Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvitys Vaihtoehdot kuntalaisten kuulemiseen kuntaliitosprosessissa Demokratiatyöryhmä 10.12.2014 1
Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kuntalaisten kuuleminen - vaihtoehdot ja kustannukset... 4 2.1 Neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys... 4 2.2. Kirjekysely... 6 2.3. Nettikysely yhdistettynä kirjekyselyyn... 7 3. Yhteenveto... 7 4. Demokratiaryhmän suositus... 8 2
1. Johdanto Kunnallisista kansanäänestyksistä säädetään kuntalaissa (365 / 1995) ja laissa neuvoa-antavasta kunnallisesta kansanäänestyksestä (656 / 1990). Vuosien 1991-2012 aikana on järjestetty yhteensä 60 kunnallista kansanäänestystä, joista valtaosa on koskenut kuntaliitoksia. Kunnallisissa kansanäänestyksissä äänestysaktiivisuus on yleensä korkea. Kansalaiskeskustelu ja kuntalaisten kuuleminen ovat tärkeä osa kuntaliitosprosessia. Muutostilanteessa on huomioitava kuntalaisten mielipiteet ja tuotava esille niitä asioita, joita kuntaliitokseen liittyy kuntalaisen näkökulmasta. Avoin asioiden esilletuominen lisää kuntalaisten luottamusta. Epätietoisuus ja tunne siitä, ettei kuntalaisten mielipidettä kuunnella, voi heijastua negatiivisesti uuden kunnan syntyyn. Kuntalain uudistustyössä keskeistä on kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen - pyrkimyksenä on demokratian toimivuus, läpinäkyvyys ja luotettavuus. Vaaleja pyritään kehittämään vaikuttavampaan suuntaan. Valmisteilla on lainsäädäntömuutos, jolla mahdollistetaan kunnallisen kansanäänestyksen järjestäminen myös muiden vaalien yhteydessä (-> menettelylain uudistaminen). Kansanäänestys säilyisi edelleen neuvoa-antavana. Lisäksi erillisenä valmisteluna mietitään kunnallisen kansanäänestyksen järjestämistä sähköisesti tietoturva huomioiden (Internet äänestäminen). Äänioikeusikäraja kuntavaaleissa saattaa laskea 16 ikävuoteen. Keski-Uusimaa selvitykseen liittyen on useissa selvityksessä mukana olevissa kunnissa tehty valtuustoaloite neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä liittyen mahdolliseen kuntaliitokseen. Asiaa on käsitelty myös Keski-Uusimaa selvityksen demokratia-työryhmässä, ohjausryhmässä ja johtoryhmässä - valtakunnallisestikin tarkasteltuna Keski-Uusimaa selvityksessä on demokratia-kysymystä käsitelty perusteellisesti. Keski-Uudenmaan kaupungin yhdistymisselvityksen ohjausryhmä on kokouksessaan 21.8.2014 6 antanut selvityksen demokratia-työryhmälle tehtäväksi valmistella, miten kansanäänestys / kuntalaisten kuuleminen mahdollisesti toteutetaan. Äänioikeutettujen määrä koko selvitysalueella (7 kuntaa) on yhteensä n. 155 280 henkeä. 3
2. Kuntalaisten kuuleminen - vaihtoehdot ja kustannukset 2.1 Neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys Kunnallinen kansanäänestys toimitetaan kunnanvaltuuston määräämänä sunnuntaina. Äänestyspäivä ei saa olla kansallinen juhlapäivä eikä se saa nykyisen lainsäädännön mukaan olla valtiollisten tai kunnallisvaalien yhteydessä. Äänestykseen voidaan osallistua myös ennakolta kirjeitse (kirjeäänestys). Ennakkoäänestys voidaan toteuttaa myös normaalina ennakkoäänestyksenä valtiollisten / kunnallisvaalien tapaan. Kunnanvaltuuston on päätettävä kansanäänestyksen toimittamisesta viimeistään 60. päivänä ennen äänestyspäivää. Päättäessään kansanäänestyksen toimittamisesta kunnanvaltuuston on samalla päätettävä äänestyksen aiheesta ja ajankohdasta sekä äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista. Vaihtoehdot voivat sisältyä samaan äänestyslippuun tai kutakin vaihtoehtoa varten voi olla oma äänestyslippu. Äänestäjällä tulee kuitenkin aina olla mahdollisuus ilmaista, ettei hän kannata mitään esitetyistä vaihtoehdoista. Kunnanvaltuuston on päätöksessään määrättävä äänestyslippujen lukumäärä, sisältö ja ulkomuoto. Äänestys toimitetaan äänestysalueittain. Valtuusto voi kuitenkin päättää, että useammalla äänestysalueella on yhteinen äänestyspaikka (Sipoossa vuonna 2007 kansanäänestyksessä 3, kun normaalisti vaaleissa 15). Äänestysviranomaisina kansanäänestyksessä ovat kunnan keskusvaalilautakunta sekä äänestyslautakunnat. Kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen äänestystä asetettava kutakin äänestyspaikkaa varten äänestyslautakunta. Kunnan keskusvaalilautakunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta viimeistään kuukautta ennen äänestyspäivää, 20. päivänä ennen äänestyspäivää, äänestyspäivää edeltävänä perjantaina, äänestyspäivänä ja äänestyspäivän jälkeisenä päivänä sekä tarvittaessa muulloinkin. Kunnan keskusvaalilautakunnan on saatettava kansanäänestyksen aihe ja ajankohta, äänestysalueiden äänestyspaikat, äänestyksessä noudatettava menettely sekä äänestyksen kohteena olevat vaihtoehdot hyvissä ajoin ennen äänestystä yleisesti tiedoksi sillä tavalla kuin kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi. Kunnanhallituksen on viivytyksettä ilmoitettava oikeusministeriölle kansanäänestyksen toimittamisesta. Kansanäänestystä varten kunnan keskusvaalilautakunta perustaa äänestysoikeutetuista henkilöistä äänestysoikeusrekisterin. Kunnanhallituksen on viimeistään 55. päivänä ennen äänestyspäivää ilmoitettava 4
Väestörekisterikeskukselle kansanäänestyksen toimittamisesta ja siitä, haluaako se äänestysoikeusrekisteriin otettavat tiedot käyttöönsä konekielisinä vai paperitulosteina. Kirjeäänestystä varten kunnan keskusvaalilautakunta lähettää viimeistään 19. päivänä ennen äänestyspäivää jokaiselle äänestysoikeutetulle, jonka osoite on tiedossa, äänestysliput, vaalikuoren, lähetekirjeen, lähetekuoren ja laatimansa äänestysohjeet (kirjeäänestysasiakirjat). Äänestysoikeutetulle, joka ei ole postitse saanut kirjeäänestysasiakirjoja tai jolta ne jostakin muusta syystä puuttuvat, tulee varata mahdollisuus saada ne kunnan keskusvaalilautakunnalta tai sen ilmoittamasta paikasta. Kunnan keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että mahdollisuus saada kirjeäänestysasiakirjoja ja menettely niiden saamiseksi saatetaan yleisesti tiedoksi. Kirjeääni tulee toimittaa kunnan keskusvaalilautakunnalle siten, että se saapuu viimeistään äänestyspäivää edeltävänä perjantaina kello 19 - muuten ääni hylätään. Postitse lähettämisen sijasta äänestysoikeutettu voi palauttaa kirjeäänestysasiakirjat säädetyssä määräajassa myös muulla tavalla kunnan keskusvaalilautakunnan ilmoittamaan osoitteeseen. Kunnan keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että palauttamispaikasta on ilmoitus äänestysohjeissa. Kunnan keskusvaalilautakunta vahvistaa kansanäänestyksen tuloksen. Tuloksen vahvistamista koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Kunnan keskusvaalilautakunnan on säilytettävä äänestysliput viisi vuotta kansanäänestyksen tuloksen vahvistamisesta. Kunnallisesta kansanäänestyksestä aiheutuneet kustannukset maksaa kokonaisuudessaan kunta. Kustannukset muodostuvat seuraavista kuluista: lähetekirjeiden, vaalikuorten, äänestyslippujen ja -ohjeiden painatus postituskustannukset (postituskuori, palautuskuori) keskusvaalilautakunnan kokoukset (vähintään 5 kpl): kokouspalkkiot sivukuluineen äänestyslautakuntien kustannukset: palkkiot, sivukulut, matkakulut, tarjoilut äänestysoikeusrekisterin kustannukset (Väestörekisterikeskus) ilmoitukset, vaalikuulutukset muut kulut riippuen kuntien käytännöistä (mm. kuljetukset, ennakkoäänten laskenta, kiinteistökulut) Kuntakohtaiset kulut vaihtelevat 30 000-100 000 välillä riippuen äänioikeutettujen määrästä. Keski-Uusimaa selvityksessä mukana olevien seitsemän kunnan neuvoa-antavan kansanäänestyksen yhteen lasketut kustannukset ovat n. 450 000 euroa. 5
Kustannuksia alentaa jonkin verran se, onko äänestysaluejako sama kuin valtiollisissa / kunnallisvaaleissa vai onko äänestysalueita vähemmän (tämä mahdollisuus olemassa neuvoa-antavassa kunnallisessa kansanäänestyksessä). Tällöin säästöä saadaan äänestyslautakuntien kustannuksista. Jonkin verran kustannus / volyymietua saadaan, kun äänestysliput, vaalikuoret ja muu materiaali kilpailutetaan / tilataan yhteisesti samasta paikasta. 2.2. Kirjekysely Menettelynä kirjekysely on kevyempi kuin neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys. Aikataulujen osalta noudatettaisiin samoja määräaikoja kuin varsinaisessa kansanäänestyksessä: valtuusto päättää asiasta 60 pv ennen kyselyn aloitusta, Väestörekisterikeskuskelta tilataan vaaliluettelo 55 päivää ennen kyselyn aloittamista. Kysely voidaan suunnata vaalilain säännöksistä poiketen myös alle 18 vuotta täyttäneille. On siis mahdollista kartoittaa esimerkiksi kaikkien 16 vuotta täyttäneiden mielipide. Kirjekysely on vaivaton myös erityisryhmille, joiden on hankala tulla äänestyspaikalle tai niille, joilla ei ole nettiä käytössään. Kirjekyselyssä vastauksen palautuksen määräaika ei ole ehdoton kuten neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä (mm. Hollolassa kansanäänestyksessä ääniä jouduttiin hylkäämään, kun ne saapuivat keskusvaalilautakunnalle myöhässä). Kirjekyselyn kustannukset: Keski-Uusimaa selvitys on pyytänyt Itella Posti Oy:ltä aiemmin kahdeksan kuntaa kattavan tarjouksen postija internetäänestyksen yhdistelmästä, jonka kokonaishinta on 121 054,00 + alv. Jos tästä poistetaan nettiäänestämisen osuus, niin hinta on 55 154. HUOM. Tässä arviossa siis mukana kahdeksan kuntaa, uusi tarjous pyydettävä, kun on tiedossa, mitkä kunnat mukana. Väestörekisterikeskus perii äänestysluettelosta korvausta seuraavasti: toimitusmaksu 600 + tulostusmaksu 100 + 0,009 / henkilö. Arvio kokonaiskustannuksista on tällöin 7 kunnan osalta 4 200 + 700 + 1 397,52 (155 280 äänioikeutettua x 0,009 ). Yhteensä 6297,52. 6
2.3. Nettikysely yhdistettynä kirjekyselyyn Tähän vaihtoehtoon pätevät pääosin samat seikat ja kustannukset kuin edellä olevaan kohtaan 2.2. Nettikysely tulisi toteuttaa esim. Itellan tarjoamalla tavalla, jolloin äänestäjä Tupas-tunnistautuu (pankkitunnus). Muuten toimien (Webropol tai vast. kysely) on mahdotonta tietää kuka on äänestänyt tai kuinka monta kertaa sama henkilö on kantansa ilmaissut. Kyselyn ikärajan osalta on huomioitava, että pankkitunnukset henkilö saa vasta 18-vuotiaana - nettikyselyssä ikärajaa ei siis voisi alentaa 16 vuoteen. Nettikyselyn rinnalle tarvitaan joka tapauksessa kirjekysely, koska ei voida olettaa, että kaikilla äänioikeutetuilla on mahdollisuus äänestää netin kautta. 3. Yhteenveto Neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys on vaihtoehdoista määrämuotoisin ja kallein. Se on myös perinteisin ja kuntalaisten silmissä vahvin kannan ilmaisun muoto. Tällöin sekä ennakkoäänestys että vaalipäivän äänestys noudattavat vaalilainsäädännön määräyksiä ja vastaavia käytäntöjä kuin valtiollisissa / kunnallisissa vaaleissa. Ennakkoäänestys voidaan toteuttaa myös kirjeäänestyksenä. Jokaisessa kunnassa on oltava omat keskusvaalilautakuntansa ja äänestyslautakuntansa. Vaalien tiedottamisessa ja painatuksissa kuntien keskusvaalilautakuntien sihteerien kannattaa tehdä yhteistyötä, jotta saavutetaan kustannussäästöjä ja tiedotus tapahtuu kaikkialla samalla tavoin. Aikataulut on syytä lyödä lukkoon hyvissä ajoin, jotta valtuustojen päätökset saadaan niin, että ennakkoon tapahtuva kirjeäänestäminen ja varsinaisen vaalipäivä ovat kaikissa kunnissa samaan aikaan. Kaikissa vaihtoehdoissa on myös varattava riittävästi aikaa tiedottamiselle (tiedotuslehti, tiedotus- / keskustelutilaisuudet, netti, paikallislehdet). Kirjekysely (+ nettikysely) on toimenpiteenä kustannustehokkaampi, helpompi toteuttaa ja se antaa kuntalaisten mielipiteestä saman informaation kuin perinteinen neuvoa-antava kansanäänestys. Statukseltaan se ei ehkä ole yhtä arvostettu kuulemiskeino kuin kansanäänestys. 7
Kirjekyselyssä voidaan haluttaessa poiketa tietyistä vaalilain säännöksistä kuten 18-vuoden ikärajasta ja tarkoista määräajoista. Myös tässä vaihtoehdossa aikataulu (valtuusto - Väestörekisterikeskus - tiedottaminen - kuntalaistilaisuudet -kyselyn ajankohta) on keskeinen. Sipoo on mukana kolmessa selvityksessä. Tämä kannattaa huomioida kokonaisuutta tarkasteltaessa (aikataulujen yhteensovittaminen ym.). 4. Demokratiaryhmän suositus Mikäli KU-selvitys johtaa siihen, että kuntaliitos joidenkin kuntien osalta on mahdollinen, niin demokratiaryhmän suositus on, että näissä kunnissa kuntalaisten kuuleminen toteutetaan jossain muodossa. 8