Metsän uudistaminen
Uudistamiskypsyys -Metsänhoitosuosituksissa uudistamisen ajankohta määritellään puuston järeyden perusteella -Puuston pohjapinta-alalla painotettu keskiläpimitta -Epätasaisissa, hoitamattomissa metsiköissä voidaan käyttää puuston ikää uudistamisajankohdan määrittelyyn -Uudistamisajankohdan suositusalue on aikaisempaa laajempi hoidettujen viljelymetsien nopea kehitys mäntytukin reaalinen hintakehitys erilaiset kasvatustavoitteet järeän mäntytukin kasvatus nykyisillä hintasuhteilla kannattavaa vain alhaisella 1-2 %:n tuotto-vaatimuksella tai jos tukkipuulle korkea laatuhinnoittelu metsänomistajan erilaiset odotukset ja tavoitteet.
Metsänhoitosuositusten aluejako Metsän kasvuolosuhteet vaihtelevat maan eri osissa Metsänhoitosuositusten toimenpide-ehdotuksissa huomioidaan alueelliset eroavaisuudet Suositusten aluejako perustuu kasvukauden pituuteen, joka määritetään tehollisella lämpösummalla
Suositusten aluejako - perustuu lämpösummaan
Uudistuskypsyys puuston järeyden perusteella Väli-Suomi: Lämpösumma 1000-1200 d.d. Läpimitta cm 2006 alkaen (Poistunut metsälaista) Mänty, MT 24-28 Mänty, VT 23-27 Mänty, CT 22-25 Kuusi, OMT 26-30 Kuusi, MT 25-28 Rauduskoivu, OMT 27-30 Rauduskoivu, MT 26-28 Hieskoivu 22-25
Esimerkkejä yksittäisten puiden tilavuuksista Läpimitta Pituus Tilavuus cm m dm 3 Mänty 20 20 300 Mänty 26 20 (25) 499 (588) Mänty 38 20 (25) 1050 (1239) Kuusi 20 20 323 Kuusi 26 20 (25) 503 (665) Kuusi 40 20 (25) 1001 (1313) Koivu 20 20 290 Koivu 27 20 (25) 506 (643) Koivu 40 20 (25) 1034 (1249)
Uudistuskypsyys puuston iän mukaan Väli-Suomi Keski-ikä, vuotta 2006 alkaen (Poistunut metsälaista) Mänty, MT 80-100 Mänty, VT 90-110 Mänty, CT 100-130 Kuusi, OMT 70-90 Kuusi, MT 80-100 Koivut, OMT ja MT 60-70
Suositusten käyttö Suositusten mukaisen lyhyen tai pitkän kiertoajan käyttö perustuu metsänomistajan tavoitteisiin Läpimittasuositus on ensisijainen ja sopii harvennettuihin viljelymetsiin Ikää voidaan käyttää epätasaisissa ja hoitamattomissa metsissä
Uudistaminen suositusten alarajalla Lyhentää kiertoaikaa Laskee hieman metsikön keskimääräistä puun tuotosta Järeän tukkipuun osuus hakattavasta puutavarasta jää pienemmäksi Puun myyntitulot aikaistuvat, jolloin puustoon sitoutuvan pääoman tuotto (%) kasvaa Euro-määräiset puunmyyntitulot ( /ha) pienenevät
Uudistamisajankohdan taloudelliset perusteet Esimerkkinä kuusikko Etelä-Suomi, OMT Nettotulot 18650-1300 17350 Uudistaminen - 1000 Taimikon hoito - 300 Ensiharvennus 800 2. harvennus 2850 Päätehakkuu 15000 Aika, v 0 20 40 60 80 - paras ratkaisu maksimoi nettotulojen nykyarvon
Uudistamispäätös Metsikkö suositellaan uudistettavaksi, kun se on taloudellisesti uudistuskypsä Läpimitan alarajaa käytetään, kun metsänomistajan vaihtoehtoinen sijoituskorko on vähintään 3%, muussa tapauksessa metsikön kasvattamista kannattaa jatkaa. Uudistamista suositellaan viimeistään ylemmän läpimitan täytyttyä (tuotto laskee alle 2%:n). Kasvatusta on syytä jatkaa, jos se on maiseman, virkistyskäytön, riistan tai monimuotoisuuden kannalta tärkeää.
Uudistamispäätös Uudistamispäätös on taloudellinen päätös Max. keskim. vuotuinen nettotulo (kun korkoa ei oteta huomioon) max. tukkipuun tuotos 100-160 v kiertoajalla. Max. nettotulojen nykyarvo: metsänomistajan kannattaa verrata metsän kasvatuksen taloudellista tuottoa vaihtoehtoisen sijoituksen tuottoon ja/tai hankintojen rahoitus-kustannuksiin. Jossa otetaan huomioon riskit Eri puutavaralajien kysyntä ja hintojen kehitys pitkällä tähtäimellä Bioottiset-, myrskytuho- yms. riskit, jos kiertoaikaa jatketaan taloudellista kiertoaikaa selvästi pitemmäksi?
Uudistamispäätös riskien hallinta Taloudellisten riskien hallinta Kantohintojen kehitys trendit ja vaihtelu Hintatrendillä vahva vaikutus: 1 %-yksikön muutos vastaa 1 %:n korkomuutosta Eli esimerkiksi, jos tukin hinta nousee järeyden myötä, sitä kannattaa samalla korko-vaatimuksella kasvattaa järeämmäksi Eri puutavaralajien markkinoiden ja kantohintojen kehitys pitkällä tähtäimellä Uudistettavan puulajin valinta Uudistamismenetelmän valinta puun laatu Bioottisten /abioottisten riskien hallinta Juurikääpä, myrskytuhot jne
Uudistamismenetelmän valinta Keskeiset painotukset Mäntyä männyn maille, tavoitetiheys 4000-5000 kpl/ha Kuivahkot ja kuivat kankaat pääsääntöisesti kylväen Tuoreet kankaat ja hienojakoiset maat suositellaan istutettaviksi Kuusi uudistetaan istuttamalla pääsääntöisesti mätästäen muokattuun maahan Viljelytiheys 1600-1800 kpl/ha
Kasvatustavoite jo taimikon perustamisvaiheeseen Männyllä oksan paksuus kasvaa suorassa suhteessa rungon paksuuskasvun kanssa Hyvälaatuisen tukkipuun tuottaminen vaatii suurta alkutiheyttä Maanmuokkauksella voidaan vaikuttaa luontaisten taimien ( ja lehtipuuvesakon) syntyyn Taimikon varhaishoito tärkeää Kuusella em. alempi istutustiheys Jos tavoitteena lyhyt kiertoaika Rauduskoivikot Paras tyvitukkilaatu sekametsistä
Kokonaisuuden hallinta uudistamisessa Uudistamisen suunnittelu aloitettava jo kun uudistettava puusto on vielä pystyssä Hakkuun ajoittaminen (vuosi, vuodenaika jne ) Kaadettava puusto ja puulaji uudistettava puulaji Maanmuokkausmenetelmän valinta Vesitalouden korjaus Mahdollinen heinittyminen Mahdollinen vesakoituminen HUOM! Huono kohde arvioida kustannuksia Istutuksessa taimien valinta Taimien koko Taimipaakkujen koko Kylvössä siemenen valinta Metsäkeräyssiemen Siemenviljelyssiemen
Uudistamismenetelmä kangasmailla Kasvupaikka Maalaji Männyn luontainen Männyn kylvö Männyn istutus Kuusen istutus Koivun istutus Kuiva Karkea 0 kangas Keskikarkea 0 Ä/L Kuivahko Karkea Ä/L kangas Keskikarkea Ä/L Hieno Tuore kangas Karkea Ä/L Lehtomainen kangas Keskikarkea M Ä/L Hieno Karkea M M Keskikarkea M M L/M M Hieno M
Uudistamismenetelmä turvemailla Kasvupaikka Ravinte i-suustaso Männyn luontainen Männyn kylvö Männyn istutus Kuusen luontainen Kuusen istutus Varputurvekangas 5 0/L L Puolukkaturve-kangas I 4 L L L/M M Puolukkaturve-kangas II 3 L L M 0 Mustikkaturve-kangas I 3 M Mustikkaturve-kangas II 2 0 M Ruohoturve-kangas 1-2 (0) M
Metsämaan muokkaus Etuja: -metsämaan ominaisuudet paranevat -viljelytyö helpottuu -muun kasvuston kilpailu vähenee Menetelmiä: -laikutus -äestys -mätästys -ojitusmätästys -metsäauraus
Istutus Istutustiheys: -männyllä 2000-2200 kpl/ha -kuusella 1800-2000 kpl/ha -koivulla 1600 kpl/ha Istutuspaikka: -laikutusalueella laikun reunalle -äestysalueella vaon reunalle -mätästysalueella mättäisiin Mätästys Äestys Auraus
Istutusvälineet
Luontainen uudistaminen -Parhaat tulokset männyn uudistamisessa -Kivennäismailla, kuivahkoilla kankailla tai karummilla kasvupaikoilla -Uudistamishakkuussa jätetään noin 50 runko/ha siemenpuiksi -Maanmuokkaus laikuttaen tai äestäen (joissain tapauksissa ei muokkausta)
Kylvö Kylvöllä uudistetaan -Karkeajakoisia kuivia ja kuivahkoja kankaita -puolukkaisia tai sitä karumpia turvemaita Kylvökohtia noin 4000-5000 kpl/ha Kylvökohtien valinta -Laikutetulla alueella kylvetään laikun reunalle, vältetään syvimpiä kohtia -Äestysalueella kylvetään vaon reunaan, vältetään pohjan syvimpiä kohtia -Kangasmailla kivennäismaahan ja turvemailla käännettyyn turpeeseen
Koneellinen metsän kylvö
Kylvö Koneellinen kylvö vai luontainen uudistaminen? -Kohteena kuiva kangas, pääpuulaji mänty -Uudistetaan kylväen tai luontaisesti maanmuokkauksena äestys -Luontaisessa uudistamisessa varottava siemenpuita maanmuokkauksessa -Kylväen tasaisempi muokkausjälki -Kylvössä hallittavissa siementen laatu ja itämisvarmuus (siemenvuosikierto) -Luontaisessa uudistamisessa myrskytuhoriski -Luontaisessa uudistamisessa erillinen siemenpuiden korjuu
Kylvö Koneellinen kylvö vai luontainen uudistaminen? -Laskennallinen kannattavuus: *Siemenpuut metsän parhaita puita, keskitilavuus noin 0,5 m 3 /kpl *Siemenpuita 50 kpl/ha 25 m 3 tukkipuuta jää hakkuussa *Siemenpuiden arvo 25 m 3 x 50 /m 3 = 1250 *Äestys vaaditaan molemmissa uudistamisketjuissa *Konekylvö äestyksen yhteydessä: siemenet = 200 /ha työkustannuslisä = 50 /ha YHTEENSÄ = 250 /ha
Koneellinen istutus yleistyy -Nykyisillä koneilla on jo hyvä työjäljen laatu ja riittävä kustannuskilpailukyky. Mitä enemmän istutetaan, sitä tehokkaammin se voidaan organisoida. -Hyvät kokemukset kesäistutuksesta koneistutuksen edellyttämällä pitkälle istutusajalle ei ole biologisia esteitä. -Työvoimapula realisoituu ja tulee olemaan syrjäseuduilla erityisen paha. -Metsänomistajien omatoimisuus vähenee, minkä seurauksena istutustyötä ostetaan enemmän. -Hakkuutähteiden keruu yleistyy ja helpottaa työolosuhteita. -Puunkorjuun alueurakointimalli yleistyy koneyrittäjille vastuuta myös metsänhoitotöistä.
Markkinoilla olevat istutuskoneet Bräcke Risutech Eco-Planter M-Planter
Nykytilanne Koneellisen metsänistutuksen osuus istutustyöstä tällä hetkellä max. 5 %. esim. UPM:lla jo > 30 %, joillakin alueilla ~ 50 % Istutuskoneita käytössä 30-35 kpl Markkinajohtajan (ruotsalainen Bracke) koneita ~ 30 kpl Kustannustehokkuudeltaan parasta konetta (M-Planter) käytössä 5-7 kpl Yksittäisiä kappaleita muita koneita
Koneellistamisen perusperiaatteet A.työolojen parantaminen B.työn laadun parantaminen C.tuottavuuden / kustannustehokkuuden parantaminen -ihmistä nopeammat liikkeet -työvaiheiden tekeminen yhtäaikaisesti -useiden työtehtävien yhdistäminen samaan koneeseen -joukkokäsittely -automatisointi -jatkuvatoimisuus -informaatio-, aistin-, ohjaus-, ym. teknologioiden hyödyntäminen
Bracke ja M-Planter Keskimäärin (taimia/tunti) Bracke M-Planter Ero Tehotuntituottavuus 193 262 36 % Käyttötuntituottavuus 174 236 36 % /taimi 0.34 0.26-23 %
Työvaikeustekijöiden vaikutus tuottavuuteen Kivisyys Hakkuu tähteet Kannot Bracke - --- - M-Planter ----- - ---
Harvennusmallit Harvennusvoimakkuus 6-10 m 2 /ha => 30-90 m 3 /ha Harvennus suositellaan tehtäväksi ylemmältä leimauskäyrältä ylemmälle harvennuskäyrälle ja vastaavasti alakäyrillä Harvennuskäyrät kääntyvät 18-20 metrin jälkeen vaakatasoon