Rakennerahastokausi

Samankaltaiset tiedostot
Rakennerahastokausi elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokauden valmistelu

Rakennerahastokauden valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Päättyvän ohjelmakauden tilanne Uuden ohjelmakauden käynnistyminen. Tilanne

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

Kestävää kasvua ja työtä

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

ESR-haku Hakuinfo Rahoitusasiantuntija Antti Hänninen Rahoitusyksikkö, Keski-Suomen ELY-keskus

Länsi-Suomen ESR-haku Kannonkoski / Antti Hänninen (Keski-Suomen ELY-keskus)

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR TILANNEKATSAUS. Lapin MYR

Hankekahvit Sotkamo Verna Mustonen

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

ESR-hankkeiden hakuinfo

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR tilannekatsaus PP:n maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä Rahoituspäällikkö Riitta Ilola

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

EUROOPPA-PÄIVÄ

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

ESR Rahoituksen hakeminen

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI

Kestävää kasvua ja työtä

Hyvinvoinnin tukeminen ESR-rahoituksella

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Kestävää kasvua ja työtä Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Ajankohtaista ESR-rahoituksessa. Verna Mustonen , Kajaani

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

VETO vaikuttavaa elintapaohjausta ja työvalmennusta. ESR hanke, hankijana Pohjanmaa Liikunta ja Urheilu ry

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Ajankohtaista ESR-rahoituksessa. Rahoitusasiantuntija Verna Mustonen Kuhmo

Kestävää kasvua ja työtä ESR

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

Kestävää kasvua ja työtä

Itä-Lapin hankepäivä Liisa Irri, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi

Alueellinen ESR haku Rahoitusasiantuntija Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

ESR- ja EAKR-rahoituksen mahdollisuuksia ohjelmakaudella

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahastojen ajankohtaiset kuulumiset ja seuraava hankehaku

Rakennerahastojen ohjelmakausi

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Pohjois-Savon liiton hankerahoitukset. Ohjelmapäällikkö Soile Juuti Pohjois-Savon liitto

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Lapin liitto

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä Hakuinfo

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusmahdollisuudet ohjelmakaudella TL 4 ja 5 sekä valtakunnalliset ESR-teemat

6Aika-strategian ohjausryhmä

Euroopan sosiaalirahasto ja välityömarkkinoiden kehittäminen ohjelmakaudella

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

Mitä Itä-Suomi painottaa uudelle rakennerahastokaudelle? Vs. maakuntajohtaja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

ESR-hakuinfo Länsi-Suomen alueen ESR-rahoitus / tl. 3

Rakennerahastojen ohjelmakausi

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma RAHOITUSINFO

Luovaa osaamista ja ESR -hakua

Ajankohtaista ESR-rahoituksessa. Verna Mustonen , Kajaani

6Aika-strategian johtoryhmä

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa

ESR -hakuinfo. Alueellinen ESR haku

Transkriptio:

Rakennerahastokausi 2014-2020 Oulun kansalaistoimijalähtöisen paikallisen kehittämisen toimintamallin suunnittelu Keskustelu- ja informaatiotilaisuus yhdistyksille 13.3.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen

Tilaisuuden ohjelma 1. Kansalaistoimijalähtöisen paikallisen kehittämisen yleisesittely, ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 2. Rakennerahastokauden 2014-2020 yleisesittely, ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 3. Kokemuksia Leader -toiminnan paikallisesta kehittämisestä, toiminnanjohtaja Pirjo Hongisto, Jomma ry 4. Oulun kaupungin näkemykset paikalliseen kehittämiseen, yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka 5. Keskustelu asiasta

Lähtökohdat TEM on pyytänyt maakunnan yhteistyöryhmää selvittämään, miten kaupunkien kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä haluttaisiin maakunnassa toteuttaa tulevalla rakennerahastokaudella 2014 2020 Pohjois-Pohjanmaalla kysely koskettaa Oulun kaupunkia - maakunnan muut alueet ovat maaseutuohjelman Leader - toiminnan piirissä Suurissa kaupungeissa ei ole tällä hetkellä käytössä systemaattista välinettä kansalaistoimijalähtöiseen kehittämiseen osana RR-toimintaa Tavoitteena on vahvistaa kaupunkitoimijoiden tasa-arvoisuutta suhteessa maaseudun vastaaviin toimijoihin sekä vahvistaa asukkaiden aktiivisuutta kaupungeissa

Suunniteltavan toimintamallin reunaehdot Paikallinen kehittäminen on alhaalta ylös -suuntautuvaa ja kansalaistoimijalähtöistä Toiminta on avointa, osallistavaa ja laaja-alaista Toiminta pohjautuu paikallisten toimijoiden yhteistyössä laatimaan kehittämisstrategiaan, jonka lähtökohtaisena tavoitteena on työ- ja ansiomahdollisuuksien kehittäminen ja yhteisöjen välisen yhteistyö ja luottamuksen lisääminen Oulun kaupunki osallistuu kehittämistoimintaan kuntarahoituksella Toiminta toteuttaa rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 tavoitteita

Miten liikkeelle? Tarvitaan toiminnan liikkeelle laittava taho, joka käynnistää yhteisen kehittämisstrategian laatimisen ei julkinen taho, vaan kansalaistoimintaa edustava taho Toimijalla oltava taloudelliset ja toiminnalliset resurssit hoitaa tehtävä Uusi EU-ohjelmakausi käynnistyy vuoden 2014 alusta, jolloin ensimmäisiin hankkeisiin voisi hakea rahoitusta EU-rahoitus edellyttää projektiosaamista ja hankehenkilöstöä koordinoivassa yhdistyksessä EU-rahoituksen hakeminen ja saaminen edellyttävät, että on juridisia toimijoita, jotka ottavat vastuun toteutettavista hankkeista ja niiden hallinnosta

Hankemahdollisuuksia, esimerkiksi Yhteisen kehittämisstrategian laatiminen Yhteisöllisten hankkeiden toteuttaminen, tavoitteena työllisyyden edistäminen Yhteishankkeita Hakijoina voisivat toimia eri yhdistykset Sateenvarjohankkeet: teemallista hanketta koordinoi jokin yhdistyksistä, ja hankkeen sisällä rahoitetaan yhteisöllisiä pienhankkeita Mahdollisia teemoja: Kulttuuritoiminta, syrjäytymisen ehkäisy, nuorten osallisuuden kehittäminen kertokaa te! Mitä EI rahoiteta: yhdistysten toimintatuki

Toimintatavat Hankkeita haettaisiin rakennerahasto-ohjelman hankehakujen yhteydessä Pohjois-Pohjanmaan liitolta ja ELY-keskukselta Hankkeiden tulisi toteuttaa yhdistysten yhteistä kehittämisstrategiaa Harkintavalta hakemusten käsittelyssä on rahoittajilla, eli Pohjois-Pohjanmaan liitolla ja ELY-keskuksella Käytössä yksinkertaistetut kustannusmallit, jotka keventävät hankehallintoa: Kertakorvaus -malli (lump sum): hankkeen julkinen rahoitus max. 50 000 (noussee 100 000 euroon), määritellään hankkeen tulokset, jonka perusteella tuki maksetaan. Ei edellytä tositteiden esittämistä rahoittajalle Yleiskustannusmalli: yleiskustannukset korvataan hankkeen palkkamenoista laskettavalla 20 %:n yleiskustannuslisällä tällä hoidetaan esim. vuokrat, työvälineet (tietokoneet, puhelimet jne), kokouskulut. Tositteita ei tarvitse näistä esittää.

Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden välisiä kehittyneisyyseroja: kavennetaan taloudellista, sosiaalista ja alueellista eriarvoisuutta Kehitetään aluetaloutta, edistetään yrittäjyyttä ja työllisyyttä, innovointia ja tietoon perustuvaa taloutta EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto yrittäjyys, innovaatiot, alueelliset osaamisrakenteet, t&k&i toiminta, infrastruktuuri ESR = Euroopan sosiaalirahasto työllisyys, yrittäjyys, osaaminen, työmarkkinoiden toimivuus. Kohteena aina yksilöt Rahoitusohjelmat ovat 7 -vuotisia. Käynnissä olevan ohjelmakauden 2007-2013 varat on käytännössä jo sidottu.

2014-2020 rahoituskauden valmistelu parhaillaan käynnissä Keskiössä on elinkeinotoiminnan uudistaminen, kilpailukyvyn ja tuottavuuden lisääminen sekä työllisyyden edistäminen Jokaisen painopisteen osalta on etsitty pysyvää elinkeinopoliittista vaikuttavuutta Suomeen tulee yksi valtakunnallinen ohjelma. Ohjelmaan on valmisteltu Itä- ja Pohjois- Suomen alueellinen suunnitelma Pohjois- Pohjanmaan liiton johdolla

Rakennerahasto-ohjelman painopisteet Painopisteet: 1. Pk-yritysten kilpailukyvyn edistäminen (EAKR) 2. Uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen (EAKR) 3. Vähähiilinen talous (EAKR) (20 % varoista) 4. Saavutettavuuden parantaminen (vain Itä- ja Pohjois-Suomi) (EAKR) 5. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 6. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 7. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) (20 % varoista)

TL 1 Pk-yritysten kilpailukyvyn edistäminen Tavoitteena on luoda yritystoiminnan kannalta paras mahdollinen toimintaympäristö, joka huomioi yritysten tarpeet niiden kehitysvaiheen vaatimalla tavalla Investointiprioriteetti 1: Yrittäjyyden edistäminen erityisesti helpottamalla uusien ideoiden taloudellista hyödyntämistä ja tukemalla uusien yritysten luomista Investointiprioriteetti 2: toimet, joilla tuetaan pk-yritysten edellytyksiä sitoutua kasvu- ja innovaatioprosesseihin Suorat yritystuet, yritysten toimintaympäristön kehittäminen, ml. yritysryhmiä tukevat investoinnit (tavoitteita)

TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen Tavoitteena on alueen kilpailukyvyn pitkäjänteinen kehittäminen elinkeinoelämälähtöisesti. Alueen innovaatioympäristö tukee yritystoiminnan uudistumista ja työllisyyden kehitystä. Investointiprioriteetti 1: tutkimus- ja innovointitoiminnan infrastruktuurin parantaminen, alan huippuosaamisen kehittäminen Investointiprioriteetti 2: yritysten t&k-investointien, tuotteiden ja palveluiden kehityksen, teknologian siirron, sosiaalisten innovaatioiden ja julkisten palveluiden sovellusten, kysynnän tukemisen, verkostoitumisen, klustereiden ja avoimen innovoinnin edistäminen älykkään erikoistumisen avulla Investointiprioriteetti 3: innovatiivisen teknologian edistäminen ympäristönsuojelun ja resurssitehokkuuden parantamiseksi jätehuollossa, vesihuollossa, maaperän suojelussa tai ilmansaasteiden vähentämiseksi

TL 3 Vähähiilinen talous Taustalla EU:n ja Suomen tavoitteet vähentää kasvihuonepäästöjä 20 %:lla ja lisätä uusiutuvan energian käyttöä Teemaan tulee kohdistaa kansallisesti vähintään 20 % EAKR-varoista Investointiprioriteetti 1: Tutkimuksen, innovoinnin ja vähähiilisten teknologioiden käyttöönoton edistäminen Erityistavoite: Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen Erityistavoite: Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ratkaisujen kehittäminen Investointiprioriteetti 2: kaikenlaisten alueiden, erityisesti kaupunkialueiden, vähähiilisten strategioiden edistäminen Erityistavoite: Yhdyskuntien energia- ja materiaalitehokkuutta parantavien innovaatioiden edistäminen

TL 4 Saavutettavuus, EAKR (vain Itä- ja Pohjois-Suomi) Tavoitteena pitkistä etäisyyksistä aiheutuvien haittojen vähentäminen. Investointiprioriteetti 1: Alueellisen liikkuvuuden parantaminen kytkemällä sekundääriset ja tertiääriset solmukohdat TEN-T - infrastruktuuriin (Investointiprioriteetti: Laajakaistan laajentaminen ja suurnopeusverkkojen käyttöönotto) > maaseutuohjelmaan

TL 5 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Tavoitteena vastata alueen työvoimatarpeisiin: parantaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista, turvata osaavaan työvoiman saatavuutta, edistää työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä muutoksissa, kehittää työelämän laatua ja tuottavuutta sekä pidentää työuria Investointiprioriteetti 1: Työnhakijoiden ja työvoiman ulkopuolella olevien työllistyvyys Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Investointiprioriteetti 2: Työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien mukautuminen muutoksiin Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen työelämää kehittävien mallien ja toimintatapojen avulla Investointiprioriteetti 3: Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen

TL 6 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Investointiprioriteetti 1: Parannetaan elinikäiseen oppimiseen osallistumista, työvoiman ammattitaitoa ja koulutuksen työelämäyhteyksiä Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

TL 7 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) Tavoitteena ehkäistä syrjäytymistä vähentämällä työttömyyttä ja köyhyyttä sekä edistämällä osallisuutta. Kohderyhminä ovat syrjäytyneet ja suurimassa syrjäytymisvaarassa olevat väestöryhmät Investointiprioriteetti 1: Aktiivinen osallisuus Erityistavoite: Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen IP-alueen erityiset kohderyhmät: työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret koulupudokkaat (koulutuksen kokonaan keskeyttäneet) 20-29 vuotiaat ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat Suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevat (vammaiset, pitkäaikaissairaat, työkyvyttömyyseläkeläiset, etniset vähemmistöt) Erityistä huomiota kiinnitetään haja-asutusalueilla oleviin riskiryhmiin

Miten edetään paikallisen kehittämisen organisoinnissa? Tässä tilaisuudessa kuullaan yhdistysten näkemyksiä - mahdollista jättää mielipiteitä asiaan ma 18.3. mennessä osoitteeseen paivi.keisanen@pohjois-pohjanmaa.fi Oulun kaupungilta pyydetty kannanotto asiaan 18.3. mennessä MYR:lle laaditaan tältä pohjalta päätösesitys 21.3. kokoukseen

Lisäinformaatiota ohjelmakaudesta 2014-2020: http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/eu-_ja_hankerahoitus/euohjelmakausi_2014-2020 http://www.tem.fi/ohjelma2014 Kiitos!