Rakennusalan suhdanneryhmä.2.211 RAKENTAMINEN 211 asuntorakentaminen normalisoituu, muu rakentaminen lievään kasvuun
2 Rakennusalan suhdanneryhmä: Sari Sontag, pj. Kai Karsma Ville Koskinen Ari Laine Timo Myllys Pekka Pajakkala Pekka Pelkonen Ilpo Peltonen Samuli Pietiläinen Bo Salmén Timo Tähtinen Juha Vartia Hannu Viertola Riitta Viren Ulla Luukkonen, siht. Valtiovarainministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Tilastokeskus Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, ARA Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry VTT Valtiovarainministeriö Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Valtiovarainministeriö Rakennusteollisuus RT ry Ympäristöministeriö Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen Pankki Liikenne- ja viestintäministeriö Valtiovarainministeriö Infrajaosto: Sari Sontag, pj. Tapani Karonen Eero Nippala Pekka Pajakkala Samuli Pietiläinen Kari Ruohonen Bo Salmén Tuomo Suvanto Ulla Luukkonen, siht. Valtiovarainministeriö Infra ry TAMK VTT Valtiovarainministeriö Liikennevirasto Rakennusteollisuus RT ry Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriö
3 Rakennustoiminta arvonlisäys, 2 = 1 12 11 1 9 2 21 22 23 2 25 26 27 28 29 21 211 Lähde: TK, RAKSU (.2.211) Suhdannetilanne ja lyhyen aikavälin näkymät Suomen talous kasvoi loppuvuonna 21 odotuksia nopeammin. Vaikka kansainvälinen talous ja maailmankauppa vetävät hyvin, jonkin verran epävarmuutta on tullut lisää ja nopeimman kasvun vaihe on jo takana. Aivan viimeaikainen suhdannetieto on kuitenkin rohkaisevaa. Maamme kokonaistuotannon ennakoidaan kasvavan kuluvana vuonna noin 3 prosenttia siitä huolimatta, että vuodesta on arvioitu tulevan vaikea rahoitusmarkkinariskien takia. Rakennusalan suhdanneryhmän arvion mukaan talonrakentamisen kasvu jatkuu tänä vuonna viime vuotta laajapohjaisempana. Erittäin vahvasta kehityksestä huolimatta asuntojen uudisrakentamisen määrä kasvaa edelleen tänä vuonna, koska alkuvuoden 21 vertailupohja on matala. Myös asuntojen korjaustoiminta jatkuu hyvänä. Uusia asuntoja arvioidaan aloitettavan v. 211 yli 31, lähes yhtä paljon kuin viime vuonna. Vapaarahoitteisten asuntojen osuus asuntotuotannossa nousee, mikä onkin välttämätöntä asuntohintojen nousun hillitsemiseksi. Asuntoja arvioidaan valmistuvan selvästi vuotta 21 enemmän. Asuntorakentamisen lamakuoppa ylitetään volyymi-indeksillä mitattuna jo kuluvana vuonna. Toimitilarakentaminen on palannut pitkän aikavälin normaalilukemiin, eikä merkittävää kasvua odoteta, koska tilakapasiteettia on runsaasti vapaana ja työpaikkoja syntyy hitaasti. Sen sijaan teollisuusrakentaminen on jonkin verran piristymässä. Muu kuin asuntojen korjaaminen on vielä heikkoa. Maa- ja vesirakentaminen on ollut odotuksia heikompaa, mutta supistuminen päättyy tänä vuonna. Rakentamisen kokonaismäärä kasvaa kuluvana vuonna 3 5 prosenttia. Myönteinen talouskehitys näkyy rakentamisessa aiemmin odotettua vahvempana aloitus- ja lupakehityksenä. Rakennusalan työvoimakysynnän arvioidaan jatkavan pientä kasvua.
Suositukset Asuntojen hintakehitys ja kotitalouksien velkaantuminen ovat valtiontalouksien velkaantumisen ohella finanssimarkkinoiden vakauden kannalta keskeisiä tekijöitä. On huolehdittava asuntorakentamisen, kaavoituksen ja tonttitarjonnan riittävyydestä, jotta hintapaineet vähenisivät, velkaantumisen kasvu hidastuisi ja metropolialueen kasvumahdollisuudet paranisivat. Se olisi kansantalouden edun mukaista. Tonttitarjonnan lisäämiseksi tarvitaan uusia keinoja. Tehokaavoitus edellyttää kunnissa riittäviä kaavoittajaresursseja, ripeyttä olemassa olevan varannon käyttöön sekä kaavojen muunneltavuuden ja joustavuuden lisäämistä. Mikäli kunnat eivät vapaaehtoisesti liiku riittävästi oikeaan suuntaan, on harkittava muita sitovampia toimenpiteitä. Olisi myös tarpeellista selvittää, kuinka hyvin maankäyttösopimusmenettely toimii ja liittyykö siihen kehittämistarpeita eri toimijoiden näkökulmasta. Täydennysrakentamista ja rakennusten käyttötarkoitusten muutoksia tulee edistää kehittämällä osaamista ja prosesseja sekä luomalla hyviä käytäntöjä, jotta jo olemassa olevaan infrastruktuuriin voitaisiin joustavasti lisätä uudisrakentamista. Tämä tiivistäisi yhdyskuntarakennetta ja pienentäisi hiilijalanjälkeämme. Kaavamuutosten yhteydessä tulisi sallia ja edistää alue- tai kiinteistökohtaisten uusiutuvien energiaratkaisujen käyttöä. Tonttitarjonnan lisääminen kansantalouden vakauden ja yhdyskuntarakenteen tiivistämisen avaintekijänä tulisi olla selkeästi linjattuna keväällä 211 tehtävässä hallitusohjelmassa. Sekä valtiontaloudellisista syistä että markkinoiden hintapaineiden vähentämiseksi valtion tukipolitiikan on annettava tilaa markkinaehtoiselle asuntotuotannolle. Valtio ei saa itse omilla toimillaan vääristää markkinoiden kilpailua. Asuntokuntien ja asunnon ostajien tulee huomioida kustannuksiin kohdistuvat monet nousupaineet; energiaverojen korotukset, energian hinnan ja korkojen noususuunta ja inflaation kiihtyminen syövät ostovoimaa. Lisäksi jätteenkäsittelymaksut sekä vesi- ja viemärimaksut ovat näiden ohella kasvussa. Myös asuntojen korjaaminen on aiheuttamassa lisää kustannuksia monille asunnon omistajille. EU:n rakennustuoteasetus tulee voimaan 1.7.213 ja tuo tullessaan mm. pakollisen CE-merkinnän pääosalle rakennustuotteista. Tämä lisää mahdollisuuksia parempaan hintakilpailuun, luo vientimahdollisuuksia ja karsii huonoja tuotteita parantaen rakennustuotteiden laatua. Tuotteita testaavien tahojen kapasiteetti on rajallinen ja testaus aikaa vievää jopa yksi kaksi vuotta, joten rakennusalan toimijoiden on viipymättä aloitettava tuotteiden CE-merkinnän vaatimat toimet, jotta tuotteet olisivat markkinoille saattamiskelpoisia heti asetuksen voimaantulon jälkeen. Maankäytön ja väyläsuunnittelun prosessien kehittämistarpeet tulee arvioida maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden kokonaisarvioinnin yhteydessä. Olennaista on kehittää yhteisiä suunnitteluprosesseja ja suunnitelmien käsittelyprosesseja monivaiheisen ja monta vuotta kestävän suunnittelun tehostamiseksi, jotta voisimme vastata nopeammin asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Talonrakentaminen Vuonna 21 talonrakentamisen kokonaismäärän arvioidaan kasvaneen noin 6 %. Kasvu oli pääosin asuinrakentamisen varassa. Tänä vuonna talonrakentaminen kasvaa jo laajemmin. Myönnetyt rakennusluvat osoittavat lupakuutioiden kokonaismäärän olevan kuitenkin vielä matalalla suhteessa 2 -luvun keskiarvoon verrattuna, eikä kuutiomäärältään suhteellisesti pienempi asuntotuotannon kasvu vaikuta paljoakaan kokonaiskuutioihin. Viime syksyn aikana parantunut ja yhä paraneva kansainvälinen talouskehitys, jonkin verran parempi työllisyyskehitys sekä aiempia odotuksia pidempään matalana pysynyt korkotaso nostivat tuotantoa odotetusta viime vuoden toisella puoliskolla ja nostavat sitä lievästi edelleen tänä vuonna. Asuntojen uudisrakentaminen kasvoi viime vuonna erittäin voimakkaasti, tammi marraskuun aikana jo 6 % vuodentakaisesta. Se johtuu pitkälti vertailuvuoden poikkeuksellisen alhaisesta volyymistä. Uudisrakentamisen määrä kasvaa edelleen tänä vuonna, kun asuntokysynnän uskotaan säilyvän hyvänä ja kun suuri osa viime vuonna aloitettujen asuntojen kalleimmista rakennusvaiheista toteutuu tämän vuoden puolella. Myönnettyjen rakennuslupien tarkastelu osoittaa, että asuntojen aloitusten kuutiot ylittävät vuosisummana jo myönnetyt luvat. Tämä antaa viitteitä aloitustahdin hidastumisesta. Asuinrakentamisen lamakuoppa ylitetään kuitenkin jo kuluvana vuonna.
5 Ryhmä arvioi, että uusia asuntoja aloitetaan kuluvana vuonna viime vuotta hieman vähemmän, mutta kuitenkin jopa yli 31. Tuotannon pääpaino siirtyy vapaarahoitteisiin omistusasuntoihin, mutta edelleen valtion tukema tuotanto säilyy 2-luvun keskiarvon yläpuolella. Vuonna 211 valtion budjetissa on varauduttu 8 ARAasunnon rakentamiseen, mutta siitä jäädään todennäköisesti jonkin verran. Viime vuonna hyväksyttiin noin 12 ARA-asuntohanketta, selvästi ennakoitua enemmän. Liikerakentaminen on kääntynyt nousuun viime vuoden kuluessa ja uusimpien suurten rakennuskohteiden joukkoon mahtuu monta uutta ja laajennettavaa kohdetta. Myös lupakuutioiden lasku näyttäisi pysähtyneen, mikä merkitsee paranevaa kehitystä kuluvalle vuodelle. Toimistorakentaminen näyttää jossain määrin elpyneen huolimatta runsaasta vapaana olevasta tilakapasiteetista. Rakennuslupien trendi näyttää lievästi ylöspäin, sillä kysyntää on erityisesti energiatehokkaasta toimistotilasta. Teollisuusrakentamisen myönnetyissä luvissa näkyy erityisesti kaivostoiminnan hyvä kehitys. Teollisuusrakentamisen lupien lasku näyttäisi päättyneen ja se on hieman jopa paranemaan päin, varastoluvissa paranemista saadaan vielä odottaa. Näihin vaikuttanee myös se, että teollisuuden pitkä investointilama on päättymässä vähitellen ja kuluvalle vuodelle on jo kohtalaisia investointien kasvuodotuksia. Julkiset palvelurakennukset ovat uudistuotannon puolesta noususuunnassa, mutta luvat ovat lievässä laskussa. Maatalouden rakentaminen on mennyt odotettua hieman paremmin ja se on lupien perusteella arvioituna noususuunnassa. Muu talonrakentaminen (muut kuin asuinrakennukset) kasvaa lievästi tänä vuonna. Korjausrakentaminen Korjausrakentamisen kehitys jatkuu kaksijakoisena. Asuntojen korjaus on kasvussa, mutta toimitilojen korjaus vähenee. Asuntokorjauksia vauhdittavat valtion tuet (kotitalousvähennys ja energia-avustukset), matala korko, korjaustarpeiden kasvu sekä energiatehokkuuden parantamistoimenpiteet, mm. lämpöpumppujen hankinta. Toimitilakorjauksia vähentävät tilakysynnän vähäisyys ja ylitarjonta. Tyhjien tilojen määrä on noussut ja vuokrien ja omaisuusarvojen suunta on ollut laskeva. Korjausrakentamiseen käytettiin rahaa vuonna 21 noin 9,5 mrd. euroa. Asuntojen korjausrakentamisen arvo oli samaa luokkaa kuin uusien asuntojen rakentamiseen käytetty rahamäärä. Korjausrakentamisen suuri rooli, tasainen kehitys ja nouseva työllisyys ovat tasapainottaneet rakentamisen vaihteluja merkittävästi tässä suhdannetilanteessa. Korjausrakentamisen tuet siirtävät erityisesti omakotikorjauksia ammattilaisten tekemiksi, mikä on näkynyt työllisyydessä. Asuntoyhtiökorjaukset ovat aiheuttaneet kysyntää erityisesti putkiremontteja tekeville. Uudisrakentamisen nopea kasvu saattaakin tuoda resurssiongelmia erityisesti talotekniikkatöissä (LVIS). Korjausrakentamisen markkinoille on syntymässä uutta tarjontaa, pelkästään korjaamiseen erikoistuneita yrityksiä. Suuret toimijatkin olivat kasvattamassa tarjontaansa korjausmarkkinoille, mutta mielenkiinto saattaa hiipua, kun uudisrakentamisen kysyntä on nopeasti kasvanut. Maa- ja vesirakentaminen Maa- ja vesirakentamisen suhdannekehitys oli viime vuonna paljon odotettua heikompaa. Kaluston keskimääräinen käyttöaste heikkeni edelleen alkuvuodesta ja maa- ja vesirakennusyritysten liikevaihto putosi vielä loppusyksyllä. Suhdannenäkymät paranivat kuitenkin jo 21 vuoden puolella, minkä vuoksi maa- ja vesirakentamisen supistumisen arvioidaan päättyvän kuluvana vuonna. Suhdanneodotukset ovat positiivisimmat Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Infrarakentamisella tarkoitetaan laajempaa kokonaisuutta kuin mitä kansantalouden tilinpidossa maa- ja vesirakentamiseen kuuluu. Infrarakentamiseen kuuluvat maa- ja vesirakennustoimialan lisäksi teollisuuden toimialan kaivosten avaukset, talonrakentamisen toimialan maanalaiset rakenteet, talojen pohja- sekä pihatyöt sekä erikoisalojen toimialalta infrarakentamiseen kuuluvat työt. Infrarakentaminen kasvaa vuonna 211 lievästi erityisesti asunto- ja toimitilarakentamisen pohjatöiden vilkastuttua. Maarakennuskustannusten nousu ylitti viime vuonna selvästi yleisen inflaation. Kustannukset ovat edelleen kasvussa vuoden 211 alussa pääosin polttoaineiden hintojen nousun takia. Infratöistä ratahankkeet, tunnelirakentaminen, energiaverkostojen rakentaminen ja kaivosten avaaminen ovat kasvussa. Maantie-, katu- ja vesiliikenteen rakentaminen sen sijaan supistuvat 211.
6 Lähivuosina on odotettavissa väylästön kunnon kääntyvän jälleen laskuun. Vaikeat talvet lisäävät ongelmia. Esimerkiksi viime talvena ratapenkereen roudasta aiheutuvia nopeusrajoituksia oli koko rataverkolla 1 km ja roudan aiheuttamat nopeusrajoitukset aiheuttivat junille huomattavia myöhästymisiä. Infrarakenteen rakenteellisen kunnon puutteet ovat riskejä, jotka toteutuessaan aiheuttavat merkittäviä toiminnallisia häiriöitä ja huomattavia kustannuksia yhteiskunnalle. Rakennustuoteteollisuus Rakennustuoteteollisuuden tuotannon määrä - teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan kasvoi viime vuoden tammi-marraskuussa lähes 1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Sahatavaran ja puutuotteiden tuotannon määrä kasvoi vastaavana ajanjaksona 1 prosenttia. Myös rakennusmateriaalien menekki-indeksi osoitti rakennustuotteiden menekin kasvaneen 1 prosenttia vuonna 21 edellisvuodesta. Betoniteollisuuden tuotteista elementtien tuotantomäärät lisääntyivät peräti prosenttia ja valmisbetonin 1 prosenttia. Puutuotteista ikkunoiden valmistus kasvoi viime vuonna 21 prosenttia ja keittiökalusteiden 2 prosenttia. Rakennustuoteteollisuuden suhdanteet heikkenivät vuoden 21 lopulla, mutta nykytilanne on vain hieman normaalia heikompi. Tuotanto on kasvanut selvästi, mutta kasvun arvioidaan hidastuvan lähikuukausina. Henkilökunnan määrän ennakoidaan kasvavan alkuvuonna. Hinnat ja kustannukset Rakennuskustannusindeksi jatkoi edelleen kohoamistaan vuoden 21 lopulla. Joulukuussa 21 nousua oli 2,6 % vuodentakaisesta. Tarvikepanosten hinnat nousivat 3,9 %, työkustannukset laskivat,7 % ja muut kustannukset 1,9 %. Rakennustarvikkeiden osatekijöistä nousivat eniten betoniteräs (31 %), sähköjohdot (21 %) ja sahapuutavara (18 %). Vuonna 21 rakennuskustannusindeksi kohosi keskimäärin 1,1 %. Pääkaupunkiseudun talonrakentamisen tarjoushintaindeksi nousi 3,3 prosenttia joulukuussa 21 edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Kriisivuoden 29 kustannusten laskun jälkeen ARA-hankkeiden rakennuskustannukset nousivat vuonna 21. Pääkaupunkiseudulla kaikkien tavanomaisten vuokra- ja asumisoikeushankkeiden keskimääräiset kustannukset vuonna 21 nousivat 1,3 %:lla 2 58 /m2:on. Kilpailuhankkeissa oli mukana pääkaupunkiseudun uusien ranta-alueiden kohteita ja niissä kustannusnousu oli 2,6 %, kun taas neuvottelu-urakkamenettelyllä sovituissa hankkeissa rakennuskustannukset säilyivät vuoden 29 tasolla. Muissa kasvukeskuksissa rakennuskustannukset kallistuivat lähes 7 % ja kasvu-alueiden ulkopuolella keskimääräinen kustannusnousu jäi,1 %:in. Vanhojen kerrostaloasuntojen nimellishinnat nousivat vuoden 21 viimeisellä neljänneksellä vain hieman edellisestä neljänneksestä sekä koko maassa että pääkaupunkiseudulla. Vuoden 29 vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat koko maassa noin 5 % ja pääkaupunkiseudulla hiukan enemmän. Uusien kerrostaloasuntojen keskineliöhinta oli 3 27 /m 2 koko maassa ja 537 /m 2 pääkaupunkiseudulla. Vuonna 21 vanhojen kerrostaloasuntojen keskimääräinen hintojen nousu oli noin 9 % koko maassa ja 11 % pääkaupunkiseudulla. Uusien kerrostaloasuntojen kohdalla vastaavat luvut olivat lähes 11 % ja runsaat 13 %. Nopeana jatkunut nousu on lisännyt korkotason kohotessa ajankohtaistuvia riskejä ja korostaa omistusasuntotarjontaan ja -rakentamiseen liittyvien kapeikkotekijöiden poistamisen merkitystä. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat vuoden 21 viimeisellä neljänneksellä vuodentakaisesta koko maassa 1,6 % ja aravavuokrat 2,3 %, pääkaupunkiseudulla vastaavat luvut olivat 2,8 % ja 3,2 % Koko maan pientalotonttien hinnat nousivat vuoden 21 kolmannella neljänneksellä keskimäärin 1 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, pääkaupunkiseudulla parisen prosenttia ja kehyskunnissa 28 %. Maarakennuskustannusindeksin keskimääräinen nousu vuonna 21 oli noin 2,5 %, erityisen paljon kallistuivat päällysteiden hinnat. Maarakentamisen konekustannusindeksi nousi edellisestä vuodesta 3,3 %.
Työvoima 7 Rakennusalan työllisten määrä - Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan - oli vuonna 21 keskimäärin 172 (talonrakentaminen 61, maa- ja vesirakentaminen 2, erikoistunut rakennustoiminta 91 ) eli 2 6 pienempi kuin vuonna 29. Rakentamisen työllisyys heikkeni vuoden 21 tammi-heinäkuussa, mutta on parantunut elo-joulukuussa vuodentakaisesta. Talonrakentamisessa korjausrakentamisen työllisyys ylittää edelleen uudisrakentamisen työllisten määrän, vaikka viime vuonna korjausrakentamisen työllisyys kääntyi laskuun ja uudisrakentamisen työllisyys nopeaan nousuun kesällä 21. Talonrakennustoiminnan työttömien työnhakijoiden määrä työ- ja elinkeinoministeriön rekisteritilaston mukaan - oli vuoden 21 joulukuun lopussa 17 33 (vuotta aiemmin 19 29) ja maa- ja vesirakentamisessa 3 5 (vuotta aiemmin 3 65). Avoimien työpaikkojen määrä lisääntyi talonrakentamisessa 68 % ja supistui maa- ja vesirakentamisessa 7 % vuodentakaisesta. Talonrakennusalalla työskentelevien ulkomaalaisten määrä on kaksinkertaistunut Suomessa kolmessa vuodessa. Rakennusteollisuus RT ry:n syksyn 21 jäsenkyselyn mukaan ulkomaalaisten työntekijöiden osuuden koko maassa on arvioitu olevan noin 15 prosenttia talonrakennusalan työntekijöistä. Arvioiden mukaan ulkomaalaisia työntekijöitä olisi talonrakentamisessa 25 3 1. Vuoden 21 syksyllä talonrakennusurakoitsijoiden omista työntekijöistä oli vain 2 prosenttia ulkomaalaisia työntekijöitä, kun vastaava osuus oli 1,5 prosenttia vuonna 27. Sen sijaan aliurakoitsijoiden työntekijöistä ja vuokratyöntekijöistä 21 prosenttia oli ulkomaalaisia. Vuonna 27 osuus oli vain 1 prosenttia. Alueellisesti tarkastellen, Uudellamaalla ulkomaalaisten työntekijöiden osuus oli kyselyn mukaan 26 prosenttia, kun muualla Suomessa osuus oli vain runsaat 5 prosenttia. Valtaosa ulkomaisesta työvoimasta on tullut maahamme lähetettyinä työntekijöinä, joiden työnantajia ovat ulkomailla toimivat yritykset. Vain pieni osa ulkomaisesta työvoimasta on palkattu kotimaisiin yrityksiin. Ulkomaisten yritysten määrä Suomessa on ollut kasvussa viime vuosina. Ne muodostivat 2-3 prosenttia rakennusalan yrityskannasta v. 28 ja ne työllistivät noin 5 9 palkansaajaa. Virosta ja Venäjältä peräisin olevat yrittäjät hallitsevat lähes 6 prosenttia ulkomaalaisista rakennusyrityksistä. Osa Suomessa toimivista ulkomaalaisista rakennusliikkeistä ja työvoimaa rakennustyömaille vuokraavista yrityksistä on kuitenkin suomalaistaustaisia tai suomalaisten ja virolaisten liikemiesten Viroon perustamia yrityksiä. Raksu-ryhmä arvioi, että rakennusalan työllinen työvoima kasvaa tänä vuonna jo jonkin verran, mutta lähinnä talonrakennusalan ja siellä pääasiassa asuinrakentamisen vetämänä. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuusongelmat lisääntyvät erityisesti pääkaupunkiseudulla ja joissakin muissa kasvukeskuksissa korjausrakentamisessa uudistuotannon vilkastuttua ja kun samaan aikaan alalta poistuu enenevästi suurten ikäluokkien työntekijöitä. Tämän kehityksen vuoksi odotetaan, että ulkomaisen työvoiman kysyntä on edelleen kasvussa. Talonrakennusalan ulkomaisten työntekijöiden osuus syksyllä 21 Talonrakennuspiiri Ulkomaalaisia työntekijöitä yhteensä % Ulkomaalaisia pääurakoitsijoiden omista työntekijöistä % Ulkomaalaisia pääurakoitsijoiden vuokratyöntekijöistä % Ulkomaalaisia aliurakoitsijoiden työntekijöistä % Uusimaa 25,7,5 5,7 32,5 Satakunta 1,9,2 12,5 12,1 Lounais-Suomi 9,9,3 3,5 15,7 Lahti-Kymi 6,5 1, 3,9 11,1 Itä-Suomi,9,7 3,5 7,6 Sisä-Suomi 3,7,7,8 5, Pohjanmaa,2 3, 3,2, Pohjois-Suomi,, 1,6 1, Lappi,7, 3,2,8 Yhteensä 1,5 2,1,8 2,8 Lähde: Rakennusteollisuus RT ry 1 Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaama harmaata taloutta käsittelevä loppuraportti, kesäkuu 21, liite.
Liite 1. 8 Tehokaavoitusta kansantalouden ja yhdyskuntarakenteen turvaksi Viime vuosina koko maailman tasolla on saatu havaita, miten asuntojen hinnoilla on taipumusta voimakkaisiin vaihteluihin ja minkälaisia seurauksia sillä on pankkisektorin ja julkisten talouksien kestävyyteen. Myös Suomessa oli asuntojen hintojen nousupiikki viime vuoden keväällä, osittain johtuen myös vertailukohdan mataluudesta. Historiallisesti alhainen korkotaso on vilkastuttanut Suomessa asuntokauppaa olosuhteissa, joissa kotitalouksien luottamus on ollut varsin hyvällä tasolla. Asuntokysynnän kasvaessa nopeasti saadaan rakentamisen kautta uutta asuntotarjontaa vasta viiveellä. Hintojen nousu pyrkii tällöin ruokkimaan itseään heijastuen panoshintojen puolella erityisen haitallisesti tonttihintoihin, ellei riittävästä kaavoituksesta ja asuntomaan tarjonnasta ole huolehdittu. Koko maan pientalotonttien hinta nousikin vuosina 1998 29 peräti 168 %, kun vastaavana aikana asuntohinnat nousivat 69 %. Suomessa korkeat asuntohinnat ovat ongelma myös siksi, että suomalaisten kotitalouksien velkaantumisen jatkuva kasvu tekee ne entistä haavoittuvammiksi korkojen nousua ja negatiivisia talousyllätyksiä vastaan 2. Rakentamisen ylikuumeneminen voi olla pidemmällä ajalla edessä, kun kasvu lähtee käyntiin myös toimitilapuolella. On myös mahdollista, että asuntotuotanto väistyy taas paremmin kannattavan rakentamisen tieltä. Kummassakin tapauksessa asuntohintojen nousu on ilmeinen riski. Niin mahdollisen ylikuumenemisen välttämiseksi kuin asuntotuotannon perusedellytysten turvaamiseksi tarvitaan huomattavasti lisää tonttitarjontaa. Samalla jo kaavoitettujen tonttien myynti vauhdittuu ja hinnat voivat kääntyä laskuun, kun luodaan odotukset siitä, että tarjontaa tullaan lisäämään jatkossa säännöllisesti ja voimakkaasti. Lähde: Valtioneuvoston kanslia, Työvoiman alueellisen liikkuvuuden esteet ja kannustimet 1/28 Ongelmat korostuvat Helsingin seudulla. Väestön kasvu on ollut vahvaa v. 25 lähtien maahanmuuttajien ja luonnollisen kasvun ansioista. Asuntotuotanto laski Helsingin seudulla 2-luvulla hyvästä kysynnästä huolimatta ja rahoitusmarkkinakriisin seurauksena tuotanto supistui jopa historiallisen matalaksi 3. Aiesopimus on osoittanut, että Helsingin seudun kunnat eivät ole pystyneet tuottamaan kaavoitusta sillä vauhdilla, mitä sopimus edellyttää. Tonttitarjonnan lisäämiseksi tarvitaan uusia keinoja. Tehokaavoitus edellyttää kunnissa riittäviä kaavoittajaresursseja, ripeyttä olemassa olevan varannon käyttöön sekä kaavojen muunneltavuuden ja joustavuuden lisäämistä. Avoimuus, ennakoitavuus ja suunnitelmallisuus kaavoitus- ja tonttitarjonta-asioissa, joka näkyy ulos- 2 Lähde: Suomen Pankki: Euro & talous. Rahoitusjärjestelmän vakaus, Erikoisnumero 21 3 Laakso seminaariesitys 21, Taloustieteellinen yhdistys Tammikuussa 28 allekirjoitettiin valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi. Tavoitteena oli, että Helsingin seudun kunnat kaavoittaisivat uutta asemakaavoitettua kerrosalaa 1 3 6 kem2/vuosi. Sopimuksen aikana on kaavoitettu kuitenkin keskimäärin vain 888 2 kerrosneliötä vuosittain, jopa vähemmän kuin keskimäärin vuosina 2-27.
9 päin alan eri toimijoille lisää kilpailua ja mahdollistaa paremmin eri maapoliittisten keinojen tehokkaan käytön. Mikäli kunnat eivät vapaaehtoisesti liiku riittävästi oikeaan suuntaan, olisi harkittava muita sitovampia toimenpiteitä. Tärkeintä on kuitenkin nyt saada jo asemakaavoitettu maa rakennetuksi. Täydennysrakentamista ja rakennusten käyttötarkoitusten muutoksia koskevien kaavamuutosten käsittelyä tulisi helpottaa ja nopeuttaa, jotta jo olemassa olevaan infrastruktuuriin voitaisiin joustavasti lisätä uudisrakentamista. Tämä tiivistäisi yhdyskuntarakennetta. Kaavamuutosten yhteydessä tulisi sallia ja edistää alue- tai kiinteistökohtaisten uusiutuvien energiaratkaisujen käyttöä. Kunnat voisivat myös suuremmissa määrin ja avoimesti käyttää maankäyttösopimuksia yksityisten maanomistajien kanssa asemakaava-alueiden läheisyydessä olevien maiden osalta silloin, kun kummankin osapuolen intressit menevät saamaan suuntaan. Erityisesti kaupunkiseuduilla ja taajama-alueilla maankäyttösopimusten perusteina tulisi olla seutujen tiivistäminen ja olemassa olevan infran tehokkaampi hyödyntäminen. Olisi myös tarpeellista selvittää aika ajoin esiin nousevan yksityisen maanomistajan kaavoitusoikeuden sallimisen mahdollisuudet. Tonttitarjonnan olennainen lisääminen parantaisi metropolialueen kasvumahdollisuuksia ja pienentäisi pankkisektorin taseriskiä vähentämällä hintapaineita ja hidastamalla kotitalouksien velkaantumisen kasvua. Se olisi kansantalouden edun mukaista. Helsingin seudulla muutamat kunnat suunnittelevat suuremman väestövastuun ottamista, kun isot kaupungit eivät vastaa asuntokysyntään. Esimerkiksi Sibbesborgin tapaiset suuret ja tiiviit kaavoitushankkeet ovat onnistuneita malleja ja tervetulleita uutisia nuorten tulevien asunnontarvitsijoiden näkökulmasta. Kaupunkiseutujen rakennemuutostarkastelu osoittaa, että vain yksi kaupunkiseutu Suomessa eli Jyväskylä on tihentynyt viiden vuoden tarkasteluperiodilla, vain siellä väestönkasvu on ollut taajama-alan kasvua nopeampaa. Lähes kaikki suomalaiset kaupunkiseudut ovat siten harventuneet tutkimusajalla, eli käytännössä 31 kaupunkiseutua, kun otetaan huomioon, että yhdessä kaupungissa väestö on vähentynyt, mutta taajama-alue on säilynyt muuttumattomana ja että yhdessä taajama-alaa on tilastollisesti pienennetty. Kaavoitus määrittää yhdyskuntarakenteen. Yhdyskuntarakenne määrää, miten seutu toimii. Toimiva rakenne säästää rahaa ja aikaa hyödyntäen olemassa olevaa infraa tehokkaasti sekä vähentää liikenneonnettomuuksia ja pienentää hiilijalanjälkeämme. Kun neuvotellaan liikennehankkeista, seudun kuntien yhteinen käsitys siitä, mikä on oikea kiireellisyysjärjestys, on olennaisen tärkeä. Viimeistään silloin kun liikennehankkeiden toteutusjärjestys on tiedossa, kaavoituksessa tulisi toimia ripeästi ja ennakoivasti. Tonttitarjonnan lisääminen kansantalouden vakauden ja yhdyskuntarakenteen tiivistämisen avaintekijänä tulisi olla selkeästi linjattuna keväällä 211 tehtävässä hallitusohjelmassa.
Lähde: Pekka Lahti, VTT 1
KUVIOLIITE: helmikuu 211 (.2.211) 11 milj. m3 8 Koko talonrakennustuotanto neljänneksen liukuva summa 7 6 5 3 2 1 87 88 89 9 91 92 93 9 95 96 97 98 99 1 2 3 5 6 7 8 9 1 myönnetyt luvat aloitetut valmistuneet milj. m3 3 Asuinrakennukset neljänneksen liukuva summa milj. m3 1 Teollisuusrakennukset (pl. varastot) neljänneksen liukuva summa 25 12 2 1 15 8 6 1 5 2 87 88 89 9 91 92 93 9 95 96 97 98 99 1 2 3 5 6 7 8 9 1 myönnetyt luvat aloitetut valmiit 87 88 89 9 91 92 93 9 95 96 97 98 99 1 2 3 5 6 7 8 9 1 myönnetyt luvat aloitetut valmiit milj. m3 6 Julkiset rakennukset neljänneksen liukuva summa milj.m3 1 Varastorakennukset neljänneksen liukuva summa 5 8 6 3. 2 1 2 87 88 89 9 91 92 93 9 95 96 97 98 99 1 2 3 5 6 7 8 9 1 myönnetyt luvat aloitetut valmiit 87 88 89 9 91 92 93 9 95 96 97 98 99 1 2 3 5 6 7 8 9 1 myönnetyt luvat aloitetut valmiit milj. m3 9 Liikerakennukset neljänneksen liukuva summa milj. m3 Toimistorakennukset neljänneksen liukuva summa 8 7 3 6 5 2 3 2 1 1 87 88 89 9 91 92 93 9 95 96 97 98 99 1 2 3 5 6 7 8 9 1 myönnetyt luvat aloitetut valmiit 87 88 89 9 91 92 93 9 95 96 97 98 99 1 2 3 5 6 7 8 9 1 myönnetyt luvat aloitetut valmiit
12 6 Asuntojen hinnat neljännesvuosittain 198 = 1 5 3 1) 2 1 2) 198 1985 199 1995 2 25 21 1) Koko maan vanhojen kerrostalojen nimellishinnat, 2) deflatoituna ansiotasoindeksillä. Lähde: TK.2.211/VM/KO/UL/ 12166.xls 23 Asuntojen reaalihinnat ja asuntoinvestoinnit neljännesvuosittain 198 = 1 21 19 Asuntojen reaalihinnat 1) 17 15 13 Asuntoinvestoinnit 2) 11 9 7 82 83 8 85 86 87 88 89 9 91 92 93 9 95 96 97 98 99 1 2 3 5 6 7 8 9 1 1) Koko maan vanhojen kerrostalojen hinnat, deflatoituna kuluttajahintaindeksillä. 2) neljänneksen liukuva keskiarvo 28.1.211/VM/KO/UL (Lähde: TK) 17325.xls Rakentamisen luottamusindikaattori kausitasoitettu 6 2-2 - -6-8 -1 1985 199 1995 2 25 21 Lähde: EK, European Commission (Business and Consumer Survey).2.211/VM/UL/ 2139.xls
13 35 3 25 2 15 Kerrostaloasuntojen nimellishinnat euroa / m2 Pääkaupunkiseutu Koko maa Muu Suomi 1 5 87 88 89 9 91 92 93 9 95 96 97 98 99 1 2 3 5 6 7 8 9 1 Pääkaupunkiseutu: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen. 28.1.211/VM/KO/UL (Lähde: TK: 21:IV ) 12235.xls Rakennuskustannukset alaerittäin vuosimuutos, % 8 6 2-2 Materiaali Kaikki Muut Työ - -6-8 22 23 2 25 26 27 28 29 21 Lähde: TK 12.1.211/VM/KO/UL / (21:12) 118.xls ASUNTOLAINOJEN KEHITYS SUOMESSA Asuntolainakannan kuukausimuutos 1) (vasen ast.) Uusien asuntolainasopimusten keskikorko (oikea ast.) 7 6 5 3 2 1-1 Milj. eur % 1995 2 25 21 Lähde: Suomen Pankki. 1 9 8 7 6 5 3 2 1 1) Asuntolainakannan kuukausimuutos on kausipuhdistetun nettovirran 3 kk:n liukuva keskiarvo.
1 Tonttien reaalihinnat 1995 = 1 35 3 kehyskunnat muu Suomi koko maa pääkaupunkiseutu 25 2 15 1 5 95 96 97 98 99 1 2 3 5 6 7 8 9 1 Pientalotonttien hinnat Lähde: Tilastokeskus 1.12.21/VM/KO/UL 19359.xls Asuntohinnat, urakkatarjoushinnat, tonttien hinnat (PKS) ja rakennuskustannukset (koko maa) 1995 = 1 35 3 Kiinteistöjen hintaindeksi, tontit, 1995=1; Pääkaupunkiseutu Asuntohinnat (pääkaupunkiseutu); Talonrakentamisen tarjoushintaindeksi (pääkaupunkiseutu); Rakennuskustannusindeksi (koko maa); kokonaiskustannukset 25 2 15 1 5 95 96 97 98 99 1 2 3 5 6 7 8 9 1 28.1.211/VM/KO/UL (Lähteet: TK, Rapal) 19361.xls 2 1 asuntoa Helsingin seutukunta Asunnot yhteensä Luvat 18 Aloitetut Valmistuneet 16 1 Uusien asuntojen tarve* 12 1 8 6 198 1988 1992 1996 2 2 28 212 Lähde: Tilastokeskus, kunnat Jatkuva vuosiarvo VTT 1/211 Pekka Pajakkala 19.1.211
25 Maarakennuskustannusindeksi vuosimuutos, % 2 15 1 5 betonirakenteet päällysteet kokonaisindeksi kunnossapito -5-1 -15 26 27 28 29 21 Indeksi 25=1 18.1.211/VM/KO/UL, lähde: TK (21:12) 212.xls 15 Maarakennusalan konekustannusindeksi vuosimuutos, % 1 5-5 -1 26 27 28 29 21 Indeksi: 25=1 18.1.211/VM/KO/UL, lähde: TK (21:11) 18298.xls 12 Rakentamisen työlliset 1 henkeä Erikoistunut rakennustoiminta 1 8 6 Talonrakentaminen 2 Maa- ja vesirakentaminen 5 6 7 8 9 1 Lähde: Tilastokeskus (TOL28) 25.1.211/VM/KO/UL (Lähde: TK: 21:12) 22982.xls
16