ビジネス 場 面 での 日 本 語 Japania liike-elämän tilanteisiin 仮 名 と 発 音 Japanin tavuaakkoset Hiraganan ja Katakanan rakenne ja ääntäminen Virpi Serita
Tekijänoikeudet Paino Kustantaja Virpi Serita HSE Print HKKK Tiedustelut: Virpi Serita Sähköposti: virpi.serita@hse.fi Puh: +358 400 89 11 57 Tämän käsikirjoituksen osittainenkin jäljentäminen ilman tekijän lupaa painamalla, monistamalla, äänittämällä, valokuvaamalla tai muilla tavoin kielletään 8. päivänä heinäkuuta 1961 annetun tekijänoikeuslain nojalla.
SISÄLLYSLUETTELO Hiraganan rakenne... 4 Dakuon = soinnilliset vastineet... 6 Yoo-on äänteet... 7 Yoo-on äänteiden dakuon-äänteet:... 9 Katakana...17 Suomenkielistä alkuperää olevien erisnimien kirjoittaminen Katakanalla... 23 Ä luodaan käyttämällä a:ta... 24 Ö luodaan käyttäen e -, o - tai yoo-on äänteitä... 24 Tavut ovat aina avotavuja... 25 Diftongit... 25 Kaksoiskonsonantti... 25 Tärkeää muistaa kirjoitettaessa nimiä Katakanalla... 26 Poikkeuksia ja erikoisia tilanteita... 27 Japanilaiset harrastavat vokaali harmoniaa:... 27 Si-äänne usein korvataan seuraavasti su + pieni i... 27 Satunnaisia suomenkielisiä nimiä ja sanoja sieltä täältä... 28 Japanin kielen lausuminen...29 Lausumatta jätettävistä äänteistä:... 29 Lauseen lopussa oleva desu ja masu:... 29 Muita esimerkkejä su ja shi... 29 Muita esimerkkejä ku ja su... 29 Suomenkielisille vaikeita äänteitä:... 30 Erota {SHI } ja {CHI} し と ち... 30 {SHI }ja {CHI}soinnillistuvat{JI } し と ち と じ... 30 Harjoittele lausumaan oikein { ji } -tavulla alkavat sanat... 31 {ka} ja {ga} sekä {ji}, {shi}, {chi} か と が そして し と ち... 31 {ji }ja{chi}sekoittuvat helposti し と ち のくべつ... 31 Kiinnitä huomiota vokaalin pituuteen:... 32 {O} vai {OO... 32 {U} vai {UU... 32 Erota {zu}, {tsu} ja {su}... 32 つ ja づ... 33 k vai g く と ぐ そして こ と ご... 33 Sanoja opetellessa tulee tarkkailla kaksoiskonsonanttien esiintymisiä... 34
Hiraganan rakenne vokaalit: a, i, u, e, o konsonantti + vokaali k s t n h m (y)= j R Näiden yhdistelmiä 46 kpl = Hiragana-tavuaakkoset Kuuntele A, I, U, E, O Ka, ki, ku, ke, ko Sa, shi, su, se, so Ta, chi, tsu, te, to Na, ni, nu, ne, no Ha, hi, fu, he, ho Ma, mi, mu, me, mo Ya, -, yu, -, yo Ra, ri, ru, re, ro Wa, o n/m
あ a い i う u え e お o か ka き ki く ku け ke こ ko さ sa し shi す su せ se そ so た ta ち chi つtsu てte とto なna にni ぬnu ねne のno はha ひhi ふfu へhe ほho まma みmi むmu めme もmo やya ゆyu よyo らra りri るru れre ろro わwa をo んn/m
Dakuon = soinnilliset vastineet Kuuntele Lisäämällä k, s, t ja h konsonanttialkuisiin tavuihin dakuonten (heittomerkin kaltainen soinnillistumismerkki ) luodaan nk. Dakuon-äänteet. Lisäksi lisäämällä pallon kaltainen merkki h-konsonantti alkuisiin tavuihin saadaan handaku+äänteet. A, I, U, E, O が g a, ぎ g i, ぐ g u, げ g e, ご g o ざ z a, ji [dzi] z u z e z o じ, ず, ぜ, ぞ だ d a, じ ji [dzi], づ z u, で d e, ど d o Na, ni, nu, ne, no ば b a, b i び, b u ぶ, b e べ, b o ぼ ぱ p a, p i ぴ, p u ぷ, p e ぺ, p o ぽ Ma, mi, mu, me, mo Ya, -, yu, -, yo Ra, ri, ru, re, ro Wa, o n/m
Yoo-on äänteet Lisäksi japanin kielessä on nk. Yoo-on-tavuja (21kpl), jotka luodaan perusmerkistöstä seuraavilla tavuilla. i+vokaaliin päättyvistä seitsemästä tavusta, ki, shi, chi, ni,hi,mi,ri luodaan nk. Kantatavuja ja niihen liitetään alaindeksin omaisesti kuhunkin ya, yu tai yo tavu. A, I, U, E, O Ka, ki, ku, ke, ko Sa, shi, su, se, so Ta, chi, tsu, te, to Na, ni, nu, ne, no Ha, hi, fu, he, ho Ma, mi, mu, me, mo Ya, -, yu, -, yo Ra, ri, ru, re, ro Wa, o n/m Esim. Ki+ya = kya ; ki +yu = kyu sekä ki+yo = kyo Huomaa, että shi-ja chi-tavuilla luodut yoo-on-äänteet lausutaan ilman y-äännettä: Shi + ya = shya, shi + yu = shyu ; shi + yo = shyo Chi + ya = chya ; chi + yu = chyu ; chi + yo = chyo
ようおん 拗 音 YOO-on Kuuntele A, I, U, E, O k y a きゃ s h a しゃ c h a ちゃ n y a にゃ h y a ひゃ m y a みゃ k y u きゅ s h u しゅ c h u ちゅ n y u にゅ h y u ひゅ m y u みゅ k y o きょ s h o しょ c h o ちょ n y o にょ h y o ひょ m y o みょ Ya, -, yu, -, yo r y a りゃ r y u りゅ r y o りょ Wa, o n/m
Yoo-on äänteiden dakuon-äänteet: Kuuntele A, I, U, E, O g y a ぎゃ ja [dza] じゃ n y a にゃ b y a びゃ p y a ぴゃ m y a みゃ r y a りゃ g y u ぎゅ ju [dzu] じゅ n y u にゅ b y u びゅ p y u ぴゅ m y u みゅ r y u りゅ g y o ぎょ jo [dzo] じょ n y o にょ b y o びょ p y o ぴょ m y o みょ r y o りょ
Opettele lukemaan hiragana tavuaakkoset ilman romajia lukuun 5 mennessä. あ い う え お か き く け こ さ し す せ そ た ち つ て と な に ぬ ね の は ひ ふ へ ほ ま み む め も や ゆ よ ら り る れ ろ わ を ん
A I U E O あ い う え お KA KI KU KE KO か き く け こ
SA SHI SU SE SO さ し す せ そ A CHI TSU TE TO た ち つ て と
NA NI NU NE NO な に ぬ ね の MA MI MU ME MO ま み む め も
YA YU YO や ゆ よ RA RI RU RE RO ら り ろ れ ろ
WA WO わ を N M ん
Täydennä puuttuvat luvussa 1 esiintyneet hiraganat ruutuihin : A, I, U, KU, KO, SA, SHI, SU, CHI, TE, NA, NI, MA, ME, YA, RA, RO,WA, N あ a い i う u え e お o か ka き ki さ sa た ta な na し shi ち chi に ni く ku す su つ tsu ぬ nu け ke せ se て te ね ne こ ko そ so と to の no は ha ひ hi ふ fu へ he ほ ho ま ma や ya み mi む mu ゆ yu め me も mo よ yo ら ra り ri る ru れ re ro ろ わ wa を o ん n/m
Katakana あ い う え お ア イ ウ エ オ か カ さ サ た タ な ナ は ハ ま マ や ヤ ら ラ わ ワ き キ し シ ち チ に ニ ひ ヒ み ミ く ク す ス つ ツ ぬ ヌ ふ フ む ム ゆ ユ り リ る ル け ケ せ セ て テ ね ネ へ ヘ め メ こ コ そ ソ と ト の ノ ほ ホ も モ よ ヨ れ レ ろ ロ を ヲ ん ン
A I U E O ア イ ウ エ オ KA KI KU KE KO カ キ ク ケ コ
SA SHI SU SE SO サ シ ス セ ソ A CHI TSU TE TO タ チ ツ テ ト
NA NI NU NE NO ナ ニ ヌ ネ ノ MA MI MU ME MO マ ミ ム メ モ
YA YU YO ヤ ユ ヨ RA RI RU RE RO ラ リ ル レ ロ
WA WO ワ ヲ N M ン
Suomenkielistä alkuperää olevien erisnimien kirjoittaminen Katakanalla Sivuilla 14 oli kuvattu Katakana-taulukko. Perustavukirjaimiston rakenne on identtinen Hiragananan kanssa ja perusmerkistöstä luodaan samalla menetelmällä dakuon:it ja yoo-on:it, mutta erilaisia kieliä varten on kehittynyt nk. lisätavuja, joilla voidaan ilmaista myös suomalaisia erisnimiä esimerkiksi ladottaessa käyntikortteja. Periaatteena on nimen ääntämisen kuvaaminen ensisijaisesti peruskatakanalla ja tarvittaessa käyttää lisätavuja. Yrityksen logo HENKILÖN NIMI KATAKANALLA ETUNIMI SUKUNIMI ASEM A,TEHTÄVÄ PAIKKAKUNTA FINRANDO Tee oma käyntikorttisi tähän:
Lisätavuja suomenkielisiä erisnimiä varten: A, I, U, E, O f a ファ v a ヴァ t i ティ d i ディ f i フィ v i, ヴィ t u, トゥ d u, ドゥ f u, フ vu, ヴ f e, フェ v e, ヴェ f o, フォ v o,ヴォ Ä luodaan käyttämällä a:ta ( L korvataan r:llä) Mäkinen Hämälainen Hyvinkää マキネン ハマライネン ヒュヴィンカー tai ヒュビンカー Ö luodaan käyttäen e -, o - tai yoo-on äänteitä Goethe ゲーテ Töölö トーロ, テョーロ
Helppoja ovat perusaakkosilla kuvattavat nimet: マリ Mari ヤリ Jari メリ Meri Tavut ovat aina avotavuja lukuunottamatta n, m käyttöä: Konsonanttiin loppuvien tavujen osalta liitetään useimmiten u tai i täyttämään tavua. Mirja ミリヤ (ミルヤ) Jorma ヨルマ (ヨロマ) Diftongit Aa Ii Uu Ee Oo サーラ キーラ ウーノ エーメリ オーランド Kaksoiskonsonantti muodostetaan lisäämällä tavun eteen tsu-kirjain: La + tsu + pi = Lappi Ku+ tsu + ri = Kurri ラッピ クッリ Ha+tsu+se = Hasse ハッセ
muut paitsi n tai m Sanna Sampo サンナ サンポ Tärkeää muistaa kirjoitettaessa nimiä Katakanalla: Suomenkielinen { j } vastaa japanin aakkosissa äänteitä { ya }, { yu }, { yo } Jaakko ヤーッコ Juuso Jouko ユーソ ヨウコ Suomenkielisissä nimissä esiintyvät { ji } ja { je } on kirjoitettava { i } :llä: Jimi Jenna イム イェンナ Japanin kieltä romanisoitaessa {ja} {ju} {jo} vastaa englannin kielisiä äänteitä: Janet Junior John ジャネッ ジュニア ジョン Jos paikkakunnan nimi alkaa y:llä korvataan se useimmiten yu-tavulla: Ylläs Ylöjärvi Ypäjä ユッラス ユロヤルビ ユロヤルヴィ ユパヤ
Jos paikkakunnan nimessä { y } esiintyy keskellä sanaa, usein yoo-on on paras vastine: Jyväskylä Kymijärvi ユヴァスキュラ ユバスキュラ キュミジャルヴィ キュミヤルビ Poikkeuksia ja erikoisia tilanteita: - n + pp Jos {n} esiintyy ennen kaksoiskirjain p:tä, kirjoitetaan vain yksi p. Temppeliaukion kirkko Kamppi Kemppainen きょうかい テンペリアウキオ 教 会 カンピ カムッピ ケンパイネン ケムッパイネン Kaksi peräkkäistä samaa vokaalia on yleistä, kuten seuraavissa: Lahti Kesälahti ラハティ ケサラハティ Si-äänne usein korvataan seuraavasti su + pieni i Kassinen Sinikka カッスィネン スィニッカ
Satunnaisia suomenkielisiä nimiä ja sanoja sieltä täältä: Huhtanen Lappalainen Öörni Yrjö Kämäräinen Aho Tero Risto Jouko Milla Narri Nykänen Häkkinen ホゥフタネン ラッパライネン ヨールニ ユロヨ カマライネン アホ テロ リスト ヨウコ ミッラ ナッリ ニッカネン ハッキネン
Japanin kielen lausuminen Lausumatta jätettävistä äänteistä: ( 母 音 の 無 性 化 ) Esimerkkejä lausumatta jätettävistä vokaaleista { u } ja { i }, jotka yleisimmin esiintyvät {su}, {shi}, sekä {ku} tavuissa: Lauseen lopussa oleva desu ja masu: 1. Kore wa hon desu Tämä on kirja これはほんです 2. Kochira wa Anne Niemi-san desu Tässä on Anne Niemi. こちらは アンネ ニエミさん です 3. Kanojo wa sushi o tabemasu Hän syö susheja. かのじょは すし を たべます 4. Nihongo o benkyoo shimasu Opiskelen japania. にほんご を べんきょうします Muita esimerkkejä su ja shi: す と し 5. Shikashi しかし mutta 6. Sukoshi すこし vähän 7. Shichi しち seitsemän Muita esimerkkejä ku ja su : く と す 8. Kusuri くすり lääke
9. Gakusei (opiskelija) がくせい 学 生 10. Kurisumasu (joulu) クリスマス Suomenkielisille vaikeita äänteitä: Erota {SHI } ja {CHI} し と ち Shi し 11. Shibuya (paikan nimi Tokiossa) しぶや 渋 谷 12. Shinjuku (paikan nimi Tokiossa) しんじゅく 新 宿 13. shimakuni (saarivaltio) しまぐに 島 国 {Chi} ち 14. Beigun kichi (USA:n tukikohta) べいぐんきち 米 軍 基 地 15. Kichijooji (paikan nimi Tokiossa) きちじょうじ 吉 祥 寺 {Shi} + {Chi} し と ち 16. shichi (7) しち 七 17. shichiji (kello 7) しちじ 七 時 {SHI }ja {CHI}soinnillistuvat{JI } し と ち と じ 18. kaji (1.koti(talous)työt 2. tulipalo) かじ 家 事 かじ 火 事 19. kejime ga tsuku (erottaa asiat toisistaan,rajoittaa) けじめ が つく
Harjoittele lausumaan oikein { ji } -tavulla alkavat sanat 20. jikan (1. aika koitti) じかん 時 間 が 来 た (2. naisten hätyyttelijä tuli) ちかん 痴 漢 が 来 た Seuraavat tuottavat vaikeuksia erottaa: {ka} ja {ga} sekä {ji}, {shi}, {chi} か と が そして し と ち 21. jinkenhi (henkilöstökulut) じんけんひ 人 件 費 22. jinkenmondai (ihmisoikeusongelmat) じんけんどんだい 人 権 問 題 23. shinken ni (vakavasti) しんけんに 真 剣 に 24. jinjibu (henkilöstöosasto) じんじぶ 人 事 部 25. jinjimondai (henkilöstöongelmat) じんじもんだい 人 事 問 題 26. shinjiru (uskoa,olla vakuuttunut) しんじる 信 じる {ji }ja{chi}sekoittuvat helposti し と ち のくべつ 27. shiji > sensei no shiji ni shitagau (ohjeet > noudattaa opettajan ohjeita) しじ 指 示 せんせいの しじに したがう 28. shichoo > herushinki no shichoo (kaupunginjohtaja >Helsingin kaupunginjohtaja) しちょう 市 長 ヘルシンキの しちょう 29. jiki > haru no jiki ni narimashita (ajanjakso > on tullut keväistä) じき 時 期 はるの じきに なりました 30. jijoo > iroiro na jijoo ga aru (olosuhteet > on erilaisia olosuhteita ja tilanteita) じじょう 事 情 いろいろな じじょうが ある
Kiinnitä huomiota vokaalin pituuteen: {O} vai {OO} お と おう 31. shoogakkoo (ala-aste) 小 学 校 しょうがっこう 32. chuugakkoo (yläaste) 中 学 校 ちゅうがっこう 33. jogakkoo (tyttökoulu) 女 学 校 じょがっこう {U} vai {UU} う と うう 34. Juu (10) 十 じゆう 35. Juunigatsu (joulukuu) 十 二 月 じゅうにがつ 36. juuichiji (kello 11) 十 一 時 じゅういちじ Lyhyet ja pitkät vokaalit:{zu}& {su} sekä {so}&{zo} ず と す または そ と ぞ 37. soozoo (luovuus) 想 像 力 そうぞうりょく 38. shoojoo ga hageshii 症 状 がはげしい しょうじょう 39. shoojo 少 女 しょうじょ Erota {zu}, {tsu} ja {su} ず と つ と す 40. muzukashi shitsumon 難 しい 質 問 41. mutsu o kaeta おむつを 変 えた むずかしい しつもん おむつをかえた
42. suzushii 涼 しい 天 気 43. sannin zutsu 三 人 ずつ すずしい てんき さんにん ずつ 44. zurui ずるい ひと 45. nanimo shirazu 何 も 知 らず にも しらずに つ ja づ 46. tsuzukimasu 続 きます つづきます 47. tsutsuji kooen ツツジ 公 園 つつじこうえん k vai g く と ぐ そして こ と ご 48. gaikokujin 外 国 人 がいこくじん 49. chuugokujin 中 国 人 ちゅうごくじん 50. kokugikan 国 技 館 こくぎかん
Sanoja opetellessa tulee tarkkailla kaksoiskonsonanttien esiintymisiä Suomenkielisillä henkilöillä on tapana lausua kaksoiskonsonantti liian usein. Verbien taivutuksessa tulee huolella opetella muodot, jottei seuraavat sekoittuisi: い そちらに 行 って ください い そちらに 居 て ください き ここで 切 って ください き ここへ 来 て ください き が ここで 着 替 えて ください かえ ここで 帰 って ください か ここで 買 って ください か ここで 勝 て ください