nette VAASAN SÄHKÖN ASIAKASLEHTI 4 07 Haluatko sähköisen laskun? Nette testasi yleiskoneet Hehkulamppu vai energiansäästölamppu?
A S I A K A S PA LV E L U TIEDOTTAA SISÄLLYS Verkkolasku yrityksille ja yhteisöille Vaihtoehtona paperisille laskuille lähetämme Finvoice-standardin mukaisia sähköisiä energialaskuja. Miksi? Laskujen tiedot ovat automaattisesti käsiteltävissä vastaanottajan taloushallinnon tietojärjestelmissä. Ostolaskujen käsittelykulut pienenevät ja manuaalisten tallennusten virhemahdollisuudet poistuvat. Miten? Tiedustele tietojärjestelmänne toimittajalta ohjelmistonne valmiuksista vastaanottaa verkkolaskuja. Sovi verkkolaskujen vastaanotosta verkkolaskuoperaattorin tai pankin kanssa. Tilaa verkkolaskupalvelu: kotisivulla www.vaasansahko.fi olevalla lomakkeella Sähköpostilla: finvoice-laskutus@vaasansahko.fi Kysymyksiin vastaa Kirsti Achrén puhelin (06) 324 5387 tai sähköposti kirsti.achren@vaasansahko.fi 6 Haluatko saada sähkö-, kaukolämpö- tai laajakaistalaskusi Vaasan Sähköltä sähköisessä muodossa? Se on nyt mahdollista. 3 4 6 7 10 12 15 16 17 18 19 Pääkirjoitus Maukasta riisipuuroa yli tuhannelle Haluatko sähköisen laskun? Meistä tulee sähköinsinöörejä Kannattaako hehkulamppu vaihtaa energialamppuun? Nette testasi yleiskoneet Maisemapylväälle tarjolla monta nimeä Sähkömittarit uusitaan kolmen vuoden kuluessa Lyhyesti Sallitut sähkötyöt Ristikko 12 10 Kumpi tulee käytössä edullisemmaksi: hehkulamppu vai energiansäästölamppu? Kolme Vaasan Sähkön eläkkeelle jäänyttä työntekijää valmistautui joulunviettoon leipomalla pullaa. VAASAN SÄHKÖ OY:N ASIAKASLEHTI 2 nette 4/2007 Numero: 4/2007 Julkaisija: Vaasan Sähkö Oy Postiosoite: PL 26, 65101 Vaasa Käyntiosoite: Kirkkopuistikko 4 65100 Vaasa Puhelinvaihde: (06) 324 5111 Asiakaspalvelu: avoinna klo 10.00-15.30 Vikailmoitukset: (06) 324 5700 (24 h) Faksi: (06) 324 5350 Internet: www.vaasansahko.fi ISSN: 1458-7297 Päätoimittaja: Toimituskunta: Toimitus: Hannu Rintala hannu.rintala@vaasansahko.fi Olli Arola Hannu Linna Juha Rintamäki Arja Rosing Kyösti Salo Ossi Suortti Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä Ulkoasu: Painopaikka: Mainostoimisto Bock s Office Oy Waasa Graphics Oy Seuraava Nette ilmestyy maaliskuussa 2008. Kansikuva: Ann-Sofi Berg, Foto Airaksinen
PÄÄKIRJOITUS Huoli ilmastosta Huoli ilmaston lämpenemisestä näkyy käytännössä Kioto-kauden 2008 2012 alkaessa voimakkaana energian hinnan nousuna. Päästökauppadirektiivin soveltaminen Suomen sähkömarkkinalakiin on tärkein energian hintatasoa nostava tekijä. Energian kulutuksen kasvu maailmassa on nostanut voimakkaasti öljyn, hiilen ja kaasun maailmanmarkkinahintoja samanaikaisesti. Polttoainerahdit ovat nousseet ennätystasolle kuljetuskapasiteetin puutteen seurauksena. Polttoaine- ja sähköveroon on esitetty uusia korotuksia. Kaukolämmön ja sähkön hinnat tulevat Suomessa lähikuukausina nousemaan huomattavasti. Kioto-kauden jälkeen tulee Bali-kausi. Joulukuussa pidetään Balin ilmastokonferenssi. Kokouksen tavoitteena on tehdä sopimuksia maailmanlaajuisesta sitoutumisesta maapallon ilmaston muutoksen torjumiseksi. Ilmakehään kohdistuvien päästöjen vähentämiseksi energian tuotannolle ja kulutukselle tulee väistämättä uutta ohjausta. Konferenssia voi pitää onnistuneena, jos koko maailma saadaan sitoutumaan tehtyihin sopimuksiin. Sovittiinpa Balissa mitä tahansa, seurauksena on energian hinnan nousu. Vaasan Sähkö on ottanut tavoitteekseen pystyä kilpailukykyiseen hinnoitteluun tulevien muutosten myllerryksessä. Vaasan sähköllä on yli 75 000 asiakasta Viime viikkoina Vaasan Sähkö on saanut uusia asiakkaita eri puolelta Suomea keskimäärin 300 kpl viikossa. Tahti on kesän jälkeen hiukan kiihtynyt. Tärkein syy tulla Vaasan Sähkön asiakkaaksi on kilpailukykyinen hinta. Erityisen mukavalta tuntuu kertoa, että syntyvät asiakkuudet ovat kokemusten perusteella lähes poikkeuksetta olleet pitkäaikaisia. Vaasan Sähkö ei ole joka hetki ollut valtakunnan edullisin, mutta koko ajan kuitenkin yksi edullisimmista. Maisemapylvään nimikilpailu Uskomattoman suuri nimiehdotusten määrä lennokkaasti perusteltuina toi maisemapylvään nimenvalintaraadille myönteisen haasteen. Olimme miettineet valintakriteereitä monipuolisesti, kuten tämän lehden artikkelista ilmenee. Nimiehdotuksia lukiessa tuli kuitenkin eteen näkökulmia, joita en ollut ajatellut. Eräs kiehtovimmista pähkinöistä raadille on ratkaista, onko maisemapylväs nainen vai mies. Joka tapauksessa kiitän lämpimästi kaikkia maisemapylvään nimikilpailuun osallistuneita. Raati jatkaa työtään voittajan valitsemiseksi. Nimen julkistaminen tapahtuu myöhemmin. Tämä Nette on vuoden viimeinen. Toivotan kaikille lukijoille Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. Hannu Linna toimitusjohtaja nette 4/2007 3
Maukasta riisipuuroa yli tuhannelle Teksti Mikko Ollikainen Kuvat Mikko Lehtimäki Vaasan joulunavauksesta marraskuun puolessa välissä on tullut monelle perheelle odotettu perinne. Samoin Vaasan Sähkön jakamaa riisipuuro, jota jaettiin torilla joulunavaukseen osallistuville joulukuusen kupeessa, saa vaasalaiset ja lähikuntalaiset liikkeelle. 4 nette 4/2007
Vaasan sähkön iloisilla tontuilla riitti kiireitä, kun he jakoivat yli tuhannelle riisipuuroa tunnissa Vaasan joulunavauksessa. Joulun odotus alkaa todenteolla joulunavauksesta, josta saa oikean joulumielen. Tästä on tullut perinne meille. Käymme katsomassa vanhanajan toria, ja joulupukkihan kuuluu myös ohjelmaan, vaasalainen Sari Salo kertoo syödessään riisipuuroa. Hän on tullut joulunavaukseen viisivuotiaan Mikko-poikansa ja Hillevi-mummin kanssa. Joulua vietetään Salon perheessä vanhojen hyviksi todettujen perinteiden mukaisesti. Jouluvalmisteluihin kuuluu muun muassa pipareiden leivontaa, ja joululahjatkin yritetään hommata hyvissä ajoin, jottei joulustressi pääse iskemään. Joulukalenteri on olennainen osa joulun odotusta lapsiperheissä. Mikko kysyi aamulla, saisiko hän avata ensimmäisen luukun joulukalenterista jo tänään, Salo nauraa. Riisipuuroa jaettiin seitsemättä vuotta peräkkäin Vaasan joulunavauksessa. Tunnissa jaettiin noin 1 200 annosta, 200 litraa soppatykissä keitettyä riisipuuroa. Pitkä, noin sadan metrin jono todistaa sen, että sitä odotettiin innolla. Ihmisten nauttiessa puuroa, tietysti kanelin ja sokerin kera, tunnelmaa nostatti Quinn Ton -kuoro, joka lauloi joululauluja molemmilla kotimaisilla kielillä, kuten Vaasassa on tapana. Joulunavaus on koko perheen tapahtuma, josta löytyy jokaiselle jotakin. Lapset otetaan tietysti huomioon suunnitellessamme monipuolista ohjelmaa, järjestäjä Vaasan Liikekeskustan toiminnanjohtaja Tuula Wägar kertoo. Joulunavauksessa käy arvioiden mukaan vuosittain noin 15 000 20 000 henkilöä. Kaikki kaupat ovat keskustassa avoinna, ja kauppatorilla on noin 60 myyntikojua, joissa myydään muun muassa käsitöitä. Vaasalaiset yritykset haluavat mielellään olla mukana tukemassa tätä avausta, koska tietävät, että joulunavausta odotetaan ja se kerää ihmisiä maakunnasta Vaasaan, Wägar sanoo. Vaasan joulunavaus ei houkuttele ainoastaan suomalaisia. Saksalaiset Peggy Reich ja Vincent Krämer olivat myös löytäneet Vaasan joulunavajaiset. Krämer opiskelee vaihtooppilaana Åbo Akademissa Vaasassa. Kyllä riisipuuro maistuu, vaikka se onkin aika suolaista. Olen tottunut makeampaan puuroon. Meilläkin syödään riisipuuroa, mutta se ei ole varsinainen perinneruoka jouluna, Peggy Reich kertoo. Krämer tulee Marburgista, joka on Vaasan kokoinen kaupunki Saksassa. Hänen kotikaupungissaan joulunavaus pidetään samoihin aikoihin kuin Suomessa. Joulun vietto on varmaan aika samanlaista Saksassa ja Suomessa. 6. joulukuuta, teidän itsenäisyyspäivänänne, vietämme Nicolauksen päivää. Silloin lapset laittavat kenkänsä ulko-oven ulkopuolelle ja saavat niihin esimerkiksi karkkeja. Jos lapsi on ollut tuhma, kenkään laitetaan kuusenrisuja, Reich kertoo ja viittaa Vaasan Sähkön joulukuusta, jota koristaa yli 900 värilamppua. Saksalaisten Peggy Reichin ja Vincent Krämerin mielestä suomalainen puuro oli hieman suolaista, sillä he ovat tottuneet makeampaan puuroon. Viisivuotiaalle Mikko Salolle ja Hillevi-mummille maistui riisipuuro kanelin ja sokerin kera. Salon perheessä joulun odotus alkaa joulunavauksesta. nette 4/2007 5
1. Katso laskusta asiakasnumero ja laskutussopimusnumero 2. Tee verkkopankissasi e-laskujen välityssopimus Vaasan Sähkö Oy:ltä 3. Pankki toimittaa tiedot Vaasan Sähkölle 4. Vaasan Sähkö lähettää e-laskusi pankkiin 5. Näet laskun verkkopankissasi 6. Hyväksyttyäsi laskun välittyy maksu automaattisesti eräpäivänä Vaasan Sähkölle 7. Lasku arkistoituu verkkopankkiin Haluatko sähköisen laskun? Haluatko saada sähkö-, kaukolämpö- tai laajakaistalaskusi Vaasan Sähköltä sähköisessä muodossa? Se on nyt mahdollista. Kun siirryt sähköiseen laskuun, sinun ei tarvitse enää availla kirjekuoria. Laskun maksu ja arkistointikin tapahtuvat automaattisesti. Vaasan Sähkön verkkolaskuratkaisu perustuu pankkien kehittämään ns. Finvoice-standardiin. Yritykset ovat voineet maksaa laskunsa sähköisesti jo jonkin aikaa, ja nyt se on mahdollista myös kuluttaja-asiakkaille. Palvelun käyttöönottoon tarvitaan tietokone sekä yhteys oman pankin verkkopankkiin tunnuksineen. Kuluttajien verkkolaskupalvelussa ovat tällä hetkellä mukana Nordea, Sampo, Osuuspankit, Aktia ja Säästöpankit, Ålandsbanken sekä Tapiola. Handelsbankenilla valmius palveluun tullee vuoden 2008 aikana. Palvelu avataan tekemällä omassa verkkopankissa sopimus Vaasan Sähkö Oy:lle e-laskujen/verkkolaskujen välityspalvelusta kunkin pankin ohjeiden mukaan. Pankki toimittaa palvelusopimuksen tiedot Vaasan Sähkölle, ja asiakas saa haluamansa laskut suoraan verkkopankkiinsa. Sopimuksen tekemiseen tarvittavat Vaasan Sähkön asiakas- ja laskutussopimusnumerot löytyvät laskusta. Pidä se siis esillä, kun teet sopimusta. Jos sähkö-, kaukolämpö- ja laajakaistalaskuissa on eri asiakas- ja laskutussopimusnumerot, kaikille on tehtävä oma sopimuksensa. Kun lasku on saapunut verkkopankkiin, saat sen tarkasteltavaksesi avaamalla kuvalinkin. Voit tarvittaessa tulostaa laskun paperille. Kun olet hyväksynyt laskun, maksu välittyy automaattisesti eräpäivänä verkkopankkitililtäsi Vaasan Sähkölle. Jos lasku jäisi esimerkiksi puuttuvan katteen takia eräpäivänä veloittamatta, voit maksaa laskun itse verkkopankista myöhemmin. Pankki säilyttää laskuja verkkopankin arkistossa omien arkistointiohjeidensa mukaisen ajan. Verkkolaskupalvelu korvaa ja päättää suoraveloituspalvelun. Jos jostain syystä haluat palata takaisin paperilaskun käyttöön, voit lopettaa verkkolaskupalvelun koska tahansa omassa pankissasi pankin ohjeiden mukaan. Pankki toimittaa lopetustiedot Vaasan Sähkölle. Lisätietoja www.vaasansahko.fi puhelin (06) 324 5750 sähköposti: asiakaspalvelu@vaasansahko.fi 6 nette 4/2007
Meistä tulee sähköinsinöörejä Vaasa on energinen kaupunki: täällä on useita vahvoja energia-alan yrityksiä ja innovatiivista tutkimustoimintaa. Vahvan kasvun vuosia elävät yritykset tarvitsevat lisää työntekijöitä. Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki >> Vaasan ammattikorkeakoulun sähköinsinööriopiskelijat valmentautuvat työelämään Technobothniassa. nette 4/2007 7
Olavi Mäkinen opettaa sähkönjakelutekniikkaa Sähköinsinööreiksi opiskelevien ei tarvitse pelätä joutuvansa työttömiksi. Vaasan ammattikorkeakoulun sähkönjakelutekniikan yliopettaja Olavi Mäkisen mukaan sähköalan osaajista on nyt kova pula. Kaikilla tänä keväänä valmistuneilla sähköinsinööreillämme oli työpaikka tiedossa, kun koulu loppui, Mäkinen kehaisee. Vaasan ammattikorkeakoulu tekee tiivistä yhteistyötä seudun teollisuusyritysten kanssa, jotta oppilaitoksessa annettava opetus täyttäisi työelämän vaatimukset. Mäkinen kertoo, että kielten opiskeluun kiinnitetään paljon huomiota. Opiskelijoilla on mahdollisuus lähteä työharjoitteluunkin ulkomaille, mutta lähtöhaluja hillitsee se, että Keski- Euroopassa maksetaan opiskelijoille harjoittelusta huonompaa palkkaa kuin Suomessa. Englannin kielen osaaminen on tärkeää, koska sähköala on aika kansainvälinen, Mäkinen sanoo. Sähköinsinööriopinnot kestävät neljä vuotta. Kaksi ensimmäistä vuotta opiskellaan sähköalan perusopintoja ja yleisaineita, kuten matematiikkaa, fysiikkaa, tietotekniikkaa, yritystoimintaa ja kieliä. Kolmantena vuonna opiskelijat päättävät, mihin haluavat keskittyä. Suuntautumisvaihtoehtoja on kolme: automaatiotekniikka, sähkönjakelutekniikka ja sähkönkäyttötekniikka. Näistä opiskelijan on valittava kaksi. Sähkönjakelutekniikka on suosituin, koska sen oleellisena sisältönä on sähköasennusten suunnittelu. Opintojen käytännönläheisyyttä pyritään lisäämään. Suuntaavissa opinnoissa merkittävä osuus on Technobothniassa suoritettavilla sähköalan laboratorioharjoituksilla. Koulutuksemme on suunniteltu siten, että kaikilla sähköinsinööreillämme on mahdollisuus hankkia oikeudet ja pätevyydet suunnitella sähköasennuksia ja johtaa sähkötöitä, Mäkinen sanoo. 8 nette 4/2007 Kokemusta ulkomailta Virroilta kotoisin oleva Joni Härkönen tuli Vaasaan opiskelemaan työkavereidensa suosituksesta. Koillis-Satakunnan Sähkö on pitkään ollut Jonin kesä- ja loma-aikojen työpaikka, ja työkaverit yllyttivät lukion käynyttä nuorta miestä lähtemään sähköalalle. Opiskelupaikaksi tuli nimenomaan Vaasan ammattikorkeakoulu, koska moni työkaveri oli opiskellut tai opiskeli parhaillaan työn ohessa samassa oppilaitoksessa. Työkaverit kehuivat opetusta hyväksi ja Vaasan kaupunkia kivaksi kaupungiksi. Joni on ollut pienestä pitäen kiinnostunut sähköstä, tekniikasta ja moottoreista. Sähköala tuli tutuksi myös muutaman sukulaisen työn kautta. Koska Joni on jo tehnyt opinnäytetyönsä, hän valmistuu todennäköisesti jouluun mennessä. Joulukuun alkupuolella selviää myös se, missä työpaikassa Joni aloittaa valmistumisensa jälkeen. Työpaikka voi joskus olla Suomen rajojen ulkopuolella. Jossakin vaiheessa olisi hyvä päästä kartuttamaan kokemusta ja kielitaitoa ulkomaille. Kokki vaihtoi alaa Jouluksi aikovat valmistua myös lapualainen Teemu Harri ja pietarsaarelainen Katja Rantanen. Molemmat ovat tehneet opinnäytetyönsä kesällä, ja nyt jännitetään, tuleeko viimeisistä tenteistä hyväksytty arvosana. Teemulla oli takanaan sähköasentajan tutkinto, kun hän tuli Vaasaan. Siitä on ollut jonkun verran hyötyä. On päässyt joihinkin asioihin ehkä nopeammin kiinni, mutta tietysti insinööriopinnot ovat tuoneet paljon uutta ja syvempää tietoa. Katja on ensimmäiseltä ammatiltaan kokki. Kokkina hän ei ole tosin työskennellyt ollenkaan, mutta hotellin vastaanotossa työkokemusta ehti karttua jonkin verran ennen kuin Katja päätti vaihtaa alaa. Sukulaiset etenkin insinööri-isä kannustivat alanvaihtoon. Itseäni houkuttivat alanvaihtoon paremmat työajat, parempi palkka ja mahdollisuus tarkastella työtä tieteellisestä näkökulmaista. Sähkönjakelutekniikka kiinnostaa Katjaa eniten, sillä hänestä on kiinnostavaa tietää, mitä kaikkea tapahtuu sillä matkalla, kun sähkö kulkee sähköyhtiöstä koteihin. Minusta ei ole kiva näprätä vain yhden palikan parissa, vaan kokonaisuudet kiehtovat. Katja on tehnyt puolitoista vuotta töitä opintojen ohessa ABB:llä sähkönjakeluautomaatioyksikössä. Sieltä todennäköisesti löytyy myös vakituinen työpaikka. Ainakin toivon niin, Katja sanoo. Teemu Harri teki Technobothniassa suurmuuntajien suojaukseen liittyviä kokeita.
Sähköinsinööriksi Vaasan ammattikorkeakoulusta Sähkötekniikan opiskelijoita on yhteensä noin 200 Uusia opiskelijoita otetaan vuosittain noin 50 Opinnot kestävät 4 vuotta Suuntautumisvaihtoehdot: automaatiotekniikka, sähkönjakelutekniikka, sähkönkäyttötekniikka. Joni Härkösen mielestä käytäntö antaa lopullisen silauksen teoriassa opituille asioille. Sähköala on kiinnostava, koska joka päivä eteen tulee uusia asioita, Katja Rantanen pohtii. Technobothnia Tutkimuskeskus Technobothnia tarjoaa yrityksille ja yhteisöille tutkimus-, tuotekehitys-, mittaus- ja koestuspalveluita sekä koulutusta ja toimii yhteistyökanavana oppilaitosten, yritysten ja muiden tutkimuslaitosten ja teknologiakeskusten välillä. Technobothnia on kolmen oppilaitoksen, Vaasan yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun ja Svenska yrkeshögskolanin, yhteinen laboratorio. Se perustettiin 1996 Vaasan kaupungin tuella. nette 4/2007 9
Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Hehkulamppu vai energiansäästölamppu? Energiansäästölamppu on kalliimpi kuin hehkulamppu, mutta hehkulamppu kuluttaa enemmän sähköä. Tekninen neuvoja Timo Riiki laski, kumpi tulee käytössä edullisemmaksi. Energiansäästölamput ovat kalliita ja rumia. Sellainen mielikuva meillä monella on, mutta pitääkö se paikkansa? Vaasan Sähkön tekninen neuvoja Timo Riiki tutki marraskuussa vaasalaisten kauppojen lamppuhyllyjä ja totesi mielikuvat ainakin osittain vääriksi tai vanhentuneiksi. Myynnissä on nykyään monenmuotoisia energiansäästölamppuja. Kalliimpia energialamput ovat, sitä ei käy kiistäminen. Timo osti mittauksia ja vertailuja varten 40 ja 60 watin hehkulamput sekä neljä erilaista energiansäästölamppua. Hehkulamput maksoivat 1,35 ja 1,50 euroa. Halvimman energiansäästölampun kappalehinnaksi tuli 3,95 euroa. Lamput myytiin kahden kappaleen pakkauksessa, joka maksoi 7,90 euroa. Energiansäästölamppu palaa kauemmin Ostohetkellä edulliselta tuntuva hehkulamppu ei ole sitä enää, kun lamppuja verrataan käytössä. Hehkulampun polttoikä on vain 1 000 1 500 tuntia, joten se pitää vaihtaa uuteen noin kerran vuodessa. Energiansäästölamppujen käyttöikä vaihtelee paljon. Motivan vertailujen mukaan energialamppu palaa kuitenkin vähintään kuusi, jotkut mallit jopa 15 kertaa kauemmin kuin hehkulamppu. Hehkulamppujen wattimääriin tottunut ostaja on helposti sormi suussa kaupassa. Energiansäästölampuissa watteja on vähemmän: 8, 11, 12 Mikä lampuista korvaa esimerkiksi 60-wattisen hehkulampun? Periaatteessa vastaus löytyy pakkauksesta. 60 watin hehkulampun tilalle sopii esimerkiksi 11, 12 tai 15 watin energiansäästölamppu. Käytännössä 11 ja 12 watin lamput eivät aina vastaa valaistusteholtaan 60 watin hehkulamppua, joten kirkasta valoa haluavan kannattanee valita 15 watin lamppu. Timo huomauttaa, että valaistustehoon vaikuttavat monet muutkin asiat kuin lampun nimelliswattiteho: esimerkiksi valaistavan tilan koko ja väritys sekä lampun muoto. Vaasan ammattikorkeakoulun sähköinsinööriopiskelijat tekivät Technobotniassa erilaisia mittauksia Timon ostamille lampuille. Valaistustehon eli luxien mittauksessa havaittiin, että loisteputkimainen energiansäästölamppu ei ole paras valinta keittiön pöydän yläpuolella riippuvaan valaisimeen. Se valaisee sivuille mutta ei juurikaan alaspäin. Katosta riippuvaan valaisimeen kannattaa valita hehkulampun muotoinen energiansäästölamppu, sillä se levittää valon paremmin. Sivuille valaiseva energiansäästölamppu on hyvä kupuvalaisimissa, sillä lamppu tulee niihin vaakatasoon. Lisäksi valaisimen yläosassa oleva heijastava pinta levittää valoa ympäristöön. Tarkista ennen ostamista, minkä kokoinen lamppu valaisimeesi mahtuu. Energiansäästölamput ovat isompia kuin hehkulamput, Timo muistuttaa. 10 nette 4/2007
Saako napsutella? Timo oikoo erään energiansäästölamppuja koskevan uskomuksen: lamppu kestää varsin hyvin sytyttelyä ja sammuttelua, toisin kuin monet luulevat. Energiansäästölampuilta edellytetään, että ne kestävät napsuttelua vähintään kaksi kertaa käyttötuntien määrän. Eli jos paketissa luvataan lampun palavan 10 000 tuntia, se kestää ainakin 20 000 sytytystä ja sammutusta. Eri asia sitten on, kannattaako energiansäästölamppua sytytellä tiuhaa tahtia. Timon mielestä ei kannata, sillä energiansäästölamput syttyvät ensin himmeinä ja kirkastuvat vasta vähitellen täyteen valaistustehoonsa. Heti täyden valon antava hehkulamppu on parempi esimerkiksi vessassa ja vaatehuoneessa, jossa valo palaa lyhyen aikaa. Sähköverkon ylijännite rikkoo helposti hehkulamppuja. Energiansäästölamput kestävät jännitepiikkejä, sillä niiden nimellisjännite on 220 240 volttia. Hehkulampuilla se on joko 230 tai 240 volttia. Kannattaa ostaa 240-volttinen. Sen käyttöikä on huomattavasti pidempi, Timo sanoo. Hehkulamput kielletään? Ilmaston lämpeneminen saattaa siirtää hehkulamput historiaan, sillä Australiassa hehkulamput on jo kielletty ja Kaliforniassakin puuhataan hehkulamput kieltävää lakia. Koska myös Euroopan komissiolle on jätetty asiasta esitys, on mahdollista, että hehkulamppujen myynti Euroopan unionin alueella kielletään 2010- luvulla. Hehkulamput ovat energiatehottomia: vain viisi prosenttia niiden kuluttamasta sähköstä muuttuu valoksi; suurin osa säteilee huoneeseen lämpönä. Osa hehkulamppujen hukkalämmöstä voi olla hyödyksi tiloissa, joissa on suora sähkölämmitys. Hyöty on niin olematon, että suosittelisin suoralla sähköllä lämmittäviäkin vaihtamaan energiansäästölamppuihin, sillä ne kestävät käytössä kymmenen kertaa kauemmin kuin hehkulamput, Timo Riiki sanoo. Energiansäästölamppu on ongelmajätettä Energiansäästölamppu sisältää elohopeaa, joten käytetty, mutta ehjä lamppu on ongelmajätettä. Jos lamppu menee rikki, elohopeakaasu vapautuu, ja lampun voi laittaa karkeajätteeseen. Ongelmajätteet viedään Vaasan seudulla Stormossenin hyötykäyttöasemille tai Ekobiiliin. Hyötykäyttöasemien osoitteet ja Ekobiilin aikataulu löytyvät Stormossenin sivuilta www. stormossen.fi. Energiansäästölamppu tulee halvemmaksi Timo Riikin laskelmat osoittavat, että energiansäästölamppu tulee käytössä huomattavasti edullisemmaksi kuin hehkulamppu. Timo otti vertailtaviksi 60 watin hehkulampun ja 12 watin energiansäästölampun. Hän laski lampuista sekä ostosta että niiden käytöstä kuuden vuoden aikana aiheutuvat kulut. Vertailuaika määräytyi energiansäästölampun käyttöiän mukaan. Pakkauksessa ilmoitettiin käyttöiäksi 6 000 tuntia eli noin kuusi vuotta. Koska hehkulamppu palaa noin 1 000 tuntia, niitä tarvittiin vertailuun kuusi kappaletta. Hehkulamppu 60 W Hehkulamppu + halpa hankintahinta + antaa heti täyden valaistustehon + sopii valaisimiin, joissa on himmennin + kellertävä valo sopii tunnelmavalaistukseen - kuluttaa paljon sähköä - lyhyt käyttöikä - lamppu kuumenee - rikkoutuu helposti ylijännitteestä Energiansäästölamppu + vie vähän energiaa + kestää useita vuosia + sopii paikkoihin, joissa lampunvaihto on hankalaa + kestää hehkulamppua paremmin jännitepiikkejä - kallis hankintahinta - ei sovi saunaan (lämmönkestävyys max +50 C) - syttyy hitaasti - ei sovi valaisimiin, joissa on himmennin - ei mahdu kaikkiin valaisimiin Hehkulamput maksoivat 1,35 euroa kappale, ja kahden kappaleen tarjouspakkauksessa ostetut energiansäästölamput 3,95 euroa kappale. Timo käytti kulutuslaskelmissa Vaasan Sähkön yleissähkön hintaa 7,83 senttiä/kwh. Lopputulos oli, että hehkulamppujen ostoon ja polttamiseen kuluu kuudessa vuodessa yli 36 euroa. Energiansäästölampusta aiheutuvat kulut jäävät alle kymmeneen euroon. Vaikka vertailussa käytettäisiin kalliimpaa, 9,95 euroa maksanutta energiansäästölamppua, hehkulamppuihin menisi silti kuudessa vuodessa enemmän rahaa. Energiansäästölamppu 12 W Lampun hinta 8,10 / 6 vuotta 3,95 / 6 vuotta Energian hinta 28,19 / 6 vuotta 5,64 / 6 vuotta Kokonaishinta 36,29 / 6 vuotta 9,59 / 6 vuotta nette 4/2007 11
Nette testasi yleiskoneet Kolme Vaasan Sähkön eläkkeelle jäänyttä työntekijää valmistautui joulunviettoon leipomalla pullaa. Kokeneet leipurit panivat yleiskoneet pyörimään ja kaulimet heilumaan. Teksti Anne Kytölä Kuvat Ann-Sofi Berg Tuotekuvat valmistajien ja maahantuojien 12 nette 4/2007 Ulla-Maija West, Märta Öhling ja Stina Kronholm valmiina leipomispuuhiin.
Ulla-Maija West, Märta Öhling ja Stina Kronholm tykkäävät leipomisesta. Ulla-Maija ja Märta leipovat mieluiten pullaa; Stinan bravuureita ovat suolaiset ja makeat piirakat. Naiset leipoisivat mielellään paljon ja usein, jos herkuille vain olisi syöjiä. Olen vähentänyt leipomista sen jälkeen, kun laihdutin, Stina paljastaa. Viitisen vuotta sitten leskeksi jäänyt Ulla- Maijakaan ei viitsi leipoa vain itselleen, mutta onneksi Vaasassa asuvat pojat tulevat mielellään hakemaan äidin lämpimäisiä. Stinalla on tapana lähettää leipomuksiaan Vaasan ulkopuolellekin. Viimeksi esimerkiksi Oulussa opiskeleva lapsenlapsi sai syntymäpäiväkseen mummon leipomaa unelmatorttua. Kypsät naiset kaulimen varressa Naiset miettivät ennen töihin ryhtymistä ikäkysymystä. He päätyvät siihen, että kenenkään ikää ei kerrota Neten lukijoille. Sitten voitaisiin paljastaa ikämme, jos olisimme täyttäneet 90 tai 100 vuotta. Kirjoita nyt vain, että olemme kypsiä naisia, rouvat ohjeistavat. Energiaa ja vauhtia aamuvirkuissa naisissa on. Leipomisurakka on sovittu aloitettavaksi kahdeksalta aamulta. Kaikki ovat hyvissä ajoin paikalla, ja ennen viittä herännyt Ulla- Maija on käynyt jo uimassakin. Niin sinä tapasit tehdä silloinkin, kun oltiin vielä töissä. Kävit koiran kanssa lenkillä ja avannossa uimassa ja tulit silti puoli kahdeksaksi töihin, Stina muistaa. Olin telefooni-santra, istuin 20 vuotta puhelinvaihteessa. Yhdistin puhelut silloin kun huvitti. Jos ei huvittanut sanoin, ettei henkilö ole nyt paikalla, Ulla-Maija vitsailee ja kieltää kirjoittamasta juttua lehteen, etteivät ihmiset vain ota tosissaan. Stina joutui jäämään Vaasan Sähkön konttorista sydänleikkauksen takia sairauseläkkeelle paljon ennen eläkeikää. Palkkakonttorissa töitä tehnyt Märta rupeaa laskemaan eläkevuosiensa määrää. Naiset päivittelevät, mihin vuodet oikein ovat juosseet. Entiset työtoverit tapaavat toisiaan suurin piirtein kerran vuodessa. Heillä on tapana kokoontua ennen joulua yhteiselle joululounaalle. Tämä on ensimmäinen kerta, kun naiset leipovat yhdessä. Ulla-Maija ja Stina tutustuvat koneisiin. Pullataikina koneeseen Ulla-Maija ottaa testattavakseen Braun-yleiskoneen. Ilmeisesti vanhasta tottumuksesta, sillä testin edetessä paljastuu, että hänellä on samanmerkkinen tosin paljon vanhempi kone kotona. Stina tarttuu punaiseen Kenwoodiin, ja Märta mittaa pullataikinan ainekset Boschin taikinakulhoon. Minulla ei ole kotona yleiskonetta, vaan käytän tätä, Märta sanoo ja näyttää nyrkkiään. Sillä hän vaivaa jopa litran pullataikinan. Niin ison taikinan vaivaaminen käsin vaatii voimaa, Ulla-Maija ja Stina ihailevat. Molemmilla nyrkeillä minäkin ennen tein, mutta koneet ovat helpottaneet töitä paljon, Ulla-Maija lisää. Ullan hedelmäinen joulukakku 200 g margariinia 2 dl sokeria 3 munaa 1 dl kuivattuja aprikooseja 1 dl säilykekirsikoita 1 dl rusinoita 1 dl hasselpähkinöitä 3 ½ dl vehnäjauhoja 1 ½ tl leivinjauhetta ½ dl konjakkia Vaahdota margariini ja sokeri. Vatkaa joukkoon munat yksitellen. Lisää joukkoon huuhdotut, paloitellut aprikoosit, kirsikat kokonaisina, samoin rusinat ja hasselpähkinät. Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään, lisää seos ja konjakki taikinan joukkoon. Kaada taikina voideltuun, korppujauhotettuun rengasvuokaan. Kypsennä kakkua 175 asteessa n. 45 minuuttia. Braunin ja Boschin kaksoisvispilöihin: ne kahmaisevat taikinan paremmin otteeseensa kuin Kenwoodin taikinakoukku, jonka toimintasäde jää lyhyemmäksi. Siksi taikinaa jää kulhon reunoille enemmän kuin muissa koneissa. Braunissa ja Boschissa on läpinäkyvät muovikannet, jotka pitävät jauhot ja muut aineet siististi taikinakulhossa koneen pyöriessä. Ainekset annostellaan kulhoon kannessa olevan Braun on naisten suosikki Leipureilla ei ole juurikaan ongelmia, vaan yleiskoneet tottelevat naisia ryppyilemättä. Kenwood on ainoa, jonka käyttö vaatii hieman pohdintaa. Kun Stina haluaa irrottaa taikinakoukun, naiset pohtivat yhdessä, mitä pitää tehdä. Lopulta ratkaisu löytyy: yleiskoneen varsi nostetaan ylös, taikinakoukkua painetaan sisäänpäin ja käännetään se samalla oikeaan asentoon ja vedetään lopuksi irti. Kaikissa yleiskoneissa on teräskulho, jota naiset pitävät erinomaisena: taikina ei tartu helposti kiinni kulhoon. Naiset ihastuvat myös >> nette 4/2007 13
Stinan sitruunasilli Liota 2 silliä vedessä. Fileoi, poista nahka ja ruodot. Leikkaa n. kahden sentin viipaleiksi. Lado lasipurkkiin sillinpaloja, purjoa, sipulirenkaita, tilliä, valko- ja maustepippureita sekä laakerinlehtiä. Keitä liemi: 2 dl vettä 1,5-2 dl sokeria 2 sitruunan mehu Kiehauta ja anna liemen jäähtyä. Kaada liemi purkkiin. Silli on valmista n. kahden päivän kuluttua. Säilyy jääkaapissa n. 2 viikkoa. suppilon kautta. Braunin suppilo on hiukan liian suppea, Ulla-Maija moittii. Bosch on naisten mielestä hyvä kone isolle perheelle. Itselleen pienempään talouteen he valitsisivat Braunin. Se on pieni ja nätti, naiset kehuvat. Stina kertoo harkinneensa ennen testiä Kenwoodin ostamista, mutta testi sai hänet toisiin ajatuksiin. Jykevä Kenwood on hänen voimilleen liian raskas ja sen käyttö tuntui hankalalta. Yhdellä saralla Kenwood on kuitenkin testivoittaja: se on hiljaisin. Melu mitataan koneen vieressä suurin piirtein leipojan korvan korkeudella. Kenwoodista lähtee maksiminopeudella noin 64 desibeliä, Braunista 72 ja Boschista peräti 81 desibeliä. Kenwood saa parhaat arviot myös puhdistettavuudesta: sen taikinakoukun ja kulhon pesu on nopeinta ja vaivattominta. Kilpakumppaneiden varusteissa on pesemistä hankaloittavia kulmia ja rakoja. Arvosteluasteikko erittäin hyvä hyvä tyydyttävä välttävä huono Merkki ja malli Braun K 3000 Kenwood Patissier MX271 Bosch Consept 7200 Electronic Hinta Gigantissa marraskuussa 249 euroa 279 euroa 219 euroa Ottoteho 950 W 400 W 700 W Johdon pituus 110 cm 130 cm 130 cm Taikinan enimmäismäärä max 2 l/4 kg max 2 kg max 4,5 kg Ominaisuudet ja varusteet yleiskone, monitoimikone, tehosekoitin yleiskone leivontaan Nopeudensäätö portaaton 2-14, kaksi pitokytkintä elektroninen nopeussäädin 1-12 Muuta elektroninen nopeudentunnistin ylläpitää nopeutta erilaisissa kuormituksissa 14 nette 4/2007 yleiskone, monitoimikone, tehosekoitin, lihamylly Äänitaso pienimmällä nopeudella 58 db 60 db 74 db Äänitaso suurimmalla nopeudella 72 db 64 db 81 db Ulkonäkö 5 3 4 Käyttömukavuus 5 3 5 Puhdistettavuus 4 5 3 Plussaa Pieni ja kivannäköinen Hiljainen Kulhoon mahtuu iso taikina Miinusta Ahdas täyttöaukko Hiukan hankala käyttää Kovaääninen TESTITULOS Nette-lehti kiittää Vaasan Giganttia koneiden lainasta. Äänitaso mitattiin desibelimittarilla koneen vieressä, noin 170 cm pitkän leipojan korvan korkeudella.
Elmeri, Elvis, Elma, Ylväs, Toteemi, Strombi, Elgon ja pari tuhatta muuta vaihtoehtoa on tarjolla maisemapylvään nimeksi. Maisemapylväälle tarjolla monta nimeä Nette-lehden viime numerossa etsittiin nimeä maisemapylväälle, joka pystytettiin syksyn aikana voimalaitoksen pihaan Palosaarella. Nimiehdotuksia tuli noin 1 500. Neten päätoimittaja Hannu Rintala on hämmästynyt nimikilpailun herättämästä kiinnostuksesta. Vastauksia tuli kaikkiaan 1 116, joista 811 postitse ja 305 sähköpostina, mutta koska monessa vastauksessa oli useita nimiehdotuksia, määrä nousee noin 1 500 nimeen. Teksti Anne Kytölä Kuva Mikko Lehtimäki Vaasalaisten uusi maamerkki ei innostanut nimenantoon vain vaasalaisia, vaan vastauksia tuli ympäri Suomea. Jotkut olivat pohtineet nimiä koko suvun voimin: Enimmillään taisi jossakin vastauksessa olla 16 ehdotusta, kun mummo ja vaari ja vanhemmat ja lapset olivat kaikki halunneet osallistua. Raati miettii vielä Hannu Rintala, Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Hannu Linna ja Etelä-Pohjanmaan Alueverkon toimitusjohtaja Jukka Rajala ovat käyneet ehdotukset kertaalleen läpi, mutta valinta osoittautui sen verran vaikeaksi, ettei voittajaa löytynyt vielä Neten mennessä painoon. Haluamme tehdä valinnan huolella, jotta nimi kestäisi vähintään yhtä kauan kuin uusi sähköasema, Rintala sanoo. Sen on arvioitu olevan käytössä 50 vuotta. Raatiin on tehnyt suuren vaikutuksen, se miten paljon ihmiset ovat nähneet vaivaa nimiä keksiessään. Monille nimiehdotuksille on nimittäin etsitty painavia perusteluja historiankirjoista ja internetistä. Rintala kertoo, että monet olivat lähteneet ideoimaan nimeä sähköstä, etenkin sen ruotsinkielisestä muodosta. Myös pylvään sijainti Palosaaren sillalla näkyi nimiehdotuksissa, ja Vaasakin oli monissa ehdotuksissa sommiteltu jollakin tavalla nimeen mukaan. Joku halusi nimetä pylvään Vaasan kaupungin perustajan Kaarle IX mukaan. Pylvään muoto on ollut yksi tekijä, jonka mukaan nimeä on haettu. Aika monen mielestä pylväs muistuttaa purjetta, toiset taas näkevät siinä poran ja jotkut myös portaat, Rintala kertoo. Raati pyrkii tekemään valintansa vuoden loppuun mennessä. Rintala kertoo, että raati haluaa löytää sellaisen nimen, joka toimii suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Nimen on oltava helppo ja sovittava kansansuuhun. Tärkeänä raati pitää sitä, että nimi antaa pylväästä positiivisen mielikuvan. Ennen lopullista valintaa on vielä tarkistettava, ettei nimen käytölle ole esteitä. Yli 50 metrin pituinen pylväs on nyt toiminnassa. Se otettiin käyttöön marraskuussa, ja se syöttää 110 kilovoltin jännitettä sähköasemalle. Pylväs valaistaan kevään aikana, kun vanha sähköpylväs on purettu ja ympäristö on siistitty. nette 4/2007 15