Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Juuassa Työnäytösraportti
1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN SUODATUSKASETTIVAAKAVIRTAUSMAASUODATTIMEN RAKENTAMISVAIHEESSA JUUASSA 1. Taustaa Hajajätevesihuolto-hanke käynnistyi tammikuussa 2008 Pohjois-Karjalassa ja kestää vuoden 2011 loppuun saakka. Hankkeen yhtenä tarkoituksena on tutkia vähintään 13 eri jätevesijärjestelmän pitkäaikaistoimivuutta. Hankkeen keskeisimpinä tavoitteina on kehittää haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä ja edistää kiinteistöjä vähentämään niiden aiheuttamaa jätevesikuormitusta. Hanke järjestää kuntakohtaisia jätevesijärjestelmien työnäytöksiä v. 2009-2011 hankkeessa mukana olevissa kunnissa: Ilomantsissa, Juuassa, Kesälahdella, Kiteellä, Kontiolahdella, Lieksassa, Nurmeksessa, Outokummussa ja Tohmajärvellä. 2. Työnäytöksen valmistelu Juuassa järjestettävään työnäytökseen oli alustavasti kiinnostuneita 2-3 kiinteistöä, mutta lopulta vain yksi: Marja-Liisa Uusimaan omistama kiinteistö. Kohteella on asuinrakennus, jossa on kolme asukasta. Työnäytöksen lehti-ilmoitus julkaistiin sanomalehti Karjalaisessa 20.8.2011 ja paikallislehti Vaarojen Sanomissa 18.8.2011. Jätevesien käsittelyjärjestelmä rakennettiin kahtena päivänä. Saostussäiliö, pumppukaivo ja vietto- ja paineviemärit asennettiin valmiiksi ennen työnäytöstä. Suodatuskasettivaakavirtausmaasuodatin rakennettiin suurimmaksi osaksi valmiiksi, mutta järjestelmän loppuosaa jätettiin täyttämättä sen esittelyä varten. 3. Työnäytös 23.8.2011 klo 13-16 Työnäytöksessä Aki Lause Pipelifelta esitteli suodatuskasettivaakavirtausmaasuodattimen toimintaperiaatteen ja rakenteen. Työnäytöksessä käyneet vierailijat saivat tilaisuuden tutustua maapuhdistamoon sekä kysyä asiantuntijoilta ajankohtaisia kysymyksiä jätevesien käsittelystä. Työnäytökseen osallistui 21 asiasta kiinnostunutta henkilöä.
2 4. Jätevesijärjestelmän toimintaperiaate Kiinteistön asuinrakennuksen jätevesiratkaisuksi valittiin pumppukaivolla varustettu suodatuskasettivaakavirtausmaasuodatin (rakennekorkeus 1,2 m), koska kiinteistön olosuhteet olivat hankalat mm. tontin halki kulkevan avo-ojan ja lähellä maanpintaa olevan kallion vuoksi. Paikallinen maaperä oli liian tiivistä maahan imeyttämölle. Suodatuskasettivaakavirtausmaasuodattimeen päädyttiin kiinteistönomistajan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella, koska omistaja halusi mahdollisimman helppohoitoisen, kokonaisedullisen, matalarakenteisen ja toimivan järjestelmän. Vaakavirtausmaasuodattimen toimintaperiaatteena on, että jätevesi puhdistuu suodatuskasettien ja suodatinhiekan läpi painuessaan (biologisesti ja fysikaaliskemiallisesti). Maasuodattimen tärkein puhdistusprosessi tapahtuu suodatuskaseteissa ja suodatinhiekan yläpintaan muodostuvassa biokerroksessa (paksuus noin 1-10 mm), jossa orgaaninen aine (BOD 7 ) hajoaa ja tietty osa ravinteista sitoutuu. Lisäksi kiintoainetta ja ravinteita sitoutuu mekaanisesti suodattumalla hiekkaan. Pääasiallinen fosforin pidätys maasuodattimessa tapahtuu kemiallisella adsorptiolla. Suodatuskasettivaakavirtausmaasuodattimen rakentamiskustannukset tällä kohteella olivat tuntityönä teetettynä noin 7000 euroa. 5. Työnäytöskohteen yhteistyökumppanit Hajajätevesihuolto -hankkeen työnäytöskohde toteutettiin yhteistyössä mm. P-K:n ELY-keskuksen, Euroopan aluekehitysrahaston, Marja-Liisa Uusimaan, Pipelifen ja Juuan kunnan kanssa. Kohteen maanrakennusurakoitsijana toimi Pielisen Maanrakennus ja työmaan valvojana Petri Kurki. Maveplan Oy/Hajajätevesihuolto-hanke hanke kiittää kaikkia yhteistyötahoja osallistumisesta puhdistamon rakentamiseen ja työnäytöksen järjestämiseen. Liitteet: 1. valokuvia vaakavirtausmaasuodattimen rakentamisesta
Pipelifen muovinen saostussäiliö 3-os. 2 m 3 asennettiin hiekka-alustalle ja ympärystäyttö tehtiin hiekalla. Saostussäiliö ankkuroitiin ns. ankkurointipusseilla, jotka täytettiin asennushiekalla. Säiliö pengerrettiin osittain nykyisen maanpinnan yläpuolelle lähellä maanpintaa olevan kallion vuoksi. Näkymä saostussäiliön sisälle. Kuvassa saostussäiliöltä lähtevän putken T-haarassa on keltainen karkeasuodatin, joka estää kiintoaineen ja rasvan karkaamiseen maapuhdistamoon. Karkeasuodattimen voi nostaa tarvittaessa pois ja puhdistaa esim. painepesurilla.
Asuinrakennukselta tuleva 110 mm viemäriputki asennettiin yli 1% kaatoon. Viemärin ja saostussäiliön ympärille asennushiekka tiivistettiin tärylevyllä. Näkymä pumppukaivon sisälle. Kuvassa uppopumpun testaus meneillään.
Pumppukaivolta lähtevän ja jakokaivolle tulevan paineviemärin (40 mm) liitokset kaivojen yhteisiin tehtiin asiaankuuluvilla liitososilla. Vaakavirtausmaasuodattimen kaivannon kaivua. Kaivannosta tuli noin 5 m leveä ja noin 7,5 m pitkä.
Kuvassa vaakavirtausmaasuodattimen kaivannon oikeaan reunaan asennettiin 8-16 mm sepelikerrokseen kokoomaputki keräämään puhdistunut jätevesi purkupaikkaan. Kaivantoon asennettiin 40 cm kerros suodatinhiekkaa (0-8 mm) noin 5 m leveydelle ja 7,5 m pituudelle. Kaivannon vasempaan reunaan asennettiin suodatuskasetit 6 kpl pitkittäin yhteen riviin ja noin 1 % kaltevuuteen. Suodatuskasetti päältäpäin katsottuna. Kasetin mitat: leveys 80 cm, pituus 120 cm ja korkeus 26 cm.
Suodatuskasetti altapäin katsottuna. Kasetin sisällä on suodatinlevy (sininen osa), jossa on suuri ominaispinta maapuhdistamon biologiselle toiminnalle. Kasettien, hiekan ja kokoomakerrossepelin päälle asennettiin suodatinkangas ennen täyttömaan (50 cm) asennusta.
Työnäytöksessä kävi noin 20-30 vierailijaa tutustumassa jätevesijärjestelmän toimintaperiaatteeseen ja rakenteisiin. Kuvassa taustalla imeytyskaivo, josta tehtiin ylivuotoputki (viemäriputkesta) ojaan. Ylivuotoputken loppuosa (musta putki) on reijitettyä tuplasalaojaputkea.
Kuvassa vaakavirtausmaasuodattimen viimeistelyä. Vaakavirtausmaasuodatin valmiina. Järjestelmä pengerrettiin osittain nykyisen maanpinnan yläpuolelle lähellä maanpintaa olleen kallion vuoksi. Taustalla vasemmalla on jakokaivo, sen tuuletusputki ja edessä viimeisen suodatuskasetin tuuletusputki. Etualalla oikealla näkyy imeytyskaivo ja sen takana kokoomaputken tuuletusputki.