Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä Anssi Vainikka (Itä-Suomen yliopisto, Joensuu) Hannu Huuskonen (UEF), Risto Eronen (UEF), Pekka Hyvärinen (Luke), Mikko Olin (HY), Jukka Ruuhijärvi (Luke) Anssi Vainikka, Simpelejärven kuhaseminaari, Parikkala 7.1.217 1/22
Johdanto Sisävesikalastuksen säätely perustuu pitkälti alamittojen käyttöön Ajatuksena estää rekrytoinnin ylikalastus eli turvata kantojen luontainen lisääntyminen Usein alamitta perustuu mutuiluun ja arvailuun todellisen perustellun tiedon sijaan Kalastusta ei ole mitoitettu vesien tuoton mukaan: epäoptimaalinen vesien käyttö kaikkien muiden paitsi kalastuksesta ilman saalispaineita nauttivien osalta Anssi Vainikka, Simpelejärven kuhaseminaari, Parikkala 7.1.217 2/22
Kalastuksen säätelyn teorian erittäin lyhyt oppimäärä Ammattikalastuksen kustannukset Saalis (kg) / tuotto x 5,5 Kotitarvekalastuksen kustannukset Pyyntiteho ~= kalastuskuolleisuus
Kalastuksen säätelyn teorian erittäin lyhyt oppimäärä Kalastuksen täytyy tuottaa vähintään sen verran saalista, että kalastamisen kustannukset tulee katettua Kun kalastamisesta saa palkkaa, kalastamisen kustannukset ovat korkeammat kuin ruokaa saadakseen vapaa-ajallaan kalastavalla Kun kalastuksen motivaatio on virkistyksellinen, kalastaja käytännössä maksaa saadakseen kalastaa riippumatta otetun saaliin määrästä
Gordon Schaefer -malli Kotitarvekalastusoptimi MSY Open access eq. EMSY (taloudellisen tuoton maksimi) Open access eq. Säätelemättömän ammattikalastuksen tulos Säätelemättömän kotitarvekalastuksen tulos Täydellisen tietämättömyyden tragedia (esim. perint. koskikalastus) Ns. auringosta nauttivien vapaa-ajan kalastajien tulos Anssi Vainikka, Simpelejärven kuhaseminaari, Parikkala 7.1.217 5/22
Entä, kun alamitta otetaan käyttöön? Simpelejärvi, vanha 37 cm alamitta Kuhasaalis (kg) 4 35 3 25 2 15 1 5 Optimi: n. 55 % pyydetään vuosittain..14.28.42.56.7.84.98 1.12 1.26 1.4 1.54 1.68 1.82 1.96 2.1 2.24 2.38 2.52 2.66 2.8 2.94 3.8 3.22 3.36 3.5 3.64 3.78 3.92 Jatkuva kalastuskuolleisuus per vuosi 8 7 6 5 4 3 2 1 Yli 7 cm kuhien saalis (kg) Anssi Vainikka, Simpelejärven kuhaseminaari, Parikkala 7.1.217 6/22
Yksikkösaalis = tuotto / panostus -mittari Yksikkösaalis (g/verkko) 6 5 4 3 2 1 Simpelejärvi, 42 cm alamitta..16.32.48.64.8.96 1.12 1.28 1.44 1.6 1.76 1.92 2.8 2.24 2.4 2.56 2.72 2.88 3.4 3.2 3.36 3.52 3.68 3.84 4. Jatkuva kalastuskuolleisuus per vuosi 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Verkkovuorokausia Anssi Vainikka, Simpelejärven kuhaseminaari, Parikkala 7.1.217 7/22
Entä, kun alamittaa nostetaan? Kuhasaalis (kg) 4 35 3 25 2 15 1 5 Simpelejärvi, 45 cm alamitta Optimi: n. 2/3 pyydetään vuosittain..14.28.42.56.7.84.98 1.12 1.26 1.4 1.54 1.68 1.82 1.96 2.1 2.24 2.38 2.52 2.66 2.8 2.94 3.8 3.22 3.36 3.5 3.64 3.78 3.92 Jatkuva kalastuskuolleisuus per vuosi 8 7 6 5 4 3 2 1 Yli 7 cm kuhien saalis (kg) Anssi Vainikka, Simpelejärven kuhaseminaari, Parikkala 7.1.217 8/22
Simpelejärvi, alustava mallinnus Oletuksena 35 cm sukukypsymiskoko, hyvä ravintotilanne Anssi Vainikka, Simpelejärven kuhaseminaari, Parikkala 7.1.217 9/22
Toimiiko alamittasäätely? Ei! Korkeaa alamittaa tarvitaan, jotta kanta kestää hallitsematonta kalastuspainetta seurausta yhteismaan tragediasta Korkeampi alamitta ei yleensä lisää isojen kalojen määrää ja nostaa yksikkösaalista vain rekrytoinnin ylikalastusta vastaavilla kalastuskuolleisuuksilla Alhaisemmalla alamitalla yksikkösaalis olisi parempi kalastuksen kannattavuus olisi parempi Mutta kalastuksen määrää pitäisi rajoittaa, mikä ei käy kenellekään..
Välimittakalastuksen periaatteelliset edut Kutukalat ovat isoja ja nopeakasvuisia Stabiili saalis, koska kutukanta pysyy vakaana Kalavesi pysyy kiinnostavana lupamyyntitulot hyvinä Anssi Vainikka, Simpelejärven kuhaseminaari, Parikkala 7.1.217 11/22
Välimittakalastus käytännössä Verkot pyytävät parhaiten silmäkokoon sopivasti istuvia kaloja isot eivät tartu pienisilmäisiin verkkoihin Pyrkimys verkkojen silmäkoon nostamiseen ei ole yksiselitteisesti hyvä asia pienempi lukumäärä pienempisilmäisiä verkkoja olisi yleensä parempi Elävänä pyytävien pyydysten käyttö. Ongelmana lähinnä rysäpyydysten hinta ja yli 8 m pyyntisyvyys. Isojen emojen vapauttaminen ylläpitäisi positiivista mielikuvaa kaupallisesta kalastuksesta. Anssi Vainikka, Simpelejärven kuhaseminaari, Parikkala 7.1.217 12/22
Välimittakalastus teoriassa 4 Simpelejärvi, 42 cm 62 cm Kuhasaalis (kg) 35 3 25 2 15 1 5 Kanta kestää selvästi kovempaa kalastuspainetta..14.28.42.56.7.84.98 1.12 1.26 1.4 1.54 1.68 1.82 1.96 2.1 2.24 2.38 2.52 2.66 2.8 2.94 3.8 3.22 3.36 3.5 3.64 3.78 3.92 Jatkuva kalastuskuolleisuus per vuosi Anssi Vainikka, Simpelejärven kuhaseminaari, Parikkala 7.1.217 13/22
Välimitta ja yksikkösaalis, Pielinen 3 Pun: alamitta Sin: välimitta 3 Yksikkösaalis (g/verkko) 25 2 15 1 5..16.32.48.64.8.96 1.12 1.28 1.44 1.6 1.76 1.92 2.8 2.24 2.4 2.56 2.72 2.88 3.4 3.2 3.36 3.52 3.68 3.84 4. Jatkuva kalastuskuolleisuus per vuosi 25 2 15 1 5 Verkkovuorokausia
Kalastuskuolleisuus ja isojen kalojen määrä 42 cm alamitta, F =,5 42 cm alamitta, F = 1,5 1,4 milj. rekryyttiä 1,2 milj. rekryyttiä Anssi Vainikka, Simpelejärven kuhaseminaari, Parikkala 7.1.217 15/22
Vertailututkimus, BER Lake Area Rank Peak catch Fishing mortality N, data MSL Lake Höytiäinen 282.64 km² 15. 15 tons heavy 261 45 cm Lake Oulujärvi 887 km² 5. 14 tons.2-.7 9349 45 cm Lake Pielinen 894.21 km² 4. Unknown moderate 372 4 cm Lake Pääjärvi 13.44 km 2 Unknown.6 73 45 cm Lake Vanajavesi 119 km² 31. Unknown 1.5-1.6 66 37 cm Lake Vesijärvi 17.57 km² 44. Unknown.9-1. 1256 42 cm Anssi Vainikka, Simpelejärven kuhaseminaari, Parikkala 7.1.217 16/22
35,4 mm 371,7 mm 6 v kuhan pituus mm 452,1 mm 496,1 mm Vrt. Saaristomeri 366,2 mm 48,6 mm 538,6 mm
Sukukypsymiskoko vaihtelee A 5 = 7{ A 5 = 5 { Anssi Vainikka, Simpelejärven kuhaseminaari, Parikkala 7.1.217 18/22
Biomass yield ± 95% C.I. (tons) Biomass yield ± 95% C.I. (tons) Biomass yield ± 95% C.I. (tons) 4 35 3 25 2 15 1 5..4.8 1.2 1.6 2. 2.4 2.8 3.2 3.6 4. 25 2 15 1 5 Fishing mortality rate, F..4.8 1.2 1.6 2. 2.4 2.8 3.2 3.6 4. 7. 6. 5. 4. 3. 2. 1. A Lake Höytiäinen B Lake Oulujärvi C Lake Pääjärvi Fishing mortality rate, F...4.8 1.2 1.6 2. 2.4 2.8 3.2 3.6 4. Fishing mortality rate, F 8 7 6 5 4 3 2 1 6 5 4 3 2 1 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Spawning stock biomass ± 95% C.I. (tons) Spawning stock biomass ± 95% C.I. (tons) Spawning stock biomass ± 95% C.I. (tons) 16 14 12 1 8 6 4 2..4.8 1.2 1.6 2. 2.4 2.8 3.2 3.6 4. 35 3 25 2 15 1 5 D Lake Pielinen E Lake Vanajavesi Fishing mortality rate, F..4.8 1.2 1.6 2. 2.4 2.8 3.2 3.6 4. 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 F Lake Vesijärvi Fishing mortality rate, F..4.8 1.2 1.6 2. 2.4 2.8 3.2 3.6 4. Fishing mortality rate, F 45 4 35 3 25 2 15 1 5 7 6 5 4 3 2 1 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Spawning stock biomass ± 95% C.I. (tons) Spawning stock biomass ± 95% C.I. (tons) Spawning stock biomass ± 95% C.I. (tons) Anssi Vainikka, Simpelejärven kuhaseminaari, Parikkala 7.1.217 19/22
Oulujärven siika vs. kuha Kuha Muikku Verkkosiika -.247 -.495 P.116.1 Tuppisiika.172 -.431 Tuppisiika Verkkosiika Planktonsiika P.277.5 Planktonsiika -.5 -.148 P.1.355
Johtopäätökset Ala- ja välimittasäätely ovat välttämätön paha, koska kalastuksen määrään ei voida vaikuttaa. Ammattikalastuksen määrä voitaisiin kiintiöidä: kuhaa voidaan ammattimaisesti pyytää vuodessa vähintään n. 1 kg / ha (karuista vähemmän, rehevistä enemmän). Kuhakannat syövät valtavia määriä kalaa ja vaikuttavat negatiivisesti vähintään ahveneen ja siikaan Alamittaperustainen säätely ei toimi ammatti- ja matkailukalastuksen edellytysten turvaamisessa ja se johtaa aina ns. kääpiöityviin kalakantoihin Huom! Kasvun geneettisestä hidastumisesta ei ole näyttöä!
Kiitos Marko Heinonen, Kari Ratilainen, Pöyry Oy, Rauno Hokki ja muut datan keräämiseen osallistuneet Rahoitus: Emil Aaltosen säätiö Maj and Tor Nesslingin säätiö Höytiäisen kalastusalue Pohjois-Karjalan ELY-keskus Anssi Vainikka, Simpelejärven kuhaseminaari, Parikkala 7.1.217