Lausuntopyyntö

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö OKM/28/010/ Jakelussa mainituille Viite Asia Yliopistojen koulutusvastuiden uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausuntoanne oheisesta yliopistolain 7 :n ja 76 :n muuttamista koskevasta esityksestä. Esitys on tarkoitus liittää osaksi ammattikorkeakoulu-uudistusta koskevaa hallituksen esitystä, jossa ehdotetaan muutoksia myös ammattikorkeakoulujen koulutustehtäviä koskevaan sääntelyyn. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokauden alussa Yliopistolain 7 :n muuttamista koskeva esitys liittyy yliopistojen koulutusvastuiden kokonaisuudistukseen, jonka on tarkoitus tulla voimaan Uudistuksen edellyttämät asetusmuutokset valmistellaan vuoden 2013 aikana ja niistä tullaan järjestämään erillinen lausuntokierros yliopistolain muutoksen vahvistamisen jälkeen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on kuitenkin jo tässä vaiheessa valmistellut ensimmäisen luonnoksen yliopistojen koulutusvastuiden uudesta määrittelystä, jonka koulutusalajaottelussa on huomioitu parhaillaan uudistettavana oleva ISCEDkoulutusalaluokitus. Koulutusvastuiden uuden määrittelyn tavoitteena on vahvistaa yliopistojen autonomiaa vähentämällä oppiainetasoista sääntelyä ja mahdollistamalla nykyistä paremmin eri tieteen- ja koulutusaloja yhdistävien opintokokonaisuuksien toteuttaminen. Luonnos sisältää sekä valtioneuvoston asetuksessa että opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa säädettävät koulutusvastuut. Koulutusvastuiden uudistamista koskevan valmistelun tueksi opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää kommenttejanne myös tästä luonnoksesta. Yliopistolain 76 :n muuttamista koskeva esitys liittyy ammatillisesta opettajankoulutuksesta annetun lain (356/2003) kumoamista koskevaan esitykseen. Lausunnot yliopistolain muuttamista koskevasta esityksestä sekä kommentit koulutusvastuiden tarkempaa määrittelyä koskevasta luonnoksesta pyydetään toimittamaan viimeistään opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamon sähköpostiosoitteeseen: kirjaamo@minedu.fi. Ylijohtaja Anita Lehikoinen Hallitussihteeri Laura Hansen

2 OKM/28/010/ (2) Liitteet Luonnos hallituksen esitykseksi Luonnos yliopistojen koulutusvastuista alkaen Jakelu Yliopistot Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry Oikeusministeriö Sisäasiainministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Valtiovarainministeriö Suomen Ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry - Finlands studentkårers förbund (FSF) rf

3 YLIOPISTOJEN KOULUTUSVASTUUT LUONNOS VNA yliopistojen tutkinnoista (794/2004), OpMA yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä (568/2005) Koulutusala, tutkinnot ja koulutusalan tarkennus Koulutusvastuu ELÄINLÄÄKETIETEEN ALA Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto Bachelor of Veterinary Medicine Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto Licentiate of Veterinary Medicine Eläinlääketieteen tohtorin tutkinto Doctor of Veterinary Medicine HUMANISTINEN ALA Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Arts Filosofian maisterin tutkinto Master of Arts Filosofian lisensiaatin tutkinto Licentiate of Philosophy Filosofian tohtorin tutkinto Doctor of Philosophy Filosofia Suomen kieli ja sen sukukielet Pohjoismaiset kielet Englannin kieli Saksan kieli Ranskan kieli Espanjan kieli Italian kieli Portugalin kieli Slaavilaiset kielet Balttilaiset kielet Klassiset kielet Arabian kieli Japanin kieli Kiinan kieli Korean kieli Muut Euroopan ulkopuoliset kielet Romanikieli Saamen kieli Viittomakieli Kielitieteet, ISY, JY, TaY, TY, VY, ÅA, ISY, JY, TaY, TY, VY, ÅA, ISY, JY, TaY, TY, VY, ÅA, ISY, JY, TaY, TY, VY, ÅA, JY, TaY, TY, ÅA, ISY, JY, OY, TaY, TY, VY, ÅA, ISY, JY, OY, TaY, TY, VY, ÅA, ISY, JY, OY, TaY, TY, VY, ÅA, ISY, JY, OY, TaY, TY, VY, ÅA, JY, TaY, TY, ÅA, TY, TY?, ISY, JY, TaY, TY, ÅA, JY, TY???? OY JY, ISY, JY, VY, TY

4 Fonetiikka Logopedia Puheviestintä Kirjallisuus Historia Arkeologia Taiteen, kulttuurin ja perinteen tutkimus Uskontotiede, TY, OY, TaY, TY, ÅA, JY, TaY, OY, TY, TY, ÅA KASVATUSTIETEELLINEN ALA JA OPETTAJANKOULUTUS Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto Bachelor of Arts (Education) Kasvatustieteen maisterin tutkinto Master of Arts (Education) Kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto Licentiate of Philosophy (Education) Kasvatustieteen tohtorin tutkinto Doctor of Philosophy (Education), ISY, JY, LY, OY, TaY, TY, ÅA, ISY, JY, LY, OY, TaY, TY, ÅA, ISY, JY, LY, OY, TaY, TY, ÅA, ISY, JY, LY, OY, TaY, TY, ÅA Kasvatustiede Aikuiskasvatus, aikuiskoulutus Erityispedagogiikka Kotitaloustiede Käsityötiede, käsityökasvatus Musiikkikasvatus Lastentarhanopettajakoulutus Luokanopettajakoulutus Kotitalouden aineenopettajakoulutus Käsityön aineenopettajakoulutus Musiikin aineenopettajakoulutus Erityisopettajakoulutus Opinto-ohjaajakoulutus Opettajan pedagogiset opinnot Ruotsinkielinen ammatillinen opettajankoulutus, ISY, JY, LY, OY, TaY, TY, ÅA, ISY, JY, LY TaY, TY, ÅA, ISY, JY, TY, ÅA, ISY, ISY, TY, ÅA JY, OY, ISY, JY, LY, OY, TaY, TY, ÅA, ISY, ÅA, ISY, TY, ÅA JY, OY, ISY, JY, TY, ÅA ISY, JY, ÅA, ISY, JY, LY, OY, TaY, TY, ÅA ÅA KAUPPATIETEELLINEN ALA Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Science (Economics and Business Administration) Kauppatieteiden maisterin tutkinto Master of Science (Economics and Business Administration) AYO, ISY, JY, LTY, OY, SHH, TaY, TY, VY, ÅA AYO, ISY, JY, LTY, OY, SHH, TaY, TY, VY, ÅA

5 Kauppatieteiden lisensiaatin tutkinto Licentiate of Science (Economics and Business Administration) Kauppatieteiden tohtorin tutkinto Doctor of Science (Economics and Business Administration) AYO, ISY, JY, LTY, OY, SHH, TaY, TY, VY, ÅA AYO, ISY, JY, LTY, OY, SHH, TaY, TY, VY, ÅA LIIKUNTATIETEELLINEN ALA Liikuntatieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Science (Sport and Health Sciences) Liikuntatieteiden maisterin tutkinto Master of Science (Sport and Health Sciences) Liikuntatieteiden lisensiaatin tutkinto Licentiate of Philosophy (Sport and Health Sciences) Liikuntatieteiden tohtorin tutkinto Doctor of Philosophy (Sport and Health Sciences) JY JY JY JY LUONNONTIETEELLINEN ALA Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Science Filosofian maisterin tutkinto Master of Science Filosofian lisensiaatin tutkinto Licentiate of Philosophy Filosofian tohtorin tutkinto Doctor of Philosophy Biotieteet Kemialliset ja fysikaaliset tieteet Geotieteet Matemaattiset tieteet ja tilastotieteet Tietojenkäsittelytiede, OY, TY, ÅA LÄÄKETIETEIDEN JA FARMASIAN ALA Lääketieteen kandidaatin tutkinto Bachelor of Medicine Lääketieteen lisensiaatin tutkinto Licentiate of Medicine Lääketieteen tohtorin tutkinto Doctor of Medical Science, ISY, OY, TaY, TY, ISY, OY, TaY, TY, ISY, OY, TaY, TY

6 Hammaslääketieteen kandidaatin tutkinto Bachelor of Dentistry/Odontology Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto Licentiate of Dentistry/Odontology Hammaslääketieteen tohtorin tutkinto Doctor of Dentistry/Odontology, ISY, OY, TY, ISY, OY, TY, ISY, OY, TY Farmaseutin tutkinto Bachelor of Science/Philosophy (Pharmacy) Proviisorin tutkinto Master of Science/Philosophy (Pharmacy) Farmasian lisensiaatin tutkinto Licentiate of Science/Philosophy (Pharmacy) Farmasian tohtorin tutkinto Doctor of Science/Philosophy (Pharmacy), ISY, ÅA, ISY, ISY, ISY MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN ALA Elintarviketieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Food Sciences Elintarviketieteiden maisterin tutkinto Master of Food Sciences Elintarviketieteiden lisensiaatin tutkinto Licentiate of Food Sciences Elintarviketieteiden tohtorin tutkinto Doctor of Food Sciences Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Science (Agriculture and Forestry) Maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinto Master of Science (Agriculture and Forestry) Maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatin tutkinto Licentiate of Science (Agriculture and Forestry), ISY 1, ISY 2, ISY 3 1 vain metsätieteellinen ala 2 vain metsätieteellinen ala 3 vain metsätieteellinen ala

7 Maatalous- ja metsätieteiden tohtorin tutkinto Doctor of Science (Agriculture and Forestry), ISY 4 OIKEUSTIETEELLINEN ALA Oikeusnotaarin tutkinto Bachelor of Laws Oikeustieteen maisterin tutkinto Master of Laws Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto Master of International and Comparative Law Oikeustieteen lisensiaatin tutkinto Licentiate of Laws Oikeustieteen tohtorin tutkinto Doctor of Laws, LY, TY, ÅA, LY, TY, LY, TY, LY, TY, LY, TY PSYKOLOGIAN ALA Psykologian kandidaatin tutkinto Bachelor of Arts (Psychology) Psykologian maisterin tutkinto Master of Arts (Psychology) Filosofian maisterin tutkinto Master of Arts Psykologian lisensiaatin tutkinto Licentiate of Arts (Psychology) Psykologian tohtorin tutkinto Doctor of Philosophy (Psychology), ISY, JY, TaY, TY, ÅA, ISY, JY, TaY, TY, ÅA, ISY, JY, TaY, TY, ÅA, ISY, JY, TaY, TY, ÅA, ISY, JY, TaY, TY, ÅA TAITEIDEN ALA Kuvataiteen kandidaatin tutkinto Bachelor of Fine Arts Kuvataiteen maisterin tutkinto Master of Fine Arts Kuvataiteen tohtorin tutkinto Doctor of Fine Arts 4 vain metsätieteellinen ala

8 Musiikin kandidaatin tutkinto Bachelor of Music Musiikin maisterin tutkinto Master of Music Musiikin lisensiaatin tutkinto Licentiate of Music Musiikin tohtorin tutkinto Doctor of Music Taiteen kandidaatin tutkinto Bachelor of Arts (Art and Design) Taiteen maisterin tutkinto Master of Arts (Art and Design) Taiteen tohtorin tutkinto Doctor of Arts (Art and Design) AYO, LY AYO, LY AYO, LY Tanssitaiteen kandidaatin tutkinto Bachelor of Arts (Dance) Tanssitaiteen maisterin tutkinto Master of Arts (Dance) Tanssitaiteen lisensiaatin tutkinto Licentiate of Arts (Dance) Tanssitaiteen tohtorin tutkinto Doctor of Arts (Dance) Teatteritaiteen kandidaatin tutkinto Bachelor of Arts (Theatre and Drama) Teatteritaiteen maisterin tutkinto Master of Arts (Theatre and Drama) Teatteritaiteen lisensiaatin tutkinto Licentiate of Arts (Theatre and Drama) Teatteritaiteen tohtorin tutkinto Doctor of Arts (Theatre and Drama), TaY, TaY, TaY, TaY TEKNIIKAN ALA Tekniikan kandidaatin tutkinto Bachelor of Science (Technology)/(Architecture) AYO, LTY, OY, TTY, TY, VY, ÅA

9 Arkkitehdin tutkinto Master of Science (Architecture) Diplomi-insinöörin tutkinto Master of Science (Technology) Maisema-arkkitehdin tutkinto Master of Science (Landscape Architecture) Tekniikan lisensiaatin tutkinto Licentiate of Science (Technology)/(Architecture) Tekniikan tohtorin tutkinto Doctor of Science (Technology)/(Architecture) Energiatekniikka Informaatioteknologia Konetekniikka Prosessitekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka Tuotantotalous Teknis-luonnontieteellinen ala Materiaalitekniikka Rakentamistekniikka Ympäristötekniikka Arkkitehtuuri Maisema-arkkitehtuuri AYO, OY, TTY AYO, LTY, OY, TTY, TY, VY, ÅA AYO AYO, LTY, OY, TTY, TY, VY, ÅA AYO, LTY, OY, TTY, TY, VY, ÅA AYO, LTY, TTY, VY AYO, LTY, OY, TTY, TY, ÅA AYO, LTY, OY, TTY AYO, LTY, OY, ÅA AYO, LTY, OY, TTY, VY AYO, LTY, OY, TTY AYO, LTY, TTY AYO, TTY AYO, TTY AYO, LTY, OY, TTY AYO, OY, TTY AYO TEOLOGIAN ALA Teologian kandidaatin tutkinto Bachelor of Theology Teologian maisterin tutkinto Master of Theology Teologian lisensiaatin tutkinto Licentiate of Theology Teologian tohtorin tutkinto Doctor of Theology, ISY, ÅA, ISY, ÅA, ISY, ÅA, ISY, ÅA TERVEYSTIETEIDEN ALA Terveystieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Health Sciences Terveystieteiden maisterin tutkinto Master of Health Sciences Terveystieteiden lisensiaatin tutkinto Licentiate of Health Sciences ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA

10 Terveystieteiden tohtorin tutkinto Doctor of Health Sciences Kuntoutustieteet Terveystieteet Kliininen laboratoriotiede Radiografia ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA ISY, JY ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA OY OY YHTEISKUNTATIETEELLINEN ALA Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Administrative Sciences, (SSKH), ISY, JY, LY, TaY, TY, VY, ÅA Valtiotieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Social Sciences Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Social Sciences Hallintotieteiden maisterin tutkinto Master of Administrative Sciences Valtiotieteiden maisterin tutkinto Master of Social Sciences Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Master of Social Sciences Hallintotieteiden lisensiaatin tutkinto Licentiate of Administrative Sciences Valtiotieteiden lisensiaatin tutkinto Licentiate of Social Sciences Yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinto Licentiate of Social Sciences Hallintotieteiden tohtorin tutkinto Doctor of Administrative Sciences Valtiotieteiden tohtorin tutkinto Doctor of Philosophy (Social Sciences) Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto Doctor of Philosophy (Social Sciences) Sosiaalitieteet ja sosiaalityö Valtiotieteet ja hallintotieteet Kansantaloustiede Viestintätieteet Kognitiotiede, (SSKH), ISY, JY, LY, TaY, TY, ÅA 5, JY, LY, TaY, TY, VY, ÅA, ISY, JY, LY, TY, ÅA, JY, OY, TaY, TY, VY, ÅA 5 vain sosiaalitieteet

11

12 LUONNOS Liitettäväksi hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi ammattikorkeakoululain, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 26 ja 48 :n sekä yliopistolain 7 ja 76 :n muuttamisesta YLEISPERUSTELUT 2 Nykytila 2.1 Lainsäädäntö ja käytäntö Yliopistojen koulutusvastuun sääntely Yliopistolain (558/2009) 7 :n 3 momentin mukaan yliopistoissa suoritettavista tutkinnoista sekä siitä, mitä tutkintoja kussakin yliopistossa voidaan suorittaa (koulutusvastuu), säädetään valtioneuvoston asetuksella. Tarkemmasta koulutusvastuun jakautumisesta yliopistojen kesken, esimerkiksi siitä, mitä koulutusohjelmia kussakin yliopistossa on, säädetään yliopistojen esityksestä opetusministeriön asetuksella. Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004; jäljempänä tutkintoasetus) liitteenä on luettelo yliopistojen koulutusaloista, tutkintojen nimistä ja yliopistoista, joissa tutkintoja voidaan suorittaa. Asetuksen luettelo määrittelee sen, millä koulutusaloilla ja millä tutkintonimikkeillä kukin yliopisto järjestää alempiin ja ylempiin korkeakoulututkintoihin ja sekä tieteellisiin tai taiteellisiin jatkotutkintoihin johtavaa koulutusta. Tutkintoasetuksen koulutusvastuusääntelyä täsmennetään yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista annetussa opetusministeriön asetuksessa (568/2005; jäljempänä koulutusvastuuasetus). Koulutusvastuuasetuksen mukaan koulutusvastuun täsmentämisellä tarkoitetaan sitä, minkä alojen, oppiaineryhmien ja oppiaineiden syventäviä opintoja yliopistot voivat järjestää humanistisella, kasvatustieteellisellä, luonnontieteellisellä, yhteiskuntatieteellisellä ja terveystieteiden alalla sekä sitä, kuinka opettajankoulutuksen tehtävät on jaettu yliopistojen välillä. Asetuksen mukaan yliopisto ei voi näillä koulutusaloilla aloittaa syventävien opintojen järjestämistä eikä luopua alan, oppiaineryhmän tai oppiaineen syventävien opintojen järjestämisestä ilman asetuksen muutosta. Asetuksessa säädetään lisäksi yliopistojen koulutusohjelmista kuvataiteen, tanssin, teatterin ja musiikin alalla sekä taideteollisella ja teknillistieteellisellä alalla. Asetuksessa on myös säännös sosiaalityön koulutusta järjestävistä yliopistoista sekä säännökset erikoistumiskoulutuksista ja siitä, mitä erikoistumiskoulutusten aloja kussakin yliopistossa on.

13 Ylempään korkeakoulututkintoon johtavista alemman korkeakoulututkinnon tasoon pohjautuvista koulutusohjelmista, joihin on erillinen valinta eli niin sanotuista maisteriohjelmista säädetään erikseen yliopistojen maisteriohjelmista annetussa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1306/2010; jäljempänä maisteriohjelma-asetus). Maisteriohjelma-asetuksen mukaan uuden maisteriohjelman aloittaminen, asetukseen kirjatun maisteriohjelman lopettaminen tai maisteriohjelman olennainen muutos edellyttää asetuksen muutosta, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö tekee yliopiston esityksestä. Yliopistojen koulutusvastuut on jaettu 21 nimettyyn koulutusalaan, jotka perustuvat opetushallinnon 1995 koulutusalaluokituksen opintoalaluokitukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistojen ohjaus ja seuranta perustuu edellä mainittuun koulutusluokitukseen. Esimerkiksi yliopistojen sopimuksissa kaudelle tutkintotavoitteiden asettamisessa on käytetty opetushallinnon 1995 koulutusalaluokituksen opintoalaluokitusta. Valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille nuorten koulutuksen aloittajatavoitteet on asetettu koulutussektoreittain (ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulu ja yliopisto) koulutusaloittain ja opintoaloittain opetushallinnon 2002 koulutusalaluokituksen mukaan. Kansainvälisesti koulutusta luokitellaan Unescon ISCED-koulutusluokituksella. ISCEDkoulutusalaluokitusta uudistetaan parhaillaan. Tavoitteena on, että uusi luokitus hyväksyttäisiin Unescon yleiskokouksessa vuoden 2013 loppupuolella. Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on, että koulutusvastuusäädösten toteutumista olisi mahdollisimman yksinkertaista seurata uudella tilastoluokituksella, ja että tämä mahdollistaisi nykyistä yksinkertaisempien ja vähemmän työtä vaativien tietojärjestelmien toteuttamisen. 2.3 Nykytilan arviointi Yliopistojen koulutusvastuun sääntely Yliopistojen koulutusvastuiden määrittely kuuluu valtion korkeakoulupolitiikan ydinalueeseen ja sillä varmistetaan riittävä koulutustarjonta kaikilla aloilla ottaen huomioon muun muassa ikäluokkakehitys ja aluepoliittiset näkökulmat. Yhteiskunta sekä työ- ja elinkeinoelämä muuttuvat jatkuvasti. Koulutuksella pyritään vastaamaan muutokseen ja tuottamaan tarvittavaa osaamista tulevaisuuden tarpeisiin. Yliopistoja koskevat nykyiset koulutusalamäärittelyt eivät vastaa niitä muutoksia, joita korkeakoulutuksen, elinkeinoelämän ja tieteen kentällä on tapahtunut. Työelämä edellyttää yhä monipuolisempaa osaamista ja tutkimus ja opetus ovat monitieteistyneet. Yliopistojen nykyisellä koulutusvastuiden sääntelyllä on tavoiteltu sitä, että koulutustarjonta olisi riittävää ja koordinoitua ja että yliopistojen välinen tehtäväjako olisi selkeä. Koulutusvastuiden sääntely ei ole täysin pystynyt vastaamaan näihin tavoitteisiin. Sääntely on osin liian yksityiskohtaista eikä yliopistojen ohjauksella ole kaikilta osin voitu reagoida muutoksiin riittävästi. Yliopistosektorilla koulutusvastuista on säädetty pitkälti vakiintuneiden tieteenala- ja tiedekuntajaon pohjalta. Yhteiskunnan muutoksiin vastaamiseksi ja toimintansa kehittämiseksi korkeakoulut ovat muuttamassa sisäisiä rakenteitaan tiedekuntiin ja aloihin pohjautuvasta

14 rakenteesta kohti laajempia hallinnollisia kokonaisuuksia. Yliopistot ovat kehittämässä koulutusrakenteitaan siten, että alemmat korkeakoulututkinnot muodostavat laaja-alaisempia kokonaisuuksia ja tarkempi eriytyminen tapahtuu maisterivaiheessa. Uudet rakenteet luovat paineita myös yliopistojen koulutusvastuiden sääntelyyn. Yliopistot ovat siirtyneet kaksiportaiseen perustutkintojen rakenteeseen vuodesta 2005 lähtien. Nykyinen yliopistojen koulutusvastuiden sääntely pohjautuu ennen tutkinnonuudistusta voimassa olleeseen tutkintorakenteeseen. Koska koulutusvastuiden tarkempi sääntely yliopistossa koskee ainoastaan syventäviä opintoja, alemman ja ylemmän tutkinnon sääntely ei ole selkeää eikä yhdenmukaista. Myös kolmannen syklin, korkeakoulujen tieteellisen ja taiteellisen jatkokoulutuksen, sääntely eroaa ylempien korkeakoulujen sääntelystä. Osittain useasta eri asetuksesta johtuen yleiskuvan saaminen yliopistojen koulutusvastuista on vaikeaa. Yliopistojen tutkintoasetuksessa säädetään, millä koulutusaloilla ja millä tutkintonimikkeillä yliopistot järjestävät korkeakoulututkintoihin johtavaa koulutusta. Koulutusvastuuasetuksessa säädetään lisäksi minkä alojen, oppiaineryhmien ja oppiaineiden syventäviä opintoja yliopistot järjestävät eräillä koulutusaloilla. Maisteriohjelma-asetuksessa säädetään erikseen yliopistojen maisteriohjelmista. Alkuperäinen tarve maisteriohjelmien erilliselle sääntelylle liittyi kaksiportaiseen perustutkintojen rakenteeseen siirtymiseen ja maisteriohjelmarakenteen käynnistämisvaiheen valtakunnallisen koordinoinnin tarpeeseen. Kaksiportaisen tutkintorakenteen vakiintuessa koordinoinnin tarve on vähentynyt. Lisäksi asetusta päivitettäessä yliopistojen koulutusvastuiden ja maisteriohjelma-asetuksen välinen suhde on osoittautunut vaikeasti hahmotettavaksi. Yliopistojen koulutusvastuiden sääntelyssä on pitkän ajan kuluessa syntyneitä rakenteita. Osittain johtuen siitä, että koulutusvastuiden täsmentämisestä voidaan säätää ainoastaan yliopiston esityksestä, eri aikoina sääntelyyn on lisätty erilaisia ulottuvuuksia kulloinkin vallitsevien erilaisten tarpeiden pohjalta eikä koulutusvastuun sääntelyä ole voitu tarkastella kokonaisuutena. Tämä on johtanut muun muassa siihen, että samansisältöistä koulutusta voi olla useilla koulutusaloilla, joita säännellään eri tavalla. Myös korkeakoulujen päätöksenteon vahvistamisen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksen kehittämisen näkökulmista nykyinen koulutusvastuusäätely näyttäytyy paikoin hyvin yksityiskohtaisena ja kokonaisuutta katsoen epäyhtenäisenä. Nykyistä luokittelua ei voida pitää läpinäkyvänä eikä helposti ymmärrettävänä. 3 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset 3.1 Tavoitteet Yliopistojen koulutusvastuusääntelyn uudistamisen tarkoituksena on turvata riittävä koulutustarjonta kaikilla aloilla yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti sekä varmistaa yliopistokoulutuksen tarkoituksenmukainen mitoitus ja voimavarojen optimaalinen kohdentaminen. Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää koulutusvastuiden määrittelyjä ja tehdä ne nykyistä ymmärrettävämmiksi ja läpinäkyvämmiksi. Tarkoitus on muodostaa korkeakoulujärjestelmästä

15 myös koulutusvastuiden osalta helposti hahmotettava kokonaisuus. Samalla on tarkoitus vahvistaa korkeakoulusektoreiden ja korkeakoulujen erilaisia profiileja ja työnjakoa. Koulutusvastuiden uuden määrittelyn tavoitteena on myös antaa yliopistoille autonomiansa puitteissa nykyistä paremmat mahdollisuudet toteuttaa eri tieteen- ja koulutusaloja yhdistäviä kokonaisuuksia ja vahvistaa yliopistojen mahdollisuuksia vastata yhteiskunnan osaamistarpeisiin, tieteen muutoksiin sekä profiloitua vahvuusalueilleen Keskeiset esitykset Yliopistojen koulutusvastuiden sääntely on tarkoitus uudistaa kokonaisuudessaan siten, että se turvaisi koulutustarjonnan kaikilla aloilla yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti ja olisi samalla nykyistä selkeämpi ja läpinäkyvämpi. Tässä tarkoituksessa yliopistolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että yliopistojen koulutusvastuiden täsmentäminen opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella ei edellyttäisi yliopiston esitystä Esityksen vaikutukset 4.4. Yhteiskunnalliset vaikutukset Yliopistojen koulutusvastuun nykyistä joustavampi määrittely vahvistaisi korkeakoulujen autonomiaa ja kykyä vastata yhteiskunnan koulutustarpeisiin. Koulutustehtävien ja koulutusvastuiden nykyistä selkeämpi määrittely varmistaisi riittävän koulutustarjonnan kaikilla aloilla Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen ----

16 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1.3. Yliopistolaki 7. Tutkinnot ja muu koulutus sekä tutkintorakenne. Pykälän 3 momentin mukaan yliopistoissa suoritettavista tutkinnoista, tutkintojen tavoitteista, opintojen rakenteesta ja muista opintojen perusteista sekä siitä, mitä tutkintoja kussakin yliopistossa voidaan suorittaa (koulutusvastuu), annettaisiin tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella, kuten nykyisinkin. Samoin yliopistoissa suoritettavien korkeakoulututkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädettäisiin nykyiseen tapaan valtioneuvoston asetuksella. Koulutusvastuun tarkemmasta jakautumisesta yliopistojen kesken, erikoistumisalojen aloista ja koulutusohjelmista sekä siitä, mitä erikoistumiskoulutusten aloja ja koulutusohjelmia kussakin yliopistossa on, säädettäisiin opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. Yliopistojen koulutusvastuun täsmentäminen ei edellyttäisi yliopiston esitystä, jotta opetus- ja kulttuuriministeriö voisi säännellä yliopistojen koulutusvastuita kokonaisuutena ja siten varmistaa riittävän koulutustarjonnan kaikilla aloilla yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti. Vaikka yliopistojen koulutusvastuun täsmentäminen ei jatkossa edellyttäisikään yliopiston esitystä, yksittäisen yliopiston koulutusvastuun täsmentämistä koskevat muutokset perustuisivat lähtökohtaisesti yliopiston omaan aloitteeseen vastaavaan tapaan kuin valtioneuvoston asetuksella säädettävään tutkintokohtaiseen koulutusvastuuseen tehtävät muutokset. 76. Erityistehtävät. Pykälän 1 momentin mukaan Åbo Akademin tulee erityisesti tyydyttää ruotsinkielisen väestön koulutus- ja tutkimustarpeita sekä ottaa toiminnassaan huomioon maan kaksikielisyys. Åbo Akademin erityistehtäväksi säädettäisiin lisäksi ruotsinkielisen ammatillisen opettajankoulutuksen järjestäminen. Säännös sisältyy nykyisin ammatillisesta opettajankoulutuksesta annetun lain (356/2003) 1 :n 3 momenttiin. Mainittu laki esitetään kumottavaksi ammattikorkeakoulu-uudistuksen yhteydessä. 2 Tarkemmat säännökset ja määräykset Ehdotettavan yliopistolain 7 :n 3 momentin mukaan yliopistoissa suoritettavista tutkinnoista, tutkintojen tavoitteista, opintojen rakenteesta ja muista opintojen perusteista sekä siitä, mitä tutkintoja kussakin yliopistossa voidaan suorittaa (koulutusvastuu), annettaisiin tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Koulutusvastuun tarkemmasta jakautumisesta yliopistojen kesken, erikoistumisalojen aloista ja koulutusohjelmista sekä siitä, mitä erikoistumiskoulutusten aloja ja koulutusohjelmia kussakin yliopistossa on, säädettäisiin opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen ja yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoitumiskoulutuksista annetun opetusministeriön asetuksen koulutusvastuusäännökset on tarkoitus uudistaa vuoden 2013 aikana heti kun esityksen mukainen yliopistolain muuttamista koskeva laki on hyväksytty. Samassa yhteydessä maisteriohjelma-asetuksesta on tarkoitus luopua. Asetukset tulisivat voimaan samanaikaisesti ehdotettavan lain kanssa 1 päivänä tammikuuta 2014.

17 Asetusten valmistelussa on tarkoitus ottaa huomioon parhaillaan uudistettavana oleva ISCEDkoulutusalaluokitus. Yliopistojen koulutusvastuita selkeytettäisiin ja ne tehtäisiin nykyistä ymmärrettävämmiksi ja läpinäkyvämmiksi. Koulutusvastuut on tarkoitus määritellä mahdollisimman joustaviksi, jolloin yliopistoilla olisi autonomiansa puitteissa nykyistä paremmat mahdollisuudet toteuttaa eri tieteen- ja koulutusaloja yhdistäviä kokonaisuuksia ja samalla vastata yhteiskunnan osaamistarpeisiin, tieteen muutoksiin sekä profiloitua vahvuusalueilleen. Samalla on tarkoitus huolehtia siitä, että riittävä koulutustarjonta turvataan kaikilla aloilla yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti ja varmistetaan yliopistokoulutuksen tarkoituksenmukainen mitoitus ja voimavarojen optimaalinen kohdentaminen.

18 Lakiehdotus Laki yliopistolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yliopistolain (558/2009) 7 :n 3 momentti ja 76 :n 1 momentti seuraavasti: Tutkinnot ja muu koulutus sekä tutkintorakenne Yliopistoissa suoritettavista tutkinnoista, tutkintojen tavoitteista, opintojen rakenteesta ja muista opintojen perusteista sekä siitä, mitä tutkintoja kussakin yliopistossa voidaan suorittaa (koulutusvastuu), säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Yliopistoissa suoritettavien korkeakoulututkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Koulutusvastuun tarkemmasta jakautumisesta yliopistojen kesken, erikoistumiskoulutusten aloista ja koulutusohjelmista sekä siitä, mitä erikoistumiskoulutusten aloja ja koulutusohjelmia kussakin yliopistossa on, säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. 76 Erityistehtävät Åbo Akademin, jäljempänä akatemia, tulee erityisesti tyydyttää ruotsinkielisen väestön koulutus- ja tutkimustarpeita sekä toiminnassaan ottaa huomioon maan kaksikielisyys. Akatemialla on ruotsinkielisen ammatillisen opettajankoulutuksen järjestämisvastuu Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.