Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA
Plankton -plankton ryhmät ovat kasvi ja eläinplankton. -planktonleviä ovat muun muassa piilevät ja viherlevät. -planktoneliöt keijuvat vedessä. Keijumista helpottaa esimerkiksi litteä ja leveä muoto, kaasukuplat tai öljypisarat. -planktonlevistä viher- ja sinilevät tuottavat yhteyttäessään happea. Kaikki planktonlevät ovat järven ravintoketjun alku. -eläinplankton on kalanpoikasten ravintoa.
Miten plankton toimii? Tara-tutkimusaluksella on saatu selville uusia asioita planktonista (tiedetuubi.fi) On saatu selville, että suurin osa planktonista on parasiitteja eli ne elävät toistensa avulla ja kustannuksella kierrättäen ravinteita meressä takaisin ravintoketjuun. Planktonin määrä ja koostumus riippuvat meriveden lämpötilasta, happamuudesta ja ravinnepitoisuudesta. Tärkein tekijä on lämpötila
Vuodenaikaisvaihtelut Kevät: viileää vettä suosivien piilevien määrä lisääntyy nopeasti, koska piitä huuhtoutuu kevättulvien mukana vesistöihin. Piilevien lisäksi merialueellamme kevätkukinnan voivat muodostaa panssarilevät. Nopeasti lisääntyvä leväyhteisö kuluttaa kuitenkin pian ravinteet niin vähiin, että ravinteiden määrä alkaa rajoittaa tuotantoa. Piilevillä piin loppuminen vedestä tekee lisääntymisen mahdottomaksi. Syksy: syksyn tullen tuulet ja veden jäähtyminen saavat aikaan täyskierron vesistössä, se tuo ravinteita pohjasta samalla kun syyssateet huuhtovat niitä maalta vesistöihin. Talvi: jään alla, pimeässä ja kylmässä viihtyvät vain muutamat kasviplanktonlajit, ne ovat yleensä pieniä ja liikkuvia.
Kasviplankton Kasviplankton kykenee itse tuottamaan oman energiansa yhteyttämällä auringonvalon avulla. Kasviplanktonin määrä maailman makeissa vesissä on valtava. Tästä johtuen niillä on suuri merkitys osana ravintoketjua. Kasviplanktoniin kuuluvat mm. Viherlevät Piilevät Sinilevät Osa kasviplanktoneista tuottaa myrkkyä.
Eläinplankton Eläinplankton puolestaan saa energiansa käyttämällä ravintonaan kasviplanktonia tai muita eläinplanktoneita. Eläinplanktoniin kuuluu hyvin pienet toisenvaraiset vedessä elävät eliöt. Osa niistä on yksisoluisia alkueläimiä, kuten ripsieläimet. Eläinplanktoniin kuuluvat myös monisoluisia pienikokoisia äyriäisiä, kuten hankajalkaisia ja vesikirppuja. Myös rataseläimet kuuluvat eläinplanktoniin.
Sinilevät Sinilevät ovat yksisoluisia, jotka voivat esiintyä rihmamaisina solurykelminä eli yhdyskuntina. Rihmakimput näyttävät vedessä paljain silmin katsottuna sinivihreiltä, ruskeilta tai kellertäviltä hiutaleilta. Osa sinilevälajeista on myrkyllisiä. Myrkky vapautuu levien rikkoutuessa esim. heittäessä vettä kiukaalle. Sisältävät maksa- ja hermomyrkkyä.
Hankajalkainen Äyriäinen, jonka pituus on n. 1mm Sillä on tuntoantennat, yksisilmä ja hankajalat Niillä on monta muodonvaihdosta, joiden aikana ne vaihtavat kuorensa. Ne ovat tärkeää kalojen ravintoa.
Vesikirppu Äyriäinen, jonka pituus on 1-2 mm. Monella vesikirppulajilla on takkimainen selkäkilpi, kaulamainen painauma ja otsapiikki. Voivat lisääntyä ilman hedelmöitystä. Syövät kasvi- ja eläinplanktonia.
Tohvelieläin Yksisoluinen Kuuluu ripsieläimiin Pituus n.0,1-0,3 mm Pintaa peittävät ripset, joita se käyttää liikkumiseen. Sillä on solusuu ja hylkyaukko Erilaisia solueläimiä ovat mm. tuma ja ravintorakko.
Planktonien luokittelut Megaplankton (>20 cm) -suuret meduusat. Makroplankton (0,2 20 cm) -meduusat, kampamaneetit, krillit, massiäyriäiset. Mesoplankton (0,2 2- mm) äyriäiset (mm. hankajalkaiset, vesikirput), kelluva kalanmäti, kalanpoikaset, nuolimadot, pienet meduusat. Mikroplankton (20 200 ) suuremmat piilevät ja panssarilevät, rataseläimet, alkueläimet, äyriäisten munat ja toukat. Nanoplankton (2 20 ) ripsieläimet, piilevät, alkueläimet. Pikoplankton (0,2 2 ) -bakteerit, sinilevät. Femtoplankton (0,02 0,2 ) virukset. μm= Mikrometri metrin Miljoonasosa ja Millimetrin tuhannesosa Makean veden eläinplanktonin pääryhmiä ovat alkueläimet, rataseläimet, vesikirppu sekä hankajalkaiset.
Omat tutkimustulokset Kasviplankton: viherlevä, piilevä, kierteisrihmalevä Eläinplankton: rataseläin, siimaeliö, vesikirppu yhteenveto: tämä pienimuotoinen tutkimus edustaa tyypillistä syksyisen järven planktontilannetta, erityisesti kasviplanktonin lisääntynyt määrä.