Biotalouden kansainväliset kytkennät



Samankaltaiset tiedostot
Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa

Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus. Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI)

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Biotalouden globaalit näkymät

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Maailman metsät haasteet tänään ja huomenna

Low-Carbon Finland Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

Metsän biotalous Suomessa, Euroopassa ja globaalisti

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori

Miten mahtuu maito kaupungistuvaan maailmaan? Maitovalmennus Kaisa Karttunen

Teema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne

Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Suomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus ] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

Metsä Groupin biotuotetehdas

Energiamurros - Energiasta ja CO2

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous; katsaus

Vanerintuotanto ja -kulutus.

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Ilmastonmuutoksen haasteet maatalouspolitiikalle

Kestävän kehityksen tavoitteiden linkityksen huomioiminen Suomen kehityspolitiikassa

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Bioenergiapolitiikka & talous

Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle

Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla. Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot

Kasvu keskimäärin / Average growth: +2,9 % Japani Japan

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

EU:n laittomien hakkuiden ohjelma taustaa. Tatu Torniainen Maa- ja metsätalousministeriö

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teema 1: Globaali todellisuus

Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. maaliskuuta 2010, klo VTT, Vuorimiehentie 5, Auditorio Espoo

LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Biotalouden edelläkävijä

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Vastuullisuus vetoaako?

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari , Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

ILMASTONEUVOTTELUISSA JA

Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Äänekosken biotuotetehdas

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Teollisuuden tilanne on alkanut heikentyä Industry Situation Entering a Decline

Kiina China. Japani Japan

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Bioenergian näkymä Itämeren alueella ja Euroopassa

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA

METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura

Mikä on vihreä murros ja miten siinä voi olla mukana?

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

Äänekosken biotuotetehdas

Ruokatulevaisuus Suomessa osana globaalia kehitystä

Ruuan ja vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet The world is thirsty because we are hungry?

Suomen metsien muuttuvat käyttömuodot. Professori Risto Seppälä Metsäntutkimuslaitos

Suomen metsäsektori ja ilmastonmuutos

Satakunnan metsäbiotalous

WÄRTSILÄ OYJ ABP ÅLANDSBANKEN SIJOITTAJAILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Agenda2030. tiedolla toimeenpanoon. YM RYMO Eeva Furman/SYKE

Vanerintuotanto ja kulutus

Transkriptio:

Biotaloustyöpaja 5.5.2011 Biotalouden kansainväliset kytkennät Professori Markku Kanninen Viikin Tropiikki-instituutti, Helsingin yliopisto 1

Kehitystrendit Edelliset 40 vuotta Väestö: 4 -> 6 miljardia Metsänhävitys: 500 milj. ha Metsätuotteiden kysyntä: 50% lisäys Tulevat 40 vuotta Väestö: 6 -> 9 miljardia Metsänhävitys: 300-400 milj. ha Yli 100 milj. ha maataloustuotantoon Biopolttoaineet, kaivosteollisuus, kaupungistuminen Metsätuotteiden kysyntä: 50% lisäys 40-50% of teollisuuden puusta istutusmetsistä Ekosysteemipalveluiden merkitys korostuu

Merkittävät muutosvoimat ovat EUn ulkopuolella Biotaloustuotteiden ja palveluiden kysyntä Kasvualueina Aasia, Latinalainen Amerikka, Afrikka Investoinnit ja tuotanto Ruoan, puukuidun tuotanto kasvaa tropiikissa ja subtropiikissa Bioenergian tuotannon kasvu kehitysmaissa Kansainvälisen ilmastopolitiikan toteutus edellyttää investointeja kehitysmaihin 12.5.2011 3

Agriculture in % of GDP http://maps.grida.no/go/graphic/economies-at-risk-disasters-poverty-and-agricultural-dependence

Access to improved drinking water http://maps.grida.no/go/graphic/proportion-of-population-with-improved-drinking-water-supply-in-2002

Water availability by 2050 6

Maataloustuotteiden hinnan nousu ja sen vaihtelu suurta 7

Impact of 2007-2008 food price increases on trade balances 8

Oil-palm plantations in Indonesia and Malaysia Murdiyarso & Kanninen 2008

The origins of new agricultural land, 1980 2000 % Gibbs et al. 2010 10

BRIC-maiden kasvu johtaa luonnonvarojen uusjakoon BRIC maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) taloudellinen ja poliittinen merkitys kasvaa Nämä maat investoivat voimakkaasti kehitysmaihin Erityisesti ravinnontuotanto, öljy- ja kaivosteollisuus, metsäteollisuus Voi nostaa monia kehitysmaita köyhyysrajan yläpuolelle Johtaa luonnonmetsien hävitykseen kehitysmaissa Esim. palmuöljybuumi 12.5.2011 11

Investor and target regions and countries in overseas land investment for agriculture, 2006-2009 Number of signed contracts Source: UNCTAD 2009

Leasing land for agricultural production Source: UNCTAD 2009

Metsien merkitys säilyy Yli 350 miljoonaa ihmistä elää metsässä Metsä on tärkeä ravinnon, lääkkeiden ja energian lähde yli miljardille ihmiselle maailmassa Metsien ekosysteemipalveluiden yhteiskunnallinen merkitys koorostuu Puun, ravinnon ja energian tuotanto Virkistyskäyttö, matkailu, terveys Hiilen sidonta, luonnon monimuotoisuus 12.5.2011 14

Kansainvälisen ilmastopoltiikan toteuttaminen haaste ja mahdollisuus Kioton sopimuksen jälkeinen aika metsät mukana jatkosopimuksessa REDD+ - mekanismi tarjoaa mahdollisuuden trooppisten metsien suojelulle ja kestävälle käytölle Vuositasolla 10-20 miljardin Euron investoinnit vähentäisivät päästöjä EUn kokonaispäästöjen verran vuonna 2025 mahdollisuus osaajille Valtava haaste kehitysmaille ja niiden luonnonvara- ja metsähallinnolle 12.5.2011 15

Two-track approach to REDD+ TRANSFORMATIONAL REFORMS SPECIFIC POLICIES Tenure reform Governance Decentralization may or may not in itself lead to REDD+ but positive effects on equity and poverty reduction, which is necessary for the longterm success of REDD+ efforts Payments for Ecosystem Services Community-based NRM Agricultural policies Energy policies Land use restrictions Sustainable forest management Sectorial, simpler (Angelsen et al., 2009)

Oil palm is hard to beat Source: Butler et al. 2009

Widening scope of accounting emissions from land-use Kyoto Cancun AFOLU Annex I: Emissions all sectors Non Annex I: CDM A / R REDD+ PEAT Agricultural intensification Non accountable footprint: Wood products, biofuel, agroproducts AFOLU = agriculture, forestry and land-use

Yhteenveto Muista F-words Food Fuel Fibre Fodder Eri maankäyttömuotojen ristiriidat kasvavat Vesi muuttuu kriittiseksi [tuotannon]tekijäksi Biotaloustuotteiden hinnat nousevat BRIC- maat > maailman luonnonvarjojen uusjako Afrikan ruokaturva säilyy ongelmana pitkään Ilmastonmuutos vaikeuttaa entisestään tilannetta Kv. turvallisuus- ja ympäristöpolitiikka edelyttää toimia kehitysmaissa Valtavat mahdollisuudet suomalaiselle osaamiselle

Kiitos markku.kanninen@helsinki.fi 20