DUUNI BUUMI -KAMPANJA, PILOTTIHANKE JÄRVENPÄÄSSÄ SYYSKOKOUSKUTSU UUSI VEROTILIMENETTELY KÄYTTÖÖN V. 2010 ALUSTA ESITTELYSSÄ ÄÄNIMAISEMA JA MESTART

DUUNI BUUMI -KAMPANJA, PILOTTIHANKE JÄRVENPÄÄSSÄ SYYSKOKOUSKUTSU UUSI VEROTILIMENETTELY KÄYTTÖÖN V. 2010 ALUSTA ESITTELYSSÄ ÄÄNIMAISEMA JA MESTART ELIAS-KIRJAN 25-VUOTISJUHLAT LOPPUVUODEN TAPAHTUMAKALENTERI YRITTÄJYYSKASVATUSRAHASTO PALKITSI TUULA ILVOSEN 1

2

PK-YRITYKSET METROPOLIALUEEN MOOTTORINA Meidän paikallisten yrittäjien joukko kasvaa verrattain nopeasti. Jäsenmäärämme on nyt 750. Järvenpää on yrittäjien kasvavassa määrässä ihan kärkijoukkoja. Suureksi kaupungiksi järjestäytymisasteemme on korkea, 43 prosenttia yritysten kokonaismäärästä. Uusista yrityksiin syntyneistä työpaikoista noin 80 prosenttia on syntynyt pk-yrityksiin. Helsingin Yrittäjät, Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ja Uudenmaan Yrittäjät vaativat yrityslähtöistä elinkeinopolitiikkaa metropolialueelle 17.9.2009 järjestetyssä MetropoliAreena -tapahtumassa Helsingin Lasipalatsin aukiolla. Pääkaupunkiseudulla pkyritysten merkitys korostuu palveluiden tuotannossa. Metropolialueella tehdyn tutkimuksen mukaan parhaaksi puoleksi nousee selkeästi monipuolisten palveluiden läheisyys ja saatavuus. Teemme yhdessä seutukunnastamme mielenkiintoisen, muuttuvan ja houkuttelevan asuinpaikan, matkailukohteen ja liiketoimintapaikan. Yrittäjinä emme ole ainoastaan veronmaksajia ja työnantajia. Edessä on yrittäjäviikko ja valtakunnalliset yrittäjäpäivät Helsingissä. Meneillään olevat hankkeet on hyvä palauttaa mieliin. Syksy on pyörähtänyt käyntiin melkoisella vimmalla. Paljon on jo ehditty tekemään, mutta paljon on tekeillä. Järvenpäässä on alkamassa pian yrittäjäviikko. Lokakuun ensimmäisestä viikosta on jo muodostunut perinne yhdistyksellemme. Yhteistyö nuorten kanssa jatkuu yrittäjäviikolla. Pääsemme tutustumaan Järvenpään lukioon. Lukion väki on luvannut tarjota yrittäjille aamupuurot. Puuron jälkeen muutamat meistä voivat jäädä paneeliin kertomaan lukiolaisille yrittäjän arjesta. Paneeli on videoitu aiempina vuosina luokkiin kaikkien lukiolaisten katseltavaksi. Viikko starttaa jo sunnuntaina Järvenpään seurakunnan kanssa toteutettavalla yrittäjien Tuomasmessulla. Tilaisuuteen voi tulla ihan uteliaisuuttaankin kuuntelemaan ja katselemaan. Halukkaat voivat osallistua itse messun toteutukseen. Yrittäjälounaan yhteistyökumppanimme on tällä kertaa Nordea. Kannattaa laittaa merkille, että lounas on normaalista poiketen jo maanantaina. Yrittäjäviikon viihdeosuus tarjoillaan jäsenillemme paikal- lisessa elokuvateatterissa. Tyttö joka leikki tulella valittiin vuonna 2006 Ruotsin parhaaksi rikosromaaniksi. Sen pohjalta tehty uusi elokuva ei jättäne ketään kylmäksi. Jännittävin paikka kaikesta huolimatta on vuosittainen yrittäjäjuhla, jossa julkaistaan jälleen kerran vuoden järvenpääläinen yrittäjä. Kutsut tapahtumaan ovat saapuneet. Taantuman aikana työvoiman kasvattaminen voi tuntua melko suurelta kynnykseltä. Duuni buumi Järvenpäässä antaa mahdollisuuden nuorille ylläpitää ja lisätä osaamistaan, kunnes työmarkkinat taas vetävät. Järvenpään Yrittäjät aloitti kampanjan Järvenpään Työ- ja elinkeinotoimiston sekä Järvenpään kaupungin kanssa. Haastamme mukaan yritykset, yhdistykset, virastot, pankit, kaupungin kaikki työnantajat. Nuorilla halu työn tekemiseen on olemassa. Ammattiin valmistunut nuori on vailla työpaikkaa. Nuorten arjessa kiinnipysyminen on henkisen hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Yrityksinä meillä on tärkeä tehtävä tarjota nuorille pitkäkestoinen työharjoittelupaikka. Nuori ei tule yritykseen työsuhteeseen, eikä hänestä aiheudu palkkakustannuksia. Työnantajan vastuulla on huolentia työturvallisuudesta sekä työtehtäviin opastamisesta. Harjoittelun kesto sovitaan aina erikseen. Taloudellinen tilanne saattaa asettaa monet yritykset syksyn aikana koville. Keinoja asioista selviämiseen on olemassa. Uudenmaan Yrittäjien vakauttamisneuvoja Esa Mäkelällä on pitkä kokemus yritysten auttamisesta jo viime laman ajoilta. Esa on hyvä ensivaiheen auttaja vaikeuksiin joutuneelle yrittäjälle. Järvenpään Yrittäjät ry teki keväällä yhteistyösopimuksen Järvenpään seurakunnan kanssa. Käytännössä järvenpääläinen yrittäjä voi ottaa yhteyttä myös Järvenpään seurakuntaan saadakseen henkistä tukea vaikeassa tilanteessa. Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP-hanke jatkuu edelleen. Marraskuussa on luvassa kustannuslaskentakoulutusta. Koulutuksen tavoitteena on edistää pienten ja keskisuurten yritysten edellytyksiä osallistua kuntien järjestämisvastuulla olevien tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. Kustannusten arviointi tarjousta tehtäessä ei ole aina itsestään selvää. Jarkko Åström, puheenjohtaja Julkaisija: Järvenpään Yrittäjät ry Toimitus: Hallituksen jäsenet Suunnittelu ja taitto: Merja Altén, Graafinen Konerivi Oy Paino: Savion Kirjapaino Oy, Kerava 2009 Ilmoitustilavaraukset ja aineistot osoitteella: merja.alten@graafinen-konerivi.fi, tiedustelut puh. 040-522 1913 Yrittäjätiedote nro 4: aineistot viimeistään 23.11., ilmestyy viikolla 50. www.jarvenpaanyrittajat.fi 3

LUOVAN ALAN YRITYS: ÄÄNIMAISEMA OY Sunrise Avenue, Aki Sirkesalo, Neljä Ruusua, Idols-tähtiä... mm. näiden äänentoiston takana on vähemmän itsestään ääntä pitävä Äänimaisema, jota luotsaa yrittäjä Jukka Kurkela. Äänimaisema on toiminut vuodesta 2001 tarjoten studio-, äänentoisto-, valaistus- sekä alaan liittyviä konsultointipalveluja. Kurkelalla on studiotila Järvenpäässä ja varasto Helsingissä, mistä onkin järkevät yhteydet artistien kiertueiden aloitukselle, oli sitten lähtö Eurooppaan tai startti ympäri Suomea. Taustaa ja toiminnan kehittymistä Äänimaisema Oy on alkuperäiseltä nimeltään H&S Production, joka aloitti toimintansa päätoimenaan orkesteri- ja kuormaautojen vuokraus. Yhtiön toiminta hiipui vuoden 1999 aikana ja keväällä 2000 kehkeytyi ajatus äänituotantoyhtiön ja studion perustamisesta. Toimintaa lähdettiin kehittämään etsimällä toimitiloja ja selvittämällä laitteistolliset ja taloudelliset tarpeet sekä reaaliset resurssit. Toimitilat vuokrattiin keväällä 2001 Järvenpään Vanhalta Kumitehtaalta, samaan aikaan Kurkela osti osuuden yhtiöstä ja nimi muutettiin muotoon Äänimaisema Oy. Syksyllä 2002 Kurkela jäi yhtiön ainoaksi omistajaksi, siitä lähtien Äänimaisemassa on äänitetty myös ulkopuolista materiaalia. Pääasiassa nousevien orkestereiden demoja, mutta myös kaupallisempaa musiikkia, kuten Aki Sirkesalon demomateriaalia, Laura Voutilaisen singlen pohjat, lastenlevyjä, Ghostsonicsin EP etc. Studion soittotilassa ovat sittemmin harjoitelleet monet kovan tason orkesterit kiertueitaan varten. Lisäksi studiolla on tuotettu mm. mainosmusiikkia ja spiikkejä. Vuonna 2004 hankittiin korkeatasoinen äänentoistojärjestelmä ensisijaisesti Neljä Ruusua -orkesterin Karelia Express -kiertuetta varten, jonka aikana toteutettiin noin 90 esiintymistä. Myöhemmin kalustoa on lisätty noin kaksinkertaiseksi. Palvelua paikallisille Äänimaisema vastasi Jannen Jamien esitystekniikasta tänä vuonna jo viidettä 4 kertaa. Äänimaisema on suunnitellut ja toteuttanut myös järvenpääläisten ravintoloiden äänentoistoasennuksia, kuten Zapatan tanssilattian, Yanon rokkibaarin ja Huilin terassin. Myös korkeatasoisten laitteiden myynti kuuluu toimenkuvaan. Kurkelalla on vankka kokemus myös puheäänentoistototeutuksista seminaareissa ja lanseeraustilaisuuksissa. ProFirmasta uutta jytyä! Äänimaisema kuuluu Järvenpään Yrittäjien lisäksi Keuken luovan alan yrittäjien verkostoon* ) ja aloitti elokuussa ProFirmassa, mikä on luovan alan yrittäjien kehittämisohjelma. Yrityskohtaiseen sparraukseen perustuva ProFirma haastaakin yrittäjät kehittämään aktiivisesti toimintaansa kohti haluttuja päämääriä. Ohjelman lopuksi suoritetaan arvostettu yrittäjän ammattitutkinto. "Mitä enemmän tavaraa liikkuu maailmalla, sitä parempi. Tämän takia itsensä ja yrityksen sparraaminen ulkopuolisen tahon kanssa on tärkeää, yksityisyrittäjillä tuo kehityspuoli jää helposti kaiken muun tohinan jalkoihin", Kurkela tuumaa. * ) Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Teksti: Anna Laimio Lisätietoja: Äänimaisema Oy, Jukka Kurkela Puhelin: 09-2711 296, 0400-469 698 info@aanimaisema.fi www.aanimaisema.fi

TARVITSET KATSOA VOIDAKSESI KATSOA VEROTILIÄ Vuoden 2010 alussa otetaan käyttöön uusi verotilimenettely yritysten useimpien oma-aloitteisten verojen maksussa ja ilmoittamisessa. Yleisimmin tämä koskee arvonlisäveroa ja työnantajasuorituksia. Ilmoittaminen tapahtuu tammikuun 2010 tiedoista alkaen ns. kausiveroilmoituksella. Joulukuun 2009 tiedot menevät vielä vanhalla valvontailmoituksella. Jos kausiveroilmoituksen lähettää paperilla, se tulee allekirjoittaa ja sen tulee olla perillä nykyisen 15. päivän asemasta jo 7. päivänä. Kyse on nimenomaan perillä olosta ja myöhästymisestä syntyy 20 % viivästysmaksu. Jos tiedot lähetetään sähköisesti, on niiden oltava perillä 12. päivänä. Tämä on myös yleinen yhteinen maksupäivä arvonlisäverolle ja työnantajasuorituksille. Maksun myöhästymisen viivästyskorko on ennakkotiedon mukaan ensi vuonna 8 %. Jos verotiedot aiotaan antaa sähköisesti, on yrityksellä oltava ns. Katso-tunniste. Tyvipalvelu säilyy edelleen, mutta sitäkin käytetään uudella Katso-tunnisteella. Katsotunnistetta haetaan sähköisesti ja sen saadakseen on yrityksen nimenkirjoitukseen oikeutetun henkilön joko tunnistauduttava ohjelmassa haun yhteydessä henkilökohtaisilla pankkitunnuksillaan tai käytävä myöhemmin henkilökohtaisesti verotoimistossa todistamassa henkilöllisyytensä. Verotilimenettelyyn liittyy uusi verotiliote. Siinä näkyvät verottajalle ilmoitetut veromäärät ja suoritetut maksut. Jatkossa verottaja käyttää verotiliä myös viivästyskoroista ja palautuskoroista ilmoittamiseen samoin kuin rästissä olevista maksuista huomauttamiseen. Samoin alarajahuojennuspalautus maksetaan verotilille. Posti ei enää kanna yritykseen kirjeitä näistä. Verotiliote tulee vuoden ajan paperisena yritykselle, sen jälkeen paperiotteen saa vain pyynnöstä. Tarkoitus on, että verotilin tilannetta seurataan sähköisesti Katsotunnisteen avulla. Jos yritys käyttää tilitoimistoa, on tärkeää, että myös tilitoimistokirjanpitäjä saa tiedot verotilitapahtumista ja viesteistä. Kaikki 12. päivänä maksettavat verot maksetaan yhtenä summana yhdellä pysyvällä viitenumerolla. Viestikenttään ei enää tehdä merkintöjä eri verolajeista. Jos jossain kuussa arvonlisävero on palautuksen puolella, mutta työnantajasuorituksia pitää maksaa, saadaan nämä erät netottaa keskenään ja erotus maksetaan. Yrityksille, joiden liikevaihto on alle 25.000 euroa tai alle 50.000 euroa, tulee lokakuussa verottajalta kirje, jossa kerrotaan, että heihin sovelletaan ensi vuonna ns. pidennettyjä ilmoitus- ja maksukausia. Kaikkein pienimmille yrityksille kausi on 12 kuukautta ja 25.000 50.000 euron välillä oleville kausi on 3 kuukautta. Jos haluaa pitää entisen yhden kuukauden kauden, tulee palauttaa kirjeen mukana tuleva lomake verottajalle. Kannattaa miettiä kahdesti, onko pidennetty kausi yritykselle järkevä. Ohjeita ja tietoa verotilistä ja Katsosta saa verottajan kotisivuilta www.vero.fi ja Taloushallintoliiton sivuilta www.taloushallintoliitto.fi. Jälkimmäisessä on tietoa varsinkin tilitoimistoyrittäjille. Leena Rekola-Nieminen ekonomi, KLT 5

Taantumassa ei työllisty, mutta harjoittelun avulla nuoret voivat ylläpitää ja lisätä osaamistaan kunnes työmarkkinat taas vetävät. Moni ammattiin valmistunut nuori on vailla työpaikkaa. Halu tehdä töitä on suuri, mutta tällä hetkellä aivan ymmärrettävistä syistä johtuen ei yrityksillä ole mahdollisuutta palkata uutta työvoimaa. Jotta nuoret pysyisivät kiinni arjessa ja työelämässä Järvenpään Yrittäjät ry, Työ- ja elinkeinotoimisto sekä Järvenpään kaupunki toteuttavat yhteistyössä DUUNI BUUMI -kampanjan, johon nyt haastamme kaikki järvenpääläiset työnantajat. Pilottikampanjan toteuttavat: JÄRVENPÄÄLÄINEN TYÖNANTAJA Jos tarvitset työntekijää, nyt on oiva tilaisuus olla mukana tässä ainutlaatuisessa kampanjassa. Ilmoita avoin harjoittelupaikka Keski-Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston työnantajapalveluun, Leena Rekonen puh. 01060 72426 tai gsm 050-396 0528 tai sähköpostitse keski-uusimaa@mol.fi Lisätietoja työnantajille: Järvenpään Yrittäjät ry, Sari Hämäläinen, puh. 040-534 2999 Järvenpään kaupunki, Olli Keto-Tokoi, puh. 040-315 2566 Yritys tarjoaa nuorelle pitkäkestoisen työharjoittelupaikan. Tämä tarkoittaa sitä, että nuori ei tule yritykseen työsuhteeseen, eikä hänestä aiheudu palkkakustannuksia. Työnantaja vastaa nuoren työturvallisuudesta sekä valvoo ja opastaa häntä työtehtäviin. Harjoittelun kesto sovitaan aina erikseen. Työ- ja elinkeinotoimisto tekee yrityksen ja harjoittelijan kanssa sopimuksen ennen harjoittelun alkua, se järjestää työharjoittelussa oleville myös ryhmähenkivakuutuksen. 6 Järvenpään kaupunki

PELISÄÄNNÖT LIITTYEN DUUNI BUUMI -KAMPANJAAN Työharjoittelun tai -valmennuksen tarkoitus on perehdyttää työelämään, edistää työhönsijoittumista ja parantaa ammattitaitoa. Tätä kautta yrityksesi voi myös saada pysyvämmänkin työntekijän! Työharjoittelun/-valmennuksen järjestäjänä voi olla yritys, kunta, valtio, yksityinen elinkeinonharjoittaja sekä yhdistys tai muu säätiö. Työharjoittelu/työelämävalmennus ei ole työsuhde, eikä työnantaja maksa palkkaa harjoitteluun tai valmennukseen tulevalle. Työmarkkinatukijärjestelmän piiriin kuuluvalle työharjoittelijalle maksetaan harjoittelun ajalta täysi työmarkkinatuki. Työmarkkinatuen maksaa Kela. Perus- tai ansiopäivärahaan oikeutetulle TE- toimisto maksaa työllistämistukea harjoittelun ajalta. TE-toimisto huolehtii harjoittelussa/ -valmennuksessa olevan vakuutusturvasta. Työnantaja vastaa työturvallisuudesta, sekä valvoo ja opastaa harjoittelussa/-valmennuksessa olevia. Työnhakijaa ei voida ohjata harjoitteluun/-valmennukseen samoihin tai saman kaltaisiin tehtäviin, joista harjoittelun-/valmennuksen järjestäjä on edeltäneiden 9 kk aikana tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitä tai lyhentänyt työntekijöiden työaikaa. Työharjoittelusta/-valmennuksesta tehdään sopimus, jonka allekirjoittavat työnantaja, työharjoitteluun/-valmennukseen osallistuva sekä TE-toimiston edustaja. Sopimukseen kirjataan mm. harjoittelun/-valmennuksen suoritusaika ja -paikka, kesto, työtehtävät ja yhteyshenkilö. Työharjoittelusopimuksen (lomake TEM326) liitteeksi pyydetään jäljennös kaupparekisteriotteesta/ yhdistysrekisteriotteesta sekä verovelkatodistus. Lisätietoja Keski-Uudenmaan työja elinkeinotoimisto Järvenpää, työnantajapalvelu Leena Rekonen puh. 01060 72426 tai 050-396 0528 tai keski-uusimaa@mol.fi SYYSKOKOUSKUTSU Aika: Lauantaina 28.11.2009 klo 19.00 Paikka: Stålhanen Kartano, Stålhanentie 4, Vanhankylänniemi, (ajo Tuulimyllyntien kautta) www.stalhane.fi KOKOUKSESSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT: 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri 3. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 6. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2010 7. Päätetään yhdistyksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä muiden hallituksen jäsenten palkkioista 8. Valitaan yhdistykselle puheenjohtaja vuodeksi 2010 9. Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä 10. Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle 11. Päätetään tilintarkastajien palkkioista 12. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet 13. Valitaan yhdistyksen edustajat aluejärjestön kokouksiin seuraavaksi toimintavuodeksi 14. Muut asiat 15. Kokouksen päättäminen Järvenpäässä 25.9.2009 Järvenpään Yrittäjät ry:n hallitus Tervetuloa myös ehdokkaaksi hallitukseen vuosille 2010 2011. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille yhdistyksemme jäsenille, joten joukolla äänestämään! Yksi ääni per yritys. Kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset osallistumisesta sekä ehdokkaaksi asettumisesta sähköpostitse osoitteella olavi.ruohomaa@verandainterio.fi Syyskokouksen jälkeen siirrymme pikkujoulutunnelmiin, kts. s. 11. 7

LOMAN ( JA LAMAN?) JÄLKEEN. Lähes tasan vuosi sitten suuri amerikkalainen investointipankki meni nurin. Siitä alkoi koko maailmaa ravisteleva talouskriisi, jonka jälkipyykkiä pestään todennäköisesti pitkään. Viime kevät olikin huimaa seurattavaa; YT-neuvotteluja siellä, konkursseja täällä. Kevät meni ja kesä tuli lomakausineen totuttuun tapaan. Vaikka ulkomaalaiset näyttivätkin valinneen Suomen lomakohteekseen hiukan aiempaa harvemmin, suomalaiset lomailivat Suomessa ennätysmäisen ahkerasti: lamantappoa parhaimmillaan! Itse vietin tavallisen yrittäjän kesäloman; yksi viikko autoillen Suomessa ja etelänaapuri Virossa. Nyt on lomat ohi ja väki, niin yrittäjät, palkansaajat kuin asiakkaatkin ovat palanneet sorviensa ääreen. Vaikka lomautuksista ja konkursseista on puhuttu ja puhutaan edelleen, erittäin suurella osalla on kuitenkin sorvi edelleen olemassa. Nyt kuullaan jo positiivisia merkkejä taloudesta; kuluttajien luottamus palailee pätkittäin, asuntokauppa on vilkastunut, jossain jopa lomautuksia peruttu. Ja miksi ei; korkotaso on ennätyksellisen alhaalla, erilaiset veronalennukset ja mm. kotitalousvähennys, eli toisin sanoen valtion elvytystoimet ovat tehonneet. Monet ovat kritisoineet valtion elvytyksen vähäisyyttä ja vääränlaista kohdentamista, mutta mikä olisi ollut vaihtoehto? Tukea terveen yritystoiminnan kustannuksella yritystoimintaa, joka ei omillaan pärjää? Tai ylläpitää veronmaksajien rahoilla ylikapasiteettia aloilla, joilla kysyntä näyttää pysyvästi laskevan myös tulevaisuudessa? Mielestäni valittu tie on ollut oikea; kevennetään kuluttajien verotaakkaa ja annetaan heidän äänestää jaloillaan kelle tuki kuuluu. Tämä on demokratiaa parhaimmillaan. Varmasti on niin, että parin vuoden takaiset leveät ajat eivät palaa muutamaan vuoteen ja kovasti on vielä töitä, ennen kuin kaikki talouden pyörät pyörivät entiseen malliin. Itse uskon kuitenkin, että tämänkin laman jälkeen näemme entistä ehomman maailman, jossa rehellisellä yrittämisellä ja kovalla työllä kyllä pärjää. Historia on osoittanut että vaikeat ajat usein synnyttävät uusia ja innovatiivisia tapoja tehdä asioita. Ja onneksi myös puhkaisee kuplia, joista puuttuu todellinen sisältö ja asiakkaan saama arvo, esimerkkinä nyt vaikka surullisen kuuluisa Nova Group, jonka tarkoituksena näyttäisi olleen vain omien ja lähipiirin lompakoiden lihottaminen velkojien rahoilla (tämä on allekirjoittaneen henkilökohtainen mielipide ja oikeus aikanaan päättäköön, mikä on lopullinen totuus). Erityisen positiivisena pidän uutista, jonka mukaan kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on kasvanut; Suomalaisen Työn Liiton ja Suomen Uusyrityskeskusten taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 60 % nuorista pitää yrittäjyyttä houkuttelevana! Puheet pullamössösukupolvesta voi mielestäni heittää romukoppaan, jos edes osa heistä uskoo itseensä riittävästi toteuttaakseen unelmansa. Tässä meillä jo yrittäjiksi ryhtyneillä on myös suuri vastuu; näytetään näille rohkeille nuorille mallia siitä, että yrittäjyys on hieno ja monella tavalla palkitseva elämäntapa ja otetaan heidät riemulla mukaan yrittäjyyden maailmaan! Omalta osaltani olen tehnyt myös lupauksia. Olen päättänyt aloittaa jokavuotisen uuden elämän ainesten uudenvuodenlupausten sijaan jo nyt syksyllä. Sikarinpoltto saa taas jäädä, kuntoliikunnalle raivataan aikaa riittävästi ja grillikauden jälkeen lautaselle ladataan makkaran sijaan taas enemmän uuden sadon (kotimaisia) kasviksia. Olen myös päättänyt murehtia vähemmän omia asioitani, koska ne ovat usein olleita ja menneitä, ja paneutua todenteolla asiakkaideni (nykyisten ja tulevien) murheisiin; ne asiat kun ovat vielä ratkaisematta, eli ne ovat tulevaisuutta! Otsikon laman jälkeen -viittauksesta moni on vielä varmasti eri mieltä, mutta yksi on varmaa, lamoja tulee ja menee. Työ ei kuitenkaan tästä maailmasta lopu, joten tehdään sitä ilolla unohtamatta omaa hyvinvointia. Eppu Normaalia lainatakseni: Aurinkokin paistaa vaikkei sitä (aina) näy... Tämäkin lama loppuu aikanaan. Hyvää syksyn jatkoa kaikille yrittäjäveljille ja -siskoille: itseemme uskomalla ja yhdessä tekemällä selätämme tämänkin laman kuten yrittäjät ovat kautta aikojen tehneet! Henri Ulan 8

ELIAS-KIRJA OY JÄRVENPÄÄSSÄ 25 VUOTTA! Kuvassa vasemmalta: Juha Kaikusalo, Pertti Kaikusalo ja Jarmo Savolainen. Vuonna 1982 perustettu Elias-Kirja on toiminut Järvenpäässä 25 vuotta. Helsingissä kellaritilassa sijaitsevasta myyntikonttorista on 27 vuoden aikana kasvanut merkittävä kristilliseen kirjallisuuteen erikoistunut tukkuliike joka palvelee asiakkaitaan ympäri Suomen. Tällä hetkellä n. 200 luterilaista ja lukuisa joukko vapaiden suuntien seurakuntia muodostavat suurkuluttaja-asiakkaiden rungon. Lisäksi pääkaupunkiseudulla on yritysasiakkaita joista on tullut uskollisia toimistotarvikkeiden tilaajia. Laajan tuotevalikoimansa ansiosta Järvenpään keskustassa sijaitseva vähittäismyymälä palvelee myös yksityisasiakkaita luotettavana kristillisen kirjallisuuden, musiikin ja lahjatavaroiden hankintapaikkana. Toukokuun 7. 8. päivänä vietettiin Elias-Kirjassa juhlaa. Laaja ystävien joukko oli koolla juhlistamassa liiketoimintaa, mikä oli alkanut jo edellisellä vuosituhannella. Kakku- ja kahvitarjoilun lomassa kuultiin lukuisia onnittelu- ja kiitospuheita eri yhteistyökumppaneiden taholta. Iloisen puheensorinan keskeyttivät välillä tutut lauluntekijät Seppo Kohvakka ja Hanna Ekola omilla lauluillaan ja runoillaan. Juhlien koskettavin hetki oli uuden toimitusjohtajan Juha Kaikusalon tehtävään siunaaminen, jonka suorittivat kirkkoherra Vesa Koivisto ja pastori Paul Raja-aho. Toimitusjohtajan tehtävät luovutti seuraajalleen yrityksen perustaja ja nykyinen hallituksen puheenjohtaja Pertti Kaikusalo, joka omakohtaisesti esitti samalla kiitoksensa yrityksen pitkäaikaisille asiakkaille uskollisuudesta. Pertti Kaikusalo jatkaa edelleen yrityksen palveluksessa antaen oman panoksensa myös käytännön yritystoimintaan. Elias-Kirjassa luotetaan tulevaisuuteen. Vahva usko Jumalaan ja Hänen johdatukseensa antaa turvallisen pohjan myös liikeyrityksessä tehtäviin päätöksiin. Markkinoimme tuotteita, joilla on ikuisuusarvoa jokaiselle. 9

JÄRVENPÄÄN YRITTÄJÄT RY:N HALLITUS VUONNA 2009 Jarkko Åström puheenjohtaja www-sivujen ylläpito Foral Design Oy Alhotie 14, 04430 Järvenpää Puh. 2794 8320, faksi 27948322 jarkko.astrom@foral.fi Päivi Koponen Koposka Ky Pykälistöntie 32 A 1, 04430 Järvenpää Puh. 040-748 4447 paivi.koponen@onnistuja.fi Erja Saarelainen varapuheenjohtaja Narikka Oy Yrittäjänkatu 39, 04460 Nummenkylä Puh. 050-524 4618 erja.saarelainen@narikka.eu Ulla-Maria Vehviläinen Me Kalustajat Oy Kaskitie 1, 04400 Järvenpää Puh. 2709 1280 uma@mekalustajat.fi Sari Hämäläinen varapuheenjohtaja masari Oy Jepuankatu 10, 04430 Järvenpää Puh. 040-358 9922, 040-534 2999 sari.hamalainen@masari.fi Henri Ulan Laattapiste Collection Järvenpää Kielokatu 1, 04430 Järvenpää Puh. 020 788 0710 henri.ulan@lpc.fi Ismo Nöjd Tili- ja Lakiasiaintoimisto Nöjd Oy Kalliotie 1, 04400 Järvenpää Puh. 0400-463 417, faksi 271 1753 ismo.nojd@elisanet.fi TOIMIHENKILÖT Leena Rekola-Nieminen rahastonhoitaja Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy Postikatu 10 A, 04400 Järvenpää Puh. 2790 7314, faksi 2790 7399 leena.rekola-nieminen@rantalainen.fi Johanna Blom Järvenpään Lukko Oy Alhotie 14, 04430 Järvenpää Puh. 020 7437 560, faksi 291 7502 johanna.blom@jarvenpaanlukko.fi Merja Altén tiedottaja Yrittäjätiedotteen julkaisu ja ilmoitusvaraukset Graafinen Konerivi Oy puh. 040-522 1913 merja.alten@graafinen-konerivi.fi Olavi Ruohomaa Veranda Interio Yrittäjänkatu 31, 04460 Nummenkylä Puh. 050-340 4433 olavi.ruohomaa@verandainterio.fi Jussi Mäkelä sihteeri Fennia Yhteiskouluntie 17, 04400 Järvenpää Puh. 0400-218 322 jussi.makela@fennia.fi 10

TAPAHTUMAKALENTERI 2009 Huomioikaa aiemmin ilmoitettuihin tietoihin tulleet muutokset. LOKAKUU 2.10. Sähköinen tiedote jäsenille Yrittäjäviikko: 4.10. Yrittäjien Tuomas-Messu Järvenpään kirkossa klo 18.00 5.10. Yrittäjälounas Järvenpää-talolla klo 11.30 13.00, yhteistyössä Nordea. 8.10. Elokuvailta jäsenistölle, ks. s. 13 9.10. Yrittäjäpaneeli lukiolla klo 9.45. Ennen paneelia lukiolla tarjotaan aamupuuro klo 8.30 alkaen. 10.10. Vuoden Yrittäjä -juhla Järvenpää-talolla, kutsut tilaisuuteen on lähetetty erikseen. 15.10. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjien verkostoitumistilaisuus Järvenpää-talolla klo 15.00 17.30, ks. s. 15. 16. 18.10. Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Helsingissä, ks. s. 21 ja takakansi. MARRASKUU 11.11. PPP-hanke, kustannuslaskentakoulutus yrittäjille klo 13 17 Järvenpää-talolla, ks. s. 13. 13.11. Aamukahvit Rivolissa klo 8.30-10.00, yhteistyössä Järvenpään kaupunki. 16.11. Sähköinen tiedote jäsenille 28.11. Syyskokous (kutsu sivulla 7) & Pikkujoulut JOULUKUU 4.12. Yrittäjäbrunssi klo 9.00 Seurakuntasalissa, Kirkkotie 1-3, Järvenpään seurakunta tarjoaa. Tapahtumista ilmoitetaan tarkemmat tiedot, kun kaikki järjestelyt ovat varmistuneet. Seuraa netistä www.jarvenpaanyrittajat.fi sekä sähköisiä tiedotteita. Uudenmaan Yrittäjien järjestämistä tapahtumista saat lisätietoja www.uudenmaanyrittajat.fi Haluatko tarjota hallitukselle kokoustilat tai pyytää meidät muuten vain tutustumaan yritykseesi? Onko mielessäsi jotain, jonka haluaisit julkaistavan Yrittäjätiedotteessa ja/tai nettisivuillamme? Ota yhteys Päiviin puhelimitse 040-748 4447 tai sähköpostitse paivi.koponen@onnistuja.fi Yrittäjien pikkujoulu 28.11.2009 Tänä vuonna Järvenpään Yrittäjät tarjoaa pikkujouluriemua kaiken ikäisille. Iltapäivällä ohjelmassa on koko perheen jouluseikkailu klo 14-16, tapahtumapaikkana on Emalikukka (Temalin kiinteistö), Metallimiehenkatu 2-4. Jouluseikkailussa on erilaista ohjelmaa ja seikkailua sekä pajoja eri yritysten tiloissa. Tarjolla on mehua ja pipareita. Päivätilaisuus on maksuton. Perinteitä noudattaen illalla on ensin Järvenpään Yrittäjien syyskokous, jossa kahvitarjoilu ja heti sen jälkeen pikkujoulut aikuisille kynttilöiden, lyhtyjen ja juhlapukujen loisteessa klo 20.00 alkaen. Syyskokous ja pikkujoulut pidetään Stålhanen Kartanossa Vanhankylänniemessä (www.stalhane.fi). Pikkujoulumenun hinta per henkilö on 40. Lisätietoja lokakuun puolivälissä www.jarvenpaanyrittajat.fi. Ilmoittautumiset syyskokoukseen ja pikkujoulutapahtumiin olavi.ruohomaa@verandainterio.fi 11

KIINNI TYÖELÄMÄSSÄ OHJELMA MAHIS TYÖHÖN -PROJEKTIN VÄLISEMINAARI 11.11.2009 8.30 8.45 Aamukahvi 8.45 9.00 Seminaarin avaus Koulutusjohtaja Tiina Meriläinen Invalidiliiton Järvenpään Koulutuskeskus (IJKK) 9.00 9.15 Päivän ohjelma, projektin tavoitteet ja hankkeen lyhyt esittely Kehittämispäällikkö Anne Mårtensson, IJKK 9.15 10.00 Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Asiantuntija Liisa Metsola, Opetushallitus 10.00 10.15 Tauko 10.15 11.30 Uraohjaus Mahis työhön -projektissa Työpajat: 1. Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imba -arviointimenetelmä) 2. Moniammatillinen uraohjaus ja yksilövalmennus erityisopetuksessa 11.30 12.30 Lounas 12.30 13.00 Projektit työllisyyttä edistämässä Valtiosihteeri Katariina Poskiparta,Työ- ja elinkeinoministeriö 13.00 13.15 Yrittäjien odotuksia nuorilta työntekijöiltä Toimitusjohtaja Petri Graeffe, Uudenmaan Yrittäjät 13.15 13.45 Oma polkuni työelämään Yrittäjä Vesa Sydänmaa 13.45 14.15 Kahvitauko 14.15 15.45 Työllistymisen polut Mahis työhön projektissa Työpajat: 1. Erityisopiskelijan tukeminen opiskelujen työvaltaistamisella 2. Työllistämisen tukivaihtoehdot ja sosiaalinen yrittäjyys 15.45 16.00 Päätössanat ja palautteet Paikka Kohderyhmä Hinta Ilmoittautuminen Lisätietoja Keuda, Kirkkotie 31, Tuusula Ammatillisten oppilaitosten henkilöstö, yrittäjät ja työelämän edustajat, verkostoyhteistyökumppanit, muut työllistymisen tukemiseen osallistuvat tahot Tilaisuus ruokailuineen on osallistujille maksuton 30.10.2009 mennessä mahis@ijkk.fi Kristiina Luukkonen Koulutussuunnittelija, kristiina.luukkonen@ijkk.fi, puh. (09) 2920 1479 12

Kustannuslaskentakoulutusta yrittäjille Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina -hanke ja Palveleva Helsinki -hanke järjestävät yhteistyössä Järvenpään Yrittäjien ja kaupungin kanssa maksuttoman kustannuslaskentakoulutuksen tiistaina 10.11.2009 klo 13 17 Järvenpää-talolla. Koulutuksen tavoitteena on kehittää yrittäjien kustannuslaskentaosaamista ja edistää palveluiden myyntiä. Koulutus on jatkoa Hinnoittelulla ja kustannuslaskennalla tehokkuutta palvelutuotantoon -asiantuntijafoorumille, jossa kehitetään kuntahankkijoiden työvälineitä kustannusten ja hintojen vertailtavuuteen yksityisten palveluntuottajien kanssa. Kouluttajana toimii KTM Vesa Ekroos (Balustrade Oy), ja koulutuksen lopussa erityisasiantuntija Tero Tyni (Kuntaliitto) esittelee lyhyesti myös kuntahankkijan näkökulman. Ilmoittaudu mukaan koulutukseen 5.11.2009 mennessä: Sanna Huovinen, puh. 050 381 6063, sanna.huovinen@kuntaliitto.fi Sanna Meronen, puh. 050 567 9233, sanna.meronen@helsinginyrittajat.fi Anu Savonne, puh. 040 315 2239, anu.savonne@jarvenpaa.fi Lisätietoja: Sanna Huovinen, Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina -hanke (Järvenpää on hankkeen pilottialue) Leffailta jäsenistölle Järjestämme taas jäsenistölle mukavan yhteisen leffaillan torstaina 8.10. klo 20.00. Paikkahan on tietenkin Studio 1 2 3, Helsingintie 12, Järvenpää. Järvenpään Yrittäjät ry sponssaa leffaillan niin, että lipun hinta on jäsenyrityksille 5 euroa/kpl, lipun hintaan sisältyvät tietenkin popcornit + juoma. Pientä esimakua ja varaslähdön leffanautintoon voi ottaa osoitteessa http://fi.filmtrailer.com/cinema/2220/tyttö+joka+leikki+tulella+leffa+trailerit.html Menoa ja meininkiä tuntuu piisaavan... Tänä vuonna menetellään niin, että kukin varaa lippunsa itse suoraan elokuvastudion lippukassalta, puh. 09-836 6770. Lippukassan aukioloajat voitte tarkistaa osoitteesta www.jarvenpaanstudiot.fi Mukaan mahtuu 200 ensimmäistä! 5 Nimi: Tyttö joka leikki tulella (Flickan som lekte med elden) Kategoria: Trilleri Näyttelijät: Noomi Rapace, Michael Nyqvist, Lena Endre, Georgi Staykov Ensi-ilta: 2009-09-18 Tuotantomaa: Ruotsi Ohjaus: Daniel Alfredson Tuotantovuosi: 2009 Levittäjä: Nordisk Film (FI-Cinema) Juonikuvaus: Tyttö joka leikki tulella on Stieg Larssonin menestyskirjojen, Millenium-trilogian, toinen osa, jossa tutustumme entistä enemmän Lisbeth Salanderiin. Elokuva on jatkoa suuren suosion saaneelle Miehet jotka vihaavat naisia -elokuvalle. 13

UUDENMAAN YRITTÄJÄT: YRITYSTEN ODOTUKSET PARANEVAT PIENELLÄ ENEMMISTÖLLÄ EDELLEEN KIELTEISET Pk-yritysten tulevaisuuden odotukset ovat edelleen jonkin verran negatiiviset Uudenmaan Yrittäjien alueella. Yrityksistä kuusi prosenttiyksikköä enemmän uskoo, että tuleva vuosi on heikompi kuin tilanne nyt. Puoli vuotta sitten vastaava luku oli kuitenkin huomattavasti huonompi, tuolloin jopa neljännes yrityksistä uskoi tilanteen heikkenevän. Kasvua tavoittelevilla yrityksillä tilanne on jo kääntynyt selvästi myönteiseksi. Odotusten alamäki jatkuu, mutta huomattavasti aiempaa loivempana. Kasvuyritykset ovat jo voimakkaassa ylämäessä uskoen vahvasti tulevaisuuteen. Nyt on tärkeää, että koko taloudessa luotamme tulevaan ja pidämme pyörät pyörimässä, toteaa Mikko Simolinna, Uudenmaan Yrittäjien puheenjohtaja. Yritysten maksuvaikeudet ovat lisääntyneet selvästi. Normaalisti noin kolmella prosentilla yrityksistä on maksuvaikeuksia, nyt maksuvaikeuksia oli viimeisten kolmen kuukauden aikana 17 prosentilla yrityksistä. Kassatilanne on useilla yrityksillä hankala. Tärkeää on, että yritysten rahoitusmahdollisuuksia lisätään edelleen, lainamarkkinat ovat edelleen kireät. Turhia konkursseja voidaan välttää, jos rahaa on lainattavissa terveille yrityksille, joiden kassa on väliaikaisesti kuivunut, sanoo Petri Graeffe, Uudenmaan Yrittäjien toimitusjohtaja. Finnveran rahoitusta hakee yhä useampi. Vuosi sitten uusmaalaisista yrityksistä 18 prosenttia aikoi ottaa rahoitusta Finnverasta, nyt luku on tuplaantunut 36 prosenttiin. Olemme tyytyväisiä, että tuotteemme voivat palvella rahoitusta tarvitsevia asiakkaita. Muun muassa suhdannelaina on tullut suureen tarpeeseen, kertoo Finnveran palvelualuejohtaja Kari Villikka. Tulokset selviävät Finnveran ja Uudenmaan Yrittäjien toteuttamasta pk-yritysbarometrista, jossa kyseltiin yritysten odotuksia tulevasta. Lisätietoja: Petri Graeffe, toimitusjohtaja Uudenmaan Yrittäjät, puh. 040 547 3388 Kari Villikka, palvelualuejohtaja, puh. 0204 607 227 14

PIENYRITTÄJÄTKIN KUNTAPALVELUITA TUOTTAMAAN Järvenpäässä tutkitaan miten pienet ja keskisuuret yritykset voisivat päästä entistä helpommin mukaan tekemään kuntalaisille tarjottavia palveluita. Kuntien tiukentunut taloudellinen tilanne on nostanut esiin tarpeen pohtia perusteellisesti kuntien tarjoamien palveluiden tuottamista. Monissa tapauksissa paikkakunnalla toimii jo pieni tai keskisuuri yritys, joka tekee kunnan tarvitsemia asioita. Tietoisuus ja epäluulo puolin ja toisin on ollut kuitenkin liian usein kunnan ja yksityisen palveluntuottajan yhteistyön esteenä. Kuntien virkamiehet eivät useinkaan tunne riittävästi paikkakunnan yritysten tarjoamia palveluita. Siinä suhteessa me yrittäjät saamme mennä kyllä peilin eteen, sillä meidän tehtävämme on levittää tietoa tarjonnastamme, sanoo yhtenä yrittäjien edustajana Järvenpään kaupungin ja yrittäjien yhteistyön parantamisedellytyksiä pohtiva Erja Saarelainen. Toisaalta yrittäjät kokevat usein julkisen sektorin kilpailutus- ja muut säännökset niin raskaiksi, etteivät halua olla mukana edes tarjoamassa palveluitaan. Varmasti niin tarjouspyyntöjen kielellisessä selkeydessä kuin vaadittavien liitteiden määrässäkin olisi kehitettävää pienten yrittäjien näkökulmasta, sanoo Saarelainen. Kauniita periaatteita on kirjattu moniin ohjelmajulistuksiin ja nyt olisikin tärkeää, että tässä hankkeessa kehitettäisiin konkreettisia asioita yhteistyön helpottamiseksi. Yksi tällainen konkreettinen asia on se, että yrittäjien sivuilta saadaan suora linkki kaikkiin kaupungin tarjouspyyntöihin, pohtii Erja Saarelainen. Hän perää, että kaupungin pitäisi katsoa tarjouksen kokonaisedullisuus, eikä pelkästään halvin hinta. Jos palvelut tuottava yritys ja sen työntekijät maksavat verot kuntaan, on se ihan eri asia kuin prosentin tai pari halvempi hinta. Sosiaali- ja terveysalalla palveluita yrittäjänä tuottava Saarelainen ihmettelee vaatimusta, että yritykset eivät saisi sosiaalipuolella tuottaa voittoa. Muilla sektoreilla ei samanlaisia voittokieltosäännöksiä ole. Kyllä pitkäjänteisen yhteistyön edellytyksenä ovat tuottavat yritykset. Muussa tapauksessa kuntien pitää tuottaa palvelut itse tai ostaa ne kolmannelta sektorilta, huomauttaa Saarelainen. Järvenpää on pilottikuntana mukana Kuntaliiton, Maataloustuottajien Keskusliiton ja Elinkeinoelämän Keskusliiton käynnistämässä PPP (Public Private Partnership) -hankkeessa. Hankkeen tarkoituksena on parantaa pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia osallistua kuntien tuottamisvastuulla olevien tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. Hanke jatkuu ensi vuoden huhtikuun loppuun. Viestinnän monipuolisuusmies Erpo Heinolainen SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YRITTÄJIEN VERKOSTOITUMISTILAISUUTEEN to 15.10.2009 klo 15.00 17.30, Järvenpää-talolla. TULE HEITTÄMÄÄN OMAT VERKKOSI! Paikalla on yrittäjien lisäksi kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johtoa. Tilaisuus liittyy Järvenpään Yrittäjät ry:n, kaupungin ja Kuntaliiton Public-Private Partnership -hankkeeseen "Pienyritykset palveluiden tarjoajina kaupungille" sekä terveystalon kampusaluetta suunnittevaan Pareto-hankkeeseen. Ilmoittautumiset 12.10. mennessä: esa.lindell@jarvenpaa.fi puh. 040-315 2352 Tervetulleeksi toivottavat Järvenpään Yrittäjät ry sekä Järvenpään kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Ovatko sähköpostiosoitteenne tai muut yhteystietonne muuttuneet? Yhteystiedot on helppo päivittää itse netin kautta osoitteessa http://www.yrittajat.fi/fi-fi/yrityshaku/ tietojen_tarkistus/ Ota esille Y-tunnuksesi ja jäsennumerosi. Tarkista heti omat tietosi, jotta varmistat tärkeiden yrittäjäviestien perilletulon! 15

Teksti: Marja Nousiainen Kuva: Hannele Leinonen ENERGIATEHOKKUUSSEMINAARI PIDETTIIN JÄRVENPÄÄ-TALOLLA 25.8. Yksi ylimääräinen ruokalusikallinen kinkkukiusausta 700 g:n pakkauksessa vaatii 2200 kg ylimääräistä raaka-ainetta ja ilmastomuutosvaikutukset ovat 2500 kg CO2-ekv vuodessa. Energiatehokkuudesta uusi kilpailuvaltti yrityksille, kunnille ja yhteisöille Tiistaina 25.8. järjestettiin Järvenpää-talolla KUUMA-kuntien ilmastostrategiaan liittyvä Yritysten energiatehokkuusfoorumi. Seminaariin oli kutsuttu alustajia niin energiayhtiöistä, suurkeittiövalmistajista kuin jäähdytyksen ja mittauksen asiantuntijoista aina hiilineutraalien kuntien yhteishankkeeseen. Tilaisuudessa pyrittiin valottamaan monesta näkökulmasta millä keinoilla yritykset edistävät toimintansa energiatehokkuutta ja miten ne ovat tehostamisesta hyötyneet. Kansanedustaja Merja Kuusisto avasi tilaisuuden ja kertasi EU:n ilmastotavoitteet. Kuusisto totesi, että 160 000 asukkaan Kuuma-alueella tarvittaisiin energianeuvoja, joka opastaisi asukkaita energian säästämisessä, tehokkuudessa ja rakentamisessa. Peloton Kuuma-kunnat eivät ole ilmastostrategiassaan yksin, sillä Markkinointi ja Mainontalehti uutisoi samana päivänä eli 25.8. Peloton energiatehokkuushankkeen: Demos Helsinki ja Sitra käynnistävät uuden talouden hankkeen, jossa ihmisiä ja yrityksiä motivoidaan viisaaseen energiankäyttöön. Peloton-hanke pyrkii antamaan organisaatioille virikkeitä luoda tuotteita, palveluita ja sosiaalisia innovaatioita, joiden avulla suomalaisten merkittävistä ekologisista valinnoista tulee helppoja ja houkuttelevia. Viisaasta energiankäytöstä tulee nopeasti menestystekijä, josta hyötyvät kansalaiset, yritykset ja kansantaloudet, sanoo Jukka Noponen Sitran energiaohjelmasta tiedotteessa. 16 Kokkikartanon kinkkukiusaukset kuriin Keravalla toimivan Snellmanin Kokkikartano Oy:n projektipäällikkö Kati Sorvali kertoi konkreettisen esimerkin: Kolmessa suosituimmassa 700 g tuotteessa jo vaivainen ruokalusikallinen ylimääräistä tuottaa meille sekä ylimääräisiä raaka-ainehankintoja että ylimääräistä jätettä ja tuottaa lisäksi hiilidioksidipäästöjä. Kuluttajan kannalta ei ole merkityksellistä onko myydyssä tuotteessa ylimääräinen lusikallinen, kunhan tuotteen todellinen paino vaihtelee sallituissa rajoissa. Jos pakkausvaiheessa pystytään optimoimaan todellinen paino mahdollisimman hyvin, säästämme vuositasolla 28 000 kg raakaainetta, 500 kg jätettä ja ilmastonmuutosvaikutuksia yli 2 tonnia (CO2- ekv.). Tämä säästö syntyy vain kolmen suosituimman tuotteen osalta. Ekotehokkuutta ja eurosäästöjä voidaan saavuttaa vielä entisestään, kun tuotepainot laitetaan kohdalleen kaikissa yrityksen yli 80 tuotteessa. Snellman Kokkikartano on solminut energiatehokkuussopimuksen ja sitoutunut kehittämään toimintaansa kestävän kehityksen periaattein, ensimmäisenä elintarvikevalmistajana Suomessa. Sähkönkulutuksen reaaliaikainen mittausteknologia on jo olemassa Sähkönkulutuksen reaaliaikainen mittaus olisi täysin mahdollista jo nyt, kertoi toimitusjohtaja Pasi Hurri BaseN Oy:stä. Meille kuluttajille ovat tulleet tutuiksi sähköyhtiöistä lainattavat tai kauppojen hyllyiltä edullisesti ostettavat mittarit, mutta ne taitavat olla jo vanhanaikaisia keinoja seurata sähkönkulutusta. Hurri toivoi mittaamisen tulevan pikaisesti joka kodin rutiiniksi. Jos kuluttaja näkisi milloin sähköä kuluu ja mihin aikaan kulutuksen piikit tulevat, hän pystyisi helposti tarttumaan syihin, esimerkiksi viallisiin laitteisiin, asennusvirheisiin tai omiin ja perheenjäsentensä käyttötottumuksiin. Hurri esitteli mielenkiintoisia käyriä: mittausta 5 minuutin, tunnin tai vuorokauden sykleillä. Esityksen mukaan tyypilliset säästöt kotitalouksien sähkönkulutuksessa ovat mittausten jälkeen olleet noin 15 35 %. Sähköyhtiöt ilmastonmuutosta hillitsemässä Seminaarin paneelikeskustelun otsikkona oli Energialaitokset ja ilmastonmuutoksen hillintä ja panelisteina kehityspäällikkö Kristian Rehnström, Fortum Heat ista, suunnittelupäällikkö Jani Riuttaluoto, Keravan Energiasta, toimitusjohtaja Esa Muuk-

ka, Mäntsälän Sähköstä sekä asiantuntija Alpo Sund, Nurmijärven Sähköstä. Sähköinen keskustelu kävi ajoittain kuumana, kun keskusteltiin sähkönsiirtomaksuista, paikallisuudesta, pitäisikö sähköyhtiön palvella asiakkaita ja esimerkiksi sähköautoista ja niiden saatavuudesta. Paikallisuus, kotimaiset raaka-aineet ja energian hinta olivat keskiössä. Hiilineutraalit kunnat Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta toi mielenkiintoisia terveisiä Hinku eli hiilineutraalit kunnat -hankkeesta. Viiden erilaisen kunnan tavoitteena on tehdä mahdoton mahdolliseksi. Hanke tavoittelee 80 % päästövähennyksiä jo vuosina 2020 2030. Hankkeen kunnat ovat Uusikaupunki, Kuhmoinen, Parikkala, Padasjoki ja Mynämäki. Onnistumisen edellytyksistä Seppälä mainitsi ensimmäisenä kunnan johdon sitoutumisen ja motivoitumisen; toiseksi kunta voi omalla esimerkillään näyttää mallia asukkailleen. Positiivinen julkisuus ja hyvien paikallisten esimerkkien tuominen julkisuuteen edesauttavat tavoitteiden toteutumista. Niissä kunnissa, joissa edellytykset ovat kunnossa, tuloksia on saatu ja mm. ulkomaiset vieraat kyselevät jo mahdollisuutta tulla tutustumaan. Samat onnistumisen elementit vievät eteenpäin myös Kuuma-kuntien ilmastostrategiaa ja energiatehokkuuden lisääntymistä. Kuuma-kuntien ilmastostrategia tarvitsisi sitoutuneen ja innostavan vetäjän, joka saisi muut mukaan toimintaan. Positiivinen julkisuus, hyvät paikalliset esimerkit ja sitoutuminen tuovat kirjoittajankin mielestä asian lähelle niitä, joiden tietotasoon ja tunteisiin halutaan vaikuttaa. Myös asukkaat ja yritykset on saatava talkoisiin mukaan. Neljän seminaarisarjan ja energiafoorumin on suunnitellut ja toteuttanut Markku Elg CO2.fi Oy:stä. Elg myös juonsi tapahtuman ja muina alustajina jutussa mainittujen lisäksi esiintyivät Pertti Korpi, Metso Paper, Juho Mäyry, Metos Oy, Asko Koskinen, Carrier Kylmätalo Oy, Harry Viiala, Höyrytys Oy, Risto Tenhunen, Eco-One ja Tapio Reijonen. Kirjoittaja on järvenpääläinen viestinnän suunnittelija, joka muiden töidensä ohella ylläpitää Arjen Ekoteko-palstaa Lehtiyhtymän lehdissä yhdessä ympäristökouluttaja Erja Mähösen kanssa. Tervetuloa Järvenpään Yrittäjien jäseneksi! Julkaisemme tästä numerosta alkaen joukkoomme liittyneet uudet jäsenet ja toivotamme heidät samalla tervetulleiksi kaikkiin järjestämiimme tapahtumiin. Uudet jäsenet 1.6.2009 lähtien Assoonas Automania Oy Charter Logistics Service Finland Coolbit Oy Fire Medic Tmi Fit-Naks H&T Tiimi avoin yhtiö Hoitola Onni Oy HR Easy Ky Jalkaterapia Talus Raili Asikainen Järvenpään Purema Oy Kampaamo Teija Peltonen Kari Nevalainen Oy Kiinteistö Oy Tuottajankatu 13 Kiinteistönvälitys Tuija Jantunen Oy Kisotek Oy Korjaamo Kivistö Tmi Lilsam Oy M. Klemola Tmi MAD MOUNTING Oy MT Hyvä Olo Noltek Oy Pepin Aarre Oy Pertalo Avoin yhtiö Pertsan LVI-palvelut Tmi Pikkulauantai Psykologipalvelu ja Henkilöarviointi TL Ravintola Roze Solhouse Tmi Sosiaalitaito Oy Studio Bello Oy Suomen Eco-Cleaning Oy Suvi Saarinen / Salon Mariella Sätecon Sävelkukka Tarvepalvelu A. Isoaho TrainCo TS-Import Oy Uljas Musta Uudenmaan Monitoimipalvelu Uudenmaan Varastomyynti Ville Hyvönen Tmi Joyce Hiusstudio Leila & Pia Wärtsilänkatu 70, 04400 Järvenpää Puh. Leila 291 9690 Puh. Pia 271 0505 Parturi-Kampaamo S.Harjuvaara Tmi gsm 050-363 1000, 040-415 6883 sharjuvaara@sharjuvaara.com www.sharjuvaara.com Leikkuulaudat ja kuksat Kun asiakas ei maksa... Perimme saatavanne! www.tehoperintä.fi puh. 0207-280150 Vuokralle tarjotaan lämmintä ja turvallista varastotilaa (1 850 m 2 ) Järvenpäässä/lähialueilla. Soita ja kysy lisää, p. 045-131 2513 SMK-Services Oy ALTAIR KIITTÄÄ UUSIA LAHJOITTAJIA Altairilaiset kiittävät tähtitornihankkeeseen lahjoittaneita. Viimeksi tiedotteessa nro 1/2009 julkaistujen nimien lisäksi lahjoituksen ovat tehneet: LC JÄRVENPÄÄN JANNET PASI LANKINEN ESA SET UP OY Kiitokset myös kaikille lipaskeräykseen osallistuneille. GEOHORISONTTI OY:lle erikoiskiitokset tähtitornitontin maaperätutkimuksesta! Lisätietoja tähtitornihankkeesta: Altair ry, M. Salo, puh. 050-337 0919, sähköposti: altair@ursa.fi 17

TUULA ILVOSESTA ENSIMMÄINEN UUDENMAAN YRITTÄJIEN YRITTÄJYYSKASVATUSRAHASTON PALKITTU Tuula Ilvoselle on myönnetty Uudenmaan Yrittäjien Yrittäjyyskasvatusrahaston ensimmäinen stipendi tunnustuksena merkittävästä työstä yrittäjyyskasvatuksen hyväksi. Palkinto jaettiin Ilvoselle Suomalaisen Yrittäjän Päivän aattona, 4.9.2009, Krapihovissa Tuusulassa. Tuula Ilvonen on tehnyt pitkäjänteisesti työtä yrittäjyyskasvatuksen eteen etenkin peruskoululaisten kanssa. Hänellä on pitkä kokemus yrittäjyyskasvatuksen käytänteiden kehittämisestä ja jalkauttamisesta mm. Mäntsälän kunnassa. Riihenmäen koululla yrittäjyyskasvatus on osana opetussuunnitelmaa ja siellä käynnistyi v. 2006 alueen ensimmäinen, kansallistakin tunnustusta saanut yrittäjyysluokka. Tuula Ilvonen on ollut keskeinen henkilö luokan saamisessa Mäntsälään ja sen toiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä. Yrittäjyysluokkatoimintaa on tarkoitus monistaa myös alueen muihin kouluihin. Tällä hetkellä Tuula Ilvonen toimii Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskuksen yrittäjyyskasvatusprojektien projektipäällikkönä. Ilvonen tunnetaan aikaansaavana, positiivisena ja käytännönläheisenä yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijana. Yrittäjyyskasvatuksesta löysin 2000-luvun alussa uutta intoa kehittää opetustani yhteiskuntaopissa. Uskalsin antaa enemmän aikaa oppilaille keskustella, pohtia ja tehdä asioita välillä epäonnistuenkin, minkä vuoksi vapauduin opettajan tietämisen ja varmistamisen taakasta. Onnekseni ensin Mäntsälästä ja sitten laajemmin Keski-Uudeltamaalta on löytynyt asiasta innostuneita toimijoita, joiden kanssa yhteistyössä olen päässyt kehittämään edelleen tätä tärkeää asiaa. Valtakunnallinen verkosto antaa siihen vielä lisätukea, Ilvonen kertoo. Uudenmaan Yrittäjät jakaa tunnustuksen nyt ensimmäistä kertaa. Viime vuonna perustetusta Uudenmaan Yrittäjien Yrittäjyyskasvatusrahastosta palkitaan vuosittain yhdestä kolmeen yhteisöä tai muuta toimijaa, jotka ovat tehneet merkittävää työtä yrittäjyyskasvatuksen hyväksi. Yrittäjyyskasvatuksella pyritään lisäämään paitsi yrittäjyyttä, myös yleensä yrittäjämäistä otetta työelämässä. Tällä viitataan esim. aloitteellisuuteen, vastuunkantoon, luovien ratkaisujen etsimiseen ja taloudelliseen toimintatapaan. Kuvassa Uudenmaan Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna ja palkittu Tuula Ilvonen Laadukas yrittäjyyskasvatus on tuloksellista. Se jättää jäljen, kannustaa tekemään itse sekä välittää innostusta ja tietoa oppilaalle sopivalla tavalla, Uudenmaan Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna avaa palkitsemisen perusteita. Uudellamaalla on useita yrittäjyyskasvatuksen eteen hyvää työtä tekeviä henkilöitä ja organisaatioita. On ilo olla mukana nostamassa näitä esiin, Uudenmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Petri Graeffe myhäilee. Lisätietoja: Tuula Ilvonen, Keuke, puh. 050 552 2227 Petri Graeffe, toimitusjohtaja, Uudenmaan Yrittäjät, puh. 040 547 3388 18

19

YRITYSESITTELYSSÄ MESTART OY Sibelius-Akatemiassa musiikin maisteriksi valmistunut Elina Viitaila perusti Hip-Hop Oy:n vuonna 1989. Yrityksensä puitteissa Elina toimi useita vuosia ammattikouluttajana muun muassa Sibelius-Akatemiassa. Elinan yritystoimintaan kuului alusta lähtien myös konserttipalveluiden suunnittelu ja toteutus. Yhteiskuntatieteiden maisteri ja ammattimuusikko Antti A. Pesonen tuli Elinan yrityskumppaniksi vuonna 2006. Hip-Hop Oy:stä tuli Mestart Oy vuoden 2007 lopulla ja samanaikaisesti yrityksen toimiala laajentui entisestään. Villa Kokkonen järvenpääläinen, kansainvälinen kulttuurikeidas! Mestart Oy on vuokrannut 1.6.2009 lähtien Järvenpään kaupungin omistaman Villa Kokkosen. Kyse on Tuusulanjärven rannalla sijaitsevasta arvokiinteistöstä, jonka arkkitehti Alvar Aalto suunnitteli vuonna 1967 säveltäjä, akateemikko Joonas Kokkosen kodiksi ja työtilaksi. Mestart Oy:n tavoitteena on ollut kehittää Villa Kokkosesta elävä kulttuurikohde, joka tarjoaa asiakkailleen ainutlaatuisia, korkean ammattitason elämyksiä. Mestart Oy on rakentanut yhteistyöverkoston, joka vastaa Villa Kokkosen nykyisistä musiikki-, kokous- ja juhlapalveluista. Eri alojen ammattilaiset tekevät Villassa loistavaa yhteistyötä, jonka asiakaskin välittömästi aistii astuttuaan sisään Villa Kokkosen etuovesta. Villa Kokkosessa viihtyvät niin yksittäis- kuin ryhmämatkailijat, niin yksityis- kuin yritysasiakkaatkin. Pyrimme hedelmälliseen yhteistyöhön ja tehokkaaseen verkostoitumiseen uusmaalaisten yritysten, yhdistysten ja yhteisöjen kanssa. Parasta, inhottavinta ja ihaninta yrittämisessä Kuva: Teppo Järvinen. Näkymä Villa Kokkosesta Mestart Oy, kotipaikka Järvenpää Elina Viitaila (toimitusjohtaja, pianisti) Antti A. Pesonen (tuotteistaja, laulaja) Yrityksen toimiala ja ydinosaaminen Mestart Oy:n musiikki-, kulttuuri-, koulutus- ja matkailupalvelut suunnitellaan asiakkaan toiveita kuunnellen. Palveluiden toteutuksessa hyödynnetään Elina Viitailan ja Antti A. Pesosen monivuotista kokemusta palveluiden tuottamisesta yksityis-, yritys- ja yhteisöasiakkaille. Duo Viitaila & Pesosen yhteismusisointi on korvia hivelevä taidonnäyte, jossa musiikin rytmiset ja melodiset elementit tarjoillaan hiottuina timantteina ja tunneilmaisua tihkuen yleisön nautittavaksi. Duon esitykset sopivat perhe- ja yritysjuhlien sekä illanviettojen tyylikkääksi ohjelmanumeroksi. Jos esiintymispaikalla ei ole pianoa, Viitaila & Pesonen tuo keikalle kannettavan digipianonsa. Yrityksen historia Parasta yrittämisessä on se, että voimme käyttää hyväksi kaikkia inhimillisiä voimavarojamme niin arkipäiväisessä toiminnassamme kuin kehittäessämme uusia palveluita. Inhottavinta on kohdata asenteita, jotka ovat lähtökohtaisesti negatiivisia yrittäjyyttä kohtaan. Ihaninta on saada palautetta tyytyväisiltä asiakkailta. Eräs Villa Kokkosessa vieraillut henkilö kirjoitti meille seuraavanlaisen sähköpostin: "Nyt siellä on oikeat vetäjät ja ryhmille käynti on todella elämys. Kun menimme sisään, niin jo silloin kuului flyygelin ääni ja herrasmies otti meidät etuovella vastaan. Samalla Antti A. Pesonen alkoikin laulaa ja koulutetulla äänellä! Elina Viitaila soitti ja yhdessä he esittivät Sibeliusta ja Kokkosta. Yhdessä he myös esittelivät talon ja Kokkosen ja hyvin!" Terveiset muille yrittäjille Toivotamme uusmaalaiset yritykset tervetulleiksi hyötymään ja nauttimaan Villa Kokkosen uusista kulttuuri-, kokous- ja juhlapalveluista. Villa Kokkonen on avoinna ympäri vuoden tilauksesta. Yhteystiedot: Elina Viitaila, musiikin maisteri pianisti, Villa Kokkosen kohdeopas gsm 044 291 8424 Antti A. Pesonen, yhteiskuntatieteiden maisteri laulaja, Villa Kokkosen kohdeopas gsm 041 432 6166 Villa Kokkonen, Tuulimyllyntie 5, 04400 Järvenpää www.villakokkonen.fi info@villakokkonen.fi 20