Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. toukokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0086 (COD) 8838/17 ADD 7 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 2. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: MI 378 ENT 113 TELECOM 103 DIGIT 119 COMPET 293 IND 100 CODEC 728 IA 73 Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri SWD(2017) 214 final KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen tietoja, menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja tarjoavan yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja SWD(2017) 214 final. Liite: SWD(2017) 214 final 8838/17 ADD 7 km DGG 3A
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.5.2017 SWD(2017) 214 final Sääntöjen noudattamista koskeva paketti KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen tietoja, menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja tarjoavan yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta {COM(2017) 256 final} {SWD(2017) 211 final} {SWD(2017) 212 final} {SWD(2017) 213 final}
Vaikutustenarvioinnin tiivistelmä Vaikutustenarviointi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta tietoja, menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja tarjoavan yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta. A. Toimenpiteen tarve Miksi toimenpide toteutetaan? Mihin ongelmaan puututaan? EU:n kansalaisille ja yrityksille on aikaa vievää ja kallista harjoittaa sisämarkkinaoikeuksiaan. Tiedot, menettelyt ja tukipalvelut, joita tarvitaan toimimiseksi valtioiden rajojen yli, eivät useinkaan ole verkossa, niitä ei tunneta hyvin, ne ovat laadultaan riittämättömiä tai niihin ei pääse käsiksi, jos käyttäjä on toisessa EU-maassa. Mitä toimenpiteellä on tarkoitus saada aikaan? Yhteisen digitaalisen palveluväylän tarkoituksena on parantaa saatavuutta verkossa, laatua ja löydettävyyttä, kun kyseessä ovat toimintaa ja liikkuvuutta EU:ssa koskeviin EU-oikeuksiin ja kansallisiin sääntöihin liittyvät tieto- ja tukipalvelut. Tässä yhteydessä edellytetään, että jäsenvaltiot tarjoavat keskeiset kansalliset menettelyt kokonaisuudessaan verkossa ja mahdollistavat sen, että kaikki verkossa olevat menettelyt ovat muissa EU-maissa olevien käyttäjien saatavilla kokonaisuudessaan. Mitä lisäarvoa saadaan toimenpiteen toteuttamisesta EU:n tasolla? Sisämarkkinoita koskevat kansalliset säännöt eivät ole täysin yhdenmukaistettuja. On olennaisen tärkeää, että käyttäjät saavat helposti selville, mitä sääntöjä kussakin jäsenvaltiossa on. On myös olennaisen tärkeää, etteivät menettelyt aiheuta ylimääräistä sääntelyrasitetta muualla EU:ssa oleville käyttäville. Nämä tavoitteet edellyttävät toimia EU:n tasolla. B. Ratkaisut Mitä lainsäädännöllisiä ja muita toimenpidevaihtoehtoja on harkittu? Onko jokin vaihtoehto arvioitu parhaaksi? Miksi? Nykyisten tieto- ja tukipalveluiden arviointi osoittaa, ettei nykyinen oikeudellisesti sitovien ja muiden välineiden yhdistelmä ole tehokas. Perussopimuksen 21 artiklan 2 kohtaan, 48 artiklaan ja 114 artiklaan perustuva asetus on sopivin väline tämän aloitteen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteistä digitaalista palveluväylää koskevat vaihtoehdot vaihtelevat vahvasta kansallisesta koordinoinnista (vaihtoehto 1) täydelliseen EU-tason yhdenmukaistamiseen (vaihtoehto 3). Parhaaksi arvioitu vaihtoehto on vaihtoehto 2 eli koordinoitu EU:n lähestymistapa, jossa tiedot, menettelyt ja tukipalvelut ovat löydettävissä EU-hakutoiminnon avulla. Jäsenvaltiot huolehtivat sisällöstä. Tätä täydennetään selkeillä ja täytäntöönpanokelpoisilla laatukriteereillä ja sillä, että keskeiset menettelyt ovat saatavilla verkossa. Mitkä toimijat kannattavat mitäkin vaihtoehtoa? Aloite saa laajaa kannatusta yritysten, kansalaisten ja viranomaisten parissa. Eurooppalaiset ja kansalliset yrittäjäjärjestöt ovat ilmaisseet vahvan tukensa. Useat jäsenvaltiot ovat hyväksyneet aloitteen, muun muassa yhteisessä kirjeessä, jonka allekirjoittivat 17 ministeriä syyskuussa 2015. Euroopan parlamentti ja yritykset kannattavat kunnianhimoisempaa vaihtoehtoa 3. RET-foorumi kannatti vaihtoehdon 1 mukaista ratkaisua. Jäsenvaltiot pitäisivät parhaana nykyisiin portaaleihin perustuvia vaihtoehtoja, kuten vaihtoehtoja 1 ja 2. 2
C. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutukset Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon hyödyt (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen hyödyt)? Parhaaksi arvioidulla vaihtoehdolla alennetaan tiedonhausta, tukipalveluista ja keskeisten menettelyjen suorittamisesta aiheutuvia liiketoimikuluja. Tämä hyödyttää erityisesti pkyrityksiä, joilla ei ole omaa lakimiestä eikä kohdennettuja resursseja. Tämä parantaa osaltaan sisämarkkinoiden toimintaa ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Koska yhteiseen digitaaliseen palveluväylän sisällytettäviä palveluja edellytetään jo EU-lainsäädännössä tai ne kustannetaan EU:n talousarviosta, laatua koskevien vähimmäisvaatimusten käyttöönotto parantaa niin käyttäjäkokemusta kuin tuo enemmän lisäarvoa. Keskeisten menettelyjen laittaminen verkkoon ja täysi toteutettavuus yli valtioiden rajojen vähentävät oman maan kansalaisten ja muiden EU-kansalaisten välistä syrjintää. Liikkuvuuden esteiden väheneminen auttaa parantamaan koulutus- ja ammatillisia mahdollisuuksia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon kustannukset (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen kustannukset)? Eniten kustannuksia aiheutuu yhteistä digitaalista palveluväylää tukevan tietotekniikan kehittämisestä, koordinaatioon ja laadunvarmistukseen tarvittavista henkilöresursseista, edistämistoimista ja käännöksistä. Jäsenvaltioille aiheutuu yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta ja kaikkien keskeisten menettelyjen laittamisesta kokonaisuudessaan verkkoon alussa arviolta 5,8 miljoonan euron kustannukset. Komissiolle aiheutuu arviolta 4,3 4,8 miljoonan euron kustannukset. Vuotuiset toimintakustannukset ovat arviolta suunnilleen 212 000 euroa jäsenvaltiota kohden ja 2,2 miljoonaa euroa komissiolle. Mitkä ovat vaikutukset yrityksiin, mukaan lukien pk- ja mikroyritykset? Yhteinen digitaalinen palveluväylä alentaa erityisesti pk-yritysten liiketoimikuluja, joita aiheutuu palvelujen tarjonnasta ja tavaroiden myynnistä toisissa jäsenvaltioissa. Ohjeellisesti arvioituna yritysten kulut voisivat alentua 11 55 miljardia euroa vuosittain. Tässä arviossa on otettu huomioon vain yhdeksän liiketoimintamenettelyä ja yhdeksän teemaa, joista yritykset tavallisesti etsivät tietoa laajentaessaan toimintaansa yli valtioiden rajojen. Kohdistuuko jäsenvaltioiden budjettiin ja julkishallintoon merkittäviä vaikutuksia? Kulut kompensoituisivat paljolti hallinnollisten kustannusten säästöinä, sillä verkossa olevat menettelyt ovat yleensä tehokkaampia kuin tavanomaiset menettelyt. Yhteisen digitaalisen palveluväylän kehittäminen aiheuttaa huomattavia kustannuksia niille jäsenvaltioille, joissa digitaaliset menettelyt eivät ole kovin kehittyneitä. ERI-rahastot ovat yksi rahoituslähteistä, joista alkurahoitusta voi saada, jos se on kansallisten toimenpideohjelmien mukaista. Onko toimenpiteellä muita merkittäviä vaikutuksia? Yhteinen digitaalinen palveluväylä voisi myös johtaa sääntelyn yksinkertaistumiseen, minkä ansiosta eurooppalaiset yritykset ja kansalaiset kokevat sisämarkkinat paremmin omikseen. Milloin asiaa tarkastellaan uudelleen? D. Seuranta Käyttäjäpalautetta keräävällä välineellä seurataan tavoitteiden saavuttamista. Se tuottaa suoraa palautetta, jonka avulla asianomaisia palveluja voidaan parantaa. Komissio ja jäsenvaltiot 3
arvioivat palautetta joka toinen vuosi. Täydellinen arviointi tehdään neljä vuotta asetuksen voimaantulon jälkeen. 4