RANTASALMEN KUNTA PÄÄTÖS YX/2017/Rantasalmi Ympäristölautakunta ympäristölupa Poikkitie 2 Ympäristölautakunta 19.10.2017 XX 58900 RANTASALMI Annettu julkipanon jälkeen XX.XX.2017 1 ASIA Lypsykarjatilan toiminnan laajentaminen. HAKIJA Jori Juutilainen Tammenlahdentie 178 58830 Parkumäki LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA VIREILLETULO Ympäristönsuojelulaki 27. Hakemus on jätetty kuntaan 7.9.2017. SIJAINTITIEDOT JA ALUEKUVAUS POHJAVESIALUE KAAVATILANNE Toiminta sijoittuu Rantasalmen kunnan Joutsenmäen kylän Tiistilä 1:37-tilalle. Alue on haja-asutusaluetta ja perinteistä maa- ja metsätalousaluetta. Talouskeskus sijaitsee aivan Tiistiläntien varressa, isompaan Tammenlahdentiehen on matkaa noin 300 metriä. Lähimmät vieraat asuinpaikat/rakennukset ovat tilakeskuksesta noin 200 metrin etäisyydellä idän ja kaakon suunnassa. Puolenkymmentä asuin/loma-asuinpaikkaa on puolen kilometrin säteellä. Maasto Juutilaisen tilakeskuksen ja lähimpien asuinpaikkojen välillä on enimmäkseen avointa peltomaastoa. Lähin vesistöallas on noin 1,3 kilometrin päässä pohjoisessa oleva Saimaan Haukivesi. Lähin luokiteltu pohjavesialue on reilun neljän kilometrin päässä koillisen suunnassa oleva Seurasaaren II-luokan pohjavesialue. Tila sijaitsee Haukiveden-Haapaselän rantayleiskaavan alueella. Juutilaisen tilakeskuksen ja peltoalueen kohdalla on kaavamerkintä km: kulttuurimaisema-alue. Kaavamääräysten mukaan uudisrakentaminen ja peruskorjaaminen pitää sopeuttaa kyläkuvaan ja ympäröivään rakennuskantaan. Alueen rakennusperintöä tulee noudattaa ja alueen kylätiet ja raitit tulee säilyttää alueen luonteelle ominaisina. TOIMINTAA KOSKEVAT MUUT VIRANOMAISLUVAT JA -VALVONTA Kunnan rakennusvalvonnassa on vireillä rakentamista koskevat hakemukset. Aiempaa ympäristölupaa ei ole.
2 HAKEMUKSEN TIEDOT TOIMINNAN KUVAUS Yleistä Juutilaisen tila on perinteinen, jo pitkään toiminut karjatila. Tilalla on tällä hetkellä noin 20 lypsylehmää ja nuorempien ikäluokkien eläimiä on noin 23 kpl. Pääosa eläimistä on lietelantalajärjestelmässä. Tilan käyttövesi otetaan kolmesta rengaskaivosta, laajennuksen jälkeen vedenkulutus on arviolta 8 kuution verran vuorokaudessa. Toiminnan laajentaminen Aiotun laajennuksen jälkeen tilalla on noin 55 lypsylehmää, nuorempien eläinten yhteismäärä on noin 42 kpl. Maitoa tuotetaan tällöin vuodessa noin 520 000 litraa. Toiminnan laajentamista koskevat uudisrakentamiset ovat vanhan navetan jatkeeksi rakennettava pihattotyyppinen eläinsuoja. Lisäksi aiotaan rakentaa uudet rehusiilot sekä lietesäiliö kahden entisen säiliön vierelle. Lietelanta ja sen varastointi Eläinten lanta käsitellään pääosin lietelantana. Säiliöt täytetään alta päin. Poikima-, sairas- ja vasikkakarsinoiden lanta käsitellään kuivalantana. Uuden lietesäiliön rakentamisen jälkeen lietesäiliötilavuutta on noin 2400 kuutiota. Kuivalanta Poikima-, sairas- ja vasikkakarsinassa olevat eläimet ovat kuivikepohjalla, jonka pinta-ala on yhteensä noin 100 m 2. Kuivikepohja tyhjennetään 1-2 kertaa vuodessa ja ajetaan suoraan peltoon lannoitteeksi. Rehun valmistus ja varastointi Säilörehua valmistetaan esikuivattuna laakasiiloihin noin 260 tonnia. Siiloissa kertyvä puristeneste johdetaan 18 m 3 :n suuruiseen umpisäiliöön. Säiliöstä puristeneste siirretään lietesäiliöön. Pyöröpaaleihin valmistetaan vuosittain noin 100 tonnia rehua. Laiduntaminen Eläimistä vanhempia hiehoja laidunnetaan noin 1,5 hehtaarin suuruisella metsälaitumella 4 kuukauden ajan. Eläimet ovat laitumella ympärivuorokautisesti. Laitumella on pysyvä ruokintapaikka. Laidunala on karjasuojan lähellä ja juottaminen on järjestetty karjasuojan seinässä olevilla kiinteillä juomakupeilla. Laidunala ei rajoitu vesistöön. Pellot ja lannan levitys Tilan käytössä on peltoja yhteensä noin 50 hehtaaria, joista reilut 80 % on omia peltoja ja loput vuokrapeltoja. Tilan käytössä olevista pelloista pääosa sijaitsee lähellä tilakeskusta osan ollessa kauempana muilla kylillä. Peltoja ei ole luokitelluilla pohjavesialueilla. Lietteestä ja kuivalannasta 70 % levitetään keväällä/alkukesällä ja 30 % syksyllä. Lietteen levityskalustona käytetään letkulevitintä ja kuivalannan levityksessä tarkkuuslevitintä.
Jätteet ja jätehuolto Tila on tavanomaisen yhdyskuntajätteen osalta järjestetyssä jätteenkeräyksessä, jonka piiriin kuuluvat myös muovit (0,2 tn/v). Vaaralliset jätteet, kuten jäteöljy, loisteputket ja akut toimitetaan niiden keräykseen. Metalliromu (0,5 tn/v) toimitetaan keräykseen. Kuolleet eläimet (0,7 tn/v) toimitetaan erikoiskuljetuksilla Honkajoelle hävitettäväksi. Pilaantunut rehu (5 tn/v) käytetään lannoitteena pelloilla. Öljysäiliöt ja öljytuotteet Tilalla on kolme konetankkaukseen ja viljan kuivaukseen tarkoitettua maanpäällistä polttoöljysäiliötä. Ne ovat tilavuudeltaan 1900, 1320 ja 2100 litraa. Säiliöt ovat varustettu laponestolla ja ylitäytönestimellä. Säiliöille aiotaan rakentaa yhteinen katos ja 2000 litran suuruinen betoninen valuma-allas. Muita öljytuotteita, lähinnä voiteluja hydrauliikkaöljyjä, varastoidaan konehallissa noin 100 litran verran. Hallissa on betonilattia mutta ei viemäriä. Muut kemikaalit Eläinsuojan pesuaineet, määrä noin 80 litraa, säilytetään navetalla käyttökohteissaan. Desinfiointiaineet (noin 25 kg, parsien desinfiointijauhe) pidetään navetalla. Lannoitteet (noin 30 tonnia) säilytetään betonilattiaisessa konehallissa. Rehunsäilöntäaineet (3000 litraa) pidetään 1000 litran varastokonteissa ulkona. Tarvittavat eläinten lääkkeet (n. 2 l) pidetään navetan lukollisessa lääkekaapissa. Liikenne ja ympäristökuormitus Pääosa tilan toiminnasta aiheutuvasta ulkopuolisesta raskaasta liikenteestä muodostuu maitoauton käynneistä joka toinen päivä. Rehukuorma tulee noin kerran kuukaudessa. Myös eläinkuljetusauto käy noin kuukauden välein. Tilan sisäinen liikenne on tavanomaista maa- ja karjatalouden harjoittamiseen liittyvää (traktori)liikennettä. Voimakkainta oma liikennöinti on lannanlevityksen ja rehunteon aikoina keväällä ja kesällä. Haittoja pyritään ehkäisemään eri keinoin, kuten käyttämällä lietteen levityksessä letkulevitintä. Lietesäiliöt täytetään alta päin, jolloin lietteen pinnalle muodostuu luonnollinen kuorettuma ehkäisemään hajun leviämistä. Laajentuvasta toiminnasta huolimatta tilan toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu naapurustoon kohtuutonta haittaa. Hajuhaitat ovat suurimmillaan lähinnä levityspeltojen tuntumassa keväisin ja alkukesästä. Samalle ajankohdalle ajoittuvat myös liikennöinnistä aiheutuvat melu- ja pölyhaitat. Myös kevään peltotöiden ja rehunteon aikoina on maatalouteen liittyvää melua ja pölyämistä. Riskihallinta Lietesäiliöiden ja muiden rakenteiden kuntoa seurataan jatkuvasti ja havaitut puutteet korjataan viipymättä. Lannan levityskalusto ja muu kalusto pidetään asianmukaisessa kunnossa. Eri kemikaalien säilyttämiseen ja käyttöön kiinnitetään huomiota, jotta niistä ei aiheudu päästöjä. Öljysäiliöille rakennetaan katos ja tiivis valuma-allas. Tilalla on sähkökatkojen varalta kaksi aggregaattia, jotta tilan keskeisimpiä töitä ja maidon jäähdytystä voidaan jatkaa sähkökatkon sattuessa. Vanhan karjasuojan sähköasennukset tarkastetaan ja ajanmukaistetaan uudisrakentamisen yhteydessä. 3
Tulipalotilanteiden varalle on laadittu pelastussuunnitelma, joka päivitetään laajentamisen jälkeen. Tilalla on varattuna 10 kpl vaahtosammuttimia ja tilalle asennetaan palonilmaisulaitteet sisälle ja ulos. 4 Tilan vesihuolto hoidetaan kolmella rengaskaivolla vedenkulutuksen ollessa jatkossa noin 8 kuutiota vuorokaudessa. ASIAN KÄSITTELY Kuuluttaminen, tiedottaminen ja lausunnot Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu kunnan virallisella ilmoitustaululla 12.9. 11.10.2017. Luvan vireilläolosta tiedotettiin kirjeellä lähikiinteistöjen omistajille. Hakemuksen johdosta pyydettiin lausunto terveydensuojeluviranomaiselta. Muistutukset, mielipiteet ja lausunnot Kuulutusaikana ei jätetty muistutuksia. Lähinaapureilla ei ollut huomautettavaa. Terveydensuojeluviranomainen toteaa lausunnossaan mm. (pääkohtia referoituna): - lanta, virtsa sekä muut jätteet on sijoitettava ja hoidettava niin, että terveydellistä haittaa ei aiheudu talousvedelle eikä ympäristölle - lannan varastoinnissa, käsittelyssä ym. on noudatettava kotieläintalouden ympäristönsuojelun ohjeita ja ns. nitraattiasetuksen määräyksiä - peltolannoituksissa ja kasvinsuojeluaineiden käytössä on huomioitava vaatimusten mukaiset suojakaistat vesistöjen rannoilla sekä suojaetäisyydet talousvesikaivojen ympärille - eläinten sairaustapauksissa ja jos sairaus voi levitä lannan ja jätteiden välityksellä, on huolehdittava lannan- ym. käsittelystä siten, että terveyshaittaa tai sairauden leviämistä ei aiheudu - toiminta on hoidettava niin, että haittaeläinten (esim. kärpäset, rotat, hiiret, varikset) määrä ei lisäänny alueella - kemikaalien säilytyksessä ja käsittelyssä on oltava huolellinen ja varovainen terveys- ja ympäristöhaittojen estämiseksi Tarkastukset, täydennykset Ympäristösihteeri teki luvanhakuun liittyvän tilan lähialueiden maastotarkastuksen 25.9.2017. LAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta myöntää haetun ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen luvan. Tilanpidossa on toimittava hakemuksen mukaisesti ja noudatettava tämän päätöksen lupamääräyksiä, nitraattiasetusta sekä muita toimintaa koskevia säännöksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Lanta- ym. varastot. Lietteen ja lannan varastotilavuuden on katettava koko vuoden varastointitarve (ml. sade- ja pesuvedet), josta kuitenkin voidaan vähentää laitumelle jäävä virtsa ja lanta. Tilan käytössä on oltava asianmukaiset lietesäiliöt ja muut varastot: tiiviit ja siten rakennetut, että lantaa tai
5 nesteitä ei pääse valumaan ympäristöön. Lietesäiliöt on tyhjennettävä vuosittain perusteellisesti, jotta niiden kunto voidaan tarkastaa vaurioiden havaitsemiseksi. Myös muiden varastojen ja rakenteiden kuntoa on seurattava ja havaitut vauriot on korjattava viipymättä. Puristeneste on otettava talteen. Myös mahdollisista maan päälle perustetuista aumoista on neste otettava talteen tiiviiseen säiliöön. (YSL 7, 16, 17, 52, naapl 17, VNA 1250/2014) 2. Peltoala ja lannan levittäminen sekä kuormaus ja kuljetus Lannan levityspeltoa on kulloinkin oltava vuosittain käytössä vähintään hakemuksen mukaisen eläinmäärän edellyttämä määrä. Liete ja lanta tulisi levittää pelloille ensisijaisesti keväällä eikä niitä ilman pakottavaa syytä saa levittää asutuksen lähituntumassa oleville pelloille pyhien ajankohtina. Levitysajankohdat on mahdollisuuksien mukaan ajoitettava siten, että tuuli ei käy suoraan muuhun asutukseen päin. Kuormauksen ja kuljetuksen yhteydessä on huolehdittava, ettei lietettä tai lantaa pääse hallitsemattomasti valumaan esim. teille. Jos vuotoja/karisemisia pääsee tapahtumaan, on ympäristöön päässyt lanta siivottava pois. (YSL 7, 16, 17, NaapL. 17, Vna 1250/2014, YM ohje 29.6.2009) 3. Suojavyöhykkeet ja kaistat. Mahdollisten talousvesikaivojen ympärille on jätettävä kaltevuudesta, maalajista ja pohjavesikorkeudesta riippuen 30-100 metrin levyiset suojaalueet, joille lantaa ja torjunta-aineita ei levitetä. Vesistöjen, valtaojien ja ojien reunoille jätetään vähintään minimivaatimusten levyiset suojaalueet/kaistat (YSL 7, 17 ) 4. Nitraattiasetus Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja muussa tilan toiminnassa on noudatettava ns. nitraattiasetusta (VNA 1250/2014) 5. Jätehuolto Kuolleiden eläimien hävittämisessä noudatetaan kunnaneläinlääkärin ohjeita. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja on huolehdittava, että lyhytaikaisestakaan varastoinnista ei aiheudu terveys- tms. haittaa. Jätehuolto kokonaisuudessaan on hoidettava niin, että siitä ei aiheudu terveys- tms. haittaa. Ne hyötyjätteet, joiden keräys on järjestetty paikkakunnalla, on toimitettava niiden keräyspisteisiin. Vaaralliset jätteet (aiemmin ongelmajätteet) on toimitettava asianmukaisiin vastaanottopisteisiin vuosittain tai ne saa luovuttaa vain asianmukaisen keräysluvan omaavalle yritykselle. Ongelmajätteiden varastointi tilalla on järjestettävä siten, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa eikä jätteitä pääse leviämään ympäristöön. (YSL 7, 52, 58 JäteL 13, 15, 28, 29, EY:n asetus 517/2015), kunnan jätehuoltomääräykset 6. Öljytuotteet ja kemikaalit
Polttoaineiden ja kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa on oltava huolellinen. Säiliöiden ja niiden pumppaus- tms. laitteiden kunto on varmistettava vähintäänkin polttoaineiden varastointia koskevien määräysten mukaisesti. Kemikaalit on säilytettävä tiiviillä alustalla ehjissä astioissa sekä mahdollisuuksien mukaan lukituissa tiloissa. (YSL 7, 16, 17, 52 ) 7. Onnettomuus- ja häiriötilanteet Mahdollisista häiriö- tai onnettomuustilanteista, kuten esim. polttoainevuodoista, on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tilalla on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin tilanteen hallitsemiseksi ja ympäristövahinkojen minimoimiseksi. Tilalla on pidettävä alkusammutuskalustoa ja öljyntorjuntamateriaalia ensitorjuntaa varten. (YSL 7, 14-17, 52 ) 8. Kirjanpito ja tekniikan kehityksen seuraaminen Tilanpidosta on pidettävä kirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle niiltä osin kuin tiedot koskevat tämän lupapäätöksen valvontaa. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja toiminnasta aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista. (YSL 6, 8, 52, 62, 83, jätel 118-120, 122 ) 9. Toiminta lopettamisen tai toiminnan muuttumisen yhteydessä Mikäli toiminta lopetetaan, on toiminnanharjoittajan viimeistään puoli vuotta ennen lopettamisajankohtaa esitettävä lupaviranomaiselle suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Toiminnan olennaisesta laajentamisesta tai muuttamisesta on ilmoitettava lupaviranomaiselle samoin kuin toiminnanharjoittajan tai toiminnasta vastaavan henkilön vaihtumisesta. (YSL 29, 94, 170 ) 6 PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä ovat ympäristönsuojelulain 49 :n mukaan, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset (YSL 52) ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: - terveyshaittaa - merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa - maaperän ja pohjaveden pilaantumista - erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella - eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1. momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapurustolle
Hakijan maatila sijoittuu haja-asutusalueelle perinteiselle viljelyalueelle eikä aiottu toiminnan laajentaminen muuta merkittävästi alueen aikaisemman käytön luonnetta. Maatilasta ei lautakunnan käsityksen mukaan aiheudu ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta haittaa naapurustolle, kun noudatetaan lupamääräyksiä, nitraattiasetusta sekä ympäristö- ym. tukiehtoja. Luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Eläintilan toiminnasta aiheutuu ajoittain melu- ja hajuhaittoja. Luvan edellytyksenä ei kuitenkaan ole, että toiminta olisi haitatonta. Haitat ajoittuvat vuosittain varsin lyhyille, muutamasta päivästä pariin viikkoon pituisille jaksoille. Hajuhaittoja voi vähentää huomioimalla esim. tuulensuunnat ja välttämällä lietteen ja lannan levitystä pyhäaikoina. Päätöksen ehdoilla pyritään ennalta ehkäisemään vesien ja maaperän/pohjaveden pilaantumista (lupamääräys nro 1-3) sekä ehkäisemään lannan levityksestä naapureille aiheutuvaa haittaa (2, 4). Jätehuoltoa koskevalla määräyksellä (5) pyritään estämään roskaantumista ja terveyshaittoja. Öljytuotteet ja kemikaalit aiheuttavat maaperään joutuessaan huomattavan ympäristövahingon vaaran, joten niiden käsittelyyn ja torjuntatoimiin on kiinnitettävä huomiota (6-7). Kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun tarpeita varten (8). Terveydensuojeluviranomaisen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä. VALVONTA Maatilan toiminnan valvonta perustuu pitkälti viljelijän omiin toimenpiteisiin, viljelysuunnitelmaan ja sen noudattamiseen, maanäytteisiin ja viljavuustutkimuksiin yms. Tukiviranomaiset (mm. ELY-keskus) tekevät valvontaa tukiehtojen osalta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo tilaa tämän ympäristöluvan ja nitraattiasetuksen nojalla. Valvontakeinoina ovat tarvittaessa tilalle tehtävä rutiinikäynti tai käynti esim. viranomaiselle tehdyn ilmoituksen (valituksen) johdosta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 2, 5-9, 11, 14-17, 19-20, 27, 29, 42-44, 48-49, 52, 58, 62, 66, 83-85, 134, 170, 172 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, 6, 11-15 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (646/2011) 13, 15, 28-29, 91, 118, 122 MUUT Valtioneuvoston asetus 1250/2014, ns. nitraattiasetus EY asetus 517/2015 kuolleiden ja lopetettujen eläinten käsittelystä Rantasalmen kunnan yleiset jätehuoltomääräykset ja ympäristönsuojelumääräykset Rantasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksa Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje YM 29.6.2009 PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLOAIKA Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jori Juutilainen Jäljennös Terveydensuojeluviranomainen/Itä-Savon sairaanhoitopiiri Etelä-Savon ELY-keskus 7
Tieto päätöksen antamisesta asianosaiset Tieto lupapäätöksen tekemisestä julkaistaan Rantasalmen kunnan ilmoitustaululla sekä internetissä kunnan kotisivuilla. 8 HUOMAUTUS Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelu- tai jätelain nojalla tämän luvan määräystä ankarampia, tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. KÄSITTELYMAKSU Lupahakemuksen käsittelystä peritään Rantasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksan mukaisesti 1200 euroa. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudesta kirjallisella valituksella, joka on tehtävä 30 päivän kuluessa antopäivästä antopäivää lukuun ottamatta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Pekka Sorjonen ympäristösihteeri