1(6) Kiinteistönmääritys (KML 283 ) Kohde: Sivutoimitukset 599-872-3-2 Kauhajärvi fristående tillandning / Kunta: Pedersöre Rajankäynti: Aika: 31.8.2017 kello 12.00 Paikka: Toimitusinsinööri Läsnäolijat: Uudenkaarlepyyn virastotalo, valtuustosali Malin Henriksson Kari Limnell Erik Almberg Paavo Tyni Henrik Blomqvist Jan Lönnqvist 1. Tiedottaminen Toimituksen jatkamisesta on tiedotettu 30. 31.1.2017 lähetetyillä kirjeillä. Lisäksi kuulutus on julkaistu sanomalehdissä Österbottens tidning ja Pohjalainen sekä Virallisessa lehdessä 3.2.2017. Kuulutus on myös ollut Maanmittauslaitoksen ilmoitustauluilla. Täydentävät kutsut on lähetetty 16. ja 22.8.2017 niille henkilöille, joilla saattaa olla osuus järvestä. 2. Kokouksen laillisuus Kysyttäessä kokous myönnettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja toimitusinsinööri esteettömäksi. Muutakaan estettä toimituksen käsittelyn jatkamiselle ei esitetty. Kokous on laillinen. 3. Toimitusmenettely Toimitus on aloitettu kokoustamalla 23.2.2017. Toimitusinsinööri kävi läpi ensimmäisen kokouksen pöytäkirjan. on nähtävillä toimituksen verkkosivulla. hyväksyttiin. Toimituksen tarkoituksena on selvittää erillisen vesijätön 599-872-3-2 KAUHAJÄRVI FRISTÅENDE TILLANDNING omistusoikeus ja muodostaa siitä kiinteistö tai yhteinen alue. Tämän kokouksen tarkoitus: - Päättää erillisen vesijätön 599-872-3-2 omistusoikeudesta - Päättää siitä, muodostetaanko jostakin erillisen vesijätön osasta yhteinen alue - Päättää siitä, voiko erillisestä vesijätöstä muodostaa kiinteistö tai liittää johonkin kiinteistöön 4. Edellisen kokouksen jälkeen on tapahtunut seuraavaa - Asiaan liittyen toimitusinsinöörille on tullut joitakin kyselyjä puhelimitse - Joitakin asiakirjoja on saapunut, mutta mikään niistä ei suoraan koske erillisen vesijätön omistusta, vaan lähinnä yhteiseen alueisiin osuuksia omaavien kiinteistöjen omistusta - Maastotyöt 29.8. 5. Rajankäynti Järven eteläosan rajat on tarkistettu ja uudet pyykit isketty niihin paikkoihin, joista pyykit ovat puuttuneet, 29.8.2017.
2(6) Maastotöihin osallistuivat Henrik Sandberg, Jan Lönnqvist ja Kari Limnell sekä koira. Maastotöitä johti kartoittaja Hannu Vierre. Kutsu maastotöihin on lähetetty 15.8. niille kiinteistönomistajille, joilla on kiinteistöjä järven eteläpäässä. Toimitusinsinööri totesi, että toimituksen selkeyden kannalta on tarpeen käydä rajat niiltä osin kuin ne ovat epäselvät järven ympärillä. Paikkoihin, joissa se on ollut mahdollista, on rakennettu pyykkejä. Muutoin on rakennettu rajapisteitä. Erillisen vesijätön 599-872-3-2 ja kiinteistön 599-419-9-55 Kauhajärvi M-J T välinen raja on viimeksi käyty vesijättöjen jaossa 1859 (arkistonro 2:23 Ala-härmä). Järvi oli silloin kuivatettu, mutta nyt siinä on vettä. Silloin rakennettuja pyykkejä 1, 2 ja 3 tuskin löydetään, sillä ne sijaitsevat veden alla. Erillisen vesijätön 599-872-3-2 ja kalastuskunnan 599-876-6-1 Purmo Fiskelag (52-876-2-1, 599-876-6-1) välinen raja on todennäköisesti käyty viimeksi Kauhajärven tilan halkomisessa Tnro 7537 rek. 17.3.1908 (Pedersöre 42:78) tai Ala-Jepuan ja Yli-Jepuan kylien isojaon täydennystoimitoimituksessa, rek. 5.9.1882 arkistonro 11:17G, C. Maastokatselmuksen yhteydessä järven eteläpäästä ei löydetty seuraavia pyykkejä: nro 10, 16, 15, 11, 8, 6 ja 2453. Muilla pyykeillä oli hyvät koordinaatit. Rajat olivat siten epäselvät, ja rajankäynti oli niiden osalta tarpeen. Suoritetaan seuraavat rajankäynnit: Erillisen vesijätön 599-872-3-2 Kauhajärvi fristående tillandning ja kiinteistön 599-419-9-55 Kauhajärvi M-J T välinen raja. Vahvistettiin rajapisteet 2, 3 och 4. Raja käytiin aiempien karttojen perusteella (arkistonro 2:23 Ala-härmä). rp1-rp-2 = 186,2 m rp2-rp3 = 439,6m rp3-rp4 = 336,6m Erillisen vesijätön 599-872-3-2 Kauhajärvi fristående tillandning ja kalastuskunnan 599-876-6-1 Purmo Fiskelag (52-876-2-1, 599-876-6-1) (arkistonro 893, 11:17G, C) välinen raja. Rp 4-2832 = 176,8 m Erillisen vesijätön 599-872-3-2 Kauhajärvi fristående tillandning, kiinteistön 893-409- 14-6 Nell ja yhteisen alueen 599-419-878-1 Samfällt område välinen raja. Rakennettiin uusi putkipyykki nro 88 aiemman rajaviisarin paikalle. Raja käytiin aiempien karttojen ja maastossa olevien merkkien perusteella (Arkistonro 12:98, 42:375). Pyykki nro 10-88 = 80,0 m Pyykki nro 88 - pyykki nro 1 = 41,0 m Erillisen vesijätön 599-872-3-2 Kauhajärvi fristående tillandning ja kiinteistöjen 599-419-8-8 Sjöblom ja 599-419-7-31 Sjöblom välinen raja. Rakennettiin uudet putkipyykit nro 77 ja 95 sekä määrättiin rajapiste nro 16. Kiinteistöillä 8:8 ja 7:31 on sama omistaja ja niitä käytetään yhtenä kokonaisuutena, minkä takia uutta pyykkiä ei rakennettu kiinteistöjen välille. Rajan todettiin kulkevan suoraan pyykkien nro 17 ja 76 välistä. Raja käytiin aiempien karttojen ja maastossa olevien merkkien perusteella (Arkistonro 12:98, 42:375). pyykki nro 17-76 = 102,2 m pyykki nro 76-14 = 24,9 m pyykki nro 12-95 = 145,8 m pyykki nro 95-99 = 72,1 m Erillisen vesijätön 599-872-3-2 Kauhajärvi fristående tillandning ja kiinteistön 599-419-8-5 Norrgård välinen raja Rakennettiin uudet putkipyykit nro 96 ja 94. Raja käytiin aiempien karttojen ja maastossa olevien merkkien perusteella (Arkistonro 7:91). pyykki nro 98-96 = 52,2 m pyykki nro 96-7 = 20,3 m pyykki nro 7-94 = 51,1 m pyykki nro 94-2464 = 151,7 m
3(6) Erillisen vesijätön 599-872-3-2 Kauhajärvi fristående tillandning ja kiinteistön 599-418-12-22 Höglund välinen raja Rakennettiin uusi putkipyykki nro 74 ja rajapiste nro 74. Raja käytiin aiempien karttojen ja maastossa olevien merkkien perusteella (Arkistonro 599:2004:95, 42:78, 11:17g). pyykki nro 2464-74 =125,2 m pyykki nro 74 - rp 74 = 3,1 m Erillisen vesijätön 599-872-3-2 Kauhajärvi fristående tillandning ja kiinteistön 599-419-9-52 Grönskog välinen raja Määrättiin uusi rajapiste nro 74. Raja käytiin aiempien karttojen ja maastossa olevien merkkien perusteella (Arkistonro 7:95, 599:2004:95, 42:78, 11:17g). rajapiste nro 74-98 = 5,7 m Valitusosoitus annetaan sitten kun toimitus lopetetaan. 6. Asianosaisten kuuleminen Kysyttäessä, oliko kenelläkään asiassa mitään lisättävää, ilmeni seuraavaa: Paavo Tyni kysyi onko hänen toimittamillaan asiakirjoilla mitään vaikutusta. Asiakirjoista löytyy mm. hakemus Vähän Kauhajärven kuivattamiseksi sekä Ison Kauhajärven lisäkuivattamiseksi Toimitusinsinööri on tutustunut Paavo Tynin aloituskokouksen yhteydessä jättämiin asiakirjoihin ja Jukka Tynin hakemukseen. Toimitusinsinööri totesi Paavo Tynin omistusosuuden Isosta Kauhajärvestä tulleen jo selvitetyksi. Mikään asiakirjoista ei viittaa siihen, että Tyneillä olisi osuutta Ison Kauhajärven jäljelle jäävään osaan, hakemus on jätetty toimituksessa todettua osakasluetteloa myöhemmin sekä kyseessä on vain hakemus, ei päätös. Voi yhtä hyvin olla kyse Mats Johan Tynille annetun osan kuivumisesta. Vähän Kauhajärven kuivattamista koskevat asiakirjat eivät kuulu tähän toimitukseen. Mikäli he haluavat saada omistusoikeuden Vähään Kauhajärveen (kiinteistötunnus 893-876-4-0) selvitetyksi erillisenä vesijättönä, heitä pyydetään ottamaan yhteyttä rekisteripäällikkö Bengt Tunisiin Maanmittauslaitoksessa. Jan Lönnqvist kysyi, puhutaanko myös toisessa jätetyssä kauppakirjassa osuuksista. He ovat tulkinneet, että kun heillä on 6/12-osuutta, heillä on puolet järvestä. Toimitusinsinööri totesi, että myös toisessa kauppakirjassa puhutaan osuuksista. Toimitusinsinööri totesi, että näitä osuuksia tulisi pitää manttaaliosuuksina. 7. Jatkaminen Laissa erillisten vesijättöjen lakkauttamisesta kiinteistöinä (tullut voimaan 1.1.2017) säädetään seuraavasti siitä, mitä näille erillisille vesijätöille tapahtuu. Mikäli omistusoikeus selvitetään, erillinen vesijättö muodostetaan omistajalleen tilaksi tai liitetään hänen omistamaansa tilaan (3 ). Mikäli omistusoikeutta ei ole voitu selvittää: Erillinen vesijättö, jonka omistusoikeutta ei ole saatu selvitettyä ja joka rajoittuu siihen alkuperäiseen yhteiseen alueeseen tai kiinteistöön, josta se on muodostunut, liitetään tähän alkuperäiseen yhteiseen vesialueeseen tai kiinteistön omistajan suostumuksella tähän alkuperäiseen kiinteistöön (3 ). Mikäli koko järvi sen laskemisen seurauksena on kuivunut ja mikäli erillisen vesijätön omistajaa ei voida selvittää, erillinen vesijättö muodostetaan kiinteistöjen uudeksi yhteiseksi alueeksi siihen vesioikeudelliseen kylään, jonka yhteisestä vesialueesta se on muodostunut (3 ).
4(6) Jos kysymys erillisen vesijätön muodostumisyksiköstä on epäselvä, erillinen vesijättö on määrättävä toimituspäätöksellä liitettäväksi siihen yhteiseen vesialueeseen tai muodostettavaksi uudeksi yhteiseksi alueeksi siinä vesioikeudellisessa kylässä, jonka tiluksiin se todennäköisimmin kuuluu (4 ). 8. Omistusoikeiden määrääminen Kukaan ei ole pystynyt osoittamaan omistusta Isoon Kauhajärveen 599-872-3-2. Viimeisin omistajaluettelo on siis vuodelta 1859, jonka mukaan seuraavat ovat omistaneet osuuksia: Erik Karlsson Romar 1/3 manttaalia Isak Jakobsson Silvast 1/6 manttaalia Anders Eriksson Fors 1/3 manttaalia Johan Thomasson Fors 1/3 manttaalia Thomas Johansson Fors 5/12 manttaalia Erik Johansson Grötas 1/6 manttaalia Olof Olofsson Grötas 1/6 manttaalia Anders Eriksson Grötas 1/6 manttaalia Israel Isacksson Grötas 2/3 manttaalia Simon Andersson Jungar 1/3 manttaalia Johan Danielsson Jungar 1/6 manttaalia Jonas Andersson Jungar 1/6 manttaalia Hans Jonasson Ruotsala 1/3 manttaalia Johan Johansson Ruotsala 1/4 manttaalia Yhteensä 4 manttaalia Jätetyn kauppakirjan ym. mukaan voidaan todeta, että 28.3.1891 leski Kaisa Andersdotter Gröthas on myynyt 2/12 manttaalin osuutensa talonpoika Erik Eriksson Gröthasille. Muuta selvitystä ei ole liitetty. Tiedot saatu John Eleniukselta. Kauppakirjan 23.6.1875 mukaan, Gustaf Johansson Åvist on ostanut 2/12-osuuden Matts Nilsson Forsilta, 3/12-osuuden Maria Jakobsdotter Silvastilta ja 1/12-osuuden Johan Abrahamson Gröthasilta, yhteensä 1/2-osuutta. Oheisen selvityksen mukaan Gustaf Johansson on omistanut tilan Sexmans Yli-Purmossa. Selvityksen mukaan Gustaf Johanssonilla on ollut tila vuodesta 1870 vuoteen 1897. Åvistin tila on jaettu 1913 (arkistonro 42:86) ja kiinteistön Sexmans 26:4 omistaja oli Erik Gustafsson. Jan Lönnqvistin kanssa käydyn puhelun mukaan Gustaf Gustafssonilla oli kaksi poikaa: Erik Gustafsson Lönnqvist ja Gustaf Gustafsson Lönnqvist. Åvistin verotilan halkomisessa näille on muodostettu kaksi tilaa: 26:4 Sexmans ja 26:5 Gustafs. Tiedot saatu Jan Lönnqvistiltä. Toimitusinsinööri totesi, etteivät osuutensa myyneet ole kukaan viimeksi todetuista omistajista. Tämän takia on hieman vaikeaa tietää, keiden osuudet on myyty. Kukaan ei ole osannut todistaa suoraa järven omistusta tänä päivänä, ei asiakirjojen eikä nautinnan perusteella. Saapuneiden asiakirjojen perusteella ei siten yhtäkään osuutta voi kirjata yhdellekään yksittäiselle henkilölle. Jos kysymys erillisen vesijätön muodostumisyksiköstä on epäselvä, erillinen vesijättö on määrättävä toimituspäätöksellä liitettäväksi siihen yhteiseen vesialueeseen tai muodostettavaksi uudeksi yhteiseksi alueeksi siinä vesioikeudellisessa kylässä, jonka tiluksiin se todennäköisimmin kuuluu (4 ). : Omistus kuuluu Uudenkaarlepyyn Jungarin kylälle. Rekisteriyksiköstä 599-872-3-2 Kauhajärvi fristående tillandning muodostetaan uusi yhteinen vesialue niille tiloille, joiden omistus on pystytty osoittamaan. Koska kukaan ei ole suoraan pystynyt osoittamaan omistusta, alue muodostetaan yhteiseksi niille tiloille, joilla suurimmalla todennäköisyydellä on omistus. Omistus jaetaan nyt olemassa oleville kiinteistöille, joilla on osuus kantatilasta peräisin oleviin yhteisiin maa- tai vesialueisiin.
5(6) Ongelmanasettelu: Gustaf Johansson Åvist on ostanut yhteensä 1/2-osuuden yhteensä 4:stä. Myyjä on epäselvä. Muun muassa Silvastin osuus on epäselvä, sillä Åvist on ostanut 3/12, mutta alkuperäisessä luettelossa Silvastin tilalla on vain 1/6-osuus. Toimitusinsinööri ehdotti, että 4:n sijaan järvi saa osuusluvuksi 4,5, koska alkuperä on epävarma ja osuudet on todistettavasti ostettu ja myyty 1800-luvun loppupuolella. Toimitusinsinööri selitti, miten osuudet on laskettu. Romar 2-0, 4/12 manttaalia Silvast 4-0, 2/12 manttaalia Fors 3-0, 13/12 manttaalia Gröthas 5-0, 14/12 manttaalia Jungar-7-0 8/12 manttaalia Ruotsala 8-0, 7/12 manttaalia sekä 599-418-26-4 Sexman & 599-418-26-5 Gustafs yhteensä 6/12 manttaalia (1/4 + 1/4) yhteensä 4,5 manttaalia tai 54/54 SELVITYS OSUUKSISTA Maanmittauslaitos on etukäteen selvittänyt yhteisen alueen osuuksien osittelun ja niiden suuruuden. Toimitusasiakirjojen mukaisten osuuksien olemassaolo on vahvistettu mikrofilmikopioiden tai sähköisen arkiston avulla. Yhteisen alueen osuuksien osittelu toimituksissa muodostettujen tilojen välillä riippuu siitä, mikä lainsäädäntö on ollut voimassa kunakin ajankohtana ja siitä mistä asianosaiset ovat keskenään sopineet sekä siitä mitä eri toimituksissa on päätetty. Osuuksien selvityksen perustana ovat ohjeet Maanmittaushallituksen kiinteistöosaston kirjeessä 19.6.1986 nro 1218/2358 "Tilojen osuudet yhteisiin alueisiin ja eräät toimituksessa käsittelemättä jääneet alueet. Edellä mainitun perusteella osuus yhteisiin alueisiin on jaettu eri maanmittaustoimituksissa eri ajankohtina seuraavien pääsääntöjen mukaisesti: 1) halkomisissa Jos jaettavalla tilalla on ollut osuus, kaikki muodostetut tilat ovat saaneet osuuden, mikäli toimituksessa ei ole muuta päätetty. Vuodesta 1997 lähtien on ollut mahdollista olla siirtämättä yhteisalueosuuksia. Elokuun 1. 1988 jälkeen on myös halkomisissa ollut pakko käsitellä tilan osuus yhteisiin alueisiin. 2) lohkomisissa 2.1 lohkotilat - ennen vuotta 1896: luovutuskirjan ja muiden asiakirjojen mukaisesti - vuodet 1896 1917: tilalla on osuus, mikäli toimitusasiakirjoissa on näin vahvistettu, yleensä ei osuutta. - vuodet 1917 1952: tilalla on osuus, mikäli asiakirjoissa ei ole muuta vahvistettu - 1.1.1953 jälkeen: tilalla on osuus vain, jos se ilmenee asiakirjoista. Mikäli luovutus on kuitenkin tapahtunut ennen 1.1.1953, on menetelty kuten edellä. 2.2 palstat ennen vuotta 1917: on osuus vain, jos se ilmenee asiakirjoista vuodet 1917 1926: on osuus, mikäli asiakirjoista ei muuta ilmene 2.3 vuokra-alueen lohkominen (torpat ja mäkituvat): on osuus vain, jos se ilmenee asiakirjoista; mikäli vuokra-alue on lohkottu vapaaehtoisen kaupan seurauksena, on noudatettu saman ajankohdan lohkomisen sääntöjä. 2.4 vuoden 1936 asutuslain mukaiset viljelytilat: on osuus vain, jos se ilmenee asiakirjoista
6(6) 2.5 vuoden 1940 pika-asutuslaki: on osuus vain, jos se ilmenee asiakirjoista 2.6 vuoden 1945 maanhankintalaki: on osuus vain, jos se ilmenee asiakirjoista 3) pakkolunastusyksiköissä Ei osuutta. Mikäli kokonainen tila on lunastettu, voi kuitenkin mahdollisesti olla osuus. 4) vuoden 1958 laki vuokra-alueiden lunastamisesta On osuus vain, jos se ilmenee asiakirjoista. Asianosaisille annettiin mahdollisuus tutustua osakasluetteloihin sekä esittää kysymyksiä ja huomautuksia. Osakasluettelo julkaistaan toimituksen verkkosivulla, jotta aisanosaiset voivat tutustua siihen ja tehdä huomautuksia. Osakasluettelo vahvistetaan toimituksen loppukokouksessa. Lainsäädäntö Laki erillisten vesijättöjen lakkauttamisesta kiinteistöinä 4 9. Vesijätön lunastus 10. Asiakirjat Kukaan asianosainen ei ole viimeisimmän kokouksen jälkeen esittänyt kirjallista pyyntöä saada lunastaa kiinteistönsä yhteydessä olevaa vesijättöä. Tässä toimituksessa ei lunasteta vesijättöä. Niitä, jotka ovat kiinnostuneita lunastamaan vesijättöä, pyydetään hakemaan lunastusta erikseen. Hakemus löytyy Maanmittauslaitoksen verkkosivulta, mikäli hakemus toimitetaan Maanmittauslaitokseen joko sähköpostitse: toimitushakemukset@maanmittauslaitos.fi tai postitse: Maanmittauslaitos / Toimitushakemukset, PL 1005, 33101 Tampere Päivän pöytäkirja sekä ehdotus osakasluetteloksi julkaistaan toimituksen verkkosivulla. Paavo Tyni ja Kari Limnell toivoivat saavansa asiakirjat suomeksi. 11. Jatketaan myöhemmin Toimituksen käsittelyä jatketaan 21.9.2017 klo 12 Uudenkaarlepyyn virastotalon valtuustosalissa.