Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Samankaltaiset tiedostot
Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsänhoito. Metsänomistajat

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

kannattava elinkeino?

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

ENERGIASEMINAARI Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

Kemera-työryhmä Kuuleminen Johtaja Jukka Aula Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi

Vuoden 1994 metsänhoito- ja

Tappavatko Kemera-koukerot taimikonhoidon? Lapin 59. metsätalouspäivät

Kuortaneen ajantasaistushanke

Nuoren metsän hoitoon vaikuttavat. Ville Ovaskainen, Teppo Hujala ja Jarmo Mikkola

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Metsänomistajien koulutus

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET.

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

Metsänomistaja-aineisto ja sen luotettavuus

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Metsätalouden kannattavuus ja laatu. Lappi

Metsien maakunta Pohjois-Savo. Tuottoa ja iloa metsistä

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Kainuun metsäohjelma

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2013

Suomen metsävarat

Digitaalisten palveluiden mahdollisuudet metsätaloudessa Case Metsään.fi-palvelu, Päättäjien metsäakatemia, Peurunka,

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Metsätalouteen kohdistuvat vaikutukset Kainuun maakuntakaavoituksessa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi. Metsätiet

METSO-ohjelma :

Neuvonnan vaikuttavuus muna vai kana -ongelma?

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

Uusimmat metsävaratiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Lapin 55. Metsätalouspäivät Levi Ari Eini Suomen metsäkeskus

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Metsäohjelman seuranta

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf

Puukauppa ja metsänhoitokatsaus. Petri Pajunen Vantaa

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät Laukaa, Peurunka

Monimetsä tulokset ja jatkoajatukset

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari Hämeenlinna

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Suomen metsien inventointi

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio

Katsaus alueellisiin hankkeisiin

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Suunnittele, asioi ja löydä töille tekijä. Kaisa Laitinen metsänomistajapalvelujen asiantuntija

Transkriptio:

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan maakunta. Hankkeen vastuuhenkilöt: Minna Rautalin, Sonja Nurmi, Ari Lähteenmäki. Hankkeen rahoitus:

Jopa 7,8 miljoonan euron piristysruiske aluetalouteen Pirkanmaan metsissä on viimeisen viiden vuoden ajan ollut poikkeuksellista ryskettä. Metsänomistajia on aktivoitu ja koulutettu muun muassa omatoimiseen metsänhoitoon. Myös sukupolvenvaihdoksiin ja yhteismetsiin liittyvällä neuvonnalla on haluttu antaa vauhtia metsien hoitoon. Kokonaisuudessaan hankkeella saavutettiin laskentatavasta riippuen jopa 7,8 milj. euron (3,8 + 4 milj. euroa) piristysruiske Pirkanmaan aluetalouteen. Hankkeen kohderyhmänä olivat pirkanmaalaiset metsänomistajat, ja tavoitteena metsävarojen entistä tehokkaampi hyödyntäminen, nuorten metsien hoidon lisääminen sekä metsänomistajaen tietotaidon kehittäminen. Valtaosa viiden vuoden aikana kehitetyistä toimintamalleista siirtyy hankkeen päätyttyä osaksi metsäorganisaatioiden normaalia työtä. Hankkeen kehittämiä toimintamalleja voivat hyödyntää myös muut metsäalan toimijat muissa maakunnissa. Ryskettä metsiin -hanke sai aikaan konkreettisia tuloksia metsänomistajien aktivoinnissa, kommentoi ohjausryhmän jäsen Heli Mutkala-Kähkönen Länsi-Suomen metsänomistajaliitosta. Metsä Groupin edustajan Panu Holmin mukaan merkittävää Ryskettä metsiin -hankkeessa oli, että siinä tehtiin yhteistyötä eri metsäalan toimijoiden kanssa eri puolilla Pirkanmaata. Metsällinen koulutus ja neuvonta ovat lisänneet metsänomistajien aktiivisuutta Pirkanmaalla. Viiden vuoden aikana hanke järjesti yhteensä 230 koulutustilaisuutta, joihin osallistui lähes 7000 metsänomistajaa. Hankkeen avulla kasvua taimikonhoitoon Ryskettä metsiin -hankkeella saatiin Pirkanmaan taimikonhoitomäärät nousuun. Projektin ansiosta vuotuinen työmäärä on lisääntynyt n. 2 000 ha, mikä tarkoittaa pelkästään välittömänä hoitotöiden liikevaihtona n. 800 000 euroa. Hoitotyön ansiosta puustojen tukkisaanto kasvaa noin 100 000 kuutiota, mikä lisää pelkästään kantorahatuloja 4 miljoonaa euroa. Projektilla saatiin todella ryskettä Pirkanmaan metsiin, kommentoi edistämispalvelujen päällikkö Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskuksesta. Lisäksi tilakäyneistä poikineista hoito- ja hakkuutöistä saatiin liikkeelle yhteensä noin 3,8 miljoonaa euroa. Taimikon laatua parannetaan taimikonhoidolla. Parhaat puuyksilöt saavat lisää kasvutilaa ja metsikkö kehittyy myyntikelpoiseksi ensiharvennuskohteeksi. Se on myös oiva harrastus omatoimiselle metsänomistajalle.

Kaavio 1. Yksityismetsien taimikonhoidon hehtaarimäärä on kasvanut hankkeen aikana Pirkanmaalla vuodesta 2009 lähtien hieman yli 2 000 hehtaaria. Lähde: Metsäntutkimuslaitos. 1000 ha 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Taimikonhoitotöiden kehitys 2004-2012 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Koko maa Pirkanmaa 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 ha Kaavio 2. hankkeen aikana vuosina 2009 2012 Pirkanmaalla taimikonhoitotyömäärät ovat kasvaneet 25 %, kun taas koko maassa kasvua ei ole tullut lainkaan. Lähde: Metsäntutkimuslaitos.

Kemera tuella toteutettu taimikonhoito Pirkanmaalla 2006-2012 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 ha 1392 1740 2580 2116 2870 2715 4342 Kaavio 3. Kemera-tuella pyritään saamaan jo taimikonhoidosta myöhästyneet kohteet kuntoon. Tuella tehnyt taimikonhoitotyöt ovat myös saatu Pirkanmaalla kasvuun. Etenkin vuosi 2012 oli todella hyvä. Kaavio 4. Hyvänä osoituksena Ryskettä Metsiin -hankkeen tehokkaasta toiminnasta on vuonna 2012 jäejestetty valtakunnallinen taimikonhoitokilpailu. Kaikki metsänomistajat, jotka ilmoittivat kampanjan aikana tekemänsä taimikonhoitotyöt Metsäkeskukselle, osallistuivat kilpailuun. Pirkanmaan metsänomistajat olivat ylivoimaisen aktiivisia. Kaaviossa kilpailuun osallistuneiden metsänomistajien lukumäärä.

Ensiharvennukset yksityismetsissä 2009-2012 10000 170000 9000 150000 8000 130000 ha 7000 110000 ha 6000 90000 5000 70000 4000 2009 2010 2011 2012 50000 Pirkanmaa Koko maa Kaavio 5. Ensiharvennukset yksityismetsissä Pirkanmaalla hankekauden aikana 2009 2012 ovat kasvaneet 37 %, 6 600 hehtaarista noin 9 000 hehtaariin. Koko maassa kasvua on kyseisenä aikana tullut 16 %. Lähde: Metsäntutkimuslaitos. Kuvat 3 ja 4. Hakkuut ovat olennainen osa hyvää metsänhoitoa, sillä hakkuilla pidetään yllä metsien terveyttä ja elinvoimaa. Hankkeen aikana esimerkiksi ensiharvennusten määrä Pirkanmaalla saatiin nostettua miltei 40 %, kun koko maan ensiharvennusten määrän kasvu on ollut hitaampaa.

Koulutukset metsänomistajille Hankkeen määrällisenä tavoitteena oli järjestää yhteensä 130 koulutustilaisuutta ja tavoittaa yhteensä 3600 metsänomistajaa Pirkanmaalta. Tilakäyntejä oli tavoitteena tehdä 200 tilalle. Neljän vuoden aikana hanke järjesti yhteensä 230 koulutustilaisuutta, joihin osallistui lähes 7000 metsänomistajaa. Tilakohtaista neuvontaa tehtiin yhteensä 160 yhteisomistustilalle. Hankkeen tavoitteet: Koulutusta metsänomistajille ja metsätyöntekijöille n. 140 koulutustilaisuutta. Koulutukseen osallistuu yhteensä lähes 4000 metsänomistajaa ja metsätyöntekijää. Tilakohtaisia neuvontakäyntejä, 200 kpl Hankkeen tulokset: Taimikonhoitoon, metsänviljelyyn ja moottorisahan turvalliseen käyttöön opastavia kursseja järjestettiin yhteensä 85 ja niihin osallistui noin 1100 metsänomistajaa Metsällisiä luentosarjoja sekä metsäverotukseen, sukupolvenvaihdokseen ja yhteismetsiin liittyviä iltatilaisuuksia järjestettiin yhteensä 117 kpl. Niihin osallistui yhteensä 4400 metsänomistajaa. Maastokoulutuksia, jotka esittelivät metsänomistajille muun muassa metsänhoito- ja luonnonhoitokohteita, järjestettiin 32. Tilaisuuksien avulla tavoitettiin yhteensä 1400 metsänomistajaa. Tilakohtaista neuvontaa tehtiin yhteensä 160 yhteisomistustilalle. Tilankäynnin ottaneille tehtiin myös kysely sen onnistumisesta. Vastauksia tuli 53 kpl ja kokonaisarvosanaksi tilakäynnistä metsänomistajat antoivat 4 (hyvä) 5 (erittäin hyvä). Tilakäyntien vaikuttavuus metsänhoidon, liikevaihdon ja työllistävyyden osalta Tavoite ha Tulos ha Tavoite m³ Tulos m ³ Tavoite Tulos Tulos tp/v Taimikon- ja nuoren metsän hoito 700 686 180 000 177001 1500 *Ensiharvennus 300 145 12 000 5813 300 000 145325 110 *Muu harvennus 500 392 30 000 23510 1 100 000 869870 400 *Päätehakkuu 200 239 50 000 59823 2 200 000 2632190 265 yht. yht. 3,8 milj. 11 htv Taulukko 1. Välitön liikevaihdon lisäys tilakohtaisen neuvonnan osalta projektin aikana 3,8 milj. euroa ja työllistävyys 11 henkilötyövuotta.