KIRJALLINEN KYSYMYS 67/2002 vp Taloudellisen ajon koulutuksen järjestäminen Eduskunnan puhemiehelle Eräät autokoulut ovat ryhtyneet järjestämään kuljettajille taloudellisen ajon koulutusta. Mm. Porin kaupunki kouluttaa kaikki ja Jyväskylän kaupunki ainakin osan autonkuljettajistaan tällä tavoin. Samoin ovat tehneet eräät kuljetusliikkeet ja mm. Poliisikoulu. Myös Keski-Suomen kansanedustajat saivat taannoin tällaisen lyhytkoulutuksen eräältä jyväskyläläiseltä autokoululta. Auton ajotavalla on laskettu olevan jopa 15 %:n suuruinen vaikutus polttoaineen kulutukseen. Tällä on merkittävä vaikutus sekä polttoainelaskun maksajalle että koko kansantaloudelle. Myös liikenteen päästöjä voidaan näin alentaa merkittävästi, joten kysymyksessä on yksi tehokkaimmista yksittäisistä ympäristöpoliittisista toimenpiteistä. Taloudellisen ajon koulutus on nykyisin kuitenkin sattumanvaraista. Sitä olisi perusteltua edistää. Tällaisen koulutuksen piiriin tulisi saattaa kaikkien ajo-opetusta saavien lisäksi ne, joilla on jo ajokortti. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä sekä henkilö- että tavaraliikenteen yksityis- ja ammattikuljettajien taloudellisen ajon opetuksen laajentamiseksi kattamaan kaikki ajoluvan omaavat henkilöt? Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 2002 Toimi Kankaanniemi /kd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi Kankaanniemen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 67/2002 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä sekä henkilö- että tavaraliikenteen yksityis- ja ammattikuljettajien taloudellisen ajon opetuksen laajentamiseksi kattamaan kaikki ajoluvan omaavat henkilöt? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Kuten kysymyksen perusteluissa todetaan ajokortin suorittajat ovat vuodesta 1990 saaneet ohjausta taloudelliseen ja samalla turvalliseen sekä ympäristöä säästävään ajoon. Tänä aikana on ajokortin hankkinut runsaat 600 000 henkilöä. Ajokortin omaavien henkilöiden säännöllistä jatkokoulutusta on pohdittu pitkän aikaa, ja mm. toinen parlamentaarinen liikennekomitea vuonna 1991 esitti, että jokainen ajokortin haltija joutuisi kymmenen vuoden välein jatkokoulutukseen. Elinikäisen jatkuvan koulutuksen periaatevaatimus on esitetty myös kaikissa liikenneturvallisuustyön suunnitelmissa ja liikenneturvallisuuden lisäämistä koskevissa valtioneuvoston periaatepäätöksissä. Ajokortillisten jatko- ja täydennyskoulutus ei ole toteutunut ehdotetussa laajuudessa vapaaehtoispohjalta. Vain pieni osa ajokortillisista on hakeutunut koulutukseen, ja selvitysten mukaan valtaosa heistäkin on jo muutoinkin kiinnostunut liikenteellisten valmiuksiensa lisäämisestä ja ne, jotka koulutusta eniten tarvitsisivat pysyttelevät poissa. Taloudellisen ajotavan opettaminen on noussut voimakkaasti esiin viime vuosien aikana. Polttoainekulut erityisesti kuljettajayritysten, mutta myös yksittäisten autoilijoitten taloudessa muodostavat merkittävän osan menoista. Esimerkiksi kotitalouksien energian kulutuksesta menee 18 % liikenteeseen. Öljytuotteiden kulutuksesta koko maassa liikenteen osuus on 42 %. Näin ollen taloudellisen ajotavan opetuksen lisäämisellä saavutettaisiin sekä yritysten että yksittäisten kuluttajien kannalta huomattavia säästöjä. Samalla liikenteen päästöt vähenisivät entisestään. Vapaaehtoisen koulutuksen ja erityisesti kouluttajien koulutuksen kautta ollaan, joskin hiljalleen, saamassa yhä suurempia joukkoja koulutukseen. Yritykset ovat olleet hyvinkin aktiivisia kouluttaessaan kuljettajiaan taloudelliseen ajoon, samoin monien järjestöjen koulutukseen on hakeutunut yhä enemmän taloudellisesta ajotavasta kiinnostuneita henkilöitä. Kuitenkin nykyinen koulutus kattaa kysymyksessä ehdotetusta kaikkien ajokortin omaavien henkilöiden koulutuksesta vain murto-osan. Suomessa on voimassa tällä hetkellä 3,2 miljoonaa ajokorttia. Auton ajokortteja on voimassa 2,7 miljoonaa. Tällaisen määrän kouluttaminen taloudelliseen ajotapaan esimerkiksi kymmenen lähivuoden aikana edellyttäisi 270 000 ajokortillisen kouluttamista vuosittain. On liki mahdotonta ajatella, että edellä todettu määrä saataisiin yksilölliseen koulutukseen vuosittain, ellei koulutusresursseja todella merkittävästi lisätä. EU:n neuvostossa on parhaillaan käsiteltävänä ehdotus ammattikuljettajien koulutusta koskevaksi direktiiviksi. Sen mukaan ammattikuljetta- 2
Ministerin vastaus KK 67/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd jien tulisi osallistua määräajoin jatkokoulutukseen, jonka yhteydessä käsiteltäisiin mm. myös taloudellisen ajon kysymyksiä. Liikenne- ja viestintäministeriö pitää taloudellisen ajotavan koulutusta tärkeänä sekä ympäristön puhtauden että turvallisuuden kannalta. Määritellessään ajokortin saantiin tähtäävän kuljettajaopetuksen tavoitteita molemmat näkökohdat ovat keskeisiä. Ministeriö osallistuu yhdessä muiden viranomaisten ja organisaatioiden kanssa taloudellisempaa ajotapaa edistävään tiedotukseen ja kampanjointiin. Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2002 Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Toimi Kankaanniemi /kd undertecknade skriftliga spörsmål SS 67/2002 rd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att utvidga undervisningen i ett ekonomiskt körsätt för enskilda förare och yrkesförare i både person- och godstrafiken så att den omfattar alla innehavare av körtillstånd? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Såsom det konstateras i motiveringen till spörsmålet har de som avlägger körkort fr.o.m. 1990 fått undervisning i ett ekonomiskt och samtidigt tryggt och miljövänligt körsätt. Under denna tid har drygt 600 000 personer tagit körkort. En regelbunden vidareutbildning för körkortsinnehavare har övervägts under en längre tid och bl.a. andra parlamentariska trafikkommittén föreslog 1991 att alla körkortsinnehavare skall få vidareutbildning vart tionde år. Ett principiellt krav på en livslång fortgående utbildning har också framförts i alla planer gällande trafiksäkerhetsarbete och i de statsrådets principbeslut som gällt den ökade trafiksäkerheten. Vidare- och kompletteringsutbildningen för innehavare av körkort har inte på frivillig basis genomförts i föreslagen utsträckning. Endast en liten del av körkortsinnehavarna har sökt sig till utbildningen och enligt utredningar är merparten av dem även i övrigt intresserade av att utveckla sin trafikberedskap samtidigt som de som mest behöver undervisning håller sig borta. Undervisningen i ett ekonomiskt körsätt har varit på kraftig frammarsch under de senaste åren. Bränslekostnaderna för i synnerhet transportföretag, men även i enskilda bilisters ekonomi utgör en betydande del av utgifterna. Exempelvis förbrukas 18 % av hushållens totala energiförbrukning inom trafiken. Trafikens andel av förbrukningen av oljeprodukter i hela landet är 42 %. Sålunda skulle en ökad undervisning i ett ekonomiskt körsätt medföra betydande inbesparingar för såväl företag som enskilda konsumenter. Samtidigt minskar utsläppen från trafiken ytterligare. I och med den frivilliga utbildningen och i synnerhet genom den utbildning som tillhandahålls av utbildarna går utvecklingen, om än långsamt, i en riktning där ett allt större antal körkortsinnehavare söker sig till utbildning. Företagen har varit mycket aktiva när det gäller att utbilda sina förare för ett ekonomiskt körsätt, likaså har ett allt större antal personer som intresserar sig för ett ekonomiskt körsätt sökt sig till utbildning som ges inom ramen för olika organisationer. Likväl täcker den nuvarande utbildningen endast en bråkdel av den utbildning som enligt vad som föreslås i spörsmålet skulle omfatta samtliga körkortsinnehavare. I Finland finns för närvarande 3,2 milj. giltiga körkort. Antalet giltiga körkort för bil uppgår till 2,7 milj. Anordnandet av utbildning i ett ekonomiskt körsätt för ett sådant antal personer under t.ex. de inkommande tio åren skulle förutsätta att 270 000 körkortsinnehavare utbildas varje år. Det är närapå omöjligt att föreställa sig att nämnda andel personer årligen kan tillhandahållas enskild undervisning, om inte utbildningsresurserna ökas avsevärt. 4
Ministerns svar KK 67/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd Vid Europeiska unionens råd behandlas som bäst ett förslag till direktiv om utbildning av yrkesförare. Enligt förslaget skall yrkesförare delta i en regelbundet återkommande vidareutbildning i samband med vilken det föreslås även att bl.a. frågor om ett ekonomiskt körsätt behandlas. Kommunikationsministeriet anser att utbildning i ett ekonomiskt körsätt är viktig både med tanke på miljö- och säkerhetsaspekter. Vid fastställande av målen för den förarutbildning som ges för avläggande av körkort är bägge synpunkter viktiga. Ministeriet deltar tillsammans med andra myndigheter och organisationer i tillhandahållandet av information och anordnandet av kampanjer för att främja ett mer ekonomiskt körsätt. Helsingfors den 7 mars 2002 Kommunikationsminister Kimmo Sasi 5