Lausuntopyyntö OKM/32/010/2013 07.10.2013 Jakelussa mainituille Viite Asia OKM lausuntopyyntö; VNA yliopistojen tutkinnoista annetun VNA:n muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausuntoanne oheisesta luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetusluonnosta on käsitelty opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen välisessä keskustelutilaisuudessa 25.9.2013. Asetus on tarkoitus antaa vuoden 2013 loppuun mennessä siten, että se tulisi voimaan 1.1.2014. Lausunnot pyydetään toimittamaan opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamon sähköpostiosoitteeseen kirjaamo@minedu.fi viimeistään 11.11.2013. *** Undervisnings- och kulturministeriet ber Er yttra er om bifogade utkast till statsrådets förordning om ändring av statsrådets förordning om universitetsexamina. Utkastet har behandlats under diskussionstillfället mellan undervisnings- och kulturministeriet och universiteten 25.9.2013. Avsikten är att förordningen utfärdas före utgången av 2013, så att den träder i kraft den 1 januari 2014. Remissvaren inlämnas till undervisnings- och kulturministeriets registratorskontor på e- postadressen kirjaamo@minedu.fi senast 11.11.2013. Ylijohtaja Hannu Siren Hallitussihteeri Laura Hansen
Lausuntopyyntö OKM/32/010/2013 07.10.2013 Liitteet VNA yliopistojen tutkinnoista 031013 VNA muistioluonnos 031013 Jakelu Yliopistot Suomen yliopistot UNIFI ry Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry Suomen Ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry Opetushallitus
LUONNOS 3.10.2013 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 4, muutetaan 3, 7, 9, 12, 13, 15, 18, 21, 22 ja 26 sekä liite, sellaisina kuin niistä ovat 13 asetuksessa 351/2011 ja liite asetuksessa 967/2010, seuraavasti: 3 Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää oppiainepohjaisesti tai koulutusohjelmana. Ylempään korkeakoulututkintoon johtava alempaan korkeakoulututkintoon tai sitä tasoltaan vastaavaan koulutukseen pohjautuva koulutus voidaan järjestää myös koulutusohjelmana, johon on erillinen valinta. Korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää yliopistojen välisenä yhteistyönä. Tutkintoon johtava koulutus voidaan järjestää myös yhteen tai useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman suomalaisen tai ulkomaisen yliopiston kanssa. 7 Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteet Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on: 1) tutkintoon kuuluvien pää- ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien taikka koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; 2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; 3) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen;
4) edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä oman alansa tehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä; sekä 5) riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. 9 Alemman korkeakoulututkinnon rakenne Alempaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua: 1) perus- ja aineopintoja; 2) viestintä- ja kieliopintoja; 3) monitieteisiä opintokokonaisuuksia; 4) muita opintoja; sekä 5) asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Farmaseutin tutkinnossa opintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopintojen laajuus on vähintään 25 opintopistettä. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden aineopintojen laajuus on yhdessä perusopintojen kanssa vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman aineopintoihin sisältyy vähintään 6 ja enintään 10 opintopisteen laajuinen opinnäyte. 12 Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteet Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on: 1) pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvä tuntemus ja sivuaineiden perusteiden tuntemus taikka koulutusohjelmaan kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus; 2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön; 3) valmiudet toimia työelämässä oman alansa vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä; 4) valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen; sekä 5) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.
Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. 13 Ylempään korkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus Ylempään korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä, jollei jäljempänä tässä pykälässä tai 14 :ssä toisin säädetä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Psykologian maisterin, musiikin maisterin ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 150 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa ja puolessa lukuvuodessa. Eläinlääketieteen lisensiaatin ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoihin vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. 15 Ylemmän korkeakoulututkinnon rakenne Ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua: 1) perus- ja aineopintoja sekä syventäviä opintoja; 2) viestintä- ja kieliopintoja; 3) monitieteisiä opintokokonaisuuksia; 4) muita opintoja; sekä 5) asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnoissa, yhteiskuntatieteellisen alan tutkintoon kuuluvassa sosiaalityön koulutuksessa, proviisorin tutkinnossa sekä psykologian maisterin tutkinnossa opintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu. Perusopinnoilla ja aineopinnoilla on 9 :n 2 momentissa tarkoitetut vähimmäislaajuudet. Syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte.
18 Opettajankoulutuksen tavoitteet Yliopistoissa järjestettävän opettajankoulutuksen erityisenä tavoitteena on, että sen suorittaneella on valmiudet itsenäiseen toimintaan opettajana, ohjaajana ja kasvattajana. 21 Tieteellisen ja taiteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että sen suorittanut on: 1) perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen; 2) hankkinut valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 3) perehtynyt hyvin oman tutkimusalansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; 4) saavuttanut sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen; sekä 5) saavuttanut riittävän viestintä- ja kielitaidon ja muut valmiudet toimia työelämässä laajoissa ja vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä. Taideteollisella alalla jatkokoulutuksen tavoitteena voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden lisäksi myös, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita. Kuvataidealalla, musiikin alalla sekä teatteri- ja tanssialalla jatkokoulutuksen tavoitteena voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden ohella tai sijasta, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita. 22 Tohtorin tutkinnon suorittaminen Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee: 1) suorittaa jatkokoulutuksen opinnot; 2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä 3) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti tai antaa muut yliopiston määräämät julkiset opin- ja taidonnäytteet.
26 Todistukset Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta tutkintotodistuksen, josta tulee käydä ilmi: 1) tutkintonimike ja koulutusala; 2) tutkinnon pääaine tai siihen rinnastettava kokonaisuus taikka koulutusohjelma; 3) tutkintoon mahdollisesti sisältyvä erikoistumiskoulutus ja sen erikoisala; 4) tutkinnon keskeinen sisältö; sekä 5) opiskelijan osoittama kielitaito; kielitaitoa merkittäessä on otettava huomioon suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen (481/2003) 19. Yliopiston jatkokoulutuksena suoritetusta tutkinnosta antamaan todistukseen sovelletaan, mitä 1 momentin 1 4 kohdassa säädetään. Yliopistolain 11 :n 2 momentin mukaisesta muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan myös suomen- tai ruotsinkielinen tutkintotodistus ja asetuksen liitteessä olevan suomen- tai ruotsinkielisen tutkintonimikkeen lisäksi liitteessä mainittu englanninkielinen tutkintonimike. Jos tutkintoon johtava koulutus on järjestetty 3 :n 2 momentin mukaisesti yhteen tai useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman suomalaisen tai ulkomaisen yliopiston kanssa, todistuksesta tulee käydä ilmi saman koulutuksen perusteella myönnettävät muut tutkinnot ja tutkintotodistukset sekä tutkinnon myöntäneet muut yliopistot. Yliopisto antaa henkilölle, joka on suorittanut yliopistossa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen. Liitteessä annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. Yliopisto antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen tämän suorittamista opinnoista myös opiskelun kestäessä. Mikäli tutkintoon sisältyy 19 :ssä tarkoitettuja opettajankoulutuksen opintoja, tutkintotodistukseen merkitään opintojen tuottama opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998) tarkoitettu kelpoisuus. Yliopisto, jossa voidaan suorittaa 19 :ssä tarkoitettuihin opettajankoulutuksen opintoihin kuuluva opintosuoritus, voi hakemuksesta antaa todistuksen siitä, että hakija on muulla tavalla kuin säädettyihin kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvilla opinnoilla osoittanut hankkineensa opintosuoritusta
vastaavat tiedot ja taidot. Tarvittaessa yliopisto voi asettaa todistuksen antamisen ehdoksi, että hakija suorittaa täydentäviä opintoja. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. Helsingissä päivänä kuuta 2013
Rinnakkaistekstit voimassa oleva asetus 3 Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää oppiainepohjaisesti tai koulutusohjelmina. Ylempään korkeakoulututkintoon johtava alempaan korkeakoulututkintoon tai sitä tasoltaan vastaavaan koulutukseen pohjautuva koulutus voidaan järjestää myös koulutusohjelmana, johon on erillinen valinta. Korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää myös kansainvälisenä yhteistyönä. 4 Vieraskieliset tutkinnot ehdotus 3 Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää oppiainepohjaisesti tai koulutusohjelmina. Ylempään korkeakoulututkintoon johtava alempaan korkeakoulututkintoon tai sitä tasoltaan vastaavaan koulutukseen pohjautuva koulutus voidaan järjestää myös koulutusohjelmana, johon on erillinen valinta. Korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää yliopistojen välisenä yhteistyönä. Tutkintoon johtava koulutus voidaan järjestää myös yhteen tai useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman suomalaisen tai ulkomaisen yliopiston kanssa. (kum. säännös siirretään 26 :n 3 momentiksi) Yliopistolain 11 :n 2 momentin mukaisesta muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan myös suomentai ruotsinkielinen tutkintotodistus ja asetuksen liitteessä olevan suomen- tai ruotsinkielisen tutkintonimikkeen lisäksi liitteessä mainittu englanninkielinen tutkintonimike. 7 Alemman korkeakoulututkinnon tavoitteet Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1) tutkintoon kuuluvien pää- ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien taikka 7 Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteet Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on: 1) tutkintoon kuuluvien pää- ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien taikka
koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; 2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; 3) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; 4) edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; sekä 5) riittävä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; 2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; 3) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen; 4) edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä oman alansa tehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä; sekä 5) riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. 9 Alemman korkeakoulututkinnon rakenne Alempaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua: 1) perus- ja aineopintoja; 2) kieli- ja viestintäopintoja; 3) monitieteisiä opintokokonaisuuksia; 4) muita opintoja; sekä 5) asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Farmaseutin tutkinnossa opintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopintojen laajuus on vähintään 25 opintopistettä. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden aineopintojen laajuus on yhdessä perusopintojen kanssa vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan 9 Alemman korkeakoulututkinnon rakenne Alempaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua: 1) perus- ja aineopintoja; 2) viestintä- ja kieliopintoja; 3) monitieteisiä opintokokonaisuuksia; 4) muita opintoja; sekä 5) asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Farmaseutin tutkinnossa opintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopintojen laajuus on vähintään 25 opintopistettä. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden aineopintojen laajuus on yhdessä perusopintojen kanssa vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan
kokonaisuuden taikka koulutusohjelman aineopintoihin sisältyy vähintään 6 ja enintään 10 opintopisteen laajuinen opinnäyte. 12 Ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteet Koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1) pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvä tuntemus ja sivuaineiden perusteiden tuntemus taikka koulutusohjelmaan kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus; kokonaisuuden taikka koulutusohjelman aineopintoihin sisältyy vähintään 6 ja enintään 10 opintopisteen laajuinen opinnäyte. 12 Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteet Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on: 1) pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvä tuntemus ja sivuaineiden perusteiden tuntemus taikka koulutusohjelmaan kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus; 2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön; 3) valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; 4) valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen; sekä 5) hyvä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. 13 Ylempään korkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus Ylempään korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä, jollei jäljempänä tässä pykälässä tai 14 :ssä toisin säädetä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Erityisesti ulkomaalaisille opiskelijoille suunnattuun ylempään korkeakoulututkintoon 2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön; 3) valmiudet toimia työelämässä oman alansa vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä; 4) valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen; sekä 5) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. 13 Ylempään korkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus Ylempään korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä, jollei jäljempänä tässä pykälässä tai 14 :ssä toisin säädetä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. (poist.)
johtavaan koulutusohjelmaan vaadittavien opintojen laajuus on vähintään 90 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen sen laajuutta vastaavassa ajassa, kuitenkin korkeintaan kahdessa lukuvuodessa. Psykologian maisterin, musiikin maisterin ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 150 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa ja puolessa lukuvuodessa. Eläinlääketieteen lisensiaatin ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoihin vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. 15 Ylemmän korkeakoulututkinnon rakenne Ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua: 1) perus- ja aineopintoja sekä syventäviä opintoja; 2) kieli- ja viestintäopintoja; 3) monitieteisiä opintokokonaisuuksia; 4) muita opintoja; sekä 5) asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnoissa, yhteiskuntatieteellisen alan tutkintoon kuuluvassa sosiaalityön koulutuksessa, proviisorin tutkinnossa sekä psykologian maisterin tutkinnossa opintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu. Perusopinnoilla ja aineopinnoilla on 9 :n 2 momentissa tarkoitetut vähimmäislaajuudet. Psykologian maisterin, musiikin maisterin ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 150 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa ja puolessa lukuvuodessa. Eläinlääketieteen lisensiaatin ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoihin vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. 15 Ylemmän korkeakoulututkinnon rakenne Ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua: 1) perus- ja aineopintoja sekä syventäviä opintoja; 2) viestintä- ja kieliopintoja; 3) monitieteisiä opintokokonaisuuksia; 4) muita opintoja; sekä 5) asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnoissa, yhteiskuntatieteellisen alan tutkintoon kuuluvassa sosiaalityön koulutuksessa, proviisorin tutkinnossa sekä psykologian maisterin tutkinnossa opintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu. Perusopinnoilla ja aineopinnoilla on 9 :n 2 momentissa tarkoitetut vähimmäislaajuudet.
Syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte. 18 Opettajankoulutuksen tavoitteet Yliopistoissa järjestettävän opettajankoulutuksen erityisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet itsenäiseen toimintaan opettajana, ohjaajana ja kasvattajana. 21 Tieteellisen ja taiteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: 1) perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 2) perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä 3) saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte. 18 Opettajankoulutuksen tavoitteet Yliopistoissa järjestettävän opettajankoulutuksen erityisenä tavoitteena on, että sen suorittaneella on valmiudet itsenäiseen toimintaan opettajana, ohjaajana ja kasvattajana. 21 Tieteellisen ja taiteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että sen suorittanut on: 1) perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen; 2) hankkinut valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 3) perehtynyt hyvin oman tutkimusalansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; 4) saavuttanut sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen; sekä 5) saavuttanut riittävän viestintä- ja kielitaidon ja muut valmiudet toimia työelämässä laajoissa ja vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä. Taideteollisella alalla jatkokoulutuksen tavoitteena voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden lisäksi myös, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai Taideteollisella alalla jatkokoulutuksen tavoitteena voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden lisäksi myös, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai
suoritteita. Kuvataidealalla, musiikin alalla sekä teatteri- ja tanssialalla jatkokoulutuksen tavoitteena voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden ohella tai sijasta, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita. 22 Tohtorin tutkinnon suorittaminen Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee: 1) suorittaa jatkokoulutuksen opinnot; 2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä 3) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. suoritteita. Kuvataidealalla, musiikin alalla sekä teatteri- ja tanssialalla jatkokoulutuksen tavoitteena voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden ohella tai sijasta, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita. 22 Tohtorin tutkinnon suorittaminen Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee: 1) suorittaa jatkokoulutuksen opinnot; 2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä 3) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti tai antaa muut yliopiston määräämät julkiset opin- ja taidonnäytteet. Kuvataidealalla, musiikin alalla, taideteollisella alalla ja teatteri- ja tanssialalla jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi väitöskirjan laatimisen sijaan antaa yliopiston määräämät julkiset opin- ja taidonnäytteet. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. 26 Todistukset Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta tutkintotodistuksen, josta tulee käydä ilmi: (poist.) (poist.) 26 Todistukset Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta tutkintotodistuksen, josta tulee käydä ilmi:
1) tutkintonimike ja koulutusala; 2) tutkinnon pääaine tai siihen rinnastettava kokonaisuus taikka koulutusohjelma; 3) tutkintoon mahdollisesti sisältyvä erikoistumiskoulutus ja sen erikoisala; 4) tutkinnon keskeinen sisältö; sekä 5) opiskelijan osoittama kielitaito; kielitaitoa merkittäessä on otettava huomioon suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen (481/2003) 19. Yliopiston jatkokoulutuksena suoritetusta tutkinnosta antamaan todistukseen sovelletaan, mitä 1 momentin 1 4 kohdassa säädetään. (nykyinen 4 ) 1) tutkintonimike ja koulutusala; 2) tutkinnon pääaine tai siihen rinnastettava kokonaisuus taikka koulutusohjelma; 3) tutkintoon mahdollisesti sisältyvä erikoistumiskoulutus ja sen erikoisala; 4) tutkinnon keskeinen sisältö; sekä 5) opiskelijan osoittama kielitaito; kielitaitoa merkittäessä on otettava huomioon suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen (481/2003) 19. Yliopiston jatkokoulutuksena suoritetusta tutkinnosta antamaan todistukseen sovelletaan, mitä 1 momentin 1 4 kohdassa säädetään. Yliopistolain 11 :n 2 momentin mukaisesta muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan myös suomentai ruotsinkielinen tutkintotodistus ja asetuksen liitteessä olevan suomen- tai ruotsinkielisen tutkintonimikkeen lisäksi liitteessä mainittu englanninkielinen tutkintonimike. Jos tutkintoon johtava koulutus on järjestetty 3 :n 2 momentin mukaisesti yhteen tai useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman suomalaisen tai ulkomaisen yliopiston kanssa, todistuksesta tulee käydä ilmi saman koulutuksen perusteella myönnettävät muut tutkinnot ja tutkintotodistukset sekä tutkinnon myöntäneet muut yliopistot. Yliopisto antaa henkilölle, joka on suorittanut yliopistossa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen. Liitteessä annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. (nykyinen 3 momentti) Yliopisto antaa henkilölle, joka on suorittanut yliopistossa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen. Liitteessä annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. Yliopisto antaa pyynnöstä opiskelijalle
todistuksen tämän suorittamista opinnoista myös opiskelun kestäessä. Mikäli tutkintoon sisältyy 19 :ssä tarkoitettuja opettajankoulutuksen opintoja, tutkintotodistukseen merkitään opintojen tuottama opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998) tarkoitettu kelpoisuus. Yliopisto, jossa voidaan suorittaa 19 :ssä tarkoitettuihin opettajankoulutuksen opintoihin kuuluva opintosuoritus, voi hakemuksesta antaa todistuksen siitä, että hakija on muulla tavalla kuin säädettyihin kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvilla opinnoilla osoittanut hankkineensa opintosuoritusta vastaavat tiedot ja taidot. Tarvittaessa yliopisto voi asettaa todistuksen antamisen ehdoksi, että hakija suorittaa täydentäviä opintoja. Yliopisto, jossa voidaan suorittaa 19 :ssä tarkoitettuihin opettajankoulutuksen opintoihin kuuluva opintosuoritus, voi hakemuksesta antaa todistuksen siitä, että hakija on muulla tavalla kuin säädettyihin kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvilla opinnoilla osoittanut hankkineensa opintosuoritusta vastaavat tiedot ja taidot. Tarvittaessa yliopisto voi asettaa todistuksen antamisen ehdoksi, että hakija suorittaa täydentäviä opintoja.
Liite LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA Koulutusyksiköiden nimien lyhenteet: AYO Aalto-yliopisto HY Helsingin yliopisto HY (SSKH) Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolan ISY Itä-Suomen yliopisto JY Jyväskylän yliopisto LTY Lappeenrannan teknillinen yliopisto LY Lapin yliopisto OY Oulun yliopisto SHH Svenska handelshögskolan TaideY Taideyliopisto TaY Tampereen yliopisto TTY Tampereen teknillinen yliopisto TY Turun yliopisto VY Vaasan yliopisto ÅA Åbo Akademi Koulutusala ja tutkinto Koulutusvastuu ELÄINLÄÄKETIETEEN KOULUTUSALA Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto Bachelor of Veterinary Medicine Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto Licentiate of Veterinary Medicine Eläinlääketieteen tohtorin tutkinto Doctor of Veterinary Medicine HY HY HY
HUMANISTINEN KOULUTUSALA Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Arts Filosofian maisterin tutkinto Master of Arts Filosofian lisensiaatin tutkinto Licentiate of Philosophy Filosofian tohtorin tutkinto Doctor of Philosophy HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, VY, ÅA HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, VY, ÅA HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, VY, ÅA HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, VY, ÅA KASVATUSTIETEELLINEN KOULUTUSALA JA OPETTAJANKOULUTUS Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto Bachelor of Arts (Education) Kasvatustieteen maisterin tutkinto Master of Arts (Education) Kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto Licentiate of Philosophy (Education) Kasvatustieteen tohtorin tutkinto Doctor of Philosophy (Education) HY, ISY, JY, LY, OY, TaY, TY, ÅA HY, ISY, JY, LY, OY, TaY, TY, ÅA HY, ISY, JY, LY, OY, TaY, TY, ÅA HY, ISY, JY, LY, OY, TaY, TY, ÅA KAUPPATIETEELLINEN KOULUTUSALA Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Science (Economics and Business Administration) Kauppatieteiden maisterin tutkinto Master of Science (Economics and Business Administration) Kauppatieteiden lisensiaatin tutkinto Licentiate of Science (Economics and Business Administration) Kauppatieteiden tohtorin tutkinto Doctor of Science (Economics and Business Administration) AYO, ISY, JY, LTY, OY, SHH, TaY, TY, VY, ÅA AYO, ISY, JY, LTY, OY, SHH, TaY, TY, VY, ÅA AYO, ISY, JY, LTY, OY, SHH, TaY, TY, VY, ÅA AYO, ISY, JY, LTY, OY, SHH, TaY, TY, VY, ÅA
LIIKUNTATIETEELLINEN KOULUTUSALA Liikuntatieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Sport Sciences Liikuntatieteiden maisterin tutkinto Master of Sport Sciences Liikuntatieteiden lisensiaatin tutkinto Licentiate of Sport Sciences Liikuntatieteiden tohtorin tutkinto Doctor of Sport Sciences JY JY JY JY LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSALA Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Science Filosofian maisterin tutkinto Master of Science Filosofian lisensiaatin tutkinto Licentiate of Philosophy Filosofian tohtorin tutkinto Doctor of Philosophy HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA LÄÄKETIETEIDEN JA FARMASIAN KOULUTUSALA Lääketieteen kandidaatin tutkinto Bachelor of Medicine Lääketieteen lisensiaatin tutkinto Licentiate of Medicine Lääketieteen tohtorin tutkinto Doctor of Medical Science HY, ISY, OY, TaY, TY HY, ISY, OY, TaY, TY HY, ISY, OY, TaY, TY Hammaslääketieteen kandidaatin tutkinto Bachelor of Odontology Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto Licentiate of Odontology HY, ISY, OY, TY HY, ISY, OY, TY
Hammaslääketieteen tohtorin tutkinto Doctor of Odontology HY, ISY, OY, TY Farmaseutin tutkinto Bachelor of Science (Pharmacy) Proviisorin tutkinto Master of Science (Pharmacy) Farmasian lisensiaatin tutkinto Licentiate of Philosophy (Pharmacy) Farmasian tohtorin tutkinto Doctor of Philosophy (Pharmacy) HY, ISY, ÅA HY, ISY HY, ISY HY, ISY MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN KOULUTUSALA Elintarviketieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Food Sciences Elintarviketieteiden maisterin tutkinto Master of Food Sciences Elintarviketieteiden lisensiaatin tutkinto Licentiate of Food Sciences Elintarviketieteiden tohtorin tutkinto Doctor of Food Sciences Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Science (Agriculture and Forestry) Maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinto Master of Science (Agriculture and Forestry) Maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatin tutkinto Licentiate of Science (Agriculture and Forestry) Maatalous- ja metsätieteiden tohtorin tutkinto Doctor of Science (Agriculture and Forestry) HY HY HY HY HY, ISY 1 HY, ISY 2 HY, ISY 3 HY, ISY 4 1 vain metsätieteellinen ala 2 vain metsätieteellinen ala 3 vain metsätieteellinen ala 4 vain metsätieteellinen ala
OIKEUSTIETEELLINEN KOULUTUSALA Oikeusnotaarin tutkinto Bachelor of Laws Oikeustieteen maisterin tutkinto Master of Laws Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto Master of International and Comparative Law Oikeustieteen lisensiaatin tutkinto Licentiate of Laws Oikeustieteen tohtorin tutkinto Doctor of Laws HY, ISY, LY, TY, ÅA HY, ISY, LY, TY HY, ISY, LY, TY HY, ISY, LY, TY HY, ISY, LY, TY PSYKOLOGIAN KOULUTUSALA Psykologian kandidaatin tutkinto Bachelor of Arts (Psychology) Psykologian maisterin tutkinto Master of Arts (Psychology) Filosofian maisterin tutkinto Master of Arts Psykologian lisensiaatin tutkinto Licentiate of Arts (Psychology) Psykologian tohtorin tutkinto Doctor of Philosophy (Psychology) HY, ISY, JY, TaY, TY, ÅA HY, ISY, JY, TaY, TY, ÅA HY, ISY, JY, TaY, TY, ÅA HY, ISY, JY, TaY, TY, ÅA HY, ISY, JY, TaY, TY, ÅA TAITEIDEN KOULUTUSALA Kuvataiteen kandidaatin tutkinto Bachelor of Fine Arts Kuvataiteen maisterin tutkinto Master of Fine Arts Kuvataiteen tohtorin tutkinto Doctor of Fine Arts TaideY TaideY TaideY
Musiikin kandidaatin tutkinto Bachelor of Music Musiikin maisterin tutkinto Master of Music Musiikin lisensiaatin tutkinto Licentiate of Music Musiikin tohtorin tutkinto Doctor of Music TaideY TaideY TaideY TaideY Taiteen kandidaatin tutkinto Bachelor of Arts (Art and Design) Taiteen maisterin tutkinto Master of Arts (Art and Design) Taiteen tohtorin tutkinto Doctor of Arts (Art and Design) AYO, LY AYO, LY AYO, LY Tanssitaiteen kandidaatin tutkinto Bachelor of Arts (Dance) Tanssitaiteen maisterin tutkinto Master of Arts (Dance) Tanssitaiteen lisensiaatin tutkinto Licentiate of Arts (Dance) Tanssitaiteen tohtorin tutkinto Doctor of Arts (Dance) TaideY TaideY TaideY TaideY Teatteritaiteen kandidaatin tutkinto Bachelor of Arts (Theatre and Drama) Teatteritaiteen maisterin tutkinto Master of Arts (Theatre and Drama) Teatteritaiteen lisensiaatin tutkinto Licentiate of Arts (Theatre and Drama) Teatteritaiteen tohtorin tutkinto Doctor of Arts (Theatre and Drama) TaideY, TaY TaideY, TaY TaideY, TaY TaideY, TaY
TEKNIIKAN KOULUTUSALA Tekniikan kandidaatin tutkinto Bachelor of Science (Technology)/(Architecture) Arkkitehdin tutkinto Master of Science (Architecture) Diplomi-insinöörin tutkinto Master of Science (Technology) Maisema-arkkitehdin tutkinto Master of Science (Landscape Architecture) Tekniikan lisensiaatin tutkinto Licentiate of Science (Technology)/(Architecture) Tekniikan tohtorin tutkinto Doctor of Science (Technology)/(Architecture) AYO, LTY, OY, TTY, TY, VY, ÅA AYO, OY, TTY AYO, LTY, OY, TTY, TY, VY, ÅA AYO AYO, LTY, OY, TTY, TY, VY, ÅA AYO, LTY, OY, TTY, TY, VY, ÅA TEOLOGIAN KOULUTUSALA Teologian kandidaatin tutkinto Bachelor of Theology Teologian maisterin tutkinto Master of Theology Teologian lisensiaatin tutkinto Licentiate of Theology Teologian tohtorin tutkinto Doctor of Theology HY, ISY, ÅA HY, ISY, ÅA HY, ISY, ÅA HY, ISY, ÅA TERVEYSTIETEIDEN KOULUTUSALA Terveystieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Health Sciences Terveystieteiden maisterin tutkinto Master of Health Sciences Terveystieteiden lisensiaatin tutkinto Licentiate of Health Sciences Terveystieteiden tohtorin tutkinto ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA
Doctor of Health Sciences YHTEISKUNTATIETEELLINEN KOULUTUSALA HY, HY (SSKH), ISY, JY, LY, TaY, TY, VY, ÅA Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Administrative Sciences Valtiotieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Social Sciences Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Social Sciences Hallintotieteiden maisterin tutkinto Master of Administrative Sciences Valtiotieteiden maisterin tutkinto Master of Social Sciences Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Master of Social Sciences Hallintotieteiden lisensiaatin tutkinto Licentiate of Administrative Sciences Valtiotieteiden lisensiaatin tutkinto Licentiate of Social Sciences Yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinto Licentiate of Social Sciences Hallintotieteiden tohtorin tutkinto Doctor of Administrative Sciences Valtiotieteiden tohtorin tutkinto Doctor of Philosophy (Social Sciences) Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto Doctor of Philosophy (Social Sciences) Filosofian tohtorin tutkinto (Doctor of Philosophy) voidaan suorittaa tieteellisessä jatkokoulutuksessa Aalto-yliopistossa, Helsingin yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa, Lapin yliopistossa, Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, Oulun yliopistoissa, Svenska handelshögskolanissa, Tampereen yliopistossa, Tampereen teknillisessä yliopistossa, Turun yliopistossa,vaasan yliopistossa ja Åbo Akademissa.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1.10.2013 VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA ANNETUN VAL- TIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta ja pääasiallinen sisältö Yliopistolain (558/2009) 7 :n 3 momentin ( /2013) mukaan yliopistoissa suoritettavista tutkinnoista, tutkintojen tavoitteista, opintojen rakenteesta ja muista opintojen perusteista sekä siitä, mitä tutkintoja kussakin yliopistossa voidaan suorittaa (koulutusvastuu), säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Vastaava valtuussäännös sisältyi vanhaan yliopistolakiin (645/1997), jonka nojalla on annettu valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004), jäljempänä tutkintoasetus. Yliopistouudistuksen yhteydessä tutkintoasetus on yliopistolain voimaanpanosta annetulla lailla (559/2009) jätetty voimaan. Tutkintoasetuksessa säädetään alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon, opettajankoulutuksen sekä tieteellisen ja taiteellisen jatkokoulutuksen tavoitteista, laajuudesta ja rakenteesta. Asetuksessa on lisäksi säännökset opintojen mitoituksesta, alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon liittyvistä kielitaitovaatimuksista, koulutuksesta annettavista todistuksista sekä eräistä oppiarvoista. Tutkintoasetuksen liitteenä on luettelo yliopistojen koulutusaloista, tutkintojen nimistä ja yliopistoista, joissa tutkintoja voidaan suorittaa (ns. tutkintokohtainen koulutusvastuu). Yliopistojen koulutusvastuiden kokonaisuus on tarkoitus uudistaa 1.1.2014 lukien. Tavoitteena on vahvistaa yliopistojen autonomiaa siirtymällä oppiaine- ja koulutusohjelmakohtaisesta koulutusvastuusta kohti joustavampaa koulutusvastuun määrittelyä, jonka puitteissa yliopistot päättäisivät itse oppiaineistaan ja koulutusohjelmistaan. Kansainvälisesti koulutusta luokitellaan Unescon ISCED-koulutusluokituksella, jota uudistetaan parhaillaan. Tavoitteena on, että uusi luokitus hyväksyttäisiin Unescon yleiskokouksessa vuoden 2013 loppupuolella. Koulutusvastuu-uudistuksen yhtenä tavoitteena on, että koulutusvastuusäädösten toteutumista olisi mahdollisimman yksinkertaista seurata uudella tilastoluokituksella, ja että tämä mahdollistaisi nykyistä yksinkertaisempien ja vähemmän työtä vaativien tietojärjestelmien toteuttamisen. Osana yliopistojen koulutusvastuusääntelyä koskevaa uudistusta tutkintoasetuksen liite ehdotetaan uudistettavaksi siten, että siinä huomioidaan uudistuva ISCED-luokitus. Lisäksi yliopistojen tekeminen esitysten perusteella eräisiin englanninkielisiin tutkintonimikkeisiin ehdotetaan muutoksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti keväällä 2011 yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen edustajille yhteensä 11 koulutusalakohtaista keskustelutilaisuutta tutkinto- ja koulutusvastuusäädösten muutostarpeista. Keskustelutilaisuuksissa kartoitettiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen näkemyksiä ja kehittämisehdotuksia liittyen paitsi koulutusvastuisiin, myös tutkintojen tavoitteita, laajuuksia ja rakenteita koskeviin säännöksiin sekä tutkintonimikkeisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen välillä käydyn keskustelun ja yliopistojen tekemien esitysten pohjalta tutkintoasetukseen ehdotetaan eräitä täsmennyksiä.
2 2 Yksityiskohtaiset perustelut 3 Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen Pykälän 1 momentissa säädetään alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestämistavoista. Säännöksen mukaan yliopistolla on päätösvalta sen suhteen, järjestetäänkö koulutus oppiainepohjaisesti vai koulutusohjelmana. Tähän yliopistojen autonomiaa korostavaan säännökseen ei ehdoteta muutoksia. Koulutusohjelman käsite on yliopistojen tutkintoja koskevassa lainsäädännössä vakiintunut. Estettä ei kuitenkaan ole sille, että yliopisto käyttää koulutusohjelmistaan jotakin muuta nimeä. Pykälän voimassa olevan 2 momentin mukaan korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää myös kansainvälisenä yhteistyönä. Säännöstä ehdotetaan täydennettäväksi siten, että se kattaisi myös yhteistyön suomalaisten yliopistojen kesken. Yhteistyötä voidaan pitää tietyssä määrin yliopistojen perustehtäviin liittyvänä velvollisuutena, vaikka yliopistojen välistä yhteistyötä ei yliopistojen tehtävänä olekaan erikseen yliopistolaissa mainittu. Yliopistolain 2 :n mukaan yliopiston tulee lakisääteisiä tehtäviään hoitaessaan toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa, johon myös muut yliopistot kuuluvat. Yhteistyö voi kohdistua sekä opetukseen että tutkimukseen. Toimiessaan yhteistyössä muiden yliopistojen kanssa yliopiston on kuitenkin huolehdittava ja vastattava itse ja itsenäisesti lakisääteisen tehtävänsä toteuttamisesta. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisäksi lisättäväksi säännös, jonka mukaan korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää myös yhteen tai useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman suomalaisen tai ulkomaisen yliopiston kanssa. Tällaisia ns. yhteis- ja kaksoistutkintoja järjestettäessä lähtökohtana on, että kukin tutkinnon myöntävä yliopisto vastaa tutkinnon laadusta ja siitä, että tutkinto täyttää sille oman maansa lainsäädännössä asetetut kriteerit. Kansainvälisiä yhteis- ja kaksoistutkinto-ohjelmia järjestettäessä suomalaisen yliopiston tulee selvittää kunkin myönnettävän tutkinnon asema asianomaisen maan kansallisessa tutkintojärjestelmässä. Tutkintojen tunnustamisen ja opiskelijoiden oikeusturvan näkökulmasta on erityisen tärkeää, että yhteis- tai kaksoistutkinto-ohjelma johtaa ainakin yhden osallistuvan maan virallisen tutkintojärjestelmän mukaiseen tutkintoon. 4 Vieraskieliset tutkinnot Voimassa olevan säännöksen mukaan yliopistolain 11 :n 2 momentin mukaisesta muulla kuin suomen- tai ruotsin kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan myös suomen- tai ruotsinkielinen tutkintotodistus ja asetuksen liitteessä olevan suomen- tai ruotsinkielisen tutkintonimikkeen lisäksi liitteessä mainittu englanninkielinen tutkintonimike. Säännös ehdotetaan siirrettäväksi todistuksia koskevaan 26 :ään, minkä vuoksi 4 ehdotetaan kumottavaksi.
3 7 Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteet Voimassa olevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että tutkinnon tavoitteet kuvataan tutkinnon suorittaneen osaamisen näkökulmasta. Korkeakoulututkintoihin johtavien opintojen opetussuunnitelmiin on viime vuosina lisätty osaamistavoitteet, jotka kuvaavat, mitä opiskelijan odotetaan tietävän, ymmärtävän tai pystyvän tekemään opintojakson tai kokonaisuuden suoritettuaan. Tästä syystä on johdonmukaista säätää myös yliopistotutkintojen tavoitteista siten, että niissä kuvataan tutkinnon suorittaneen saavuttamaa osaamista. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että tutkinnon tavoitteessa kuvataan nykyistä tarkemmin tutkinnon suorittaneen valmiuksia soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä oman alansa tehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä sekä riittävää viestintä- ja kielitaitoa oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. Kansainvälisyyden perustaitojen tarpeellisuus on korostunut työelämän kansainvälistyessä ja kansainvälisen yhteistyön lisääntyessä kaikilla aloilla, minkä vuoksi kaikilta korkeakoulututkinnon suorittaneilta tulee edellyttää valmiuksia kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. 9 Alemman korkeakoulututkinnon rakenne Pykälän 1 momentin 2) kohdan sanamuotoa ehdotetaan täsmennettäväksi. 12 Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteet Voimassa olevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että tutkinnon tavoitteet kuvataan tutkinnon suorittaneen osaamisen näkökulmasta. Korkeakoulututkintoihin johtavien opintojen opetussuunnitelmiin on viime vuosina lisätty osaamistavoitteet, jotka kuvaavat, mitä opiskelijan odotetaan tietävän, ymmärtävän tai pystyvän tekemään opintojakson tai kokonaisuuden suoritettuaan. Tästä syystä on johdonmukaista säätää myös yliopistotutkintojen tavoitteista siten, että niissä kuvataan tutkinnon suorittaneen saavuttamaa osaamista. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että tutkinnon tavoitteessa kuvataan nykyistä tarkemmin tutkinnon suorittaneen valmiuksia soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä oman alansa tehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä sekä riittävää viestintä- ja kielitaitoa oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. Kansainvälisyyden perustaitojen tarpeellisuus on korostunut työelämän kansainvälistyessä ja kansainvälisen yhteistyön lisääntyessä kaikilla aloilla, minkä vuoksi kaikilta korkeakoulututkinnon suorittaneilta tulee edellyttää valmiuksia kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. 13 Ylempään korkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus Pykälässä säädetään ylempään korkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuudesta. Pykälästä ehdotetaan poistettavaksi nykyinen 2 momentti, jonka mukaan erityisesti ul-
4 komaalaisille opiskelijoille suunnattuun ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan vaadittavien opintojen laajuus on vähintään 90 opintopistettä. Säännöksen alkuperäisenä tarkoituksena on ollut, että Suomessa noudatettaisiin vakiintumassa ollutta kansainvälistä käytäntöä. Säännöstä ei kuitenkaan yliopistoissa ole juurikaan sovellettu. Tutkintorakenteen selkeyttämiseksi vuoksi säännös ehdotetaan poistettavaksi. 15 Ylemmän korkeakoulututkinnon rakenne Pykälän 1 momentin 2) kohdan sanamuotoa ehdotetaan täsmennettäväksi. 18 Opettajankoulutuksen tavoitteet Pykälässä säädetään opettajankoulutuksen erityisistä tavoitteista, jotka ehdotetaan kuvattavaksi tutkinnon suorittaneen osaamisen näkökulmasta. Tavoitteisiin ei ehdoteta sisällöllisiä muutoksia. 21 Tieteellisen ja taiteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Pykälässä säädetään tieteellisen ja taiteellisen jatkokoulutuksen tavoitteista, jotka ehdotetaan kuvattavaksi tutkinnon suorittaneen osaamisen näkökulmasta vastaavasti kuin alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteet. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi työelämävalmiuksiin ja kielitaitoon liittyvät tavoitteet. 22 Tohtorin tutkinnon suorittaminen Voimassa olevassa pykälässä säädetään tohtorin tutkintoon johtavien opintojen suorittamisesta. Tohtorin tutkinnon jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee suorittaa jatkokoulutuksen opinnot, osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Kuvataidealalla, musiikin alalla, taideteollisella alalla ja teatteri- ja tanssialalla jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi väitöskirjan laatimisen sijaan antaa yliopiston määräämät julkiset opin- ja taidonnäytteet. Väitöskirjaksi voidaan voimassa olevan pykälän mukaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Opinnäytteen muotoa koskeva säännös ehdotetaan muutettavaksi siten, että se korostaisi yliopiston oikeutta päättää opinnäytteen muodosta. Jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulisi ehdotettavan säännöksen mukaan laatia väitöskirja ja puolustaa julkisesti taikka antaa yliopiston määräämät julkiset opin- ja taidonnäytteet. Ehdotus perustuu Suomen Akatemian asettaman tutkijakoulutukiryhmän vuoden 2011 lopussa tekemiin ehdotuksiin tohtorikoulutuksen ja tutkijakoulujärjestelmän kehittämiseksi.