Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetukseksi (eläinkuljetusasetus) Perustuslain 96 :n 2 momentin perusteella lähetetään eduskunnalle Euroopan yhteisöjen komission 16 päivänä heinäkuuta 2003 tekemä ehdotus neuvoston asetukseksi eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana ja direktiivien 64/432/ETY ja 93/119/EY muuttamisesta sekä ehdotuksesta laadittu muistio. Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 2004 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Eläinlääkintöneuvos Pirkko Skutnabb
2 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MUISTIO EUTORI nro EU/2003/0943 ASIA EHDOTUS NEUVOSTON ASETUKSEKSI ELÄINTEN SUOJELUSTA KULJETU K- SEN JA SIIHEN LIITTYVIEN TOIMENPITEIDEN AIKANA JA DIREKTIIVIEN 64/432/ETY JA 93/119/EY MUUTTAMISESTA ASIAKIRJA KOM (2003) 425 lopullinen 1. Yleistä Komission 16.7.2003 antaman asetusehdotuksen tarkoituksena on parantaa eläinten kuljetusta koskevien säännösten tasoa ja poistaa niitä lukuisia ongelmia ja tulkintavaikeuksia, joita nykyisin on yhteisön eläinkuljetuksissa ja niitä koskevissa säädöksissä. Eläinten kuljetus on yhteisön tasolla eniten esillä ollut ja komissioon kansalaisten yhteydenottoja aiheuttanut asia eläinten hyvinvoinnissa. Nykyiset asiaa koskevat EY:n merkittävimmät säädökset ovat neuvoston direktiivi 91/628/ETY ja neuvoston direktiivi 95/29/EY. Joulukuussa 2000 komissio antoi neuvostolle ja Euroopan parlamentille raportin, jossa käsiteltiin niitä kokemuksia ja näkemyksiä, joita jäsenvaltioilla oli eläinkuljetusten tilasta yhteisössä neuvoston direktiivin 95/29/EY täytäntöönpanon jälkeen. Raportti esiteltiin maatalousneuvostossa, joka antoi asiaa koskevan päätöslauselman kesäkuussa 2001. Marraskuussa samana vuonna Euroopan parlamentti hyväksyi komission raporttia koskevan päätöslauselman. Komissio käynnisti syksyllä 2002 laajan konsultaatio prosessin, johon kuului tärkeimpien sidosryhmien kuuleminen sekä tietoverkossa tapahtunut kansalaisten mielipiteiden ja ehdotusten kerääminen eläinten kuljetuksia koskevien ongelmien poistamiseksi ja eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tieteellinen eläinten terveyttä ja hyvinvointia käsittelevä komitea antoi 11.3.2002 lausuntonsa eläinten hyvinvoinnista kuljetusten aikana. Eläinten kuljettamista koskevaa asetusehdotusta laatiessaan komissio on huolellisesti analysoinut niitä loppupäätelmiä ja suosituksia, joita komitea on antanut. Komissio on tarkastellut lausunnon loppupäätelmiä erityisesti siltä kannalta, mikä on käytännössä mahdollista panna täytäntöön ja miten ehdotus sopii eläinkuljetusten nykyiseen käytäntöön. Komissio on tarkoin selvittänyt asetusehdotuksessa olevien toimenpiteiden taloudellisia vaikutuksia ja ottanut huomioon sidosryhmien kuulemisessa esille tulleita seikkoja ja ehdotuksia sekä kuljettajien työja ajoaikasäädöksiä. Nyt ehdotettu asetus määrittää yleiset periaatteet eläinten kuljettamiselle ja kuljetuksessa käytettävälle kalustolle sekä eräiden eläinlajien osalta myös yksityiskohtaisemmat vaatimukset eläinten kuljetuskuntoisuudelle, kuljetusolosuhteille ja lastaustiheyksille. Myös viranomaisten suorittamaan valvontaan ja siihen liittyviin toimenpiteisiin on ehdotuksessa asetettu uudentyyppisiä vaatimuksia. Ehdotuksella kumottaisiin kaikki nykyiset yhteisön eläinten kuljettamista koskevat säädökset. Lisäksi ehdotuksella muutettaisiin vähäisiltä osin kahta direktiiviä (eläinten terveyteen liittyvistä ongelmista yhteisön sisäisessä nautaeläinten ja sikojen kaupassa annettu neuvoston direktiivi 64/432/ETY ja eläinten suojelusta teurastus - tai lopettamishetkellä annettu neuvoston direktiivi
3 93/119/EY) vastaamaan eläinten kuljettamiseen tässä ehdotuksessa esitettyjä muutoksia. 2. Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Komission ehdotuksessa asetettaisiin tiukempia vaatimuksia ja laajempaa vastuuta eläinten kuljetuksia suorittaville yrityksille ja henkilöille sekä valvontaviranomaisille. Asetuksella vahvistettaisiin myös viranomaisten käytettävissä olevia valvontakeinoja ja -välineitä. Ehdotuksella tuotaisiin säädöksiin useita uusia elementtejä. Eläinten kuljettajia varten olisi tarkoitus luoda yhdenmukaisessa muodossa oleva auktorisointimenettely, ja siihen liittyen helpottaa kuljetusten valvontaa ja tehtyjen säädösrikkomusten seurantaa. Lisäksi eläimiä käsittelevän henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia parannettaisiin ja täsmennettäisiin eläinten kuljetuskelpoisuuden määrittämistä ja jäsenvaltioiden tarkastusraporttien sisältöä. Erityistä huomiota kiinnitettäisiin hevosten kuljettamiseen. Ehdotetun asetuksen soveltamisalaa laajennettaisiin nykyisistä säädöksistä siten, että säädöstä sovellettaisiin pääsääntöisesti ilman kilometrirajaa yhteisössä tapahtuviin selkärankaisten eläinten kaupallisiin kuljetuksiin sekä myös erityistarkastuksiin, joita viranomaiset tekevät yhteisön tullialueelle saapuviin ja sieltä lähteviin eläinkuljetuksiin. Asetusta ei kuitenkaan sovellettaisi yhden eläimen kuljetukseen, jossa eläimestä vastaava henkilö on mukana kuljetuksen ajan. Asetus sisältäisi myös selvän peruskäsitteiden määrittelyartiklan. Peruskäsitteiden määrittämisellä pyrittäisiin siihen, että asetusta tulkittaisiin ja sovellettaisiin eri jäsenvaltioissa yhdenmukaisella tavalla. Eläinten kuljettamisen perusedellytyksenä olisi se, että eläimistä pystytään huolehtimaan asianmukaisesti koko kuljetuksen ajan. Matkan kestoaika tulisi suunnitella mahdollisimman lyhyeksi ja erityistä huomiota kiinnitettäisiin eläinten kuljetuskuntoisuuteen ja sen määrittämiseen. Kuljetuskaluston tulisi olla siten suunniteltu, rakennettu ja kunnossa pidetty, että eläimille ei aiheutuisi kärsimystä tai vahingoittumisen vaaraa. Lastaus- ja purkamisjärjestelyiden ja henkilökunnan pätevyyden tulisi olla sellaisia, että eläinten turvallisuus olisi taattu eikä kärsimystä aiheutuisi. Lastaustiheyksien ja eläinten hoidon kuljetuksen aikana tulisi olla kuljetettaville eläimille sopiva. Eläinten kuljettaminen tulisi suunnitella huolellisesti ja kuljetusten mukana olisi oltava asiakirja, josta ilmenisi eläinten alkuperä ja omistaja, lähtöpaikka, lastausaika, määränpää ja edessä olevan matkan kesto. Pitkistä kuljetusmatkoista olisi laadittava erityinen reittisuunnitelma kuljetettaessa hevosia, nautoja, lampaita, vuohia tai sikoja. Reittisuunnitelman muoto olisi yhdenmukainen kaikissa jäsenvaltioissa. Eläinten kuljettaminen olisi edelleen luvanvaraista toimintaa kuitenkin siten, että pitkiä ja lyhyempiä matkoja kuljettaville eläinkuljettajille olisi erilaiset luvat ja luvan myöntämisen edellytykset. Myös pitkiin eläinkuljetuksiin käytettävät ajoneuvot vaatisivat erillisen viranomaishyväksynnän, joka olisi voimassa enintään viisi vuotta. Hyväksymisestä annettava asiakirja olisi asetuksen liitteen mukainen. Eläimiä saisi kuljettaa ainoastaan sellainen henkilökunta, jolla on siihen asianmukainen koulutus. Koulutuksen osoittamiseen liittyy myös siitä annettava todistus. Koulutuksen sisällön aihepiirit ja siitä saatava eri jäsenvaltioissa yhdenmukainen todistus sisältyvät ehdotetun asetuksen liitteisiin. Ehdotuksessa on eläinten keräilykeskuksia ja niiden henkilökuntaa koskevia vaatimuksia. Vaatimukset parantaisivat eläinmarkkinoiden ja eläinten keräilyä suorittavien toimipaikkojen valvontaa ja siellä työskentelevien henkilöiden koulutusta ja osaamista. Pitkiä eläinkuljetuksia koskeva toimivaltaisen viranomaisen antama lupa olisi voimassa enintään kaksi vuotta. Lupa olisi asetusehdotuksen liitteessä esitetyn mukainen kaikissa jäsenvaltioissa. Lupaa haettaessa tulisi viranomaiselle antaa selvitys siitä, että käytettävissä on riittävä ja asianmukaisesti koulutettu henkilökunta, jolla ei ole tilillään vakavia eläinten hyvinvointia koskevien säädösten rikkomuksia viiden edeltävän vuoden ajalta. Kuljetuskaluston hyväksymisestä ja kuljettajien koulutuksesta olisi esitettävä todistukset luvan hakemisen yhteydessä. Myös toimintasuunnitelma hätätilanteiden varalta olisi esitettävä viranomaiselle. Lyhyitä matkoja kul-
4 jettavien lupa olisi myös muodoltaan yhdenmukainen ja luvan haltijan tulisi täyttää tärkeimmät edellä olevista vaatimuksista. Viranomainen myöntäisi eläinkuljettajaluvat siten, että jokaisella luvalla olisi oma yksilöivä numeronsa ja myönnetyistä luvista olisi pidettävä rekisteriä valvontaa varten. Pitkät eläinkuljettajaluvat olisi rekisteröitävä sähköiseen tietokantaan. Osa tiedoista olisi julkisia. Viranomaisille asetettaisiin eläinkuljetusten valvontaa ja sitä koskevia toimenpiteitä koskevia vaatimuksia. Myös viranomaisten asianmukaiseen kouluttamiseen valvontatehtäviä varten kiinnitetään erityistä huomiota. Asetusehdotuksessa on useita merikuljetusta ja eläinkuljetusaluksia koskevia vaatimuksia. Eläinkuljetusaluksilta edellytettäisiin viranomaisten antamaa hyväksyntää maantieajoneuvojen tapaan. Lisäksi viranomainen tarkastaisi aluksen ennen eläinten lastaamista sen varmistamiseksi, että tilat ovat riittävät ja asianmukaiset sinne lastattavien eläinten hyvinvoinnin takaamiseksi. Tarkastustoimenpiteitä vaadittaisiin myös eläinten laivasta purkamisen yhteydessä. Rajatarkastusasemilla ja poistumispaikoilla edellytettäisiin eläinlääkärin suorittamia kuljetusten tarkastuksia, joilla varmistettaisiin eläinten kuljettamista koskevien säädösten noudattamista ja eläinten hyvinvoinnin turvaamista. Ehdotuksen liitteessä I täsmennettäisiin merkittävästi eläinten kuljetuskelpoisuuden määrittämistä. Kuljetukseen ei saisi ottaa eläimiä, jotka eivät pysty itse kävelemään ilman avustamista tai joille käveleminen aiheuttaa kipuja. Myös eläimet, joilla olisi vakavia haavoja tai kohdun, emättimen tai peräsuolen esiinluiskahduksia, olisivat kuljetuskelvottomia. Eläimet, joiden napa ei ole vielä parantunut olisivat myös kuljetuskelvottomia. Alle neljän viikon ikäisiä porsaita, alle yhden viikon ikäisiä karitsoja ja alle kahden viikon ikäisiä vasikoita ei saisi kuljettaa yli 100 kilometriä. Kantavana olevien eläinten suojaa parannettaisiin siten, että viimeinen laskennallinen 10 % kantoajasta olisi aikaa, jolloin eläintä ei enää saisi kuljettaa. Vastasynnyttäneiden eläinten kuljettaminen olisi kiellettyä viikon ajan synnytyksestä. Eläinlääkärin hoitoon viemistä varten on säädöksessä poikkeuksia. Kuljetuskalustolle asetettaisiin liitteessä I sekä yleisluontoisia että yksityiskohtaisempia vaatimuksia. Lisävaatimuksia ehdotuksessa olisi maantie- ja rautatiekalustolle, ro-roaluksille, ilmakuljetuskalustolle ja eläinten konttikuljetuksille. Eläinten lastaamiseen ja kuormasta purkamiseen sekä eläinten käsittelyyn asetetaan ehdotuksessa useita vaatimuksia. Esimerkiksi eläinten lyöminen ja potkiminen, teräväkärkisten keppien käyttäminen ja sähköpiiskan käyttäminen kiellettäisiin. Lisävaatimuksia asetettaisiin myös eläinten kuljetusaluksille ja erityisesti niiden laadulle ja varustukselle. Liitteessä I säädettäisiin myös eläinkuljetusten kestosta. Kuljetuksen perusjakso hevosia, nautoja, lampaita, vuohia ja sikoja kuljetettaessa olisi enintään yhdeksän tunnin kuljetus ja sitä seuraava 12 tunnin lepoaika. Lepo tapahtuisi ajoneuvossa eikä eläimiä purettaisi kuormasta. Yhdeksän tunnin kuljetusaikaan ei kuuluisi kuljettajan 45 minuutin lepo, jona aikana ajoneuvo on pysähtynyt. Jäsenvaltiot voisivat soveltaa alueellaan lyhyempiä kuljetusaikoja. Rekisteröityjen hevosten kuljettamiseen asetus kuitenkin myö n- täisi poikkeuksia muun muassa enimmäiskuljetusajasta. Eläinten kuljettaminen yli yhdeksän tuntia tarkoittaisi sitä, että kuljetuksesta muodostuisi niin sanottu pitkä eläinkuljetus. Kuljetusaikaan luettaisiin nykyiseen tapaan eläinten kuormaaminen ja eläinten purkaminen kuormasta. Liitteessä I asetettaisiin pitkille eläinkuljetuksille eräitä lisävaatimuksia, jotka koskisivat kuivikkeita, eläinten ruokintaa ja juottamista, ilmanvaihtoa, lämpötiloja, ilman kosteutta ja eläinten erottamista toisistaan kuormassa sekä yli 24 tunnin kuljetuksia. Myös eläinten tilavaatimukset on eräiden tuotantoeläinlajien osalta laadittu liitteessä siten, että pitkillä kuljetusmatkoilla eläimillä olisi enemmän tilaa muun muassa makuulle asettumista varten. Ehdotuksessa asetetut tilavaatimukset merkitsisivät eläimille varattavan tilan kasvamista sekä lyhyissä kuljetuksissa että erityisesti pitkissä kuljetuksissa siten, että kasvu olisi suurimmillaan jopa 30 40 %. Lyhyissä kuljetuksissa tilan lisäys olisi kuitenkin huomattavasti pienempi.
5 3. Ehdotuksen taloudelliset vaikutukset Ehdotus merkitsee eläinten kuljettamista koskevien kustannusten kasvamista. Elinkeinolle aiheutuva kustannusten nousu on kokonaisuudessaan arvioitu noin 10 15 %:ksi, mutta eräiden pitkien Pohjois-Suomen kuljetusten osalta kustannusten nousu saattaisi olla jopa 60 %. Eläinten lastaustiheyden väljentyminen keskimäärin ja laske nnallisesti noin 20 % sikoja kuljetettaessa toisi eräissä tapauksissa saman suuruisen lisäyksen kuljetuskustannuksiin. Ehdotus asettaisi eläinten tarkemman kuljetuskelpoisuuden määrittelyn kautta muutoksia myös nuorten eläinten kuljetukselle ja erityisesti vasikkavälitykselle ja kolmivaihekasvatukselle, jossa vasikoita on noudettu tiloilta jo alle kahden viikon ikäisinä. Ehdotettu muutos säädöksissä merkitsisi tarvetta kuljetusten lo gistiikan muuttamiseen ja kuljetusten tiheämpään suorittamiseen, mutta kustannusvaikutusta ei ole täsmällisemmin käytettävissä. Viranomaisten valvonnan tehostamisesta ja lupa- ja hyväksymismenettelyistä aiheutuu jonkin verran kustannuksia, joiden määrää on vaikea arvioida, mutta jotka eivät kuitenkaan ole merkittäviä. 4. Ehdotuksen käsittelyvaiheet EY:n toimielimissä Ehdotus esiteltiin maatalousneuvostossa 22.7.2003. Tämän jälkeen ehdotusta on käsitelty neuvoston työryhmässä ja eläinlääkintäpäälliköiden kokouksissa. Käsittely neuvoston työryhmässä alkoi 11.9.2003. 5. Kansallinen valmistelu Ehdotus on esitelty maatalous- ja elintarvikejaoston alaisessa laajennetussa eläinlääkintäjaoston kokouksessa 10.10.2003. Kokouksessa olivat edustettuina elinkeinon, eläinsuojelujärjestöjen ja eräiden muiden kansalaisjärjestöjen sekä valvontaviranomaisten edustajat. Ehdotusta on myös käsitelty maatalous- ja elintarvikejaostossa 8.12.2003 (kirjallinen menettely) ja 5.2.2004. Virkamiesvalmistelu on tehty maa- ja metsätalousministeriössä. 6. Valtioneuvoston kanta Valtioneuvosto suhtautuu komission ehdotukseen yleisiltä osiltaan myönteisesti. Ehdotus poistaa useita nykyisiin yhteisön säädö k- siin liittyviä puutteita ja epätäsmällisyyksiä ja parantaa eläinten hyvinvoinnin varmistamista eläinkuljetuksissa. Myös viranomaisten suorittamalle kuljetusten valvonnalle asetetaan aiempaa paremmat vaatimukset ja toimintaa yhdenmukaistetaan yhteisön alueella. Valtioneuvosto katsoo, että eläinten kuljetus- ja lepoaikarajoihin tulee kuitenkin pyrkiä löytämään parempi ratkaisu kuin ehdotuksessa esitetty enintään yhdeksän tunnin kuljetusaika, jota seuraisi 12 tunnin kuljetusajoneuvossa tapahtuva lepo ennen uusien vastaavien kuljetus- ja lepoaikojen toistumista. Kuljetusaika tulisi määritellä siten, että eläimet voitaisiin kuljettaa yhtäjaksoisesti määränpäähänsä esimerkiksi teurastamolle kohtuullisessa ajassa ilman ajoneuvossa välillä tapahtuvaa lepoa siitä huolimatta, että ehdotuksessa esitetty yhdeksän tunnin enimmäiskuljetusaika ylittyy esimerkiksi 2 3 tunnilla. Kuljetusaikaa määritettäessä olisi pyrittävä ratkaisuun, joka mahdollistaa kotieläintalouden jatkumisen myös vaikeakulkuisilla ja harvaanasutuilla alueilla Suomessa. Myös eläinten kuljetuskelpoisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Valtioneuvosto katsoo lisäksi, että eläinkuljetukseen käytettävien ajoneuvojen varustelua ja laatuvaatimuksia sekä eläinten lastaustiheyksiä koskevia ehdotettuja vaatimuksia tulisi muuttaa ja muokata siten, että ne vastaisivat kohtuullisina edellä esitettyä tavoitetta kuljettaa eläimet suoraan esimerkiksi teurastamolle käyttäen peruskalustovaatimuksia ja lyhyitä eläinkuljetuksia varten asetettavia asianmukaisia lastaustiheyksiä. Valtioneuvoston mielestä ehdotuksen jatkovalmistelussa tulee lisäksi pyrkiä siihen, että asetuksesta tulee riittävän täsmällinen ja selkeä, jotta asetuksen täytäntöönpano ja viranomaisvalvonta saadaan mahdollisimman yhdenmukaiseksi kaikissa jäsenvaltioissa.
6