30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspolitiikan päätavoitteita ovat köyhyyden poistaminen, YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen sekä kestävän kehityksen edistäminen kumppanimaiden tarpeita ja omistajuutta korostaen. Suomi tukee yhteistyökumppanien omia kehityssuunnitelmia ja pyrkii kohdistamaan toimintaansa toimialoille, joilla Suomen vahvuuksia ja osaamista sekä lisäarvoa ja kokemusta voidaan parhaiten hyödyntää. Suomi edistää kehityspolitiikassaan läpileikkaavasti naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä sukupuolten välistä ja yhteiskunnallista tasa-arvoa, helposti syrjäytyvien ryhmien oikeuksia ja osallistumismahdollisuuksia sekä HIV/AIDSin vastaista työtä. Suomen kehityspolitiikkaa toteutetaan kahdenvälisesti, alueellisesti ja temaattisesti, EU-tasolla, monenkeskisesti, yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa sekä humanitaarisena apuna. Kaikki nämä kanavat muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden, jonka tuloksena Suomen kehityspolitiikan vaikuttavuus maatasolla syntyy. Hallitus tavoittelee määrärahakehitystä, jonka puitteissa 0,7 prosentin määrärahataso BKTL:sta voidaan saavuttaa. Vuonna 2012 kehitysyhteistyömäärärahojen tasoksi jäädytetään noin 0,56 % BKTL:sta, mikä merkitsee noin 40 milj. euron menojen kasvua vuodesta 2011 ja ylittää kansainväliset sitoumuksemme. Hallitusohjelman mukaisesti vuosina 2013 2015 kehitysyhteistyömenot jäädytetään vuoden 2012 määrärahojen tasolle. Vuodesta 2013 eteenpäin on mahdollista, että päästökauppatuloja voidaan suunnata kehitysyhteistyömenoihin siten, että määrärahojen suhde BKTL:oon voisi jälleen nousta. Tavoitteena on annettujen sitoumusten mukaisesti kohdentaa kehitysyhteistyömäärärahojen kasvusta vähintään 50 % Afrikkaan. Lisäksi Suomi on sitoutunut kaikkein köyhimpien maiden (LDC-maat) saaman tuen osuuden säilyttämiseen vähintään 0,15 prosentissa BKTL:sta rahoituksen noustessa kohti 0,7 %. Nämä tavoitteet otetaan huomioon kahdenvälisen ja alueellisen kehitysyhteistyön suunnittelussa ja niiden saavuttamista mitataan säännöllisesti. Kööpenhaminan ilmastopuitesopimuksen (UNFCCC) 15. osapuolikokouksessa Suomi sitoutui osana EU:n lyhyen aikavälin rahoituslupausta 110 milj. euron osuuteen vuosien 2010 12 aikana. Tämä sitoumus rahoitetaan kasvavista kehitysyhteistyömäärärahoista. Vuoden 2012 talousarvioesitykseen sisältyy noin 41,6 milj. euroa lyhyen aikavälin ilmastorahoitussitoumukseen luettavaa ilmastorahoitusta. Tuloksellisuus, vaikuttavuus ja johdonmukaisuus Kehitysyhteistyön vaikuttavuus on tärkein lähtökohta köyhyyden vähentämisessä ja kestävän kehityksen tukemisessa. Suomen kehityspolitiikan tavoitteiden saavuttaminen näkyy muutoksina ja kehityksenä yhteistyömaissa ja maailmanlaajuisesti. Suomen tuki on osa kansainvälisen yhteisön ja kumppanimaan yhteistä panosta ja sillä myötävaikutetaan kehitykseen. Samalla on seurattava sitä, että kehitysvaikutusten saavuttamiselle Suomen tuella on olemassa riittävä mahdollisuus. Suomi osallistuukin aktiivisesti kehitystulosten saavuttamisen edellytyksistä käytävään kansainväliseen keskusteluun. Kehitysyhteistyön tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden edistäminen on keskeistä kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Suomi on sitoutunut Pariisin julistuksen ja sitä tukevan Accran toimintaohjelman periaatteisiin, jotka tähtäävät kehitysyhteistyön toimintatapojen kehittämiseen kehitystulosten vahvistamiseksi. Suomi osallistuu kansainväliseen tuloksellisuusyhteistyöhön erityisesti OECD:n ja EU:n puitteissa. EU:ssa Suomi pyrkii ohjaamaan aktiivisella kokousvaikuttamisella tuloksellisuuden sisältötyötä sellaisiin aihealueisiin, joilla EU:lla on lisäarvoa maatason tuloksellisuuden edistämiseksi. Johtokuntatyöskentelyssä ja muussa vaikuttamistoiminnassaan Suomi yhdessä muiden samanmielisten maiden kanssa pyrkii aktiivisesti edistämään YK-järjestelmän uudistamista ja YKjärjestöjen sekä Maailmanpankin ja alueellisten kehityspankkien toiminnan tehokkuutta. Kansallisella tasolla ulkoasiainministeriö tekee jatkuvaa kehittämistyötä Suomen kehitysyhteistyön tuloksellisuuden vahvistamiseksi, mm. tarkentamalla ohjeistoja sekä järjestämällä koulutusta. Kansallisessa toimintatapojen kehittämistyössä keskitytään vahvistamaan hanke- ja ohjelmayhteistyön tuloksellisuutta maatasolla. Suomen prioriteetteja ovat kumppanimaiden omien hallintojärjestelmien käytön edistäminen, kehitysrahoituksen ennakoitavuuden parantaminen sekä avunantajien välisen työnjaon kehittäminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Köyhyyden vähentäminen ja kestävän kehityksen edistäminen ovat moniulotteisia haasteita, eikä kehityksen eri ulottuvuuksiin vaikuttamiselle ole olemassa luotettavia ja yksiselitteisiä mittareita. Kattava tavoitteiden asettaminen ja edistymisen seuranta edellyttävät sekä määrällisen että laadullisen tiedon monipuolista hyödyntämistä ja analyyttistä arviointia. Suomen kehitysyhteistyön seurantaa toteutetaan sekä ulkoasiainministeriössä että kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Ulkoasiainministeriön alueosastoilla on keskeinen vastuu omien hankkeidensa ja ohjelmiensa evaluoinnista ja tarkastuksesta. Kehityspolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä vastaavan alivaltiosihteerin alaisuudessa toimiva kehitysyhteistyön evaluointi toimeenpanee laajojen kokonaisuuksien evaluointeja. Evaluoinneissa Suomi noudattaa OECD:n kehitysapukomitea DAC:n periaatteita. Kansallisessa seurannassa eduskunnan merkitys on keskeinen. Ulkoasiainministeriö toimittaa eduskunnalle vuosittain kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä koskevan kertomuksen, jossa raportoidaan toteutuneesta toiminnasta ja esitetään tulevaisuuteen suuntaavia tavoitteita. Kansainvälisellä tasolla kehitysyhteistyön seuranta ja raportointi tapahtuu pääosin OECD:n kehitysapukomitea DAC:issa. OECD/DAC:ilta Suomi saa palautetta kehitysapukomitean suorittamista maatutkinnoista sekä Suomen edistymisestä Pariisin julistuksen toimeenpanossa maatasolla. DAC-raportoinnissa seurataan myös kehityspolitiikan läpileikkaavia teemoja koskevien politiikkatavoitteiden toteutumista. Suomi on sitoutunut YK:n vuosituhattavoitteiden edistymisen seurantaan, joka perustuu maakohtaisesti kerättyyn seurantatietoon. Kehityspoliittinen johdonmukaisuus toteutuu, kun kaikkien köyhyyden poistamisen ja kestävän kehityksen kannalta merkittävien politiikka-alojen linjaukset ja toiminta tukevat kansainvälisten kehitystavoitteiden saavuttamista. Periaate merkitsee velvollisuuksia myös teollistuneille maille (mm. kauppa-, maatalous- ja ilmastopolitiikka, kestävät tuotantoja kulutustavat). Kehityspoliittisen johdonmukaisuuden toteutumista seurataan muun muassa Commitment to Development Indexin avulla, joka arvioi kehitysyhteistyön määrää ja laatua, kauppaa ja investointeja, maahanmuutto-, ympäristö-, turvallisuus- ja teknologiapolitiikkaa. OECD/DAC:in tilastoinnissa seurataan ilmastorahoitushankkeita laadullisilla mittareilla (Rio marker) koskien ilmastonmuutoksen hillintää (mitigaatio) ja ilmastonmuutokseen sopeutumista (adaptaatio). Ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien hankkeiden tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä. Ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävillä hankkeilla parannetaan maiden edellytyksiä mukautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin negatiivisiin vaikutuksiin. Näitä mittareilla annetaan hankkeille sen mukaan, ovatko ne hankkeen päätavoite tai merkittävä osatavoite. Päätavoitteella tarkoitetaan sitä, että hanke ei toteudu lainkaan, jos tavoite jätetään pois. Osatavoite on kirjattu hankedokumenttiin yhdeksi hankkeen tavoitteeksi. Suomi hyödyntää ilmastohankkeiden suunnittelussa ja seurannassa näitä markkereita. Suomi suuntaa tukensa erityisesti niille monenkeskisille toimijoille, joiden painoarvo ja toiminnan lisäarvo köyhyyden vähentämisessä ja kestävän kehityksen edistämisessä on laajalti tunnustettu sekä avunantajayhteisössä että kehitysmaissa. Arvioinnissa Suomi on hyödyntänyt mm. OECD DAC:in, MOPAN-verkoston (Multilateral Organizations Performance Assessment Network) ja Pariisin julistuksen toimeenpanon seurantamekanismin tuottamaa aineistoa monenkeskisten organisaatioiden tuloksellisuudesta samoin kuin organisaatioiden sisäisten arviointien tuloksia. Suomi on aktiivisesti osallistunut monenkeskisten organisaatioiden arviointiprosesseihin. Julkisen kehitysavun määrärahat ja maksatukset (milj. euroa) sekä maksatusten %-osuus BKTL:sta 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Määrärahat yhteensä 545,6 600,1 670,8 746,1 830,4 915,6 965,6 1 073,8 Maksatukset 547,3 721,8 658,6 711,1 789,7 923,6 1 007,6 %-osuus BKTL:sta 0,36 0,46 0,39 0,40 0,43 0,54 0,55 Valtion kehitysyhteistyöhön kohdistettavat määrärahat vuonna 2012 hallinnonaloittain (1 000 euroa) Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla momentilla 24.30.66 882 984 Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muilla momenteilla 96 751 Sisäasiainministeriön hallinnonalalla 34 818 Puolustusministeriön hallinnonalalla 2 760 Valtiovarainministeriön hallinnonalalla 100 460 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla 1 922 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla 235 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla 1 206 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla 1 270 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla 1 385 Ympäristöministeriön hallinnonalalla 290 Yhteensä 1 124 081 50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle Momentille ei myönnetä määrärahaa. Valtuus Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 :n 4 momentin ja 3 a ja b :n nojalla antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osakeja osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalennuksia ja valtio maksaa yhtiön ottamasta muusta kuin euromääräisestä lainasta mahdollisesti aiheutuvan kurssitappion. Sitoumuksia saa antaa siten, että niiden piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten ja takausten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään 168 187 926 euroa ja nostettujen muiden kuin euromääräisten lainojen yhteinen pääoma enintään 100 000 000 euroa. 2012 talousarvio 2011 talousarvio 2010 tilinpäätös Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen 2) kehitysyhteistyöhallinnon menojen maksamiseen, kun ne aiheutuvat henkilökunnan koulutuksesta, kohdemaihin, kohdemaissa ja niitä käsitteleviin kansainvälisiin hallitustenvälisiin järjestöihin ja rahoituslaitoksiin sekä Euroopan unioniin tehtävistä kehitysyhteistyöhallinnon virkamatkoista, toimistoautomatiikan hankinnasta sekä kehitysyhteistyöhankkeisiin liittyvien asiantuntijapalkkioiden maksamisesta 3) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä kyseisen maan apupyyntöön pohjautuen ja vain mikäli valtioneuvosto niin päättää 4) ministeriön ja Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA), Pohjoismaisen kehitysrahaston (NDF), Norjan ulkoministeriön, Luxemburgin ulkoministeriön ja Saksan kehitysyhteistyöviraston (GIZ) yhteistoimintahankkeiden menojen maksamiseen. Momentin määrärahoista veloitetaan valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset. Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta. 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 887 284 000 euroa. Käyttösuunnitelma 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 290 090 000 2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö 1) 254 924 000 3. Euroopan kehitysrahasto 58 876 000 4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 57 733 000 5. Humanitaarinen apu 91 000 000 6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus 8 561 000 7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus 2 600 000 8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle 106 000 000 1) Sisältää 500 000 euroa ministeriön ja Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA) yhteistoimintahankkeiden menoja, 2 000 000 euroa ministeriön ja Pohjoismaisen kehitysrahaston (NDF) yhteistoimintahankkeen menoja, 1 100 000 euroa ministeriön ja Norjan ulkoministeriön yhteistoimintahankkeen menoja, 500 000 euroa ministeriön ja Luxemburgin ulkoministeriön yhteistoimintahankkeen menoja sekä 200 000 euroa ministeriön ja Saksan kehitysyhteistyöviraston (GIZ) yhteistoimintahankkeen menoja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
9. Korkotuki-instrumentti 17 500 000 Yhteensä 887 284 000 Valtuus Vuoden 2012 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2012 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 505 342 000 euroa ja hyväksyä enintään 115 000 000 euron arvosta Finnveran takaamia korkotukiluottoja, joille voidaan myöntää enintään 40 000 000 euroa korkotukea. Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 86 897 000 2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö 201 773 000 3. Euroopan kehitysrahasto - 4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 47 610 000 5. Humanitaarinen apu - 6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus 6 000 000 7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus - 8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle 123 062 000 9. Korkotuki-instrumentti 40 000 000 Yhteensä 505 342 000 S e l v i t y s o s a : Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2012 2013 2014 20154 2016 Yhteensä vuodesta 2012 lähtien Kehitysyhteistyövaltuus Ennen vuotta 2012 tehdyt sitoumukset 698 813 609 620 434 289 264 188 468 770 2 475 680 Vuoden 2012 sitoumukset - 107 521 125 899 192 822 79 100 505 342 Menot yhteensä 698 813 717 141 560 188 457 010 547 870 2 981 022 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 290 090 000 2012 jälkeisille vuosille yhteensä 86 897 000 euroa. Tuki kohdennetaan YK:n alaisille järjestöille, ohjelmille ja rahastoille, kansainvälisille ja alueellisille kehitysrahoituslaitoksille yleisavustuksina, jäsenmaksuina ja maksuosuuksina, kumppanuushankkeisiin ja temaattisena tukena. Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa) YK-järjestöt 113 192 YK:n kehitysohjelma (UNDP) 20 000 YK:n lastenrahasto (UNICEF) 17 000 YK:n väestörahasto (UNFPA) 29 000 Muut 47 192 Maailmanpankkiryhmä 64 179 Kansainvälinen kehitysjärjestö (IDA) 53 060 Velkahelpotusohjelmat (HIPC, MDRI) 8 609 Muut 3 050 Alueelliset kehitysrahoituslaitokset 43 241 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Afrikan kehityspankki (AfDB) ja Afrikan kehitysrahasto (AfDF) 35 731 Aasian kehityspankki (ADB) ja Aasian kehitysrahasto (AfDF) 7 050 Latinalaisen Amerikan kehityspankin (IDB), pääomankorotus 460 Muut monenkeskiset järjestöt 28 938 Maailmanlaajuinen ympäristörahasto (GEF) 13 650 Muut 15 288 Jakamaton 40 540 Yhteensä 290 090 Myöntö- ja sopimusvaltuuksien arvioitu käyttö (1 000 euroa) YK-järjestöt 33 000 Muut 33 000 Maailmanpankkiryhmä 19 500 Kansainvälinen kehitysjärjestö (IDA) - Velkahelpotusohjelmat (HIPC, MDRI) 15 000 Maailmanpankkiryhmän kumppanuusohjelmat 4 500 Alueelliset kehitysrahoituslaitokset 34 397 Afrikan kehityspankki (AfDB) ja Afrikan kehitysrahasto (AfDF) 10 397 Aasian kehityspankki (ADB) ja Aasian kehitysrahasto (AfDF) 24 000 Muut monenkeskiset järjestöt - Jakamaton - Yhteensä 86 897 2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 254 924 000 2012 jälkeisille vuosille yhteensä 201 773 000 euroa. Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa) Afrikka ja Lähi-itä 171 300 Pitkäaikaiset yhteistyömaat 117 060 Etiopia 21 000 Kenia 15 600 Tansania 29 100 Mosambik 28 600 Sambia 22 760 Väkivaltaisista kriiseistä toipuvat maat 16 100 Sudan 8 000 Palestiinalaisalueet 8 100 Afrikan alueellinen ja temaattinen yhteistyö 30 390 Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka 5 900 Itä- ja Länsi-Afrikka 7 750 Eteläinen Afrikka 16 740 Paikallinen yhteistyö 7 450 Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka 1 000 Itä- ja Länsi-Afrikka 2 550 Eteläinen Afrikka 3 900 Yhteistoimintahanke ADAn osuus 300 Aasia 52 720 Pitkäaikaiset yhteistyömaat 22 862 Nepal 13 300 Vietnam 9 562 Väkivaltaisista kriiseistä toipuvat maat 13 000 Afganistan 13 000 Alueellinen ja temaattinen yhteistyö 11 938 Mekongin alueellinen ja temaattinen yhteistyö 6 535 Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö 5 403 Paikallinen yhteistyö 2 920 Yhteistoimintahanke NDF:n osuus 2 000 Latinalainen Amerikka 15 780 Pitkäaikaiset yhteistyömaat 5 000 Nicaragua 5 000 Alueellinen ja temaattinen yhteistyö 7 310 Andien alueellinen yhteistyö 4 000 Keski-Amerikan alueellinen yhteistyö 2 950 Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö 1 360 Paikallinen yhteistyö 1 470 Yhteistoimintahankkeet Norjan ulkoministeriön osuus 1 100 ADAn osuus 200 Luxemburgin ulkoministeriön osuus 500 Saksan kehitysyhteistyöviraston (GIZ) osuus 200 Länsi-Balkan 3 250 Länsi-Balkan 2 400 Paikallinen yhteistyö 850 Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia 9 100 Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia 6 700 Paikallinen yhteistyö 2 400 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Jakamaton 2 774 Yhteensä 254 924 Myöntö- ja sopimusvaltuuksien arvioitu käyttö (1 000 euroa) Afrikka ja Lähi-itä 159 710 Pitkäaikaiset yhteistyömaat 87 410 Etiopia 20 000 Kenia 12 000 Tansania 20 000 Mosambik 20 000 Sambia 15 410 Väkivaltaisista kriiseistä toipuvat maat 5 000 Sudan - Palestiinalaisalueet 5 000 Afrikan alueellinen ja temaattinen yhteistyö 67 300 Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka 10 300 Itä- ja Länsi-Afrikka 22 500 Eteläinen Afrikka 34 500 Aasia 28 573 Pitkäaikaiset yhteistyömaat 13 313 Nepal 8 600 Vietnam 4 713 Väkivaltaisista kriiseistä toipuvat maat 4 000 Afganistan 4 000 Alueellinen ja temaattinen yhteistyö 11 260 Mekongin alueellinen ja temaattinen yhteistyö 3 760 Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö 7 500 Latinalainen Amerikka 9 040 Pitkäaikaiset yhteistyömaat 250 Nicaragua 250 Alueellinen ja temaattinen yhteistyö 8 790 Andien alueellinen yhteistyö 2 580 Keski-Amerikan alueellinen yhteistyö 6 210 Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö - Länsi-Balkan 4 000 Länsi-Balkan 4 000 Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia 450 Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia 450 Jakamaton - Yhteensä 201 773 Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön lähtökohtana ovat yhteistyökumppanien kehityssuunnitelmat ja köyhyydenvähentämisstrategiat. Suomen tuki kohdistetaan kehityspoliittisen ohjelman painopisteiden mukaisesti tavoitteena köyhyyden poistaminen ja taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen edistäminen käyttämällä eri yhteistyömuotoja monipuolisesti ja toisiaan täydentäen. Tukea kohdennetaan väkivaltaisista kriiseistä toipuville yhteistyömaille, joiden tuen tarve on äkillisesti kasvanut. Tukea ohjataan myös määräaikaisille yhteistyömaille sekä alueelliseen yhteistyöhön. Käyttösuunnitelmakohdalle osoitettuja määrärahoja voidaan käyttää myös edustustoissa paikallisen yhteistyön hankkeisiin. 3. Euroopan kehitysrahasto Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 58 876 000 euroa. Tuki kohdennetaan EU:n ja AKT-maiden (Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren -maiden) väliseen kehitys- ja muuhun yhteistyöhön Eurooppalaisen kehityspoliittisen konsensuksen ja Cotonou-kumppanuussopimuksen linjausten mukaisesti. Cotonoun sopimukseen perustuva kehitys- ja muu yhteistyö rahoitetaan Euroopan Kehitysrahastosta (European Development Fund, EKR). 4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 57 733 000 2012 jälkeisille vuosille yhteensä 47 610 000 euroa. Tukea ohjataan kehityspoliittisen ohjelman painopisteiden mukaisesti ennen muuta kestävän kehityksen edistämiseksi, myös uusiin toimintatapoihin ja instituutioihin. Tukea kohdennetaan YK:n alaisten järjestöjen, ohjelmien ja rahastojen sekä kehitysrahoituslaitosten alaisiin temaattisiin ohjelmiin. Tukea kohdennetaan myös humanitaariseen miinatoimintaan ja aloitteisiin, joilla parannetaan yleismaailmallista valmiutta reagoida luonnonkatastrofeihin kehitysmaissa. Käyttösuunnitelmakohdalta voidaan myöntää harkinnanvaraista tukea DEMO ry:n harjoittamaan kehitysmaiden demokratiakehitystä edistävään toimintaan enintään 500 000 euroa. Käyttösuunnitelmakohtaan sisällytettyjä liikekumppanuusohjelman määrärahoja saa käyttää myös taloudellista, teollista ja teknologista yh- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
teistyötä kehitysmaiden kanssa koskevista päätöksistä aiheutuviin menoihin. 5. Humanitaarinen apu Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 91 000 000 euroa. Tuki kohdennetaan tarvelähtöisesti katastrofien, kriisien ja aseellisten konfliktien uhreille puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja humaanisuuden periaatteita noudattaen. Humanitaarisen avun tavoitteena on ihmishenkien pelastaminen, ihmisten hädän lievittäminen ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttaminen. Humanitaarinen apu ohjataan kansainvälisten ja kotimaisten humanitaaristen avustusjärjestöjen kautta. Humanitaarisesta avusta rahoitetaan myös keskeisten kansainvälisten humanitaaristen järjestöjen yleisavustukset: YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR), YK:n Palestiinan pakolaisten avustusjärjestö (UNRWA), YK:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikkö (OCHA) ja YK:n kansainvälinen strategia tuhojen vähentämiseksi (UNISDR). Edellä mainituille järjestöille esitetään myös myöntö- ja sopimusvaltuuksia. Humanitaarisesta avusta rahoitetaan myös YK:n keskitettyä hätäapurahastoa (CERF) ja Punaisen Ristin Kansainvälisen Komitean (ICRC) yleisavustukset. Humanitaarisen avun tuloksellisuutta seurataan humanitaarista apua antavien avustusjärjestöjen omien tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen avulla. 6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 8 561 000 2012 jälkeisille vuosille yhteensä 6 000 000 euroa. Määrärahat kohdennetaan seuraaviin käyttötarkoituksiin: kehityspoliittinen suunnittelu- ja tutkimustoiminta, kehitysyhteistyön henkilöstön koulutus- ja valmennustoiminta, kehitysviestintä ja kehityskasvatus, vapaaehtoisrahoitus OECD:n kehitysapukomitean alaiseen työhön sekä kehitysyhteistyön tietojärjestelmien ja muun kehitysyhteistyöhallinnon kehittämiseen. 7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 2 600 000 euroa. Määrärahat kohdennetaan kehitysyhteistyön sisällön, laadun ja hallinnollisten toimintatapojen sekä varainkäytön tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden vahvistamiseksi. 8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 106 000 000 2012 jälkeisille vuosille yhteensä 123 062 000 euroa. Tuesta enintään 70 % kohdennetaan kumppanuusjärjestöjen kautta ja loput muiden kansalaisjärjestöjen kautta. Tuki kehitysyhteistyötiedotukselle on tarkoitettu kansalaisjärjestöjen Suomessa tapahtuvaan viestintään ja kehityskasvatukseen. Lisäksi tukea voidaan myöntää kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt) ja EU-rahoitteisten hankkeiden kansallisiin osuuksiin. Suomen Unicefille, Suomen UN Women lle ja Suomen Pakolaisavulle voidaan myöntää harkinnanvaraista tukea niiden kotimaassa harjoittamaan toimintaan enintään yhteensä 700 000 euroa vuonna 2012. Kumppanijärjestöjen toiminnan tuloksellisuutta seurataan järjestöjen kehittämien vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen pohjalta. Järjestöt raportoivat avun tuloksista ja tuotoksista. Kehitysyhteistyötuen käytön oikeellisuuden ja tuloksellisuuden seuranta perustuu vakiintuneisiin kansalaisjärjestöjen ja ministeriön välillä sovittuihin laadunvarmistuskäytäntöihin. 9. Korkotuki-instrumentti Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 17 500 000 2012 jälkeisille vuosille yhteensä 40 000 000 euroa. Lisäksi ehdotetaan, että uusia korkotukiluottoja saa vuonna 2012 hyväksyä enintään 115 000 000 euroa. Korkotuen osuuden arvioidaan olevan yhteensä enintään 40 000 000 euroa. Määrärahat kohdennetaan tukemaan kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä OECD:n vientiluottoja ja korkotukiluottoja koskevan ns. konsensussopimuksen mukaisesti. Kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista on säädetty Suomen laissa (1114/2000). Ulkoasiainministeriö on päättänyt ottaa käyttöön korkotukiluottojen lahja-asteen laskennassa sekaluottomallin, jossa OECD:n vientiluottokonsensuksen periaatteissa vaatima 35 % lahja-aste saavutetaan käyttämällä lahjaavun ja korkotuen yhdistelmää. Malli toteutetaan teknisenä muutoksena lahja-asteen laskennassa eikä korkotukiinstrumenttia tässä yhteydessä muilta osin muuteta tai laajenneta. Määrärahaa käytetään myös myönnettyjen luottojen käytön seurantaan ja valvontaan sekä uusien hanke-esi- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
tysten valmisteluun ja arviointiin sekä hankkeisiin liittyvään teknisen avun tukemiseen. Yhteistoimintahankkeista saatavat tulot on merkitty momentille 12.24.99. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Siirto momentilta 24.90.66, ODA-kelpoinen UNI- DOn jäsenmaksu 630 Yhteistoimintahankkeiden menot 4 300 Tasomuutos 28 106 Yhteensä 33 036 88. Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 10 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) uusien osakkeiden merkitsemisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen. 2012 talousarvio 10 000 000 2011 talousarvio 15 000 000 2010 tilinpäätös 14 999 950 2012 talousarvio 887 284 000 2011 III lisätalousarvio 1 675 000 2011 talousarvio 844 248 000 2010 tilinpäätös 743 596 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8