KIRJALLINEN KYSYMYS 756/2008 vp Turun ja Helsingin välisen junaliikenteen kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Eilen jätetystä kirjallisesta kysymyksestä, joka koski junien myöhästelyä Turun ja Helsingin välillä, ei ole ehtinyt muste kuivua, kun taas tänään 16.10.2008 kello 7.55 IC-2-juna, joka oli korvattu pikajunalla, oli Helsingin päärautatieasemalle saapuessaan 33 minuuttia myöhässä. Junien myöhästely torstaina 9.10.2008 aiheutti VR:lle satojen korvaushakemusten käsittelyn, koska esim. Turun ja Salon välinen liikennöinti hoidettiin takseilla. VR:lle tulee kalliiksi korvata myöhästymiskuluja: esim. 9.10.2008 noin 60 000 matkustajaa jäi asemille kauko-ohjausjärjestelmän vian vuoksi. Kaikkien junien ja junavuorojen yhteisenä ongelmana ovat huonot puhelinyhteydet. Junamatka Turun ja Helsingin välillä kestää noin 2 tuntia, ja tänä aikana asioiden hoitaminen puhelimella on lähestulkoon mahdotonta. Helpotusta tilanteeseen eivät tuo joissakin junavaunuissa olevat puhelinhuoneet. Toinen suuri ongelma junia säännöllisesti käyttäville työmatkalaisille on varsinkin Turun rautatieaseman yhteydessä oleva autojen pysäköintialue. Ensinnäkin pysäköintialue on liian pieni kooltaan, ja tarvitaan lisää paikkoja. Turun rautatieasemalla onkin vapaata tonttimaata, jos VR Rata vain haluaa pysäköintipaikkoja lisää rakentaa. Ongelmana on myös pysäköintiautomaatti, jota ylläpitää Ratahallintokeskus. Automaatista loppuu usein paperi, ja vaikka matkustaja maksaa pysäköintimaksun, niin hän ei saa kuittia maksusta. Pahimmassa tapauksessa illalla Helsingistä palattaessa auton tuulilasissa odottaa pysäköintirikemaksu. Jos on onnistunut maksamaan vaikkapa usean päivän pysäköinnistä, niin ei ole takeita, että löytää autolleen pysäköintipaikan. Edelleen junien vetovoimaa työmatkaliikenteessä olisi mahdollista lisätä mm. Turun ja Salon välillä. Pikajunakalustoa voisi ottaa käyttöön paikalliseen Turun ja Salon työmatkaliikenteen avaamiseen. Nyt junat kulkevat Helsingin ja Turun välillä noin kerran tunnissa, joten samojen raiteiden käyttökin olisi mahdollista, jos VR ja VR Rata vain haluaisivat lisätä junien käyttöä paikallisliikenteessä. Salossa on suuria teollisuuslaitoksia, ja toisaalta salolaisia on myös työssä Turussa, joten kysyntää paikallisille junavuoroille olisi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo taata Turun ja Helsingin välisen junaliikenteen pysymisen aikataulussa, ollaanko parantamassa puhelinyhteyksiä junissa, puututaanko Turun rautatieaseman pysäköintiongelmiin ja Versio 2.0
voidaanko pikajunilla alkaa liikennöidä Turun ja Salon paikallisliikennettä? Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2008 Marjaana Koskinen /sd Katja Taimela /sd 2
Ministerin vastaus KK 756/2008 vp Marjaana Koskinen /sd ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Marjaana Koskisen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 756/2008 vp: Miten hallitus aikoo taata Turun ja Helsingin välisen junaliikenteen pysymisen aikataulussa, ollaanko parantamassa puhelinyhteyksiä junissa, puututaanko Turun rautatieaseman pysäköintiongelmiin ja voidaanko pikajunilla alkaa liikennöidä Turun ja Salon paikallisliikennettä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Rantaradan junaliikenteen häiriöiden minimoimiseksi ja täsmällisyyden turvaamiseksi Ratahallintokeskus modernisoi kauko-ohjausjärjestelmän lähiverkon ja vuonna 2010 koko järjestelmä korvataan uudella Etelä-Suomen kauko-ohjausjärjestelmällä. Näillä toimilla ei junaliikenteen täsmällistä kulkua kuitenkaan kyetä takaamaan, koska rantarata toimii kapasiteettinsa äärirajoilla. Tästä johtuen häiriöt kertautuvat ja leviävät helposti. Puhelinyhteyksiä junanvaunussa voidaan parantaa asentamalla kunkin vaunun sisään matkapuhelinkuuluvutta vahvistava toistin. VR Osakeyhtiö sanoo haluavansa lisätä matkapuhelinkuuluvuutta junissa, mutta lisätoistimia voivat asentaa vain matkapuhelinoperaattorit. Hallitus pyrkii myötävaikuttamaan vapaaehtoisten neuvottelujen tuloksellisuuteen VR:n ja matkaviestinoperaattorien välillä. Jokainen lisätoistin parantaa samalla kaikkien matkaviestinverkkojen kuuluvutta junassa. Matkaviestinverkkojen tukiasemat suunnataan yleensä siten, että vilkkaimmin liikennöidyillä maanteillä on kattavin peitto. Junanradan ollessa kauempana vilkkaasti liikennöidyiltä maanteiltä, myös mahdollisuus hyvään kuuluvuuteen junan sisätiloissa heikkenee. Ratahallintokeskuksella on Turussa 70 maksullista pysäköintipaikkaa rautatieaseman sataman puoleisella sivulla. Turvallisuussyistä alueelle ei ole voitu järjestää lisää pysäköintipaikkoja. Aseman Helsingin puoleisessa päässä olevat paikat ovat liikennöitsijän saattoliikennepaikkoja. Ratahallintokeskus ja Varsinais-Suomen liitto ovat jo selvittäneet laajasti paikallisliikenteen aloittamista Turku Salo välillä. Selvitykset osoittavat kiistattomasti, ettei yksiraiteiselle radalle voida lisätä liikennettä parantamatta ensin infrastruktuuria ja lisäämättä raidekapasiteettia. Tarvittavien investointien laajuus on riippuvainen valittavasta liikennöintimallista. Varsinais-Suomen liiton johdolla on tarkoitus käynnistää vielä tämän vuoden aikana koko Varsinais-Suomen aluetta koskeva kahdesta kolmeen vuotta kestävä tutkimusohjelma Turun seudun raidepaikallisliikenteestä. Selvitystyön tavoitteena on tehdä konkreettisia ehdotuksia paikallisjunaliikenteen tilaajaorganisaatiosta, selvittää infrastruktuuri-investointien tarvittava laajuus ja kustannusten jakautuminen eri osapuolille sekä arvioida liikennöintivaihtoehtoja. Selvityksen tulee sisältää myös arvio tarvittavasta junaliikennekalustosta, liikennöinnin vaikutuksis- 3
Ministerin vastaus ta muuhun joukkoliikenteeseen ja ympäristöön sekä ehdotus toimenpiteiden aikataulusta. Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2008 Liikenneministeri Anu Vehviläinen 4
Ministerns svar KK 756/2008 vp Marjaana Koskinen /sd ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 756/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Marjaana Koskinen /sd m.fl.: Hur ämnar regeringen garantera att tågtrafiken mellan Åbo och Helsingfors följer tidtabellen, ska telefonförbindelserna förbättras ombord på tågen, kommer man att åtgärda parkeringsproblemen på Åbo järnvägsstation och kan lokaltrafiken mellan Åbo och Salo börja skötas med snabbtåg? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: För att minimera störningarna och trygga att tidtabellen följs inom tågtrafiken på kustbanan moderniserar Banförvaltningscentralen lokalnätet för fjärrstyrningssystemet och hela systemet ska ersättas med ett nytt fjärrstyrningssystem för södra Finland år 2010. Genom dessa åtgärder går det emellertid inte att garantera att tågtrafiken löper tidtabellsenligt, eftersom kustbanans kapacitet är belastad till sitt yttersta. Störningarna mångfaldigas och sprids därför lätt. Telefonförbindelserna i tågvagnarna kan förbättras genom att signalförstärkare som förbättrar hörbarheten för mobiltelefoner installeras i varje vagn. VR Aktiebolag önskar förbättra hörbarheten för mobiltelefoner ombord på tågen, men det är endast mobiltelefonoperatörerna som kan installera extra signalförstärkare. Regeringen strävar efter att medverka till att frivilliga förhandlingar mellan VR och mobilteleoperatörerna leder till resultat. Varje extra signalförstärkare förbättrar samtidigt hörbarheten för alla mobiltelenät ombord på tågen. Mobiltelenätens basstationer riktas vanligen så att de livligast trafikerade landsvägarna har den bästa täckningen. Då tågbanan finns på ett längre avstånd från de livligt trafikerade landsvägarna minskar också möjligheterna till god hörbarhet ombord på tågen. Banförvaltningscentralen har 70 avgiftsbelagda parkeringsplatser på hamnsidan av järnvägsstationen i Åbo. Av säkerhetsskäl har det inte varit möjligt att ordna med flera parkeringsplatser på det området. I den ända av stationen som ligger i Helsingfors riktning är trafikidkarens platser för hämtande och avlämnande trafik. Banförvaltningscentralen och Egentliga Finlands förbund har redan i stor utsträckning rett ut frågan om lokaltrafik mellan Åbo och Salo. Utredningarna visar obestridligt att trafiken inte kan utökas på den enspåriga banan utan att man först förbättrar infrastrukturen och ökar banans kapacitet. Investeringarnas omfattning beror på den trafikmodell som väljs. Avsikten är att under ledning av Egentliga Finlands förbund så tidigt som i år inleda ett undersökningsprogram om spårbunden lokaltrafik i Åboregionen. Programmet omfattar hela Egentliga Finlands område och räcker två till tre år. Målet med utredningsarbetet är att utarbeta konkreta förslag till beställarorganisation för lokaltågs- 5
Ministerns svar trafiken, reda ut omfattningen av investeringarna i infrastruktur och fördelningen av kostnaderna på de olika parterna och bedöma trafikalternativen. Utredningen ska även inkludera en uppskattning av det tågmateriel som behövs, tågtrafikens inverkan på övrig kollektivtrafik och miljön samt ett förslag till tidsplan för åtgärderna. Helsingfors den 6 november 2008 Trafikminister Anu Vehviläinen 6