittiyksikössä tai terveyskeskuksessa dialyysissä käyvät hemodialyysipotilaat olivat nefrologin seurannassa vuosina Seurantatapahtumia raportoitiin 1 prosentista (/1 0) hemodialyysipotilaista vuonna 02 ja 2 prosentista (25/1 ) vuonna 0. Vuonna 02 satelliittihoidossa olevista potilaista prosenttia oli käynyt nefrologin seurannassa vähintään kerran kuukaudessa. Vuonna 0 vastaava osuus oli 5 prosenttia. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 0 1

24 Kuvio. Biopsian käyttö diagnoosin varmistamiseksi diagnoosiryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri 10 0 Diagnoosi perustuu biopsiaan Diagnoosi ei perustu biopsiaan Glomerulonefriitti n=0 n= n=20 Monirakkulatauti n=1 n=215 n= Tyypin 1 diabetes n= n=0 n=20 Tyypin 2 diabetes n=1 n=15 n=8 Pyelonefriitti n=1 n=118 n=88 Amyloidoosi n=15 n=18 n=1 Muu määritetty diagnoosi n=0 n= n=80 Tarkemmin määrittämätön n= n=151 n=22 Osuus potilaista (%) Kuviossa on esitetty diagnoosiryhmittäin, kuinka suuri osuus aktiivihoitopotilaiden munuaistautidiagnooseista perustuu biopsiaan. 10-luvun alusta lähtien biopsian käyttö on yleistynyt glomerulonefriitin, pyelonefriitin ja amyloidoosin varmistamiseksi. Suomen munuaistautirekisterin kyselylomakkeessa kysytään, perustuuko diagnoosi biopsiaan. Amyloidoosipotilaiden biopsialukuihin on ehkä sisälletty myös ihobiopsiat; tämä selittäisi biopsioiden suuren osuuden viime vuosina. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 0

25 Hakemisto 18 0 Aluejako 18:1, 1:1, 00:1, 01:1, 02:1, 0:1 Cockroft Gaultin kaava 18: Cox-regressio 18:, 02:15 1 D-vitamiinihoito 1: 15 Eloonjääminen aktiivihoidon aloituskauden mukaan 02: diagnooseittain 18:12 hoitomuodoittain 18:11 ikäryhmittäin 18:11, 02: monimuuttujamalli 02:1 vaikuttavat muuttujat 18:, 02:15 1 Erytropoietiinihoito 1:1 Esiintyvyys, aktiivihoidon alueittain 18:2, 1:2, 00:2, 01:, 02:, 0: diagnooseittain 1:, 00:8, 01:, 02:, 0: ennuste 0:15 hoitomuodoittain 18:5, 1:,, 00:, 01:,11, 02:,11, 0:,11 ikäryhmittäin 18:2, 1:, 00:, 01:, 02:, 0: kansainvälinen 01:, 02:, 0: sairaanhoitopiireittäin 18:2, 1:2,, 00:2,, 01:,8, 02:,8, 0:,8 sukupuolittain 01:, 02:, 0: vakioitu 01:, 02:, 0: Glomerulusfiltraatio 18: Hoitomuodon muutokset 18:5, 1:, 00:, 01:11, 02:11, 0:11 Ikä uusien glomerulonefriittipotilaiden 18:8 uusien potilaiden 18:8, 00:,12, 01: vaikutus eloonjäämiseen 02: 1 vuoden lopussa 1:, 00:11, 01:, 02: Ilmaantuvuus, aktiivihoidon 0 päivää aktiivihoidon aloituksen jälkeen 02:2, 0:2 alle 15-vuotiaiden 18:, 1:5, 00:5, 01:, 02:, 0: alueittain 18:, 1:5, 00:5, 01:2, 02:2, 0:2 diagnooseittain 18:, 00:, 01:, 02:, 0: hoitomuodoittain 18:5, 1:, 00:, 01:11, 02:11, 0:11 kansainvälinen 01:5, 02:5, 0:5 sairaanhoitopiireittäin 18:, 1:5, 00:5, 01:, 02:, 0: vakioitu 01:, 02:2, 0:2 Immunosuppressio 18:, 00:12 1, 0:18 Kt/V 1:11, 02: Kuolemansyyt hoitomuodoittain 00:18 Kuolleisuus 0 päivää aktiivihoidon aloituksen jälkeen 02:12, 0:12 alueittain 01:12, 02:12, 0:12 diagnooseittain 00: ennen 0 päivää aktiivihoidon aloituksesta 01:12 hoitomuodoittain 18:5, 1:, 00:,1, 01:11, 02:11, 0:11 munuaisensiirtopotilaiden 00: vakioitu 01:1, 02:12, 0:12 Laboratorioarvot albumiini 18:, 1:11 12, 02:15,1,18 CRP 1:11, 02:15,22 fosfaatti 1:15, 02:15,1,18 glykoitunut hemoglobiini A1c HDL-kolesteroli 1:1, 02:15,21 hematokriitti 1:1, 02:15 hemoglobiini 02:15 ionisoitunut kalsium 18:, 1:15, 02:15,18 kokonaiskolesteroli 1:1, 02: kreatiniini 18:, 02:15 LDL-kolesteroli 02:15, triglyseridit 1:1, 02:15,21 urea 18:, 02:15 Liitännäistaudit aivoverenvuoto tai -infarkti 01:21 amputaatio 01: angina pectoris 01:18 hyperlipidemia 01:21 munuaistautidiagnooseittain 18: muu valtimotauti kuin sepelvaltimotauti 01: sepelvaltimotauti 01:18 sydämen vajaatoiminta 01:1 sydäninfarkti 01:18 1 vasemman kammion hypertrofia 01:1 verenpainetauti 18:, 1:, 00: 15, 01:21, 02:15,1 Munuaisbiopsia 0: Munuaisensiirto aika dialyysin aloituksesta 01: luovuttaja 01:1 osuus, joka on saanut munuaisensiirron 01:1 todennäköisyys 1:18 Munuaissiirrännäisen eloonjääminen aikakausittain 0:1 diagnoosiryhmittäin 0: Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 0 21

26 Paino 02:15 Painoindeksi 1:12, 02:15 Pituus 02:15 Potilasvuosien määrä diagnooseittain 18:, 1: 8, 00:8, 01:15, 02:1, 0:1 hoitomuodoittain 18:, 1:, 00:,, 01:, 0: ikäryhmittäin 18:, 1:8, 00:, 01: määritys 18:, 1:, 0:1 Pulssipaine 02:15,1 Satelliittiyksikkö 0:1 Tupakoiminen 01:21 Vatsakalvotulehdukset 18:, 0:18 Verenpainelääkitys 1:, 00: 15, 01:21 Verenpainetauti, ks. liitännäistaudit Veritiemuodot 0:1 Väestö, Suomen alueittain 18:1, 1:1, 00:1, 01:1 2, 02:1 2, 0:1 2 ikäryhmittäin 18:1, 1:2, 00:2, 01:2, 02:2, 0:1 2 sairaanhoitopiireittäin 18:1, 1:1, 00:1, 01:1, 02:1, 0:1 sukupuolittain 01:2, 02:2, 0:2 22 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 0

27 Suomen munuaistautirekisteri Vuosiraportti 0 Rovaniemi Maarianhamina Yliopistosairaala Keskussairaala Muu sairaala Satelliittiasema Pietarsaari Kokkola Kemi Raahe Oulainen Oulu Pudasjärvi Puolanka Kajaani Iisalmi Nurmes Vaasa Karstula Kuopio Seinäjoki Joensuu Kristiinankaupunki Keu- Virrat ruu Jyväskylä Varkaus Kihniö Mänttä Hämeenkyrö Jämsä Savonlinna Pori Mikkeli Vammala Tampere Valkeakoski Rauma UrjalaHämeenlinna Imatra Loimaa Forssa Lahti Kotka Lappeenranta Turku Hyvinkää Salo Porvoo Helsinki Tammisaari Suomen munuaistautirekisteri Pohjoinen Hesperiankatu 5 A 1 FIN-0020 Helsinki Suomi Puh Faksi Sähköposti Rauni.Jukkara@musili.fi Patrik.Finne@hus.fi Finlands njursjukdomsregister Norra Hesperiagatan 5 A 1 FIN-0020 Helsingfors Finland Tel Fax E-post Rauni.Jukkara@musili.fi Patrik.Finne@hus.fi Helsinki 0 Helsingfors ISSN 128