1 HELSINGIN YLIOPISTO INSOLVENSSIOIKEUS ON/Aineopinnot 3.12.2010 Kuhunkin kysymykseen vastataan eri arkille. Kysymysten 1 ja 2 vastaustilat on rajoitettu kahteen sivuun kysymystä kohti. Nimi selvästi tekstaten jokaiseen vastauspaperiin. HUOM! Jos käsialasta ei voida kohtuullisin ponnistuksin saada selvää, vastausta ei lueta. Maksimipistemäärä kustakin kysymyksestä on 10 pistettä. Aikaisempi järjestely, jossa prosessioikeuden tentti on ollut suoritettavissa kahdessa osassa (yleinen prosessioikeus ja insolvenssioikeus), poistuu syksyllä 2010. Prosessioikeuden aikaisemmat osasuoritukset luetaan opiskelijan hyväksi joko yleisen prosessioikeuden tai insolvenssioikeuden erillissuorituksina. Viimeistään kesällä 2010 jommankumman osan suorittanut opiskelija saa kuitenkin halutessaan jatkaa prosessioikeuden suorittamista aikaisemman järjestelmän mukaisesti. Hän pääsee tällöin käyttämään siihen sisältyvää kompensoivaa pistelaskujärjestelmää. Siirtymäkausi päättyy kevätlukukaudella 2011 (mukaan luettuna kesätentti 2011). Tulokset tiistaina 21.12.2010 klo 14.00. 1/XII/2010 (Vastaustila rajoitettu 2 sivuun) Kuulut Pykälä ry:n oikeusapuvaliokuntaan ja tänään oikeudellista neuvontaa tarvitsee maantieteen opiskelija Toni T. Hänet on velvoitettu Helsingin käräjäoikeuden 10.11.2010 antamalla tuomiolla maksamaan kolmen kuukauden erääntyneet vuokrat (1950 ) entiselle vuokraemännälleen Salme L:lle. Vuokrat olivat jääneet maksamatta opintotuen pienuuden vuoksi, mutta nyt Toni on saanut määräaikaisen työn sääennusteiden laatijana. Toni oli käräjäoikeuden istunnossa ilmoittanut olevansa tyytymätön Salmea avustaneen lakimiehen Petri K:n palkkioon (2600 ), joka suuruudeltaan ylitti vuokrarästin määrän. Eilen Toni oli saanut Helsingin ulosottovirastosta kirjeen, jossa häntä kehotettiin maksamaan tuomiossa määrätty summa 15.12.2010 mennessä. Toni oli tästä tuohtunut, sillä muutoksenhakuaikaa hovioikeudelle tehtävää valitusta varten oli vielä jäljellä. Toni oli ollut saman tien yhteydessä vastaavaan kihlakunnanulosottomieheen, eikä ollut tyytyväinen tältäkään saamiinsa vastauksiin. Nyt hän haluaa varmistaa oikeutensa ja kysyy sinulta neuvoja. Mitä vastaat Tonin seuraaviin kysymyksiin? Muista perustelut ja mainitse relevantit lainkohdat! a) Toni ihmettelee, miten on mahdollista, että ulosottomies vaatii maksua, vaikka valitusaikaa käräjäoikeuden tuomiosta on vielä jäljellä. Onko se lainkaan laillista? Eikö tuomioistuimen pidä ensin ratkaista asia ja ulosottomiehen vasta sen jälkeen hoitaa täytäntöönpano? b) Toni miettii, olisiko tilanne ollut täytäntöönpanon kannalta hänelle edullisempi, jos hän ei olisi ollut paikalla käräjäoikeuden istunnossa. Jonkun viranomaisen olisi pitänyt vähintään varata hänelle tilaisuus lausua mielipiteensä ennen ulosoton aloittamista, eikö niin? c) Toni oli pyytänyt ulosottomieheltä lisää maksuaikaa, sillä 15.12. on kohtuuttoman pian koko velan maksamiseen. Eihän hän ehtisi edes saada joulukuun palkkaa! Ulosottomies ei ollut heti luvannut maksuaikaa, vaan oli vaatinut Tonia perustelemaan pyyntöönsä.
2 Eikö ulosottomiehen pidä viran puolesta huolehtia velallisten laillisista oikeuksista, vaatimatta näiltä erityisiä perusteluja oikeuksiensa puolesta? Eikö kaikilla ole oikeus saada maksuaikaa? d) Toni ei halua, että tieto ulosotosta tulisi hänen uuden työnantajansa tietoon. Jos hänen palkkansa ulosmitataan, työnantaja saisi siitä väistämättä tiedon. Ulosottomies oli todennut, että vaihtoehto on olemassa, mutta hän tuntui epäilevän Tonin maksuvalmiutta. Toni haluaa sinun kertovan, miten velan maksaminen voidaan ulosotossa järjestää sotkematta mukaan työnantajaa tai velkojaa. e) Palkan ulosmittauksen lisäksi Toni on huolissaan autonsa (Nissan Micra vuosimallia 1990) kohtalosta. Jos velan suorittaminen voidaan hoitaa vaihtoehtokeinolla ilman palkan ulosmittausta, niin voiko auto tässä tilanteessa joutua ulosottotoimien kohteeksi? Auto on Tonille aivan välttämätön, sillä hän ei pidä julkisilla kulkuvälineillä liikkumisesta. 2/XII/2010 (Vastaustila rajoitettu 2 sivuun) Calibra Oy oli toiminut lähes kymmenen vuotta maalämpöpumppuja valmistavana pk-yrityksenä pääkaupunkiseudulla. Sen toiminta oli jatkunut tasaisen kannattavana, kunnes yhtiö joutui vuonna 2009 osalliseksi pahaan patenttiriitaan. Kilpaileva virolaisyritys nimittäin väitti, että Calibra Oy:n pumppuunsa asentama säätörele loukkasi sen patenttioikeuksia. Riita pääsi niin pahaksi, että Calibra Oy joutui lopettamaan releen käyttämisen ja etsimään korvaavaa teknistä ratkaisua. Tämän seurauksena liikevaihto supistui, yrityksen kannattavuus romahti, ja Calibra Oy hakeutui yrityssaneeraukseen saadakseen hengähdysaikaa. Menettely aloitettiin 1.7.2010, ja selvittäjäksi määrättiin yrityksen lakiasioita pitkään hoitanut Bertil B. Saneerausohjelmaehdotus tuli käräjäoikeuden aloittamispäätöksen mukaan jättää viimeistään 1.11.2010. Olet saneeraustuomioistuimen eli Vantaan käräjäoikeuden tuomari. Vastaat nimenomaan saneerausasioista. Saat tänään sähköpostiviestin Antti Oy:ltä, joka on yksi suurimmista velkojista. Antti Oy ilmoittaa viestissään, että Calibra Oy:tä koskeva ohjelmaehdotus on edelleen alkutekijöissään, selvittäjä, asianajaja Bertil B ei kerta kaikkiaan saa mitään aikaiseksi, neuvottelut velkojien välillä ovat päätymässä umpikujaan ja pitkittyvänä saneerausaikana Calibra Oy on menettänyt kaksi tärkeää asiakastaan. Lopuksi Antti Oy vaati viestissään, että hölmöilyksi mennyt saneerausmenettely tuli heti lopettaa käräjäoikeuden päätöksellä tai ainakin Bertil B tulisi pikaisesti vaihtaa osaavampaan mieheen, joka pystyisi edes saneerausohjelman kirjoittamiseen. Mitä vastaat? Ota kantaa millaisia neuvoja voit ylipäätään antaa, miten Antti Oy:n vaatimukset sijoittuvat yrityssaneerauslain järjestelmään, miten niitä on täsmennettävä ja miten ryhdyt niitä käsittelemään Älä kiistele faktoista äläkä keksi uusia sellaisia!
3/XII/2010 3 Määrittele seuraavat konkurssioikeuteen kuuluvat periaatteet. Vastaustila on rajoitettu viiteen riviin per käsite. Ylimeneviä rivejä ei lueta. a) Kollektiivisuuden periaate b) Velkojien autonomian periaate c) Menettelyllisen vähimmäisturvan periaate d) Rehabilitaation periaate e) Velkojien yhdenvertaisuuden periaate
4 HELSINGFORS UNIVERSITET INSOLVENSRÄTT RN/Ämnesstudier 3.12.2010 Varje fråga besvaras på skilt ark. Svarsutrymmet för frågorna 1 och 2 är begränsat till två sidor per fråga. OBS! Om inte handstilen kan läsas med skälig ansträngning beaktas inte svaret. Det maximala poängantalet för respektive fråga är 10 poäng. Det tidigare arrangemanget, varvid tentamen i processrätt har kunnat avläggas i två delar (allmän processrätt och insolvensrätt) upphör hösten 2010. Tidigare delprestationer i processrätt tillgodoräknas studeranden som separata prestationer antingen i allmän processrätt eller insolvensrätt. Studeranden som avlagt någondera delen senast under sommaren 2010 får dock fortsättningsvis avlägga processrätten enligt det tidigare systemet. Studeranden får härvid bruka sig av det däri ingående kompenserande poängräkningssystemet. Övergångsperioden utlöper under vårterminen 2011 (inberäknat sommartenten 2011). Resultaten ges tisdagen 21.12.2010 kl. 14.00. 1/XII/2010 (Svarsutrymmet är begränsat till 2 sidor) Du är medlem i Pykälä ry:s rättshjälpsutskott och idag är geografistuderanden Toni T i behov av rättslig rådgivning. Han har genom dom given 10.11.2010 av Helsingfors tingsrätt förpliktats att betala tre månaders förfallen hyra (1950 ) till sin före detta hyresvärdinna Salme L. Hyrorna hade lämnats obetalda på grund av det knappa studiestödet, men Toni har nu fått ett tidsbundet arbete som utarbetare av väderprognoser. Toni hade vid tingsrättens sammanträde meddelat att han var missnöjd med arvodet (2600 ) för juristen Petri K som biträdde Salme. Arvodet var till sin storlek större än de obetalda hyresraterna. Igår hade Toni fått ett brev från Helsingfors utsökningsbyrå, där han uppmanades betala den i domen förelagda summan före 15.12.2010. Toni var upprörd över detta, eftersom tidsfristen för överklagande till hovrätten ännu inte hade utlöpt. Toni hade i samma veva varit i kontakt med den ansvariga häradsutmätningsmannen, och var inte heller nöjd de svar han fått av denne. Nu vill han försäkra sig om sina rättigheter och ber dig om råd. Hur besvarar du följande frågor av Toni? Kom ihåg motiveringarna och nämn de relevanta lagrummen! a) Toni förundrar sig över hur det är möjligt att utmätningsmannen kräver betalning, trots att tidsfristen för överklagande av tingsrättens dom ännu inte utlöpt. Är detta alls lagligt? Borde inte domstolen först avgöra saken och utmätningsmannen först efter det ta hand om verkställningen? b) Toni undrar om situationen med tanke på verkställigheten hade varit förmånligare för honom, om han inte hade varit på plats vid tingsrättens sammanträde. Någon myndighet borde åtminstone ha reserverat tillfälle för honom att anföra sin åsikt före påbörjandet av utsökningen, eller hur? c) Toni hade bett utmätningsmannen om tilläggstid för betalningen, eftersom 15.12 är oskäligt snart för betalning av hela skulden. Han skulle ju inte ens hinna få sin lön för december!
5 Utmätningsmannen hade inte direkt lovat betalningstid, utan krävt att Toni skulle motivera sin begäran. Borde inte utmätningsmannen på tjänstens vägnar se till gäldenärernas lagstadgade rättigheter, utan att kräva några skilda motiveringar av dem angående dessa rättigheter. Har inte alla rätt att få betalningstid? d) Toni vill inte att hans nya arbetsgivare skall få kännedom om utsökningen. Om hans lön utmäts, skulle detta oundvikligen komma till arbetsgivarens kännedom. Utmätningsmannen hade konstaterat att alternativ existerar, men han verkade ha misstankar om Tonis likviditet. Toni vill att du skall berätta, hur betalningen av skulden kan arrangeras vid utsökningen utan att arbetsgivaren eller borgenären blandas in. e) Utöver utmätningen av hans lön är Toni orolig för hur det skall gå med hans bil (en Nissan Micra, årsmodell 1990). Om betalningen av skulden kan skötas genom alternativa medel utan löneutmätning, kan bilen då i denna situation bli föremål för utmätningsåtgärder? Bilen är absolut nödvändig för Toni, eftersom han inte tycker om att röra sig med offentliga transportmedel. 2/XII/2010 (Svarsutrymmet är begränsat till 2 sidor) Calibra Ab hade i nästan tio år fungerat som ett SMF-företag som tillverkade jordvärmepumpar i huvudstadsregionen. Företagets verksamhet hade fortgående varit stabilt lönsam, tills bolaget år 2009 blev delaktig i en svår patenttvist. Ett konkurerande estniskt företag hävdade nämligen att det regleringsrelä som Calibra Ab installerat i sin pump kränkte dess patenträttigheter. Tvisten blev så svår, att Calibra Ab blev tvunget att avstå från att använda reläet och hitta en ersättande teknisk lösning. Till följd av detta minskade omsättningen, företagets lönsamhet rasade och Calibra Ab ansökte om företagssanering för att få en andhämtningspaus. Förfarandet påbörjades 1.7.2010 och till utredare förordnades Bertil B, som länge hade tagit hand om företagets juridiska ärenden. Förslag till saneringsprogram skulle enligt tingsrättens beslut om inledande lämnas senast 1.11.2010. Du är domare vid saneringsdomstolen, dvs. Vanda tingsrätt. Du ansvarar uttryckligen för saneringsärenden. Du får idag ett meddelande av Antti Ab, som är en av de största borgenärerna. I sitt meddelande framför Antti Ab att programförslaget gällande Calibra Ab fortfarande är i startgroparna, utredaren, advokat Bertil B, helt enkelt inte får någonting till stånd, förhandlingarna mellan borgenärerna håller på att sluta i en återvändsgränd och under den utdragna saneringstiden har Calibra Ab gått miste om två av sina viktiga kunder. Till slut menade Antti Ab i sitt meddelande att saneringsförfarandet hade mynnat ut i fånerier och krävde att det genast skulle avslutas genom beslut av tingsrätten eller åtminstone att Bertil B kvickt skulle ersättas med en kunnigare karl, som åtminstone klarar av att skriva ett saneringsprogram. Hur svarar du? Ta ställning till hurdana råd du överlag kan ge, hur Antti Ab:s krav placerar sig i företagssaneringslagens system, hur de borde specificeras och hur du tar itu med behandlingen av dem.
Polemisera inte kring fakta och hitta inte på nya sådana! 6 3/XII/2010 Definiera följande begrepp tillhörande konkursrätten. Svarsutrymmet är begränsat till fem rader per begrepp. Överskridande rader läses ej. a) Kollektivitetsprincipen b) Principen om borgenärernas autonomi c) Principen om förfarandemässigt minimiskydd d) Rehabilitiationsprincipen e) Principen om borgenärernas likvärdighet Insolvenssioikeus - aineopintotentti 3.12.2010 mallivastaus tehtävään 1 Tapauksessa on kyse lainvoimaa vailla olevan maksutuomion täytäntöönpanosta, velallisen oikeudesta saada ulosottomieheltä maksuaikaa sekä palkan ulosmittauksen vaihtoehtona maksusuunnitelmasta ja sitä turvaavasta ulosmittauksesta. a) Käräjäoikeuden maksutuomion täytäntöönpano voidaan aloittaa, vaikka tuomio ei vielä olisi tullut lainvoimaiseksi eli siihen voitaisiin vielä hakea muutosta (UK 2:5). Säännöksen nojalla velallisen omaisuutta voidaan siten ulosmitata, mutta sen myynti vaatii pääsääntöisesti velallisen suostumuksen. Ulosottomies olisi siten tapauksessa voinut laillisesti ulosmitata esim. Tonin palkan, jos hän ei maksaisi saatavaa määräpäivään mennessä. b) Tapauksessa tilanne ei olisi ollut Tonille edullisempi, vaikka hän olisi jäänyt pois käräjäoikeuden istunnosta. Vastaajan poissaolo olisi antanut tuomioistuimelle mahdollisuuden ratkaista asia yksipuolisella tuomiolla. Yksipuolinen tuomio voidaan panna täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio eli ehdoitta loppuun asti (UK 2:9). Velalliselle ei tarvitse varata tilaisuutta tulla kuulluksi sillä perusteella, että ulosottoperusteena on yksipuolinen tuomio c) Velallisella ei ole ehdotonta oikeutta saada aina maksuaikaa ulosotossa olevan velkansa suorittamiseen. Ulosottomies ei myönnä maksuaikaa viran puolesta, vaan velallisen pyynnöstä. Maksuaikaa voidaan myöntää vain erityisestä syystä ja edellytyksellä, että velallinen todennäköisesti maksaa saatavan maksuajan kuluessa (UK 4:6). Ulosottomiehen on toisin sanoen arvioitava velallisen olevan sekä maksuhaluinen että maksukykyinen voidakseen myöntää tälle maksuaikaa. Voidakseen arvioida, onko asiassa erityinen syy saada maksuaikaa, ulosottomiehellä on oikeus pyytää velalliselta perusteluja ja lisätietoja. Tapauksessa esimerkiksi Tonin saama uusi työpaikka saattaisi olla sellainen erityinen syy, joka oikeuttaa maksuajan saamiseen. d) Palkan ulosmittauksen vaihtoehtona voidaan velalliselle vahvistaa kirjallinen maksusuunnitelma, jonka perusteella velallinen maksaa suoritukset suoraan ulosottomiehelle (UK 4:59). Työnantajalle ei tällöin toimiteta maksukieltoa, eikä työnantaja tilitä palkasta osuutta ulosottoon, kuten palkan ulosmittauksessa tapahtuu. Maksusuunnitelman vahvistaminen edellyttää, että velallinen tekee uskottavaksi, että hän suorittaa maksut suunnitelman
7 mukaisesti ulosottomiehelle. Maksusuunnitelman vahvistamiseen ei tarvita velkojan tai velallisen työnantajan suostumusta tai muutakaan myötävaikutusta. e) Ulosottomies voi tarvittaessa suorittaa turvaavan ulosmittauksen maksusuunnitelman varmistamiseksi (UK 4:62). Turvaava ulosmittaus merkitsee sananmukaisesti omaisuuden ulosmittaamista turvaamistarkoituksessa, eikä täytäntöönpano etene tällaisesta ulosmittauksesta myynti- ja tilitysvaiheen, ellei velallinen laiminlyö esim. maksusuunnitelmaa, jonka turvaamiseksi ulosmittaus on suoritettu (UK 4:1.2). Tonin auto voisi siten joutua turvaavan ulosmittauksen kohteeksi maksusuunnitelman varmistamiseksi. Jos Tonin kuitenkin noudattaisi maksusuunnitelmaa asianmukaisesti, ei autoa realisoitaisi. Turvaava ulosmittaus ei myöskään välttämättä estäisi Tonia käyttämästä autoaan (arg. UK 4:31). 2/XII/2010 MALLIVASTAUS Tuomioistuimilla on, muiden viranomaisten tapaan, yleinen neuvonta- ja ohjausvelvollisuus. Niiden on autettava ihmisiä pääsemään oikeuksiinsa. Konkreettisessa ja vireille tulleessa asiassa neuvonta tapahtuu yleensä täydennyskehotuksina, muutoin sen antaminen on tuomarin (tai muun henkilökuntaan kuuluvan) harkinnassa. Neuvonnassa on muistettava tasapuolisuuden ja puolueettomuuden vaatimukset. Tässä asiassa Antti Oy:llä ei ole selkeää vastapuolta, eikä asiakaan vaikuta riitaiselta. Neuvonta on siis sallittuja ja suositeltavaakin: koska sähköpostiviesti on saattanut hakemusasian vireille, täydennyskehotukset ovat pääsääntöinen neuvonnan muoto. Sähköinen viesti täyttää kuitenkin sellaisenaan lain hakemukselle (kyseessä on niin sanottu saneerauksen sisäinen hakemusasia) asettamat, melko vähäiset vaatimukset (OK 8:2). Ohimennen todettakoon, että sähköistä asiakirjaa ei tarvitse allekirjoittaa, jos asiakirjassa on lähettäjän tiedot eikä asiakirjan aitoutta ole syytä epäillä (laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 9.2 ). Tässä yksittäistapauksessa järkeviä syitä epäilyyn ei ole, joten kirjallisen, allekirjoitetun hakemuksen vaatiminen on tyhjää formalismia. Antti Oy:n viesti sisältää kolme erilaista vaatimusta eli saneerausmenettelyn keskeyttämisen (YrSanL 7.3, 78 ), selvittäjän vapauttamisen toimestaan (YrSanL 86 ) sekä ryhtymisen toimiin, kun yhtään ohjelmaehdotusta ei ollut jätetty määräajassa (YrSanL 73 ). Kaikista niistä annetaan omat menettelyohjeet. Saneerausmenettely on keskeytettävä, jos myöhemmin ilmenee sellainen syy, joka olisi estänyt menettelyn aloittamisen. Yksi keskeytysperuste on näin perusteltu syy olettaa, että ohjelman aikaansaamiselle ja vahvistamiselle ei ole edellytyksiä (YrSanL 7.1 5-k). Voidaan sanoa, että tässä tapauksessa syy tavallaan todistaa itse itsensä, koska ohjelmaehdotusta ei ole saatu valmiiksi määräajassa. Keskeyttämisvaatimuksen voi esittää myös yksittäinen velkoja. Selvittäjän vapauttaminen toimestaan edellyttää, että selvittäjä on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuksiaan tai että vapauttamiseen on muu painava syy. Jokaisella velkojalla on oikeus vaatia selvittäjän vapauttamista, joten Antti Oy:n vaatimus perustuu tältäkin osin lakiin. Toimesta vapauttamista ei saa sekoittaa selvittäjän vaihtamiseen, mikä ei edellytä minkäänlaista syytä. Yksittäisellä velkojalla ei kuitenkaan ole oikeutta vaatia selvittäjän vaihtamista, ja sitä paitsi sen määräaikakin on jo päättynyt (YrSanL 83
). Bertil B näyttää faktojen valossa pysytelleen passiivisena; lisäksi velkojien luottamuksen menettäminen sellaisenaan on vapauttamisperuste eli painava syy. 8 Laissa varaudutaan myös passiivisuuteen, toisin sanoen siihen, että kukaan ei vaadi keskeyttämistä mutta ohjelmaehdotuksiakaan ei jätetä. Näin saneerausmenettely laajoine oikeusvaikutuksineen ei jatku ikuisesti. Tuomioistuimelle on asetettu velvollisuus viran puolesta seurata, että ohjelma jätetään määräajassa. Ellei näin tapahdu, sen on varattava hakijalle ja selvittäjälle tilaisuus tulla kuulluksi. Ellei asiantilaa saada korjatuksi (toisin sanoen ohjelmaehdotuksen laatiminen näyttää kuitenkin mahdolliselta), tuomioistuin päättää, että saneerausmenettely lakkaa (ja sen oikeusvaikutukset päättyvät). Tältä osin Antti Oy:n viesti ei, aivan tarkkaan ottaen, ole edes hakemus vaan eräänlainen muistutus tuomioistuimelle sen lakimääräisistä tehtävistä. Eri asia on, että Antti Oy samalla ottaa kantaa siihen, mitä tuomioistuimen tulisi tehdä. Antti Oy:n vaatimukset ovat, maallikkomaisesta muotoilustaan huolimatta, sekä lakiin perustuvat että täsmälliset. Viesti sisältää myös vaatimusten perustelut: Antti Oy:ltä ei tietenkään voi vaatia hakemusvaiheessa ns. täyttä näyttöä väittämistään perusteista. Mitään syytä hakemuksen täydentämiseen ei näin ole, vaan tuomioistuin voi ryhtyä käsittelemään itse vaatimuksia. Ne kannattaa käsitellä yhdessä, koska kaikki liittyvät toisiinsa. Ohjelmaehdotuksen puuttuminen voi hyvinkin johtua Bertil B:n passiivisuudesta tai ammattitaidottomuudesta. Jos syy on tämä, saneerausmenettely ei tietenkään keskeytetä eikä menettelyn lakkaamisestakaan tehdä päätöstä, vaan Bertil B vapautetaan toimestaan, saneerausmenettelyyn määrätään toinen henkilö selvittäjäksi ja ohjelmaehdotuksen jättämiselle annetaan lisämääräaika. Jos taas vika on yrityksen saneerauskelvottomuudesta, menettely lopetetaan mahdollisimman nopeasti. Käsittely alkaa vastapuolien (selvittäjä, velallinen ja muut suuret velkojat) kuulemisella. Tuomioistuin päättää, tapahtuuko se kirjallisesti (eli pyydetään lausumat) vaiko suullisesti (eli järjestetään hakemusasian istunto). Tosiseikasto on niin monimutkainen, että suullinen kuuleminen vaikuttaa tehokkaammalta. Silloin asianosaiset voivat välittömästi vastata toistensa lausumiin, ja asiakokonaisuus saadaan kerralla selvitetyksi. Kirjallinen kuuleminen monimutkaisessa asiassa vie helposti siihen, että asianosaiset puhuvat toistensa ohi. Istunnossa voidaan myös selvittää Antti Oy:n vaatimusten etusijajärjestys, so. mikä on ensisijainen vaatimus. (Kysymyksessä oli tekninen virhe, minkä pari kolme osanottajaa kiitettävästi huomasikin. Vaikka Vantaan käräjäoikeus ilmoitettiin saneeraustuomioistuimeksi, se ei tarkkaan ottaen sitä ole. Kysymyksen materiaaliseen puoleen virhe ei tietenkään vaikuta, mutta sen havainneille annettiin tarkkaavaisuudesta ylimääräinen piste.) HELSINGIN YLIOPISTO Insolvenssioikeus 3.12. 2010 Mallivastaus kysymys nro 3 Määrittele seuraavat konkurssioikeuteen kuuluvat periaatteet: 1) Kollektiivisuuden periaate Kollektiivisuuden periaate on konkurssin johtava menettelyperiaate. Se tarkoittaa, että velkojan on otettava osaa kollektiiviseen insolvenssimenettelyyn eli konkurssiin, jotta hän saisi maksun. Yksittäinen velkoja ei voi toteuttaa oikeuksiaan konkurssin ulkopuolella, koska konkurssi kollektiivisena menettelynä sulattaa itseensä velkojien vireillä olevat tai vireille tulevat yksilölliset insolvenssimenettelyt.
9 2) Velkojien autonomian periaate Tämän periaatteen mukaan velkojat päättävät, miten konkurssipesä selvitetään ja miten kertyneet varat jaetaan heidän keskensä. Pesänselvityksen eteneminen ja onnistuminen on heidän huolenaan. 3) Menettelyllisen vähimmäisturvan periaate Tämän periaatteen mukaan insolvenssimenettelyn on annettava asianosaisilleen riittävät menettelylliset oikeusturvan takeet. Sen keinoina on käsittelyn julkisuus, oikeus tulla kuulluksi, oikeus saada perusteltu päätös ja oikeus hakea muutosta. 4) Rehabilitaation periaate Insolvenssioikeuden keskeinen tavoite on velallisen maksukyvyn ja sitä kautta hänen taloudellisen aloitteellisuutensa palauttaminen eli ns. rehabilitaation periaate. Sillä pyritään lieventämään niitä kielteisiä vaikutuksia, joita insolvenssimenettelyllä aina jossain määrin on sen kohteeseen eli velalliseen nähden. 5) Velkojien yhdenvertaisuuden periaate Velkojien yhdenvertaisuuden periaate tarkoittaa sekä aineellista että muodollista yhdenvertaisuutta. Samassa asemassa olevia velkojia on kohdeltava samalla tavalla. Tätä tarkoittaen puhutaan usein myös tasapuolisen kohtelun periaatteesta.