Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA

Samankaltaiset tiedostot
Johdat us eläinplankt onin maail maan

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

ELÄINPLANKTON KAISA HUTTUNEN

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Vesijärven ötököitä. kasveja

Esityksen sisältö: Kasviplanktonlajiston tunnistus. o Yleistä tietoa levistä mitä levät ovat levien ekologiaa

Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti Jukka Koski-Vähälä, Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys Heikki Mäkinen, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen

Itämeri. Murtovesi. Murtovesi aiheuttaa eliöstölle poikkeavat sopeutumis vaatimukset mutta myös -mahdollisuudet.

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011

Mikroroskat meriympäristössä. Outi Setälä

Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

Veden laatu hyvä viime vuonna, uudet hankkeet tuovat suojelutyöhön entistäkin laajemmat toimijaverkostot

Itämeri tietopaketti Kasviplankton - sinilevät. SYKE päivitetty 10/2018 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy

Bakteeri onkin kaveri - ja luonto kiittää -

Mikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät

Sinilevä haitaksi vai hyödyksi?

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti

Mitä levätilanne ja näkösyvyys kertovat vesistön tilasta?

Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus

Trofiakaskadit: virtavedet

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA Taustaa

Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

REHEVÖITYNEIDEN JÄRVIEN RAVINTOKETJUKUNNOSTUS JA HOITO

Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin

OMAN VESISTÖN SEURANTAKURSSI

Littoistenjärven kirkastaminen ja Loppijärvi

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Lempellonjärvi, Janakkala

Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

JÄNNITTÄVÄT JÄRVET. Kerhosuunnitelma LUMA-koulutus 2017 Tuuli Laukkanen

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Vaeltaako merelle vai ei - taimenten dilemma. Marie Nevoux, INRA, UMR Ecology and Ecosystem Health Tornionjoki Valley, June 2019

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010

Keskeisiä käsitteitä: Järvet Suomessa. Seisovan (makean)veden ekosysteemit: Järvi vai lampi? Lammet ja järvet pohjaeläimet ja eläinplankton

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Tiedote Julkaisuvapaa klo Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh

Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän)

Tammelan Kaukjärven, Mustialanlammen, Kuivajärven ja Pyhäjärven tila ja veden laatu

Luonnonolosuhteista lisäarvoa kotimaiselle kalalle (sisävesien muikku, silakka ja kasvatettu kirjolohi)

MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA?

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Suojellaan yhdessä meriämme!

Pyhäjärven hoitokalastus

BIOS 3 jakso 3. Ympäristömyrkyt

Kasviplanktoninkevätmaksiminkehitys VesijärvenEnonselällä

Pallokalat lemmikkeinä. Sanna Hagelberg & Mika Jalava

2. Kuvittele, että sukellat delfiinin kanssa meren syvyyksiin. Mitä näet? Piirrä näkemäsi delfiinin silmin.

Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä?

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa

Pintavesien laatu. Olli Varis

Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus

Anu Suonpää, , Vihdin vesistöpäivä

ILMASTONMUUTOKSEN VESISTÖVAIKUTUKSET

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017


Ähtärinjärven tila ja kuormitus

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

Talousveteen liittyvät terveysriskit

OIKEAT VÄLINEET VEDEN ÄÄRELLE

Järvet jaetaan järvityyppeihin:

Veden happamuuden mittaaminen ph-tabletilla

Jäälinjärvi-seminaari klo 9.00

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU?

Pintavesien laatu. Mitä pintavesien laadulla ja vedenlaatuongelmilla tarkoitetaan?

merikalat, krilli, mäti, soijalesitiini, hiiva-autolysaatti, mikrolevät, kalan gelatiini, mustekalajauho, hydrogenoitu kasvirasva

Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl

Opettajan. ABCs. Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen

Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke

KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Bioteknologia BI5. Mikrobit

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!

Transkriptio:

Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA

Plankton -plankton ryhmät ovat kasvi ja eläinplankton. -planktonleviä ovat muun muassa piilevät ja viherlevät. -planktoneliöt keijuvat vedessä. Keijumista helpottaa esimerkiksi litteä ja leveä muoto, kaasukuplat tai öljypisarat. -planktonlevistä viher- ja sinilevät tuottavat yhteyttäessään happea. Kaikki planktonlevät ovat järven ravintoketjun alku. -eläinplankton on kalanpoikasten ravintoa.

Miten plankton toimii? Tara-tutkimusaluksella on saatu selville uusia asioita planktonista (tiedetuubi.fi) On saatu selville, että suurin osa planktonista on parasiitteja eli ne elävät toistensa avulla ja kustannuksella kierrättäen ravinteita meressä takaisin ravintoketjuun. Planktonin määrä ja koostumus riippuvat meriveden lämpötilasta, happamuudesta ja ravinnepitoisuudesta. Tärkein tekijä on lämpötila

Vuodenaikaisvaihtelut Kevät: viileää vettä suosivien piilevien määrä lisääntyy nopeasti, koska piitä huuhtoutuu kevättulvien mukana vesistöihin. Piilevien lisäksi merialueellamme kevätkukinnan voivat muodostaa panssarilevät. Nopeasti lisääntyvä leväyhteisö kuluttaa kuitenkin pian ravinteet niin vähiin, että ravinteiden määrä alkaa rajoittaa tuotantoa. Piilevillä piin loppuminen vedestä tekee lisääntymisen mahdottomaksi. Syksy: syksyn tullen tuulet ja veden jäähtyminen saavat aikaan täyskierron vesistössä, se tuo ravinteita pohjasta samalla kun syyssateet huuhtovat niitä maalta vesistöihin. Talvi: jään alla, pimeässä ja kylmässä viihtyvät vain muutamat kasviplanktonlajit, ne ovat yleensä pieniä ja liikkuvia.

Kasviplankton Kasviplankton kykenee itse tuottamaan oman energiansa yhteyttämällä auringonvalon avulla. Kasviplanktonin määrä maailman makeissa vesissä on valtava. Tästä johtuen niillä on suuri merkitys osana ravintoketjua. Kasviplanktoniin kuuluvat mm. Viherlevät Piilevät Sinilevät Osa kasviplanktoneista tuottaa myrkkyä.

Eläinplankton Eläinplankton puolestaan saa energiansa käyttämällä ravintonaan kasviplanktonia tai muita eläinplanktoneita. Eläinplanktoniin kuuluu hyvin pienet toisenvaraiset vedessä elävät eliöt. Osa niistä on yksisoluisia alkueläimiä, kuten ripsieläimet. Eläinplanktoniin kuuluvat myös monisoluisia pienikokoisia äyriäisiä, kuten hankajalkaisia ja vesikirppuja. Myös rataseläimet kuuluvat eläinplanktoniin.

Sinilevät Sinilevät ovat yksisoluisia, jotka voivat esiintyä rihmamaisina solurykelminä eli yhdyskuntina. Rihmakimput näyttävät vedessä paljain silmin katsottuna sinivihreiltä, ruskeilta tai kellertäviltä hiutaleilta. Osa sinilevälajeista on myrkyllisiä. Myrkky vapautuu levien rikkoutuessa esim. heittäessä vettä kiukaalle. Sisältävät maksa- ja hermomyrkkyä.

Hankajalkainen Äyriäinen, jonka pituus on n. 1mm Sillä on tuntoantennat, yksisilmä ja hankajalat Niillä on monta muodonvaihdosta, joiden aikana ne vaihtavat kuorensa. Ne ovat tärkeää kalojen ravintoa.

Vesikirppu Äyriäinen, jonka pituus on 1-2 mm. Monella vesikirppulajilla on takkimainen selkäkilpi, kaulamainen painauma ja otsapiikki. Voivat lisääntyä ilman hedelmöitystä. Syövät kasvi- ja eläinplanktonia.

Tohvelieläin Yksisoluinen Kuuluu ripsieläimiin Pituus n.0,1-0,3 mm Pintaa peittävät ripset, joita se käyttää liikkumiseen. Sillä on solusuu ja hylkyaukko Erilaisia solueläimiä ovat mm. tuma ja ravintorakko.

Planktonien luokittelut Megaplankton (>20 cm) -suuret meduusat. Makroplankton (0,2 20 cm) -meduusat, kampamaneetit, krillit, massiäyriäiset. Mesoplankton (0,2 2- mm) äyriäiset (mm. hankajalkaiset, vesikirput), kelluva kalanmäti, kalanpoikaset, nuolimadot, pienet meduusat. Mikroplankton (20 200 ) suuremmat piilevät ja panssarilevät, rataseläimet, alkueläimet, äyriäisten munat ja toukat. Nanoplankton (2 20 ) ripsieläimet, piilevät, alkueläimet. Pikoplankton (0,2 2 ) -bakteerit, sinilevät. Femtoplankton (0,02 0,2 ) virukset. μm= Mikrometri metrin Miljoonasosa ja Millimetrin tuhannesosa Makean veden eläinplanktonin pääryhmiä ovat alkueläimet, rataseläimet, vesikirppu sekä hankajalkaiset.

Omat tutkimustulokset Kasviplankton: viherlevä, piilevä, kierteisrihmalevä Eläinplankton: rataseläin, siimaeliö, vesikirppu yhteenveto: tämä pienimuotoinen tutkimus edustaa tyypillistä syksyisen järven planktontilannetta, erityisesti kasviplanktonin lisääntynyt määrä.