sivu 1 1 Hakemus 1.1 Luvan hakija Kuljetus Taattola Oy, Y-tunnus 0688474-0 Vuotjärventie 904 73300 Nilsiä Ymp.suoj.ltk 31.3.2011 20 liite 3 Yhteyshenkilö: Seppo Taattola, puhelin 0400 373 237, sähköposti kuljetustaattola@dnainternet.net 1.2 Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö (koordinaatit 7 000 020, 3 527 555) Kuljetus Taattola Oy omistaa Hamulassa, Kuivasteenmäellä kiinteistön Tarkinkallio 749-402-3-61. Kiinteistö on noin 22 hehtaaria. Kiinteistölle on tieyhteys Luvelahdentieltä lähtevän metsäautotien kautta. Tie kulkee kiinteistön itärajalla ja pohjoisosassa ja päätyy Tarkinkallion pohjoispuolelle rajoittuvan kiinteistön 749-402-9-11 peltoalueelle. Kiinteistöltä on suunniteltu ottaa kalliokiviainesta 5 hehtaarin alueelta enimmillään 10 metrin syvyydeltä. Maanpinta suunnitellulla ottamisalueella on tasolla +103 +113. Louhinta ulotetaan tasoon +101,00 - +105,20 siten, että pohja on kalteva luoteeseen. Hakemuksen mukaisella ottamisalueella maaperä on suurimmaksi osaksi moreenia. Turvemaata on pienillä alueilla itä-, länsi- ja pohjoisosissa. Kivi on pääosin graniittia. Alueella on kalliopaljastumia. Alue on maa- ja metsätalousaluetta. Metsä on eri kehitysvaiheissa, taimikkoalueella on paikoin soistunutta tuoretta kangasta. Nuoren kasvatusmetsän puusto on noin 35-vuotiasta, pääpuulajina ovat kuusi ja koivu, paikoin on mäntyä. Kasvatusmetsässä on tuoreen ja kostean lehdon laikkuja. Lehtolaikut eivät täytä metsälain avainbiotoopin vaatimuksia. Alueella on myös karua kalliota, missä kasvaa noin 80-vuotiaita mäntyjä. Kiinteistölle 749-402-3-6, noin 15 hehtaarin alueella syyskuussa 2010 tehdyn maastokäynnin mukaan suunniteltu ottamisalue on pääosin lehtomaista kangasta. Alueella ei ollut havaittu luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä, metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä eikä uhanalaisia tai rauhoitettuja lajeja. Ottamisalueen kaakkoispuolella sijaitsevalla kiinteistöllä 749-402-25-0, noin 340 metrin päässä on Kuivasteenmäen lehto, joka on luonnonsuojelualue. Luonnonsuojelualue on korkeammalla kuin suunniteltu ottamisalue. Lähin asuinrakennus on ottamisalueesta koilliseen, noin 530 metrin päässä kiinteistöllä Kallio 749-402-3-21. Ottamisalueen pohjoispuolella sijaitsevalla kiinteistöllä Lammintaus 749-402-17-6 oleva asuinrakennus on noin 780 metrin päässä. Ottamisalueesta noin 900 metrin päässä lounaassa on Kuivasteenlampi, pohjoisessa Riuttalammit. Alue ei ole I- tai II-luokan pohjavesialuetta. Lähistöllä ei ole kaivoja eikä muita vedenottamoita.
sivu 2 1.3 Laitoksen toiminta 1.3.1 Yleiskuvaus toiminnasta Kallion louhinta aloitetaan alueen länsiosasta, mistä se etenee vaiheittain itäkaakkoon. Aluksi alueen länsiosaa tasataan murskaamolle ja murskaustuotteiden varastokasoille. Louhinnan edetessä murskaamo ja varastokasat siirtyvät louhintarintauksen mukana. Kalliota louhitaan ja louhetta murskataan keskimäärin 1 3 kertaa vuodessa. Louhintajakso kestää kerrallaan 1 10 viikkoa maanantaista perjantaihin siten, että - kallion poraus on klo 7.00 21.00. - räjäytyksiä on 1 3 kertaa viikossa klo 8.00 18.00. - tarvittaessa louheen rikotusta on klo 8.00 18.00. - louhetta murskataan klo 7.00 22.00. - murskeita lastataan ja kuljetetaan klo 6.00 22.00. Kuljetukset ovat pääsääntöisesti louhinnan ja murskauksen aikana, yksittäisiä kuljetuksia voi olla myös muina aikoina. Ympäristölupaa haetaan 15 vuodeksi. 1.3.2 Tuotteet sekä poltto- ja voiteluaineet Alueelta otetaan maa- ja kallioaineksia yhteensä noin 700 000 tonnia (270 000 m 3 ktr). Murskeita tuotetaan keskimäärin 46 800 tonnia, enintään 70 200 tonnia vuodessa. Alueelle ei tuoda muualta kiviaineksia. Toiminnassa käytetään räjähdysaineita sekä polttonesteitä ja voiteluaineita seuraavasti: Raaka-aineet Räjähdysaineet Kevyt polttoöljy Voiteluaineet Käyttömäärä vuodessa (tonnia) keskimäärin 11, enintään 14 keskimäärin 40, enintään 60 Varastointi 10 m 3 kaksoisvaippasäiliö tai 10 m 3 säiliö valuma-altaassa Erillinen lukittava suoja-altaallinen kontti. 1.3.3 Prosessit Kalliokiven louhinnan vaiheita ovat poraus, kiviaineksen irrottaminen räjäyttämällä ja räjäytetyn louheen pienentäminen (rikotus). Murskaamo on Tielaitoksen luokituksen mukaan ns. B -luokan laitos. Murskaamo on joko kiinteä tai telaketjualustainen. Kiinteän murskaamon käyttöenergia tuotetaan aggregaatilla, koska vuosittainen murskaamon käyttö on lyhytkestoista ja siten verkkovirran käyttö ei ole teknis-taloudellista.
sivu 3 1.4 Ympäristökuormitus, sen rajoittaminen ja vaikutukset ympäristöön 1.4.1 Melu ja tärinä Melua aiheuttavat kallion poraus, räjäytykset, louheen rikotus ja murskaus, murskeen seulonta ja lastaus sekä raskas liikenne. Porausmelu on korkeataajuista, mikä lisää sen häiritsevyyttä. Toisaalta korkeataajuinen melu vaimenee nopeasti. Räjäytysten aiheuttama melu ja tärinä ovat lyhytkestoista ja kertaluonteista. Räjäytysten aiheuttamaa tärinää ja sen ympäristöhaittoja voidaan lieventää optimaalisella ominaispanostuksella sekä valitsemalla mahdollisuuksien mukaan louhinnan etenemissuunta ympäristö huomioon ottaen. Murskaamon oleellisimmat melulähteet ovat rikotuslaitteet, murskaimet, seulasto ja kuljettimet. Työsuojelulainsäädännön määräämien työkoneiden ja kuljetuskaluston peruutushälyttimien ääni saattaa kantautua lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Murskauksessa syntyvät kiviainekset varastoidaan mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman lähelle murskaamoa. Varastokasojen sijoittamisella estetään melupäästöjen leviämistä ympäristöön. Myös louhinnan etenemissuunnan valinnalla ja laitteistojen koteloinneilla vähennetään meluvaikutuksia. Aggregaatti sijoitetaan äänieristettyyn konttiin. Liikennettä on murskaamon toiminta-aikoina klo 6.00 22.00, yleisimmin klo 6.00 18.00 keskimäärin noin 0 10 raskaan liikenteen käyntiä vuorokaudessa. Muina aikoina on yksittäisiä kuljetuksia kysynnän mukaan. 1.4.2 Päästöt ilmaan Pölyä syntyy kallion porauksessa, murskauksessa ja kiviaineksen käsittelyssä. Murskaamon pääasiallisia pölyäviä kohteita ovat kiviaineksen syöttö, kuljettimien päät ja seulastot. Murskatun kiviaineksen pölyämistä voidaan estää säätämällä kiviaineksen putoamiskorkeutta. Käytettävässä, ns. B-luokan murskaamossa pölyn haitallista leviämistä ympäristöön estetään kesällä kastelemalla, talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölylähteet peitteillä tai koteloinneilla. Ns. B-luokkaan kuuluvan louhemurskaamon aiheuttama pölyn leijumapitoisuus on alle 0,4 mg/m 3 300 metrin päässä kahden tunnin aikana. Myös kiviaineksen käsittelyssä syntyviä pölyhaittoja voidaan vähentää kastelemalla. Murskauksessa syntyvät kiviainekset varastoidaan mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman lähelle murskaamoa. Varastokasojen sijoittamisella estetään pölypäästöjen leviäminen ympäristöön. Varastokasoja kastellaan tuulisella ja lämpimällä säällä alueen ulkopuolelle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Pölypäästöjä aiheuttaa myös työmaaliikenne. Murskepintaisten työmaateiden pölyämistä torjutaan kastelemalla ja säännöllisellä kunnossapidolla. Tarkinkallion louhinnan ja murskauksen aiheuttamat ilmapäästöt ovat:
sivu 4 Ilmapäästö Suurin tuntipäästö (kg) Suurin vuorokausipäästö (kg) Keskimääräinen vuosipäästö (t) Suurin vuosipäästö (t) Hiukkaset 0,01 0,18 0,02 0,03 Rikkidioksidi 0,07 1,1 0,14 0,2 Typen oksidit 0,44 7,1 0,88 1,33 Hiilidioksidi 54 871 108 163 1.4.3 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Ottamistason ja pohjaveden pinnan väliin jätetään vähintään kahden metrin suojaetäisyys. Koneet tankataan erillisellä poltto- ja voiteluainesäiliöiden alueella. Tankkauslaitteistossa on sulkuventtiili. Tankkauslaitteisto lukitaan luvattoman käytön estämiseksi. Poltto- ja voiteluaineiden käsittelyssä ja varastoinnissa noudatetaan erityistä huolellisuutta. Alueella ei varastoida muita ympäristölle haitallisia aineita. Alueella ei pestä eikä huolleta työkoneita. Kunnossa olevat työkoneet säilytetään varikkoalueella. Louhinnan ja murskauksen normaalista toiminnasta ei aiheudu haittaa pohjavedelle. 1.4.4 Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Kallion pohja louhitaan siten, että se viettää noin 1 prosentin kaltevuudella länsiluoteeseen. Näin estetään vesien lammikoituminen alueelle. Alueen hulevedet johdetaan alueen länsiosassa olevaan ojaan, jonka jälkeen on luontainen laskeutusallas, jota tarvittaessa parannetaan. Hulevedet päätyvät alueen länsipuolella olevalle suolle. Valmistusprosessissa ei käytetä vettä. Toiminnasta ei aiheudu päästöjä veteen. Pölynsidonnassa käytettävä vesi otetaan alueelle rakennettavista selkeytysaltaista tai tuodaan säiliöautolla. Sosiaalitiloissa peseytymiseen käyttävä vesi tuodaan säiliöautolla. Sosiaalijätevedet, noin 12 m 3 vuodessa kootaan umpisäiliöön, jonka paikallinen jätehuoltoyhtiö tyhjentää säännöllisesti. 1.4.5 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelman mukaan pintamaat, noin 11 500 m 3 varastoidaan reuna-alueilla mahdollisimman vähän aikaa. Kantoja ja hakkuutähteitä syntyy noin 350 m 3. Läjitetyistä pintamaista ei ole vaaraa pinta- tai pohjavesille. Toiminnassa muodostuvat jätteet, niiden määrä sekä käsittely ovat seuraavat:
sivu 5 Jätelaji Jätemäärä Käsittely- ja toimituspaikka Hydrauliikka- ja voiteluöljyjäte kerätään Jäteöljy Kiinteä öljyjäte noin 0,3 tonnia vuodessa noin 0,1 tonnia vuodessa erikseen, öljynsuodattimet, tras- selit yms. kiinteät öljyjätteet erikseen lukittavaan, suoja-altaalliseen konttiin. Romuakut toimitetaan paikkaan, mistä Romuakut hankitaan uusi akku. Muut ongel- majätteet toimitetaan valtuutettuun ongelmajätteiden käsittelypaikkaan. Metallijäte noin 1,3 tonnia vuodessa Toimitetaan paikalliseen romuliikkeeseen tai palautetaan varaosatoimittajalle Yhdyskuntajäte noin 1,3 tonnia vuodessa Noin 500 litran keräysastia, mistä toimitetaan Kuopion jätekeskukseen Syntyneistä ongelmajätteistä ja niiden toimituspaikoista pidetään kirjaa (kuormakirja/vastaanottotodistus). 1.5 Laitoksen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Louhinnan ja murskauksen toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti. Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, jonne kirjataan muun muassa tuotantomäärät, -ajat, - lajikkeet, tiedot käytetyistä raaka-aineista, ongelmajätetiedot sekä toimintahäiriöt ja niiden syyt. Toiminnan melu- ja pölypäästöjä seurataan aistinvaraisesti ja mikäli aihetta on, ryhdytään toimenpiteisiin päästöjen rajoittamiseksi. Ottamisen aikana tarkkaillaan koko ajan mahdollista pohjavettä. 1.6 Toiminnan vaikutukset ympäristöön Toiminnasta aiheutuvat merkittävimmät vaikutukset ovat ajoittainen melu, pöly, räjäytyksistä aiheutuva tärinä sekä liikenne. Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat vähintään 530 metrin etäisyydellä. Lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ei aiheudu oleellista pöly- ja meluhaittaa. Alueella ei ole luonnonsuojeluarvoja, joihin kohdistuisi merkittäviä vaikutuksia. 1.7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Toimialalla ei ole tulkintaa tai referenssejä parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta. Louhinnassa ja murskauksessa käytetään parasta ja mahdollisimman taloudellista tekniikkaa. 1.8 Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Laitosalueella työskentelevät hakijan ja urakoitsijoiden työntekijät ovat tietoisia ympäristölupaehdoista siinä laajuudessa kuin se heidän työtään koskee. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Maaperän ja pohjaveden likaantumisriskin aiheuttavat alueella varastoitavat ja käsiteltävät poltto- ja voiteluaineet onnettomuus- ja häiriötilanteessa. Valvomoihin ja työkoneisiin varataan 50 100 litraa turvetta tai muuta öljynimeytysainetta. Käytetylle turpeelle tai muu öljynimeytysaineelle on suojattu paikka,
sivu 6 mistä se viedään asianmukaisesti käsiteltäväksi. Vahingosta ilmoitetaan omalle esimiehelle ja ympäristöviranomaisille. Paikallinen ympäristöviranomainen tiedottaa tarvittaessa tilanteesta alueelliselle ympäristöviranomaiselle. Poliisin, pelastuslaitoksen ja Siilinjärven kunnan ympäristöviranomaisen puhelinnumerot pidetään toimistojen ja valvomoiden ilmoitustauluilla näkyvillä paikoilla. 1.9 Hakemusasiakirjat Kuljetus Taattola Oy:n 22.10.2010 päivätty ympäristölupahakemus on tehty lomakkeelle 6025/01.2003. Hakemuksen liitteenä on - Inno-Cad Oy:n 22.10.2010 päivätyt yleiskartta (mittakaava 1:400 000) ja kohteen sijaintikartta (mittakaava 1:20 000), - Inno-Cad Oy:n 22.10.2010 päivätty asemapiirros (mittakaava 1:2 000), - murskauslaitoksen periaatekuva, - laskelmat energiankulutuksesta ja ilmapäästöistä, - kiinteistön 749-402-3-61 naapurikiinteistöt, niiden omistajat ja omistusperusteet (tulostettu maanmittauslaitoksen karttapaikasta 24.8.2010) sekä - Luonto- ja metsäpalvelut Merja Hyttisen 26.9.2010 päivätty luonto- ja maisemaselvitys. Samaan aikaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle jätetyn ympäristölupahakemuksen kanssa Kuljetus Taattola Oy on jättänyt kunnan rakennuslautakunnalle maa-aineslain mukaisen, kallion ottamista koskevan hakemuksen. Hakemuksen liitteenä on kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Tätä hakemusta on täydennetty maa-aineslupahakemuksessa esitetyllä. Tässä hakemus-osassa (kohta 1) esitettyyn sisältyy ympäristölupahakemuksessa ja edellä mainitussa maa-aineslupalupahakemuksessa esitetty. 2 Lupahakemuksen käsittely 2.1 Asian vireille tulo Hakemus saapui 27.10.2010 (asianumero 294). 2.2 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemusasiakirjat pidettiin nähtävillä 7.12.2010 10.1.2011 Siilinjärven kunnantalolla kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimitilassa. Kuulutus asiakirjojen nähtävillä pidosta oli Siilinjärven kunnan ilmoitustaululla 1.12.2010. 11.1.2011. Ilmoitus kuulutuksen julkaisemisesta oli Uutis-Jousessa 5.12.2010. Erikseen tieto annettiin 13 kiinteistön omistajalle tai haltijalle. 2.3 Muistutukset ja mielipiteet Ympäristönsuojelulautakunnalle ei jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä Kuljetus Taattola Oy:n Tarkinkallion louhintaa ja louheen murskausta koskevasta ympäristölupahakemuksesta.
sivu 7 2.4 Lausunnot Ympäristönsuojelulautakunta pyysi Kuljetus Taattola Oy:n Tarkinkallion ympäristölupahakemuksesta lausunnon Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Sähköisesti 13.1.2011 lähetyssä lausuntopyynnössä pyydettiin erityisesti arvioimaan, aiheuttaako hakemuksen mukainen toiminta ympäristönsuojelulain 42.1,4 :n tarkoittamaa erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai muuta luonnonsuojelulain vastaista haittaa. ELY-keskuksen 17.2.2011 päivätyssä lausunnossa viitataan maa-aines- ja ympäristölupahakemusten liitteenä olevaan luonto- ja maisemaselvitykseen ja todetaan, että vaikutuksia on arvioitu asianmukaisesti eikä haettu lupa aiheuta merkittäviä vaikutuksia suojelualueelle. Lisäksi lausunnossa todetaan seuraavaa: Laitteistosta ja kalustoista aiheutuvat vuodot maaperään ja pohjaveteen on estettävä jo ennalta asianmukaisilla suojauksilla ja muilla varotoimenpiteillä. Nestemäisten polttoaineiden, voiteluaineiden ja muiden pohjavedelle vaaraa aiheuttavien aineiden varastointialueet sekä kuljetus- ja maansiirtokaluston paikoitus, aggregaatti ja polttonesteiden jakelupaikka tulisi sijoittaa varikkoalueelle, jonka maaperä on tiivistetty. Toiminta-alueelle on varattava imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, joilla voidaan estää vuotojen pääsy maaperään ja pohjaveteen. Toimintajaksojen ulkopuolella ei alueella saa säilyttää tarpeettomia polttoainesäiliöitä tai muuta toimintaan liittyvää kalustoa, joista voi aiheutua vaaraa maaperälle ja pohjavedelle. Toiminta-alueet ja varastokasat on sijoitettava siten, että ne eivät estä maaainesluvan mukaista alueen jälkihoitoa. Mahdolliseen lupaan on liitettävä ehto alueen kunnostuksesta toiminnan päättyessä. Rakennetut suojaukset tulee purkaa, tiivistyneet tienpohjat, varastokasojen pohjat ja murskausaseman pohja tulee möyhiä ja pehmentää toiminnan loputtua, sillä tiivis maaperä läpäisee vettä huonosti ja vähentää siten muodostuvan pohjaveden määrää. Maanmuokkaus helpottaa myös kasvillisuuden juurtumista alueelle. Toiminta-alueelta pois kulkeutuva vesi tulee johtaa alueelta saostusaltaan kautta, jolloin toiminnan mahdolliset vaikutukset pohja- ja pintavesiin pienenevät. Ympäristöluvan voimassaolon tulisi päättyä viimeistään samanaikaisesti maa-ainesluvan kanssa, jotta maa-ainesluvan mukainen jälkihoito ei alueella vaikeudu.. 2.5 Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristönsuojelulautakunta varasi 17.2.2010 lähetetyllä sähköpostilla Kuljetus Taattola Oy:lle hallintolain 34 :än perustuen mahdollisuuden antaa vastine (selitys) ELY-keskuksen 17.2.2011 antamasta lausunnosta. Yhtiö ei ole antanut vastinetta.
sivu 8 2.6 Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Kuljetus Taattola Oy:n ympäristölupahakemuksen käsittelyyn liittyen ei ole tehty tarkastuksia eikä pidetty neuvotteluja tai katselmuksia. 2.7 Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulain 28.1 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Luvanvaraisuus on määritelty edellä mainitussa lainkohdassa ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :ssä. Ympäristölupa on oltava - kivenlouhimolla tai sellaisella, muuhun kuin maanrakennustoimintaan liittyvällä kivenlouhinnalla, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää (ympäristönsuojeluasetus 1.1,7c ) ja - kiinteällä tai sellaiselle tietylle alueelle sijoitettavalla siirrettävällä murskaamolla, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää (ympäristönsuojeluasetus 1.1,7e ). 2.8 Lupaviranomaisen toimivalta Lupaviranomaisten toimivallasta säädetään ympäristönsuojelulain 5 luvussa ja -asetuksen 2 luvussa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee asetuksen 7.1,7a :n mukaan lupa-asian, joka koskee kivenlouhimoa sekä muuta kuin maanrakennustoimintaan liittyvää kivenlouhintaa, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee myös asetuksen 7.1,7b :n mukaan kiinteätä murskaamoa tai sellaista tietylle alueelle sijoitettavaa siirrettävää murskaamoa, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, koskevan lupa-asian. Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen oli 31.12.2010 saakka ympäristölautakunta. Kunnanvaltuuston 13.12.2010 hyväksymän hallintosäännön ja toimivaltasäännön mukaan 1.1.2011 alkaen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät hoitaa ympäristönsuojelulautakunta. 3 Selvityksiä 3.1 Ympäristön tila ja laatu Tarkinkallio-niminen kiinteistö on Kuivasteenmäellä, joka on Siilinjärven kirkonkylästä länsi-luoteeseen, linnuntietä noin 6 kilometrin päässä, kantatien 77 pohjoispuolella. Kuivasteenmäen korkeimmat kohdat ovat tason +155 yläpuolella. Tarkinkallion kiinteistön alueella maanpinta on korkeimmillaan tasolla +145. Kuivasteenmäki ei kuulu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaisiin kallioalueisiin (Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois-Savossa, SYKE/Alueelliset ympäristöjulkaisut 214, 2001). Edellä mainitussa julkaisussa on Kuopion luonnontieteellisen museon aineistoon perustuva luettelo kasvistollisesti arvokkaista kallioista. Kuivasteenmäki on luettelon kohdenumero 88. Suomen ympäristö - julkaisusarjassa ilmestyneen Pohjois-Savon kallioperää koskevan julkaisun
sivu 9 mukaan Kuivasteenmäellä ei ole tieteellistä tai opetuksellista merkitystä (Kallioperän suojelu- ja opetuskohteita Pohjois-Savossa, Suomen ympäristö 796, 2005). Hakemusta koskevan kiinteistön 749-402-3-61 kaakkoispuolella olevalla kiinteistöllä 749-402-25-0 on luonnonsuojelulain 10.2,1 :n ja 10.2.5-6 :n nojalla ja edellä mainitun lain 24 :n mukaisesti perustettu luonnonsuojelualue, Kuivasteenmäen lehto (Pohjois-Savon ympäristökeskuksen 5.2.2007 tekemä päätös 0695L0323-251). Suojeltu lehtoalue on noin 4 hehtaaria. Puusto on järeää päätehakkuuikäistä kuusikkoa. Alueen halki kulkee kaksi saniaislehtopainannetta, joissa aliskasvustona on tuomea ja leppää. Painanteiden välit ovat etupäässä OMT-kangasta. Lehdon vaateliaita kasveja ovat muun muassa myyränporras, soikkokaksikko, lehto-orvokki, mustakonnanmarja, lehtomatara, velholehti, lehtokuusama, koiranheisi ja metsävirna. Rauhoittamisen tarkoituksena on säilyttää lehto luonnontilaisena ja turvata vaateliaan kasvilajiston elinmahdollisuudet. Suunnitellun ottamisalueen lounaispuolella sijaitsee, Maaninkajärven - Ylä- Ruokoveden valuma-alueeseen (04.282) kuuluva Kuivasteenlampi ja pohjoispuolella ovat Riuttalammet. Kuivasteenlammen vesiala on noin 3,2 ha, suuremman Riuttalammen noin 2,9 ha. Kuivasteenlammen suurin syvyys on noin viisi metriä, suuremman Riuttalammen noin kaksi metriä. Lampien vedenlaadusta on vähän tietoa. Helmikuussa 1986 otetun vesinäytteen mukaan Kuivasteenlammen happitilanne oli hyvä ja ravinnepitoisuudet olivat alhaiset (kokonaistyppi 510 µg/l, kokonaisfosfori 6 8 µg/l). Samaan aikaan Riuttalammista otettujen vesinäytteiden tulosten mukaan Riuttalampien vedenlaatu on Kuivasteenlampea huonompi. (22.3.2011 Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta) 3.2 Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Tarkinkallion ottamisaluetta lähimmät asumiseen tai loma-asumiseen käytettävät rakennukset ovat yli 500 metrin päässä. Lähin melulle tai pölylle altis kohde on Hamulan koulu, jonne etäisyyttä on lähes neljä kilometriä. 3.3 Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Kuivasteenmäki on kantatien 77 pohjoispuolella, noin kilometri tiestä. Tieyhteys ottamisalueelle kantatieltä 77 on Luvelahdentien ja olemassa olevan, Tosonniitylle johtavan metsätien kautta. 3.4 Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne Kuljetus Taattola Oy on jättänyt Siilinjärven rakennuslautakunnalle hakemuksen ottaa maa- ja kallioaineksia Tarkinkallion kiinteistöltä yhteensä noin 270 000 m 3 ktr. Maa-aineslupaa haetaan 10 vuodeksi. Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa tai asemakaavaa. Ympäristöministeriön 3.7.2008 vahvistamassa Kuopion seudun maakuntakaavassa alueelle ei ole osoitettu varauksia lukuun ottamatta Kuivasteenmäen lehtoa (SL 13.546). Kyseessä olevalle alueelle ei ole osoitettu varauksia myöskään Poh-
sivu 10 jois-savon maakuntavaltuuston 8.11.2010 hyväksymässä, ympäristöministeriössä vahvistettavana olevassa Pohjois-Savon maakuntakaavassa, jolla tehdään muutoksia myös Kuopion seudun maakuntakaavaan. 4 Asian ratkaisu 4.1 Ratkaisu Siilinjärven ympäristönsuojelulautakunta myöntää Kuljetus Taattola Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kallion louhintaan ja louheen murskaukseen Tarkinkalliolla (749-402-3-61). 4.2 Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristönsuojelulautakunta toteaa, että Pohjois-Savon ELY-keskuksen Kuljetus Taattola Oy:n ympäristölupahakemusta koskevassa lausunnossa esitetyt yksilöidyt vaatimukset ovat otettu huomioon lupamääräyksiä annettaessa. 4.3 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Luvan saajan on toiminnassaan noudatettava hakemuksessa esitetyn lisäksi seuraavia määräyksiä pilaantumisen ehkäisemiseksi: Melu- ja tärinähaittojen ehkäiseminen 1. Kallion louhinta ja louheen murskaus on Tarkinkalliolla sallittu hakemuksen mukaisesti 1 3 kertaa vuodessa 1 10 viikkoa kerrallaan arkipäivisin maanantaista perjantaihin siten, että a. kallion poraus on sallittua klo 7.00 21.00 välisenä aikana, b. räjäytykset ovat sallittuja klo 8.00 18.00 välisenä aikana, c. louheen rikotusta on sallittua klo 8.00 18.00 välisenä aikana ja d. louheen murskaus on sallittua klo 7.00 22.00 välisenä aikana. Murskeiden lastaus ja kuljetus ovat sallittuja maanantaista perjantaihin klo 6.00 22.00 ja erityisistä syistä lauantaisin kello 7.00 18.00 välisenä aikana. 2. Melulähteet kuten murskaamo ovat teknisten mahdollisuuksien mukaan sijoitettava toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä riittävän korkeina ja sijoitettava ne siten, että ne estävät melun leviämistä melulle alttiiden kohteiden suuntaan. Siirtokuljetusmatkat alueella on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Meluntorjunnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 3. Tarkinkalliolla tapahtuvasta toiminnasta mukaan lukien työmaakoneet ja kuljetukset tuntikohtainen (integrointiaika 1 tunti) aiheutuva keskiäänitaso (L eq ) saa asuinkiinteistöjen pihalla klo 07 22 olla enintään 55 dba ja loma-asuntojen pihalla klo 07 22 enintään 45 dba. Tuntikohtainen keskiäänitaso saa ylittyä 10 % ajasta ilman, että raja-arvojen katsotaan ylittyneen. Yli 10 dba:n ylityksiä ei sallita lainkaan.
sivu 11 4. Räjäytystyöt on suunniteltava ja toteutettava niin, että heilahdusnopeus asuinkiinteistöillä ei ylitä arvoa 7 mm/s. Pölyhaittojen ehkäiseminen 5. Pölyntorjunnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pölylähteet kuten murskaamo on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toimintaalueen alimmalle kohdalle. 6. Murskaamon kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskaamon kuljettimien päähän estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Maaperän sekä pohja- ja pintaveden pilaantumisen ehkäiseminen 7. Toiminta mukaan lukien liikennöinti alueelle on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu pintavesien, pohjavesien, talousvesikaivojen eikä maaperän pilaantumista tai terveyshaittaa. 8. Polttonesteitä, öljyjä ja muita ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita saa varastoida ja käsitellä ainoastaan tukitoiminta-alueella, jonka maarakenne on tiivistetty nesteitä läpäisemättömäksi ja reunoiltaan korotettuna siten, että edellä mainittujen aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Kuljetus- ja maansiirtokalusto on pysäköitävä edellä mainitulla tukitoiminta-alueella. Murskaamon ja työkoneiden huolto tulee tehdä tukitoiminta-alueella. Erityisen painavista syistä kuten ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi edellä mainitusta huoltoa koskevasta kiellosta voidaan poiketa. Tällöin on käytettävä imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät edellä mainittujen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsyn maaperään ja pohjaveteen. 9. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valumaaltaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytön estimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Säiliöiden täyttöputket ja jakelulaitteet on oltava lukittuna. 10. Polttoainesäiliöitä ja kalustoa tankattaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen. Toimintajaksojen ulkopuolella tukitoiminta-alueella ei saa säilyttää polttoainesäiliöitä tai muuta toimintaan liittyvää kalustoa, joista voi aiheutua vaaraa maaperän tai pohjaveden laadulle. 11. Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita sekä räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa.
sivu 12 12. Murskaamo, tukitoiminta-alue ja varastokasat on sijoitettava siten, että ne eivät estä maa-ainesten ottamisalueen jälkihoitoa. Toiminnan päätyttyä rakennetut suojaukset on purettava, tiivistyneet tienpohjat, varastokasojen pohjat ja murskausaseman pohjat möyhittävä ja pehmennettävä. 13. Toiminta-alueen maastoon johdettavat hulevedet eivät saa aiheuttaa samentumahaittaa. Tarvittaessa hulevedet on johdettava maastoon lasketusaltaan kautta. Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen 14. Toiminnan jätehuolto on järjestettävä siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. 15. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava, kerättävä ja varastoitava asianmukaisesti. Jätteet on ensisijaisesti hyödynnettävä. Jätteet tulee käsitellä tai hyödyntää sellaisessa paikassa tai toiminnassa, jolla on toiminnan edellyttämät luvat tai jätelain vaatimukset täyttävä hyväksyntä. 16. Kaivannaisjätteenä syntyvä pintamaa on läjitettävä toiminta-alueelle ja käytettävä alueen jälkihoitoon ja maisemointiin. Kaivannaisjätteiden käsittelyssä on noudatettava laadittua kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelmaa. 17. Ongelmajätteet on ominaisuuksien mukaan pidettävä toisistaan erillään ja ne on pakattava tiiviisiin ja kestäviin pakkauksiin, jotka on merkittävä. Ongelmajätteet on varastoitava varikkoalueella lukitussa, katetussa sekä vettä läpäisemättömällä pinnoitteella maaperästä eristetyssä ja reunakorokkeilla varustetussa tilassa niin, etteivät ne pääse sekoittumaan keskenään tai muihin jätteisiin ja niin, että mahdollisissa vuototapauksissa ne saadaan talteen. Pakkaukseen on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. Ongelmajätteiksi luokiteltujen jätteiden kuljetusta varten on laadittava siirtoasiakirja, joka on oltava mukana jätteen siirron aikana. 18. Yhdyskuntajätteet on toimitettava kaatopaikalle ja ongelmajätteet käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on sallittu, jokaisen toimintajakson jälkeen. Käymäläjätteet tulee kerätä tiiviiseen säiliöön ja toimittaa jätevedenpuhdistamolle jokaisen toimintajakson jälkeen. Onnettomuuksien ehkäisy 19. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä. 20. Onnettomuuksien ja niistä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi toiminnassa käytettävät rakenteet ja laitteistot on huollettava ja kunnossapidettävä siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveysvahinkojen riski lisääntyy. Poltto- ja voite-
sivu 13 luaineet sekä muut kemikaalit on säilytettävä turvallisesti, alueen liikenne huomioon ottaen. 21. Alueella olevat tiet on suunniteltava ja rakennettava pelastusajoneuvoille soveltuviksi. 22. Toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Yhteystiedot on tarvittaessa päivitettävä. 23. Räjäytyssuunnitelmassa ennalta määritellyistä räjäytysajankohdista voidaan poiketa vain erityisestä syystä, josta on välittömästi ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarvittaessa rajanaapureille sekä muille mahdollisille haitankärsijöille. 24. Pienenkin öljy- tai muun vastaavan vahingon sattuessa on ryhdyttävä viipymättä onnettomuuden tai häiriötilanteen edellyttämiin torjunta- tai korjaustoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Aiheutuneiden ympäristövaikutusten selvittäminen on aloitettava tilanteen edellyttämässä laajuudessa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Lisäksi on tehtävä korjaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen toistumisen estämiseksi. Poikkeuksellisesta tilanteesta kuten tulipalosta, jonka seurauksena voi olla päästöjä ympäristöön tai terveyshaittoja, on ilmoitettava välittömästi Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, Pohjois-Savon pelastuslaitokselle ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle. 25. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Laitteiden läheisyydessä on oltava hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa. Tukitoiminta-alueella on oltava riittävän tiivispohjainen paikka, johon pilaantunut maa voidaan väliaikaisesti kerätä. Valvonnan kannalta tarpeelliset määräykset 26. Louheen murskausta koskevan toimintajakson aloittamisesta on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään yhtä viikkoa ennen toimintajakson aloittamista murskaamon järjestelyjen tarkastamista varten (ns. aloitustarkastus). Vastaavasti kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on ilmoitettava murskausjakson päättymisestä (ns. lopetustarkastus). 27. Kallion louhinnasta ja louheen murskauksesta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan muun muassa a. päivittäiset toiminta-ajat ja tuotantomäärät, b. pölynpoistojärjestelyt ja pölynpoistojärjestelmien kunnon tarkastukset,
sivu 14 c. poikkeuksellisia päästöjä aiheuttaneet tilanteet, niiden kesto ja syy sekä d. tiedot muodostuneista ja pois kuljetetuista jätteistä. 28. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 29. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista kuten muuttuneista tuotantomääristä tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta lopettamisesta. Asetuksen noudattaminen 30. Tässä ympäristöluvassa annettujen määräysten lisäksi on noudatettava valtioneuvoston kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta antamaa asetusta 800/2010. Jos ympäristönsuojelulain ja jätelain nojalla annetulla muulla asetuksella annetaan myönnetyssä luvassa annettuja määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän luvan estämättä noudatettava. 5 Ratkaisun perustelut Ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42.1 :n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: - terveyshaittaa, - merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, - maaperän tai pohjaveden pilaantumista, - erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, - eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17.1 ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristönsuojelulain 42.2 :n mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon:
sivu 15 1. toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, 2. alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset, 3. muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. 5.1 Luvan myöntämisen edellytykset Valtioneuvosto on 9.9.2010 antanut asetuksen 800/2010 kivenlouhimon, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamon ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista. Asetuksessa annetut ympäristönsuojeluvaatimukset ovat vähimmäisvaatimuksia. Asetuksen mukaan toimintaa ei saa sijoittaa alle 400 metrin päähän melulle tai pölylle erityisen alttiista kohteista, kuten sairaalasta, päiväkodista, hoito- tai oppilaitoksesta. Lisäksi kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Kuljetus Taattola Oy:n ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta täyttää asetuksessa määrätyt suojaetäisyydet. Alueella ei ole luonnonsuojelulain mukaisia suojelukohteita. Ottamisalueen kaakkoispuolella, noin 340 metrin päässä on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu Kuivasteenmäen lehto. Pohjois-Savon ELY-keskuksen 17.2.2011 päivätyn lausunnon mukaan haettu lupa ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia suojelualueelle. Kuivasteenmäen alueella ei ole asemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kuljetus Taattola Oy:n hakemuksen mukainen toiminta ei ole Kuopion seudun maakuntakaavan vastaista. Kun otetaan huomioon toiminnalle asetetut päästöjä ehkäisevät ja rajoittavat määräykset, Kuljetus Taattola Oy:n toiminta hakemuksen mukaisella alueella ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, vedenhankinnan vaarantumista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää myös jätelaissa jätehuollon järjestämiselle asetetut vaatimukset. Edellä esitettyyn perustuen Kuljetus Taattola Oy:lle voidaan myöntää ympäristölupa kallion louhintaan ja louheen murskaukseen Kuivasteenmäen Tarkinkalliolla. 5.2 Lupamääräysten perustelut Määräyksillä 1 4 ehkäistään Kuljetus Taattola Oy:n Tarkinkallion louhinnasta ja louheen murskauksesta aiheutuvan melun aiheuttamaa terveys- ja viihtyisyyshaittaa lähialueen asukkaille. Melun raja-arvot perustuvat valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 asumiseen käytettävillä alueilla annettuihin melutason ohjearvoihin.
sivu 16 Määräyksillä 5 ja 6 vähennetään toimintojen aiheuttamaa pölyhaittaa erityisesti luonnonympäristölle mukaan lukien Kuivasteenmäen luonnonsuojelualue. Toimintaan liittyvien vaarallisten kemikaalien varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. (määräykset 7 13) Jätteiden ja ongelmajätteiden asianmukainen keräily, jätteiden asianmukainen käsittely sekä ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätteiden hyötykäyttö on ensisijainen käsittelyvaihtoehto. (määräykset 14 18) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus poikkeuksellisesta tilanteesta on tehtävä aiheutuneiden ympäristövaikutusten ja korjaavien toimenpiteiden riittävyyden arvioimiseksi. (määräykset 19 25) Toimintajaksojen aloittamista ja lopettamista koskeva ilmoitusvelvoite sekä kirjanpito- ja raportointivelvoite ovat annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen alueella edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. (määräykset 26 29). Ympäristönsuojelulain 56 :n mukaan, jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (määräys 30). 6 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Lupa on voimassa maa-ainesluvan voimassa oloajan. 7 Päätöksen täytäntöönpano Kuljetus Taattola Oy voi aloittaa tämän luvan mukaisen toiminnan, kun ympäristölupa on lainvoimainen.
sivu 17 8 Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Lupahakemuksen käsittelystä peritään 2 000 euroa sekä kuulemisesta ja tiedottamisesta aiheutuvat kulut erillisen laskun mukaisesti Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksaan perustuen. 9 Lupapäätöksestä tiedottaminen 9.1 Päätöksen antaminen Lupapäätös on annettu 4.4.2011. 9.2 Päätöksen lähettäminen Päätös on lähetetty postitse hakijalle, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Siilinjärven kunnanhallitukselle, rakennuslautakunnalle ja ympäristöterveyslautakunnalle sekä Pohjois-Savon pelastuslaitoksen Siilinjärven toimipisteelle 4.4.2011. 9.3 Päätöksestä tiedottaminen Päätöksen antamisesta on ilmoitettu lähettämällä päätöksen julkipanoa koskeva kuulutus 4.4.2011 niille, joille erikseen lähetettiin tieto hakemuksen vireilläolosta. 9.4 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Ympäristönsuojelulautakunta tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti kuuluttamalla kunnan ilmoitustaululla 1.4. 5.5.2011 ja julkaisemalla ilmoituksen paikallislehti Uutis-Jousessa 3.4.2011. 10 Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika päättyy 4.5.2011. Valitus on toimitettava Siilinjärven ympäristönsuojelulautakunnalle. Valitusosoitus on liitteenä. 11 Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulaki 3 8, 28, 31, 37, 38, 41 43, 45, 45 a, 46, 52 56, 62, 76, 81, 96, 100, 103a, 105 Ympäristönsuojeluasetus 1.1,7c, 1.1,7e, 7.1,7a, 7.1,7b, 16 19, 30 Jätelaki 3, 4, 6, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus 3, 3a, 5, 6 Laki eräistä naapuruussuhteista 17, 18 Luonnonsuojelulaki 49.1 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä 379/2008 Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä 659/1996 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992
sivu 18 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta 1129/2001 Siilinjärven kunnanvaltuuston 11.12.2006 hyväksymä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa SIILINJÄRVEN YMPÄRISTÖNSUOJELULAUTAKUNTA Merk. Arja Saarelainen ympäristönsuojelupäällikkö Liite Valitusosoitus