Opetussu unn itelma 201 5

(ykpedu Keski-Pohja n maan am mattiopisto Opetussu unn itelma 201 5 Puualan perustutkinto, Puuseppä laadittu: 28.4.2015 päivitetty: 25.5.2016 Kent Rönnqvist hyväksytty: 26.6.2015 $ 96 hyväksytty: 30.6.2016 $ 98 Sirkku Purontaus rehtori i-t.-t i'-l L

Sisällys 1 PUUALAN PERUSTUTKINTO, 180 ops... 1 1.1 Ammattialan kuvaus, arvoperusta ja perustutkinnon tavoitteet... 1 1.2 Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus... 3 1.3 Perustutkinnon rakenne... 5 1.4 Tutkinnon muodostuminen... 8 2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, 135 osp... 9 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 45 osp... 9 2.1.1 Materiaali- ja valmistustekniikka, 30 osp... 9 2.1.2 Asiakaslähtöinen valmistustoiminta, 15 osp... 13 2.2 Valinnaiset tutkinnon osat, 90 osp... 16 2.2.1 Massiivipuutuotteiden valmistus, 30 osp... 16 2.2.2 Levytuotteiden valmistus 30 osp... 19 2.2.3 CNC-ohjelmointi ja työstö, 30 osp... 22 2.2.4 Prosessipuusepäntyöt, 30 osp... 24 2.2.6 Asennustyö, 5 osp... 28 2.2.7 Kalusteiden asennus 10 osp... 31 2.2.8 Ovi- ja ikkuna-asennus 10 osp... 34 2.2.9 Porrasasennus, 10 osp... 37 2.2.10 Ovien valmistus, 15 osp... 40 2.2.11 Ikkunoiden valmistus, 15 osp... 43 2.2.12 Portaiden valmistus, 15 osp... 45 2.2.14 Sisustuspuusepäntyöt, 15 osp... 48 2.2.15 Höyläämötuotteiden valmistus, 15 osp... 51 2.2.16 CNC-työstö, 15 osp... 54 2.2.17 Puualan tuotantoautomaatiotekniikka, 15 osp... 57 2.2.18 Metallikalusteiden valmistus, 15 osp... 60 2.2.20 Entisöinti- ja puukorjaus 15 osp... 64 2.2.21 Puualan tuotteiden myynti, 15 osp... 66 2.2.22 Tekninen suunnittelu ja prototyypin valmistus, 15 osp... 69 2.2.23 Puutaloelementtien valmistus, 15 osp... 73 2.2.24 Puusepänalan valmistustoiminta, 15 osp... 76 2.2.25 Kuivaustekniikka, 15 osp... 79 2.2.26 Pintakäsittely, 15 osp... 81 2.2.27 Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp... 85 2.2.31 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp... 88 2.2.32 Yrityksessä toimiminen, 15 osp... 91 2

6.2.34 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa, 5-15 osp... 95 -Kiintokalusteiden valmistus, 15 osp... 95 3 YHTEISET TUTKINNON OSAT... 101 4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 103 5 OPISKELIJAN OHJAUS JA HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA... 103 6 TYÖSSÄOPPIMINEN... 105 7 KANSAINVÄLISYYS... 105 8 ARVIOINTI JA ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN... 106 LÄHTEET... 108 LIITTEET... 1 LIITE 1: Ammatilliset opintopolut... 1 LIITE 2: Yhteiset opintopolut... 2 3

1 PUUALAN PERUSTUTKINTO, 180 ops 1.1 Ammattialan kuvaus, arvoperusta ja perustutkinnon tavoitteet Ammattialan kuvaus Suomessa on puun mekaanista jalostamista harjoitettu niin kauan kuin täällä on ollut ihmisiä. Asunnot ja valtaosa tarvekaluista tehtiin aluksi puusta. Kotitalouteen liittyvän puun käytön rinnalle syntyi jo vuosisatoja sitten elinkeinotoimintaa ja teollisuutta, jolla on ollut suuri merkitys maamme talouselämän kehittymisessä. Nykyinen hyvinvointimme ja taloutemme pohjautuu yhä merkittävästi toista sataa vuotta sitten maahamme luodulle mekaaniselle puuteollisuudelle, joka edelleenkin voi antaa runsaasti lisää työtä ja hyvinvointia sekä elämisen laatua suomalaisille, kunhan vain puuhun perustuva osaaminen ja yritystoiminta jälleen nousevat siihen arvoonsa, joka sille maan omia, uudistuvia luonnonvaroja hyödyntävänä elinkeinotoimintana kuuluu. Puu on jatkuvasti uusiutuva luonnonvara. Kasvava puu toimii erittäin hyvin myös hiilensitojana ja vähentää näin ollen kasvihuonepäästöjä. Suomessa metsät ovat lähes koko maassa maisemaa hallitsevassa asemassa. Puuta on Suomessa pidetty itsestään selvyytenä, eikä aina ole mietitty sen todellista merkitystä kulttuurissamme. Puuesineitä on aina käsiteltävä puun ehdoilla sekä valmistuksessa että varsinaisen tuotteen elinkaaren aikana. Puun rakenteesta ja kasvutapahtumasta johtuu, että puuesine on aina yksilöllinen tuote. Puu on aito luonnontuote, joten sen ominaisuudet ovat ihmiselle miellyttäviä lähinnä lämpimyyden ja ulkonäön suhteen. Oikein käsiteltynä ja kunnollisesti ratkaistuissa rakenteissa puu on myös pitkäikäistä ja säänkestävää. Ammattialan arvoperusta Puualan ammattitaidon perusta on puumateriaalien ominaisuuksien tuntemus jopa puulajeittain. Tärkeää on hallita myös oheismateriaalien ja tarvikkeiden ominaisuudet ja niiden käyttö. Ammattitaidon tärkeä alue on tunnistaa tuotteen loppukäyttäjän tarpeet ja osata toimia niiden mukaisesti. Kaikissa työvaiheissa on oltava selkeästi laatutietoinen ja toimittava sen mukaisesti. On asenteellisesti pyrittävä kokonaisuuden kannalta parhaaseen lopputulokseen. Ryhmässä toimittaessa on otettava vastuu sekä ryhmän sisällä omasta osuudestaan että ryhmän toiminnan kokonaisuudesta ulospäin. Yritystoiminnan kannattavuuden perusteet on ymmärrettävä ja tiedettävä, että pitkällä tähtäimellä vain kannattava yritys takaa työpaikat. Teknisesti on hallittava valmistusprosessi kokonaisuudessaan ja sen eri osa-alueiden riippuvuus toisistaan. On oltava myös valmiudet työskennellä alalla itsenäisesti muissakin tehtävissä kuin omassa ammatissaan. Yrittämisen aloituskynnys on puusepänteollisuudessa alhainen, koska suuria investointeja ei välttämättä tarvita, jos on sopiva yritysidea. 1

Perustutkinnon tavoitteet Puualan perustutkinnon teollisuuspuusepän koulutusohjelma antaa laaja-alaiset perusvalmiudet puutuote- ja puusepänteollisuuden erilaisiin työtehtäviin. Lisäksi hänellä on osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito ainakin yhdessä puualan erikoistumisalassa siten, että hän voi sijoittua työelämään, suoriutua ammattialansa tehtävistä muuttuvassa toimintaympäristössä sekä kehittää ammattitaitoaan. Puualan perustutkinnon suorittaneella on monipuolinen ammattitaito ja hän kehittää sitä jatkuvasti. Hänellä on luovuutta, rohkeutta ja oma-aloitteisuutta tehdä itsenäisiä ratkaisuja toimiessaan työntekijänä tai yrittäjänä. Hän on yhteistyökykyinen ja pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja ottamaan huomioon lähialojen, joista tärkeimpänä uuden prosessiteollisuuden sekä käsi- ja taideteollisuuden ammattilaisten tehtävät omassa työssään. Puualan perustutkinto tuottaa opiskelijalle laaja-alaiset valmiudet toimia puusepän työtehtävissä Suomen puutuoteteollisuudessa ja puuteollisuudessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Tutkinnon suorittanut osaa toimia erilaisissa puusepänteollisuuden tuotteiden valmistusprosesseissa sekä niihin liittyvästä prosessinohjauksessa ja kunnossapitotöissä. Hän toimii yrityksen laatu- ja ympäristöjärjestelmän mukaisesti. Puuseppä ottaa toiminnassaan huomioon kestävän kehityksen vaatimukset ja tavoitteet. Puualan perustutkinnon suorittanut puusepällä on ongelmanratkaisutaidot selvittää uudet tilanteet ja lisäksi hän osaa toimia innovatiivisesti. Hän seuraa jatkuvasti puualan monipuolista kehittymistä sekä kotimaassa että ulkomailla. Kansainvälisessä toimintaympäristössä toimiva puuseppä osaa kommunikoida vieraalla kielellä ja hänellä on taito mukautua erilaisiin olosuhteisiin ja kulttuureihin sekä toimia suvaitsevasti erilaisten ihmisten kanssa. Hän osaa luoda kansainvälisiä kontakteja ja hänellä on ajantasainen käsitys kansainvälisen puualan tilasta ja sen tarjoamista työmahdollisuuksista. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia yrittäjyyteen. Koulutuksen tavoitteena on myös tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. (L630/1998, 5 (muutos 787/2014 )). Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden arviointikriteereihin. Avaintaitojen tavoitteena tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämän tilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa. 2

1.2 Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaaaikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän 3

noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita, käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa ja hän soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää hyödykseen tietoa yhteiskunnan perusrakenteista ja toimintavoista sekä osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. 4

1.3 Perustutkinnon rakenne PUUALAN PERUSTUTKINTO, PUUSEPPÄ Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa, 180 osp 2 Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 45 osp 2.1.1 Materiaali- ja valmistustekniikka, 30 osp (PS2.1.1.p ) 1 2.1.2 Asiakaslähtöinen valmistustoiminta, 15 osp (PS2.1.2.p) 2.2 Valinnaiset tutkinnon osat, 90 osp Valittava 1 3 tutkinnon osaa kohdista 2.2.1 2.2.5 (30 90 osp). Lisäksi on valittava kohdista 2.2.6 2.2.35 yhteensä 0 60 osp siten, että pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista muodostuu yhteensä 135 osp. Mikäli valitaan tutkinnon osa 2.2.6, pitää sen lisäksi valita tutkinnon osa 2.2.7, 2.2.8 tai 2.2.9. 2.2.1 Massiivipuutuotteiden valmistus, 30 osp (PS2.2.1.v) 2.2.2 Levytuotteiden valmistus, 30 osp (PS2.2.2.v) 2.2.3 CNC-ohjelmointi ja -työstö, 30 osp (PS2.2.3.v) 2.2.4 Prosessipuusepäntyöt, 30 osp (PS2.2.4.v) 2.2.5 Terätekniikka ja konehuolto, 30 osp 2.2.6 Asennustyö, 5 osp (PS2.2.6.v) 2.2.7 Kalusteiden asennus, 10 osp (PS2.2.7.v) 2.2.8 Ovi- ja ikkuna-asennus, 10 osp (PS2.2.8.v) 2.2.9 Porrasasennus, 10 osp (PS2.2.9.v) 2.2.10 Ovien valmistus, 15 osp (PS2.2.10.v) 2.2.11 Ikkunoiden valmistus, 15 osp (PS2.2.11.v) 2.2.12 Portaiden valmistus, 15 osp (PS2.2.12.v) 2.2.13 Terätekniikka, 15 osp 2.2.14 Sisustuspuusepäntyöt, 15 osp (PS2.2.14.v) 2.2.15 Höyläämötuotteiden valmistus, 15 osp (PS2.2.15.v) 2.2.16 CNC-työstö, 15 osp (PS2.2.16.v) 2.2.17 Puualan tuotantoautomaatiotekniikka, 15 osp (PS2.2.17.v) 1 Suluissa on KPEDUn Primuksessa käyttämä koodi. KPEDUn tarjoamat tutkinnon osat on merkitty harmaalla. 5

2.2.18 Metallikalusteiden valmistus, 15 osp (PS2.2.18.v) 2.2.19 Taivutteiden valmistus, 15 osp 2.2.20 Entisöinti ja puukorjaus, 15 osp (PS2.2.20.v) 2.2.21 Puualan tuotteiden myynti, 15 osp (PS2.2.21.v) 2.2.22 Tekninen suunnittelu ja prototyypin valmistus, 15 osp (PS2.2.22.v) 2.2.23 Puutaloelementtien valmistus, 15 osp (PS2.2.23.v) 2.2.24 Puusepänalan valmistustoiminta, 15 osp (PS2.2.24.v) 2.2.25 Kuivaustekniikka, 15 osp (PS2.2.25.v) 2.2.26 Pintakäsittely, 15 osp (PS2.2.26.v) 2.2.27 Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp (VA2.15.100.v) 2.2.28 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, 10 15 osp (PS2.15.101.v) 2.2.29 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta* (PS2.15.102.v) 2.2.30 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista* (PS2.15.103.v) 2.2.31 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp (VA2.15.104.v) 2.2.32 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (VA2.15.105.v) 2.2.33 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (PS2.15.106.v) 2.2.34, Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa 5 15 osp (PS2.15.107.v) Kiintokalusteiden valmistus, 15 osp (PS2.15.107.1.v) 2.2.35 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5 15 osp (PS2.15.108.v) * Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp. 3 Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 35 osp Pakolliset Valinnaiset 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp (Y3.1) 8 osp 3 osp 3.1.1 Äidinkieli (Y3.1.1p) 3.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi (Y3.1.2.p) 3.1.3 Vieraat kielet (Y3.1.3.p) 5 1 2 0 3 0 3 0 3 3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp (Y3.2) 6 osp 3 osp 6

3.2.1 Matematiikka (Y3.2.1.p) 3.2.2 Fysiikka ja kemia (Y3.2.2.p) 3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen (Y3.2.3.p) 3 2 1 0 3 0 3 0 3 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp (Y3.3) 5 osp 3 osp 3.3.1 Yhteiskuntataidot (Y3.3.1.p) 3.3.2 Työelämätaidot (Y3.3.2.p) 3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta (Y3.3.3.p) 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto (Y3.3.4.p) 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp (Y3.4) 3.4.1 Kulttuurien tuntemus (Y3.4.1.v) 3.4.2 Taide ja kulttuuri (Y3.4.2.v) 3.4.3 Etiikka (Y3.4.3.v) 3.4.4 Psykologia (Y3.4.4.v) 3.4.5 Ympäristöosaaminen (Y3.4.5.v) 3.4.6 Osa-alueita kohdista 3.1.1 3.3.4 (Y3.4.6.v) 1 1 1 2 0 3 0 3 0 3 0 3 7 osp 0 3 0 3 0 3 0 3 0 3 0 3 19 osp 16 osp Kohtien 3.1.1 3.4.6 valinnaisista osa-alueista voidaan laatia pienempiä kuin 3 osp:n laajuisia osa-alueita, esim. 1 2 osp:n laajuisia osa-alueita. Nämä valinnaiset osa-alueet laaditaan tutkinnon perusteissa olevien 3 osp:n osa-alueiden osaamistavoitteiden, arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien pohjalta. Lisäksi kohtien 3.1.1 3.4.6 osa-alueista voidaan laatia uusia tutkinnon perusteissa olevia 3 osp:ttä laajempia 4 osp:n laajuisia valinnaisia osa-alueita. Näihin osa-alueisiin laaditaan osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti. 4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osp 4.1 Ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia ammatillisia tutkinnon osia (VV4.1.v) 4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvia tutkinnon osia (VV4.2.v) 4.3 Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja (VV4.3.v) 4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja (VV4.4.v) 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa (VV4.5.v) 5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat (YL5.v) 7

1.4 Tutkinnon muodostuminen Kuviossa 1 on havainnollistettu perustutkinnon muodostumista moduleittain (KU- VIO 1). Väreillä havainnollistetaan opintojen eteneminen tutkinnon osittain. Symbolit kertovat, mihin osiin sisältyy työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näyttö. 8

2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, 135 osp 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 45 osp 2.1.1 Materiaali- ja valmistustekniikka, 30 osp ARVIOINNIN KES- 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Aikaisempi työskentely puusepänalan työtehtävissä Mahdolliset aikaisemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. 9

ARVIOINNIN KES- Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä valmistamalla itsenäisesti suullisia ohjeita noudattaen tai kirjallisia työsuunnitelmia tulkiten yksinkertaisen tuotteen tai tuotteen osia. Painopiste on työturvallisessa ja ergonomisessa työskentelyssä sekä koneiden käytön hallinnassa. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa /työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka tai opiston käytännön opetuksen ympäristöt. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi 5.Muu osaamisen arviointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6.Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. 10

ARVIOINNIN KES- Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö ja menetelmät: Opetustilat, työsali. Harjoitustöiden valmistus, Oppilaitoksen käytännön oppimisympäristöissä. Teoriaopinnot ja oppimistehtävät Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa Peruskoneet ja työturvallisuus Mittaimet Laatia yksinkertaisia ammattipiirustuksia Laatia materiaaliluettelon Määrittää puutavaran kosteuden Materiaalit Liitosten perusteet Liimauksen perusteet Pintakäsittelyn perusteet Terä ja konehuolto lukea ammattipiirustuksia ja suunnitella sen mukaan työjärjestyksen laatia katkaisu- ja paloitteluluettelon käyttää alan mittavälineitä käyttää materiaaleja Opiskeltava sisältö/toteutus Työajat suojalaitteet, henkilökohtaiset työturvallisuusvälineet Työn suunnittelu Tekninen piirtämisen sisällöt: o projektiot o mitoitus o kokoonpanokuvat Materiaaliluettelot Mittaimet Puuntyöstökoneajokortti, koneet ja laitteet Materiaalien valinta Viimeistely ja laaduntarkkailu Pintakäsittelyn perusteet Materiaalituntemus Kuivaustekniikka Työmenetelmien, välineiden ja koneiden käyttö Oppimisen seurantakohteet/ Oppimisen ohjaus 1. Osaa noudattaa työaikoja, käyttää työasua ja suojaimia. 2. Osaa tuotteen valmistukseen liittyvän suunnittelun, osaa käyttää mittavälineitä. 3. Suorittaa puuntyöstökoneajokortin 4. Osaa valmistaa harjoitustyöt piirusten mukaan: Oppimistehtävä 1 Oppimistehtävä 2 Oppimistehtävä 3 Oppimistehtävä 4 Oppimistehtävä 5 5. Tietää puun ominaisuudet, puulajit, materiaalit, kuivauksen Tietää liitokset, liimat 6. Osaa pintakäsittelyn 11

ja muita aineita käyttökohteen mukaan oikein mitata puutavaran kosteuden valmistaa tuotteiden rakenteita ja liitoksia valmistaa tuotteita määriteltyjen laatuvaatimusten mukaan viimeistellä valmistamansa tuotteet pintakäsittelyn edellyttämällä tavalla pintakäsitellä tuotteen tarkoituksen mukaisel-la tavalla työskennellä työturvallisesti, huomioiden myös Atexdirektiivin velvoitteet ylläpitää työpaikan järjestystä ja siivota työpisteensä. Opiskelija osaa käyttää vähintään seuraavia peruskoneita: pyörösaha vannesaha oikohöylä tasohöylä alajyrsin yläjyrsin monikaraporakone paineilmapuristin CNC - kone nauhahiomakone liitokset, pintakäsittely terähuolto. o käsityökalut o muut terät Konehuolto peruskoneille kestävä kehitys, jätteiden lajittelu Atex-direktiivi työturvallisuuskortin ja tulityökortin suorittamiseen vaadittavat valmiudet sekä tiedollisesti ja taidollisesti EA1 vastaavat taidot. Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen ja oppimiskeskustelut.kontaktiopetus. Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut. perusteet. 7. Tietää puun työstössä käytettävät terät, sekä konehuollon merkityksen Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi. 12

2.1.2 Asiakaslähtöinen valmistustoiminta, 15 osp ARVIOINNIN KES- 1.Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Aikaisempi työskentely puusepänalan työtehtävissä Mahdolliset aikaisemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2.Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3.Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4.Ammattiosaamise n näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä valmistamalla itsenäisesti asiakkaan suullisia ohjeita noudattaen tai kirjallisia työsuunnitelmia tulkiten tuotteen tai tuotteen osia. Työn arvioinnissa korostetaan työn aikataulussa pysymistä ja valmiin tuotteen mittatarkkuutta ja laatua. 13

ARVIOINNIN KES- Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka, opiston käytännön opetuksen ympäristöt. Ammattiosaamisen näytön kuvaus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat toimikunnan päätöksen mukaisesti Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5.Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6.Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Pakolliset tutkinnon osat suoritettu Oppimisympäristö ja menetelmät: Opetustilat, työsali, teorialuokka.työtehtävissä toimiminen joko työssäoppimispaikalla tai oppilaitoksen käytännön oppimisympäristöissä. Teoriaopinnot ja oppimistehtävät. 14

Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa selvittää asiakkaan tarpeen laatia tarvittavat dokumentit tuotteen valmistamiseksi valmistaa tuotteen annettujen kriteereiden mukaisesti aikataulua noudattaen viimeistellä tuotteen pintakäsittelyn edellyttämällä tavalla. Opiskeltava sisältö/toteutus Työajat suojalaitteet, henkilökohtaiset työturvallisuusvälineet Työn vastaanotto Työn suunnittelu Tekninen piirtäminen Materiaaliluettelot Mittaimet Viimeistely ja laaduntarkkailu Pintakäsittelyn perusteet Materiaalituntemus Työmenetelmien, välineiden ja koneiden käyttö Dokumentit Kestävä kehitys matematiikka Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen ja oppimiskeskustelut.kontaktiopetus. Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut. Oppimisen seurantakohteet/oppimisen ohjaus 1. Osaa noudattaa työaikoja, käyttää työasua ja suojaimia. 2. osaa selvittää tuotteen ulkonäön, mittatarkkuuden ja laatukriteerit, valmistaa asiakastöitä. 3. Osaa tuotteen valmistukseen liittyvän suunnittelun, osaa käyttää mittavälineitä. 4. Tietää puun ominaisuudet, puulajit, materiaalit, Tietää liitokset, liimat 5. Osaa pintakäsittelyn perusteet. Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi. 15

2.2 Valinnaiset tutkinnon osat, 90 osp 2.2.1 Massiivipuutuotteiden valmistus, 30 osp ARVIOINNIN KES- 1.Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Aikaisempi työskentely puusepänalan työtehtävissä, jossa käytetään massiivipuutuotteita. Mahdolliset aikaisemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2.Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3.Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. 16

ARVIOINNIN KES- Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä valmistamalla massiivipuutuotteen annettujen ohjeiden mukaisesti käyttäen puusepänalan keskeisimpiä työstökoneita. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa /työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka tai opiston käytännön opetuksen ympäristöt. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan päätöksen mukaisesti Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. 17

Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö ja menetelmät: Pakolliset tutkinnon osat suoritettu. Opetustilat, työsali, työssäoppimispaikka Työtehtävissä toimiminen joko työssäoppimispaikalla tai oppilaitoksen käytännön oppimisympäristöissä. Teoriaopinnot ja oppimistehtävät. Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa valmistaa massiivipuutuotteita tai niiden osia lukea työpiirustuksia ja laatia osaluettelon valita tuotteen käyttökohteeseen soveltuvat puu- ja muut materiaalit käyttää valmistuksessa käytettäviä puuntyöstökoneita, laitteita ja teriä valita massiivipuutuotteen valmistukseen liittyviä erilaisia liitosmenetelmiä, mallineita ja/tai valmistustekniikoita toimia asiakaslähtöisesti Opiskeltava sisältö/toteutus Työajat suojalaitteet, henkilökohtaiset työturvallisuusvälineet Liitokset Työn vastaanotto Työn suunnittelu Tekninen piirtäminen Materiaaliluettelot Mittaimet Viimeistely ja laaduntarkkailu Pintakäsittelyn perusteet Materiaalituntemus Työmenetelmien, välineiden ja koneiden käyttö Dokumentit Kestävä kehitys Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen ja oppimiskeskustelut.kontaktiopetus. Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut. Oppimisen seurantakohteet/oppimisen ohjaus 1. Osaa noudattaa työaikoja, käyttää työasua ja suojaimia. 2. osaa selvittää tuotteen ulkonäön, mittatarkkuuden ja laatukriteerit 3. Osaa tuotteen valmistukseen liittyvän suunnittelun, osaa käyttää mittavälineitä. 4. Tietää puun ominaisuudet, puulajit, materiaalit, Tietää liitokset, liimat 5. Osaa pintakäsittelyn perusteet. Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi. 18

2.2.2 Levytuotteiden valmistus 30 osp ARVIOINNIN KES- 1.Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Aikaisempi työskentely puusepänalan työtehtävissä, puutuotealan erilaisten levyjen jalostaminen valmiiksi tuotteiksi ja osakomponenteiksi sekä erilaisten levyjen jatkojalostaminen. Mahdolliset aikaisemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2.Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3.Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4.Ammattiosaamise n näyttö Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. 19

ARVIOINNIN KES- Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa tekemällä puutuotealan levyjen jalostamista valmiiksi tuotteiksi, osakomponenteiksi, tai suorittamalla erilaisten levyjen jatkojalostamista. Valmistaminen voi tapahtua joko konelinjoilla tai yksittäisillä koneilla, puutuotealan tehtaassa tai mahdollisimman aidossa levykalusteiden valmistuksen ympäristössä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Näyttö koostuu kahdesta näytöstä joista ensimmäinen näyttö oppilaitoksessa ja toinen työssäoppimispaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa /työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka ja opiston käytännön opetuksen ympäristöt. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan kahdessa näytössä, yksi näyttö koulun oppimisympäristössä ja toinen näyttö työssäoppimispaikalla. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työelämänedustaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan päätöksen mukaisesti Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5.Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6.Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen osanäytöistä. 20

ARVIOINNIN KES- Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö ja menetelmät: Pakolliset tutkinnon osat suoritettu. Opetustilat, työsali, työssäoppimispaikka Työtehtävissä toimiminen joko työssäoppimispaikalla tai oppilaitoksen käytännön oppimisympäristöissä. Teoriaopinnot ja oppimistehtävät. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö/toteutus Oppimisen seurantakohteet/oppimisen ohjaus Opiskelija osaa Työajat suojalaitteet, henkilökohtaiset 1. Osaa noudattaa työaikoja, käyttää työasua tehdä asetteita ja säätöjä levykalusteita jalostaville työturvallisuusväli- neet ja suojaimia. 2. Osaa käyttää levy- koneille Liitokset tuotteiden valmistukneet valita ja suorittaa terien Työn suunnittelu, standardineitasessa käytettäviä ko- vaihtoja käyttämiinsä koneisiin Tekninen piirusten lukutaitvykalusteiden osia. 3. Osaa valmistaa le- käyttää sekä konelinjan koneita, että yksittäisiä Materiaaliluettelot, hinnoittelu 4. Osaa käyttää numeerisia työstökoneita. koneita käyttää numeerista Helat 5. Osaa levykalusteiden työstötekniikkaa kokoonpanon. Viimeistely ja laaduntarkkailu levytuotteiden valmistuksessa helat levytuotteiden 6. Osaa keskeisimmät Materiaalituntemus pinnoittaa puutuotealan valmistuksessa. levyjä Työmenetelmien, välineiden ja koneiden käyttö, tuottaa laadukkaita ja mittatarkkoja komponentteja cnc-tekniikka Dokumentit tehdä levykalusteiden Kestävä kehitys kokoonpanoja Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen ja oppimiskeskustelut.kontaktiopetus. Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut. Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi. 21

2.2.3 CNC-ohjelmointi ja työstö, 30 osp ARVIOINNIN KES- 1.Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Aikaisempi työskentely puusepänalan työtehtävissä, CNCkoneen käyttäminen ja ohjelmointi. Mahdolliset aikaisemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2.Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3.Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4.Ammattiosaamise n näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensaammattiosaamisen näytössä valmistamalla itsenäisesti CNC-koneella tuotteen, jonka on piirtänyt tai mallintanut CAD-ohjelmalla. 22

ARVIOINNIN KES- Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka tai opiston käytännön opetuksen ympäristöt. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Arviointikeskustelu Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työelämänedustaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5.Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6.Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. 23

Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö ja menetelmät: Pakolliset tutkinnon osat suoritettu Opetustilat, työsali, työssäoppimispaikka Työtehtävissä toimiminen joko työssäoppimispaikalla tai oppilaitoksen käytännön oppimisympäristöissä. Teoriaopinnot ja oppimistehtävät. Ammattitaitovaatimukset tehdä työpiirustuksia CAD -ohjelman avulla 3D -mallintamisen perusteet valmistaa 2D 3D CAM työstöradat käyttää CNCohjattua työstökonetta Opiskeltava sisältö/toteutus Työajat suojalaitteet, henkilökohtaiset työturvallisuusvälineet tekninen piirtäminen Työstörataohjelmat CNC- työstöyksikön käyttö CNC- työstöyksikön huolto Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen ja oppimiskeskustelut.kontaktiopetus. Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut. Oppimisen seurantakohteet/oppimisen ohjaus 1. Osaa noudattaa työaikoja, käyttää työasua ja suojaimia. 2. Mallintaa tuotteen CAD ohjelmalla 3. Osaa käyttää CAMohjelmaa 4. Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta. 5. Käytännön huoltotehtävä 2.2.4 Prosessipuusepäntyöt, 30 osp ARVIOINNIN KES- 1.Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Aikaisempi työskentely puusepänteollisuuden työprosesseissa ja tuotantoprosessin konelinjan koneilla Mahdolliset aikaisemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 24

ARVIOINNIN KES- 2.Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3.Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4.Ammattiosaamise n näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä prosessin omaisessa valmistustoiminnassa puun jatkojalostusta korkealaatuisiksi ja mittatarkoiksi puusepänalan tuotteiksi, puuta jalostavissa tehtaissa tai mahdollisimman aidossa prosessityön valmistuksen ympäristössä. Työt voivat kohdistua esimerkiksi saha ja puutavaran jatkojalostamiseen, erilaisten kantavien puurakenteiden, puulevyjen tai erilaisten puurakentamisen sisustustuotteiden valmistamiseen. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka tai opiston käytännön opetuksen ympäristöt. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. 25

ARVIOINNIN KES- Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työelämänedustaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan päätöksen mukaisesti Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5.Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6.Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Pakolliset tutkinnon osat suoritettu Oppimisympäristö ja menetelmät: Opetustilat, työsali, työssäoppimispaikka Työtehtävissä toimiminen joko työssäoppimispaikalla tai oppilaitoksen käytännön oppimisympäristöissä. Teoriaopinnot ja oppimistehtävät. 26

Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa työskennellä puusepänteollisuuden työprosessissa ohjeiden mukaisesti, normaalijoutuisuudella asettaa ja tehdä säätöjä tuotantoprosessin konelinjan koneille valita ja vaihtaa teriä konelinjan koneisiin sekä suorittaa muut linjanhoitajalle kuuluvat huolto- ja puhdistustehtävät seurata ja valvoa tuotantoprosessissa tuotettujen tuotteiden laatua ja koneiden kuntoa toimia mahdollisissa ongelma tilanteissa oikealla tavalla käyttää tuotantoprosessin automaatiotekniikkaa tuotantokohtaisesti hyödyntää numeerista työstötekniikkaa valmistuksessa toimia työryhmässä käyttää tuotannon seurantajärjestelmiä Opiskeltava sisältö/toteutus Työajat suojalaitteet, henkilökohtaiset työturvallisuusvälineet tuotantoprosessin konelinjan säädöt tuotantolinjan terät ja huolto ja puhdistus Laatujärjestelmät tuotannon seurantajärjestelmät automaatiotekniikka CNC- työstöyksikön käyttö Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen ja oppimiskeskustelut.kontaktiopetus. Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut. Oppimisen seurantakohteet/oppimisen ohjaus 1. Osaa noudattaa työaikoja, käyttää työasua ja suojaimia. 2. asettaa ja tehdä säätöjä tuotantoprosessin konelinjan koneille 3. Suorittaa tarpeelliset huoltotoimenpiteet 4. Osaa seurata ja valvoa valmistettavien tuotteiden laatua tuotantoprosessissa ja puuttua laatupoikkeamiin 5. Käyttää tuotantoprosessin automaatiotekniikkaa 6. Käyttää tuotannon seurantajärjestelmiä Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi. 27

2.2.6 Asennustyö, 5 osp ARVIOINNIN KES- 1.Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Aikaisempi työskentely puusepänalan jonkin toimialan asennustehtävissä Mahdolliset aikaisemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2.Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3.Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4.Ammattiosaamise n näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä jonkin puusepänteollisuuden toimialan asennustehtäviä piirustusten ja työohjeiden mukaisesti asennustyökohteessa tai muussa mahdollisimman hyvin todellisia olosuhteita vastaavassa 28

ARVIOINNIN KES- työympäristössä. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka tai opiston käytännön opetuksen ympäristöt. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä joko kalusteiden,-ovi,-ikkuna tai porrasasennuksen kanssa Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työelämänedustaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan päätöksen mukaisesti Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5.Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6.Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. 29

Oppimisen etenemisen seuranta: Pakolliset tutkinnon osat suoritettu Oppimisympäristö ja menetelmät: Opetustilat, työsali, työssäoppimispaikka Teoriaopinnot ja oppimistehtävät. Asennustehtävissä toimiminen työssäoppimispaikalla, oppilaitoksen oppilastyökohteissa/työsalissa. Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa: Tehdä asennustyöhön liittyvät valmistelut ja lopetustyöt Tehdä yksinkertaisia asennustöitä Käyttää asennustöissä tarvittavia peruskoneita, -laitteita ja työvälineitä Lukea asennustöihin liittyviä piirustuksia ja piirrosmerkkejä Käyttää asennustyöhön liittyviä kiinnitystarvikkeita Tehdä asennustyöhön liittyviä laskelmia Opiskeltava sisältö/toteutus Työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Yrityslähtöinen, laadukas ja taloudellinen toiminta Oman työn arviointi Asennustyön hallinta Työvälineiden käyttö Materiaalien, tarvikkeiden ja tuotteiden hallinta Piirustusten ja piirrosmerkkien hallinta Tuotetuntemus Materiaalien ominaisuuksien tunteminen Matematiikka ja luonnontieteet Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Kestävä kehitys Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen ja oppimiskeskustelut.kontaktiopetus. Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut. Oppimisen seurantakohteet/oppimisen ohjaus 1. Noudattaa sovittuja työaikoja ja ohjeita, työasun- ja suojainten käyttö. 2. Työn suunnittelu 3. Asennustöiden teko ja hallinta 4. Koneiden ja laitteiden käyttö 5. Piirustusten lukutaito 6. Asennustarvikkeiden käyttö 7. Ongelmanratkaisukyky 8. Materiaalilaskenta Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi. 30

2.2.7 Kalusteiden asennus 10 osp ARVIOINNIN KES- 1.Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Aikaisempi työskentely kiintokalusteiden asennustehtävissä Mahdolliset aikaisemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2.Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3.Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 31

ARVIOINNIN KES- 4.Ammattiosaamise n näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä asentamalla kalusteasennuksen kalustekaavioiden ja työohjeiden mukaisesti rakennustyömaalla tai muussa mahdollisimman hyvin rakennustyömaan olosuhteita vastaavassa työympäristössä. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka tai opiston käytännön opetuksen ympäristöt. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä asennustyön-perusteet kanssa Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työelämänedustaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan päätöksen mukaisesti Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5.Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6.Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. 32

ARVIOINNIN KES- Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö ja menetelmät: Näiden opintojen suoritus ei edellytä aiempia suorituksia Työssäoppimispaikka, työsali, oppilaitoksen työmaat ja teorialuokka. Harjoitustöiden valmistus, oppilaitoksen käytännön oppimisympäristöissä. Teoriaopinnot ja oppimistehtävät Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa: Suunnitella työnsä rakennuspiirustuksien ja kalustekaaviopiden avulla Tehdä asennuspaikan järjestely, purku- ja suojaustöitä Vastaanottaa kalusteasennukseen tarvittavat tuotteet ja materiaalit Tarkistaa tuotteen oikean laadun ja määrän Käyttää kalusteasennuksessa tarvittavia koneita ja laitteita Asentaa kalusteet kalustekaavioiden mukaan Tehdä dokumentit saapuvista tuotteista sekä laatia puutelistan ja luovuttaa tekemänsä työn Opiskeltava sisältö/toteutus Työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Yrityslähtöinen, laadukas ja taloudellinen toiminta Oman työn arviointi Asennustyönvalmistelu ja vastaanotto Kalusteasennuksen hallinta Asennusohjeet ja rakennusmääräykset Työvälineiden käyttö Materiaalien ja tuotteiden hallinta Kalustekaaviot ja rakennuspiirustukset Asennettavien tuotteiden ja materiaalien tuntemus Asennusohjeet ja rakennusmääräykset Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Kestävä kehitys Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen ja oppimiskeskus- Oppimisen seurantakohteet/oppimisen ohjaus 9. Noudattaa sovittuja työaikoja ja ohjeita, työasun- ja suojainten käyttö. 10. Työn suunnittelu 11. Asennuksen aloitustyöt, purku.. 12. Laadun tarkkailu 13. Erilaisten kalusteasennustöiden teko ja hallinta 14. Koneiden ja laitteiden käyttö 15. Piirustusten lukutaito 16. Asennustarvikkeiden käyttö 17. Ohjeet ja määräykset 18. Ongelmanratkaisukyky Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi. 33

telut.kontaktiopetus. Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut. 2.2.8 Ovi- ja ikkuna-asennus 10 osp ARVIOINNIN KES- 1.Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Aikaisempi työskentely ikkunoiden ja ovien asennustehtävissä Mahdolliset aikaisemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2.Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3.Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimi- 34

ARVIOINNIN KES- sen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4.Ammattiosaamise n näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä asentamalla ikkunoita tai ovia tai ikkunaelementtejä piirustusten mukaisesti rakennustyökohteessa tai muussa mahdollisimman hyvin näitä olosuhteita vastaavassa paikassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka tai opiston käytännön opetuksen ympäristöt. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä asennustyön-perusteet osion kanssa. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työelämänedustaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan päätöksen mukaisesti Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5.Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6.Tutkinnon osan arvosanasta päät- Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytös- 35

ARVIOINNIN KES- täminen tä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö ja menetelmät: Näiden opintojen suoritus ei edellytä aiempia suorituksia. Työssäoppimispaikka, työsali, oppilaitoksen työmaat ja teorialuokka. Asennustehtävissä toimiminen työssäoppimispaikalla, oppilaitoksen oppilastyökohteissa/työsalissa. Teoriaopinnot ja oppimistehtävät Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa: Suunnitella työnsä piirustuksien ja työohjeiden avulla Tehdä tarvittavat työkohteen järjestely, purkuja suojaustyöt Vastaanottaa ja varastoida ovija ikkunaasennuksiin tarvittavat tuotteet ja materiaalit Tarkistaa asennettavien tuotteiden laadun ja määrän sekä laatia puutelistan Tehdä ikkunoiden ja ovien asennustöitä Opiskeltava sisältö/toteutus Työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Yrityslähtöinen, laadukas ja taloudellinen toiminta Oman työn arviointi Asennustyönvalmistelu ja vastaanotto Ikkuna- ja oviasennustöiden hallinta Asennusohjeet ja rakennusmääräykset Työvälineiden käyttö Materiaalien ja tuotteiden hallinta Piirustusten ja työohjeiden hallinta Rakenteet Materiaalit Matematiikka ja luonnontieteet Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Kestävä kehitys Oppimisen seurantakohteet/oppimisen ohjaus 1. Noudattaa sovittuja työaikoja ja ohjeita, työasun- ja suojainten käyttö. 2. Työn suunnittelu 3. Asennuksen aloitustyöt, purku.. 4. Laadun tarkkailu 5. Erilaisten ovi- ja ikkuna-asennustöiden teko ja hallinta 6. Koneiden ja laitteiden käyttö 7. Piirustusten lukutaito 8. Asennustarvikkeiden käyttö 9. Ohjeet ja määräykset 10. Ongelmanratkaisukyky Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi. 36

Käyttää ovi- ja ikkunaasennustöiden vaatimia koneita, laitteita ja työvälineitä Tehdä asennustyöhön liittyviä laskelmia Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen ja oppimiskeskustelut.kontaktiopetus. Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut. 2.2.9 Porrasasennus, 10 osp ARVIOINNIN KES- 1.Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Aikaisempi työskentely porrastuotteiden asennustehtävissä Mahdolliset aikaisemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2.Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3.Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työ- 37

ARVIOINNIN KES- paikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4.Ammattiosaamise n näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä asentamalla portaita tai porraselementtejä piirustusten mukaisesti rakennustyökohteessa tai muussa mahdollisimman hyvin näitä olosuhteita vastaavassa paikassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka tai opiston käytännön opetuksen ympäristöt. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä asennustyön-perusteet osion kanssa. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi 5.Muu osaamisen Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työelämänedustaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan päätöksen mukaisesti Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arvi- 38

ARVIOINNIN KES- arviointi 6.Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen ointia. Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö ja menetelmät: Näiden opintojen suoritus ei edellytä aiempia suorituksia Työssäoppimispaikka, työsali, oppilaitoksen työmaat ja teorialuokka. Asennustehtävissä toimiminen työssäoppimispaikalla, oppilaitoksen oppilastyökohteissa /työsalissa. Teoriaopinnot ja oppimistehtävät Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa: Suunnitella työnsä piirustuksien ja työohjeiden avulla Tehdä tarvittavat työkohteen järjestely, purkuja suojaustyöt Vastaanottaa ja varastoida porrasasennuksiin tarvittavat tuotteet ja materiaalit Tarkistaa asennettavien tuotteiden laadun ja määrän sekä laatia puutelistan Asentaa puurakenteisia portaita piirustusten mukaisesti Käyttää por- Opiskeltava sisältö/toteutus Työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Yrityslähtöinen, laadukas ja taloudellinen toiminta Oman työn arviointi Asennustyönvalmistelu ja vastaanotto Asennustöiden hallinta Kokoonpano ja varustelu Työvälineiden käyttö Materiaalien ja tuotteiden hallinta Piirustusten ja työohjeiden hallinta Rakenteet Materiaalit Matematiikka ja luonnontieteet Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Kestävä kehitys Vuorovaikutus ja yhteis- Oppimisen seurantakohteet/oppimisen ohjaus 19. Noudattaa sovittuja työaikoja ja ohjeita, työasun- ja suojainten käyttö. 20. Työn suunnittelu 21. Asennuksen aloitustyöt, purku.. 22. Laadun tarkkailu 23. Erilaisten porrasasennustöiden teko ja hallinta 24. Koneiden ja laitteiden käyttö 25. Piirustusten lukutaito 26. Asennustarvikkeiden käyttö 27. Ohjeet ja määräykset 28. Ongelmanratkaisukyky Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi. 39

rasasennusten vaatimia koneita, laitteita ja muita työvälineitä työ Ammattietiikka Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen ja oppimiskeskustelut.kontaktiopetus. Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut. 2.2.10 Ovien valmistus, 15 osp ARVIOINNIN KES- 1.Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Aikaisempi työskentely puusepänteollisuuden ovien valmistuksessa, sekä tuotantoprosessin konelinjan koneilla työskentely Mahdolliset aikaisemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2.Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3.Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssä- 40

ARVIOINNIN KES- oppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4.Ammattiosaamise n näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä valmistamalla saamiensa dokumenttien mukaiset ovet ennalta sovittujen laatu ja mittatarkkuusvaatimusten mukaisesti. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka tai opiston käytännön opetuksen ympäristöt. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työelämänedustaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5.Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arvi- 41

ARVIOINNIN KES- ointia. 6.Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Pakolliset tutkinnon osat suoritettu Oppimisympäristö ja menetelmät: Opetustilat, työsali, työssäoppimispaikka Asennustehtävissä toimiminen työssäoppimispaikalla, oppilaitoksen oppilastyökohteissa/työsalissa. Teoriaopinnot ja oppimistehtävät. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö/toteutus Oppimisen seurantakohteet/oppimisen ohjaus Opiskelija osaa lukea työpiirustuksia valita oikeat materiaalit ja tarvikkeet käyttää valmistuksen peruskoneita kokoonpanon ja perusheloituksen etsiä RT- kortistosta tarvittavia tietoja ja standardeja viimeistellä tuotteen pintakäsittelyvaiheeseen. Työajat suojalaitteet, henkilökohtaiset työturvallisuusvälineet RT- kortisto Standardit ja mitoitukset Laatujärjestelmät Koneet ja välineet Helat ja muut asennustarvikkeet Kestävä kehitys Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen ja oppimiskeskustelut.kontaktiopetus. Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asi- 1. Osaa noudattaa työaikoja, käyttää työasua ja suojaimia. 2. Asettaa ja tehdä säätöjä tuotantoprosessin konelinjan koneille 3. Suorittaa tarpeelliset huoltotoimenpiteet 4. Osaa tuotteiden kokoonpanon ja heloituksen 5. Tietää RT- kortiston standardit ovien valmistuksen osalta. Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta 42

at/oppimiskeskustelut. tutkinnon osan aikana ja lopuksi. 2.2.11 Ikkunoiden valmistus, 15 osp ARVIOINNIN KES- 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Aikaisempi työskentely puusepänteollisuuden ikkunoiden valmistuksessa, sekä tuotantoprosessin konelinjan koneilla työskentely Mahdolliset aikaisemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. 43

ARVIOINNIN KES- Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä valmistamalla saamiensa dokumenttien mukaiset ikkunat ennalta sovittujen laatu ja mittatarkkuusvaatimusten mukaisesti. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka, opiston käytännön opetuksen ympäristöt tai muu rakennustyömaata vastaava työpaikka. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työelämänedustaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioin- 44

ARVIOINNIN KES- nin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö ja menetelmät: Pakolliset tutkinnon osat suoritettu Opetustilat, työsali, työssäoppimispaikka Asennustehtävissä toimiminen työssäoppimispaikalla, oppilaitoksen oppilastyökohteissa/työsalissa. Teoriaopinnot ja oppimistehtävät. Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamis- Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa lukea työpiirustuksia valita oikeat materiaalit ja tarvikkeet käyttää valmistuksen peruskoneita kokoonpanon ja perusheloituksen etsiä RT- kortistosta tarvittavia tietoja ja standardeja viimeistellä tuotteen pintakäsittelyvaiheeseen. laatia tarvittavat dokumentit tuotteesta Opiskeltava sisältö/toteutus Työajat suojalaitteet, henkilökohtaiset työturvallisuusvälineet RT- kortisto Standardit ja mitoitukset Laatujärjestelmät Koneet ja välineet Helat ja muut asennustarvikkeet Kestävä kehitys Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen ja oppimiskeskustelut.kontaktiopetus. Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut. Oppimisen seurantakohteet/oppimisen ohjaus 1. Osaa noudattaa työaikoja, käyttää työasua ja suojaimia. 2. Asettaa ja tehdä säätöjä tuotantoprosessin konelinjan koneille 3. Suorittaa tarpeelliset huoltotoimenpiteet 4. Osaa tuotteiden kokoonpanon ja heloituksen 5. Tietää RT- kortiston standardit ikkunoiden valmistuksen osalta. Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi. 2.2.12 Portaiden valmistus, 15 osp ARVIOINNIN KES- 1. Kuvaus osaamisen tunnusta- 45

ARVIOINNIN KES- misen toteuttamisesta ta: Aikaisempi työskentely puusepänteollisuuden portaiden valmistuksessa, sekä tuotantoprosessin konelinjan koneilla työskentely Mahdolliset aikaisemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. 46

ARVIOINNIN KES- Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä valmistamalla saamiensa dokumenttien mukaiset portaat ennalta sovittujen laatu ja mittatarkkuusvaatimusten mukaisesti. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työelämänedustaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Pakolliset tutkinnon osat suoritettu Oppimisympäristö ja menetelmät: Opetustilat, työsali, työssäoppimispaikka 47

Asennustehtävissä toimiminen työssäoppimispaikalla, oppilaitoksen oppilastyökohteissa/työsalissa. Teoriaopinnot ja oppimistehtävät. Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa lukea työpiirustuksia valita oikeat materiaalit ja tarvikkeet käyttää valmistuksen peruskoneita kokoonpanon ja perusheloituksen viimeistellä tuote pintakäsittelyvaiheeseen etsiä RT-kortistosta ja muista rakentamismääräyksistä tarvittavia tietoja ja standardeja Opiskeltava sisältö/toteutus Työajat suojalaitteet, henkilökohtaiset työturvallisuusvälineet RT- kortisto Standardit ja mitoitukset Laatujärjestelmät Koneet ja välineet Helat ja muut asennustarvikkeet Kestävä kehitys Oppimisen seurantakohteet/oppimisen ohjaus 1. Osaa noudattaa työaikoja, käyttää työasua ja suojaimia. 2. Asettaa ja tehdä säätöjä tuotantoprosessin konelinjan koneille 3. Suorittaa tarpeelliset huoltotoimenpiteet 4. Osaa tuotteiden kokoonpanon 5. Tietää RT- kortiston standardit ja rakennusmääräykset portaiden valmistuksen osalta. Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi. 2.2.14 Sisustuspuusepäntyöt, 15 osp ARVIOINNIN KES- 48

ARVIOINNIN KES- 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Aikaisempi työskentely sisustuspuusepän töissä Mahdolliset aikaisemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä asennus-, kunnostus- ja viimeistelytöitä työkohteessa puualan tuotteilla. Kohteina voi olla esimerkiksi asunnot, julkiset tilat, liiketilat tai toi- 49

ARVIOINNIN KES- mistot. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka tai opiston käytännön opetuksen ympäristöt. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työelämänedustaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan päätöksen mukaisesti Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. 50

Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö ja menetelmät: Pakolliset tutkinnon osat suoritettu Opetustilat, työsali, työssäoppimispaikka Asennustehtävissä toimiminen työssäoppimispaikalla, oppilaitoksen oppilastyökohteissa/työsalissa. Teoriaopinnot ja oppimistehtävät. Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa suunnitella työnsä rakennuspiirustusten ja työohjeiden avulla käyttää eri mittalaitteita ja tehdä sisärakentamiseen liittyviä mittauksia vastaanottaa ja varastoida sisustustöihin tarvittavat tuotteet ja materiaalit tehdä puumateriaaleista valmistetuilla tuotteilla sisustusja asennustöitä tarvittaessa tehdä pienimuotoisia sisäpintojen korjauksia käyttää sisustustöissä tarvittavia koneita, laitteita ja työvälineitä Opiskeltava sisältö/toteutus Työajat suojalaitteet, henkilökohtaiset työturvallisuusvälineet Rakennuspiirustukset Sisustuspuumateriaalit Sisäpintojen korjaustyöt Sisustustöissä tarvittavien koneitten ja laitteiden käyttö Kestävä kehitys Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen ja oppimiskeskustelut.kontaktiopetus. Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut. Oppimisen seurantakohteet/oppimisen ohjaus 1. Osaa noudattaa työaikoja, käyttää työasua ja suojaimia. 2. Osaa lukea rakennuspiirustuksia 3. Tietää sisustusmateriaalit 4. On tehnyt asennus-, kunnostus- ja viimeistelytöitä työkohteessa puualan tuotteilla 5. Osaa käyttää sisustustöissä käytettäviä koneita ja laitteita Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi. 2.2.15 Höyläämötuotteiden valmistus, 15 osp ARVIOINNIN KES- 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Aikaisempi työskentely höyläämötuotteiden valmistuksessa Mahdolliset aikaisemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen 51

ARVIOINNIN KES- tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä mitallistamalla ja profiloimalla sahatavaraa muotohöylällä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Tutkinnon osan ammattiosaamisen Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuk- 52

ARVIOINNIN KES- osaaminen osoitetaan sen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka tai opiston käytännön opetuksen ympäristöt. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työelämänedustaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö ja menetelmät: Pakolliset tutkinnon osat suoritettu Opetustilat, työsali, työssäoppimispaikka Asennustehtävissä toimiminen työssäoppimispaikalla, oppilaitoksen oppilastyökohteissa/työsalissa. Teoriaopinnot ja oppimistehtävät. 53

Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa työskennellä muotohöylällä tehdä asetteen muotohöylällä tehdä koneen käyttöön liittyvät päivittäiset huoltotoimenpiteet ratkaista häiriötilanteet seurata tuotannon laatua ja tehdä tarvittavat korjaustoimenpiteet Opiskeltava sisältö/toteutus Työajat suojalaitteet, henkilökohtaiset työturvallisuusvälineet Höyläyksen perusteet Muotohöyläys Höylän huolto Terätekniikka Materiaalituntemus Höyläämötuotteet ja niiden käyttökohteet, standardit Kestävä kehitys Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen ja oppimiskeskustelut.kontaktiopetus. Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut. Oppimisen seurantakohteet/oppimisen ohjaus 1. Osaa noudattaa työaikoja, käyttää työasua ja suojaimia. 2. Osaa tehdä asetteita höyläämön koneille ja osaa huoltaa höyläämön koneita 3. Osaa huoltaa teriä 4. Tietää höyläämötuotteet ja niiden käyttökohteet 5. Tietää höyläämötuotteiden standardit Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi. 2.2.16 CNC-työstö, 15 osp ARVIOINNIN KES- 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Aikaisempi työskentely CNC - koneella puusepänteollisuudessa Mahdolliset aikaisemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 54

ARVIOINNIN KES- 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä valmistamalla itsenäisesti CNC -koneella tuotteen. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka tai opiston käytännön opetuksen ympäristöt. 55

ARVIOINNIN KES- Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työelämänedustaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Pakolliset tutkinnon osat suoritettu Oppimisympäristö ja menetelmät: Opetustilat, työsali, työssäoppimispaikka Asennustehtävissä toimiminen työssäoppimispaikalla, oppilaitoksen oppilastyökohteissa/työsalissa. Teoriaopinnot ja oppimistehtävät. 56

Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa työstöratojen valmistus käyttää CNC-konetta 3-akselisessa työstössä Opiskeltava sisältö/toteutus Työajat suojalaitteet, henkilökohtaiset työturvallisuusvälineet CAD/CAM ohjelmointi Terätekniikka CNC- työstö Työstettävät materiaalit ja niiden ominaisuudet Kestävä kehitys Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen ja oppimiskeskustelut.kontaktiopetus. Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut. Oppimisen seurantakohteet/oppimisen ohjaus 1. Osaa noudattaa työaikoja, käyttää työasua ja suojaimia. 2. Osaa tehdä työstöratoja CAD/CAM ohjelmalla 3. Tietää CNC- työstökeskuksen varustelun 4. Osaa käyttää CNCtyöstökeskusta tuotteiden valmistamiseen 5. Tietää huollon merkityksen Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi. 2.2.17 Puualan tuotantoautomaatiotekniikka, 15 osp ARVIOINNIN KES- 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Aikaisempi työskentely tuotantokoneiden huolto ja kunnossapitotehtävissä Mahdolliset aikaisemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 57

ARVIOINNIN KES- 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä perushuoltotöitä puualan tuotantolaitoksissa tai muussa mahdollisimman hyvin todellisia olosuhteita vastaavassa paikassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka, opiston käytännön opetuksen ympäristöt. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arvi- 58

ARVIOINNIN KES- ointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työelämänedustaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan päätöksen mukaisesti Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö ja menetelmät: Näiden opintojen suoritus ei edellytä aiempia suorituksia. Työssäoppimispaikka ja teorialuokka. Työtehtävissä toimiminen työssäoppimispaikalla. Teoriaopinnot ja oppimistehtävät Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa: lukea kytkentä kaavioita ja etsiä toimintahäiriöiden syitä vikatilanteissa sekä Opiskeltava sisältö/toteutus Työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Yrityslähtöinen, laadukas ja taloudellinen toiminta Oman työn arviointi Oppimisen seurantakohteet/oppimisen ohjaus 1.Noudattaa sovittuja työaikoja ja ohjeita, työasunja suojainten käyttö. 2.Työn suunnittelu 3.Kytkentäkaavioiden 59

tehdä tarvittavia korjaustoimenpiteitä tehdä pneumatiikka-, hydrauliiikka- tai ohjelmoitavien järjestelmien kytkentätehtäviä Työmenetelmät ja välineet Komponentit ja tarvikkeet Käsitteiden hallinta ja piirustusten lukeminen Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Kestävä kehitys Vuorovaikutus ja yhteistyö Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen ja oppimiskeskustelut.kontaktiopetus. Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut. tunteminen 4.Pneumatiikka-, hydrauliikka ja ohjelmoitavien järjestelmien tunteminen 5.Ongelmanratkaisukyk y Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi. 2.2.18 Metallikalusteiden valmistus, 15 osp ARVIOINNIN KES- 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Aikaisempi työskentely metallikalusteiden valmistuksessa Mahdolliset aikaisemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 60

ARVIOINNIN KES- 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä valmistamalla metallisen kalusteen tai sen osia tuotantolaitoksessa tai muussa mahdollisimman hyvin todellisia olosuhteita vastaavassa paikassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka tai opiston käytännön opetuksen ympäristöt. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. 61

ARVIOINNIN KES- Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työelämänedustaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan päätöksen mukaisesti Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö ja menetelmät: Näiden opintojen suoritus edellyttää materiaali-ja valmistustekniikan osion tietojen ja taitojen hallinnan. Opetustilat, työsali, työssäoppimispaikka Valmistetaan erilaisia metallikalusteita tai metallisia rungon osia työssäoppimispaikalla tai oppilaitoksen metallityöpajassa. Teoriaopinnot ja oppimistehtävät Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa: käyttää oikeita materiaaleja Opiskeltava sisältö/toteutus Työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Oppimisen seurantakohteet/oppimisen ohjaus 1. Noudattaa sovittuja työaikoja 62

käyttää turvallisesti metallikalusteiden valmistuksessa yleisesti käytettäviä koneita ja laitteita leikata ja taivuttaa metallilevyjä ja -putkia hitsata yksinkertaisia liitoksia käyttää erilaisia mekaanisia liitostapoja (niittaus, ruuvaus, liimaus) Yrityslähtöinen, laadukas ja taloudellinen toiminta Oman työn arviointi Koneet ja laitteet Materiaalit (käsittely) Työmenetelmät (osaa) Materiaalit (ominaisuudet) Työmenetelmät (tietää, tuntee) Matematiikka ja luonnontieteet Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Kestävä kehitys Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen ja oppimiskeskustelut.kontaktiopetus. Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut. ja ohjeita, työasunja suojainten käyttö 2. Materiaalien käyttö/tunteminen 3. Koneiden ja laitteiden käyttö 4. Metallilevyjen ja putkien leikkaus ja taivutus 5. Hitsaus 6. Mekaaniset liitokset Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi. 63

2.2.20 Entisöinti- ja puukorjaus 15 osp ARVIOINNIN KES- 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Aikaisempi työskentely entisöinnin tai puukorjauksen tehtävissä Mahdolliset aikaisemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä entisöimällä tai kunnostamalla vanhan kalusteen, oven tai ikkunan 64

ARVIOINNIN KES- toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan pintakäsiteltävään kuntoon perinteisin menetelmin ja vanhaa kunnioittaen. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka tai opiston käytännön opetuksen ympäristöt. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työelämänedustaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan päätöksen mukaisesti Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. 65

ARVIOINNIN KES- Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Pakolliset tutkinnon osat suoritettu. Oppimisympäristö ja menetelmät: Opetustilat, työsali, työssäoppimispaikka Työtehtävissä toimiminen työssäoppimispaikalla, Teoriaopinnot ja oppimistehtävät. Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa: määrittää kalusteen kunnostustarpeen valita kalusteeseen käytettävät materiaalit käyttää soveltuvia liimoja korjata rikkoutuneet puuosat ja liitokset vaurioittamatta ehjänä säilyneitä kohtia. Opiskeltava sisältö/toteutus Työajat suojalaitteet, henkilökohtaiset työturvallisuusvälineet Entisöinti Puukorjaus Perinteiset pintakäsittelymenetelmät Liitokset Materiaalien käyttö ja tuntemus Kunnostusmenetelmät Huonekalujen tyylisuunnat Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen ja oppimiskeskustelut.kontaktiopetus. Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut. Oppimisen seurantakohteet/oppimisen ohjaus 1. Osaa noudattaa työaikoja, käyttää työasua ja suojaimia. 2. Osaa entisöidä ja kunnostaa tuotteita 3. Tietää perinteiset pintakäsittelymenetelmät 4. Osaa valmistaa entisöinnissä tarvittavia liitoksia 5. Tietää huonekalujen tyylisuunnat Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi. 2.2.21 Puualan tuotteiden myynti, 15 osp ARVIOINNIN KES- 66

ARVIOINNIN KES- 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Aikaisempi työskentely puualan tuotteiden myyntitehtävissä Mahdolliset aikaisemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä käytännön myynnin asiakaspalvelutehtävissä, varastoinnissa ja lähetystoiminnassa asiakkaalle Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteis- 67

ARVIOINNIN KES- sa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka tai opiston käytännön opetuksen ympäristöt. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työelämänedustaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö ja menetelmät: Pakolliset tutkinnon osat suoritettu. Työssäoppimispaikka 68

Työtehtävissä toimiminen työssäoppimispaikalla Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa: myynnin ja asiakaspalvelun tuotteiden varastoinnin dokumentoinnin tuotteiden lähetystoiminnan käyttää trukkia Opiskeltava sisältö/toteutus Työajat suojalaitteet, henkilökohtaiset työturvallisuusvälineet Puutuotteiden varastointi Myynti ja asiakaspalvelu Puualan tuotetuntemus ja käyttökohteet Trukkiajokortti Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen ja oppimiskeskustelut.kontaktiopetus. Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut. Oppimisen seurantakohteet/oppimisen ohjaus 1. Osaa noudattaa työaikoja, käyttää työasua ja suojaimia. 2. Tietää puutuotteiden varastointimenetelmät 3. Osallistuu myynti ja asiakaspalvelutehtäviin 4. Tietää puualan tuotteet 5. Trukkiajokortti suoritettu Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi. 2.2.22 Tekninen suunnittelu ja prototyypin valmistus, 15 osp ARVIOINNIN KES- 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Aikaisempi työskentely puualan tuotteiden suunnittelu/valmistustehtävissä Mahdolliset aikaisemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 69

ARVIOINNIN KES- 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä valmistamalla prototyypin suunnitelmasta, osallistuen aktiivisesti teknisten yksityiskohtien suunnitteluun ja toteutukseen. Hän esittää prototyypin ulkonäköön, toimintaan ja valmistusmenetelmiin parannusehdotukset. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka tai opiston käytännön opetuksen ympäristöt. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksi- 70

ARVIOINNIN KES- löllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työelämänedustaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan päätöksen mukaisesti Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. 71

Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö ja menetelmät: Näiden opintojen suoritus edellyttää materiaali- ja valmistustekniikan osion tietojen ja taitojen hallinnan. Työssäoppimispaikka oppilaitoksen työsali, teorialuokka. Suunnitelman pohjalta toteutetaan suunnitelmista yhteistyössä suunnittelijan (opettajan) kanssa toteutuskelpoisia tuotteita joko työssäoppimispaikassa tai oppilaitoksen työsalissa. Teoriaopinnot ja oppimistehtävät. Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa: tehdä erilaisia rakenneratkaisuja tuotteen valmistamiseksi huomioida valmistuksessa käytettävän konekannan huomioida tuotteelle asetetun budjetin kommunikoida rakentavasti suunnittelijan kanssa koko prosessin ajan suhtautua kriittisesti prototyyppiin löytää parannusehdotuksia prototyyppiin ja valmistustekniikkaan Opiskeltava sisältö/toteutus Työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Yrityslähtöinen, laadukas ja taloudellinen toiminta Oman työn arviointi Materiaalien valinta Estetiikka Viimeistely ja laaduntarkkailu Estetiikka (tietää) Materiaalien ominaisuuksien tunteminen Matematiikka ja luonnontieteet Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Kestävä kehitys Ammattietiikka Vuorovaikutus ja yhteistyö Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen ja oppimiskeskustelut.kontaktiopetus. Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut. Oppimisen seurantakohteet/oppimisen ohjaus 1. Noudattaa sovittuja työaikoja ja ohjeita, työasunja suojainten käyttö. 2. Liitokset, rakenteet 3. Koneiden käyttö 4. Kustannuslaskenta 5. Tyylisuunnat 6. Oma arviointikyky Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi. 72

2.2.23 Puutaloelementtien valmistus, 15 osp ARVIOINNIN KES- 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Aikaisempi työskentely puutaloelementtien valmistuksessa Mahdolliset aikaisemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 73

ARVIOINNIN KES- 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä valmistamalla pääasiassa puupohjaisista rakennusmateriaaleista rakentamisessa tarvittavia elementtejä tehdasmaisessa työympäristössä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka tai opiston käytännön opetuksen ympäristöt. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työelämänedustaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan päätöksen mukaisesti Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. 74

Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö ja menetelmät: Pakolliset tutkinnon osat suoritettu Työssäoppimispaikka Työtehtävissä toimiminen työssäoppimispaikalla. Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa: lukea piirustuksia niin, että kykenee valmistamaan puutalon elementtejä työstää elementeissä käytettäviä erilaisia, pääasiassa puupohjaisia, materiaaleja käyttää tavallisimpia puusepänkoneita, - käsityövälineitä sekä erilaisia paineilmakäyttöisiä naulaimia käyttää trukkia yhdessä vanhemman ammattihenkilön kanssa parityöskennellen asentaa oikeaoppisesti puuelementteihin tulevat materiaalit kuten: kantavat runko-osat eristeet elementtirungon sisäpuoliset materiaalit elementtirungon ulkopuoliset materiaalit elementtirungon sisään asennettavat rakennusosat ja materiaalit kiinnittää elementteihin ovet, ikkunat ja tarvittavat vuorilaudat valmistaa päätykolmion Opiskeltava sisältö/toteutus Työajat suojalaitteet, henkilökohtaiset työturvallisuusvälineet Puutuotteiden varastointi Rakennusmateriaalit Elementtien rakennusosat Puualan tuotetuntemus ja käyttökohteet Trukkiajokortti Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen ja oppimiskeskustelut.kontaktiopetus. Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut. Oppimisen seurantakohteet/oppimisen ohjaus 1. Osaa noudattaa työaikoja, käyttää työasua ja suojaimia. 2. Tietää puutuotteiden varastointimenetelmät 3. Tietää puualan tuotteet elementtien valmistuksessa 4. Valmistaa erilaisia elementtirungon osia tai kokonaisuuksia 5. Trukkiajokortti suoritettu Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi. 75

2.2.24 Puusepänalan valmistustoiminta, 15 osp ARVIOINNIN KES- 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Aikaisempi työskentely puusepänalan valmistustoiminnassa Mahdolliset aikaisemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Ammattiosaamisen 76

ARVIOINNIN KES- näytön kuvaus ja toteutus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä työskentelemällä puusepänalan tuotantolinjalla tai yrityksessä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka tai opiston käytännön opetuksen ympäristöt. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työelämänedustaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Pakolliset tutkinnon osat suoritettu 77

Oppimisympäristö ja menetelmät: Opetustilat, työsali, työssäoppimispaikka Työtehtävissä toimiminen työssäoppimispaikalla. Teoriaopinnot ja oppimistehtävät. Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa: hyödyntää puualan teknisen valmistuksen, tuotannon suunnittelun lähdeaineistoja ja asiantuntijatietoja. käyttää tuotannon vaatimia koneita ja laitteita valmistaa tuotteita tuotannon ohjeiden mukaisesti viimeistellä tuotteet pintakäsittelyn vaatimalla tavalla työskennellä sarjatyön vaatimusten mukaisesti huoltaa ja pitää käyttökuntoisina valmistuksessa tarvittavia koneita, laitteita ja työvälineitä ylläpitää työpaikalla järjestystä ja siisteyttä Opiskeltava sisältö/toteutus Työajat suojalaitteet, henkilökohtaiset työturvallisuusvälineet Valmistustoiminnan koneet ja laitteet Valmistustekniikka Tuotteiden viimeistely Tuotantoprosessit Huoltotoimenpiteet Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen ja oppimiskeskustelut.kontaktiopetus. Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut. Oppimisen seurantakohteet/oppimisen ohjaus 1. Osaa noudattaa työaikoja, käyttää työasua ja suojaimia. 2. Tietää puusepänalan koneet ja laitteet 3. Tietää erilaisia valmistustekniikoita ja tuotantoprosesseja 4. Osaa huoltaa puusepänalan peruskoneita. Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi 78

2.2.25 Kuivaustekniikka, 15 osp ARVIOINNIN KES- 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Aikaisempi työskentely sahatavaran kuivaustehtävissä Mahdolliset aikaisemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä valmistamalla kuivauskuorman sekä seuraamalla ja hoitamalla 79

ARVIOINNIN KES- kuivausprosessia annettuja ohjeita noudattaen. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka tai opiston käytännön opetuksen ympäristöt. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työelämänedustaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan päätöksen mukaisesti Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Näiden opintojen suoritus edellyttää materiaali- ja 80

valmistustekniikan osion tietojen ja taitojen hallinnan Oppimisympäristö ja menetelmät: Työssäoppimispaikka, teorialuokka. Puun kuivausprosessissa ja kuivaamon hoitotehtävissä toimiminen työssäoppimispaikalla. Teoriaopinnot ja oppimistehtävät. Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa: määritellä puun alku- ja loppukosteuden punnitus- ja sähköisellä menetelmällä suunnitella ja hoitaa kuivausprosessia tehdä kuivauskuorman sekä valmistella sen kuivausprosessia varten käyttää kuivaamoa valita puulajikohtaisen kui- vauskaavan/- ohjeen ja käyttää sitä Opiskeltava sisältö/toteutus Työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Yrityslähtöinen, laadukas ja taloudellinen toiminta Oman työn arviointi Kuivausprosessin hallinta Puun kosteuden määrittäminen Puun kosteus Kuivausmenetelmät Kuivausprosessi Kuivaamotyypit Laatu Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Kestävä kehitys Ammattietiikka Vuorovaikutus ja yhteistyö Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen ja oppimiskeskustelut.kontaktiopetus. Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut. Oppimisen seurantakohteet/oppimisen ohjaus 1. Noudattaa sovittuja työaikoja ja ohjeita, työasun- ja suojainten käyttö. 2. Puun kosteuden määrittäminen 3. Kuivausohjelmien/kuorman teko 4. Kuivaamon käyttö 5. Kuivauslaadun tarkkailu, kuivausvirheiden esto Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi 2.2.26 Pintakäsittely, 15 osp ARVIOINNIN KES- 81

ARVIOINNIN KES- 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Aikaisempi työskentely puualan tuotteiden pintakäsittelytehtävissä Mahdolliset aikaisemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä pintakäsittelemällä puuvalmiin tuotteen. 82

ARVIOINNIN KES- toteutus Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka tai opiston käytännön opetuksen ympäristöt. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työelämänedustaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan päätöksen mukaisesti Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. 83

Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö ja menetelmät: Näiden opintojen suoritus edellyttää materiaali- ja valmistustekniikan osion tietojen ja taitojen hallinnan Työssäoppimispaikka, teorialuokka, maalaamo Erilaisissa puutuotteiden maalaus ja/tai lakkaustehtävissä toimiminen työssäoppimispaikoilla tai oppilaitoksen maalaamossa Teoriaopinnot ja oppimistehtävät Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa: tehdä vaadittavat hiontatyöt käsin ja koneellisesti tehdä esikäsittelyinä vaadittavat korjaukset, paikkaukset ja kittaukset, huomioon ottaen tuotteen lopullisen ulkonäön valmistaa käytettävät aineet käyttökuntoon turvallisesti, huomioiden työturvallisuuden ja ympäristön tehdä petsausta, lakkausta ja maalausta sekä käsityövälineillä että ruiskuilla, esimerkiksi hajoitusilma- tai airmix-ruiskuilla puhdistaa ja huoltaa käytettävät työvälineet huolehtia syntyvistä jätteistä Opiskeltava sisältö/toteutus Työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Yrityslähtöinen, laadukas ja taloudellinen toiminta Oman työn arviointi Työmenetelmien hallinta Työvälineet Materiaalit Kestävä kehitys Materiaalituntemus Työkalu- ja laitetuntemus Ammatilliset tiedot Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Kestävä kehitys Ammattietiikka Vuorovaikutus ja yhteistyö Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen ja oppimiskeskustelut.kontaktiopetus. Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut. Oppimisen seurantakohteet/oppimisen ohjaus 1. Noudattaa sovittuja työaikoja ja ohjeita, työasun- ja suojainten käyttö. 2. Tuotteen esivalmistelutyöt: kittaus, viimeistelyhionta 3. Pinnankäsittelyaineiden oikea ja turvallinen käsittely/käyttö 4. Pinnankäsittelyaineen levitys ruiskulla (käsimenetelmin) 5. Pinnankäsittelylaitteiden huolto 6. Jätteiden käsittely 7. Materiaalilaskenta Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi 84

2.2.27 Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp ARVIOINNIN KES- 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa osaamisen tunnustamista voi tapahtua esimerkiksi seuraavasti: Opinnot ammattikorkeakoulussa, avoimessa yliopistossa, yliopistossa Opiskelija on toiminut yrittäjänä, johtavassa asemassa yrityksessä tai perheyrityksessä sellaisissa tehtävissä, jotka vastaavat tutkinnossa olevia vaatimuksia Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnistamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Ei erillisiä osa-alueita: Opettaja/t kirjaavat oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnon osittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimiseen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. 85

ARVIOINNIN KES- Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyvät tehtävät. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla joko työssäoppimisen yhteydessä tai ammattiosaamisen näyttönä työpaikalla Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Näytön voi suorittaa myös ammattitaitokilpailussa. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arvosanasta päättäminen ja dokumentointi 5. Muu osaamisen arviointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimielimen päätöksen mukaisesti Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. 86

ARVIOINNIN KES- Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta Oppimisympäristö ja menetelmät: Ei edellytä aiempia suorituksia Oppilaitosympäristö ja verkkoympäristö Teoriaopinnot/verkko-opinnot. Oppimisen ohjaus: Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan toiveita oppimismenetelmien käytöstä ja ohjaa opiskelijan oppimista valitun menetelmän mukaisesti. Opettaja tiedottaa opiskelijoille osaamisen tunnustamisen mahdollisuudesta. Opiskelija voi pyytää osa-alueen opettajalta osaamisen tunnustamista osa-alueen osasta. Opiskelijan on osoitettava osaamisensa dokumenteilla tai näytöllä. Opiskeltava sisältö/toteutus Toteutetaan jakson aikana tai lukuvuoden aikana ja teoria-opinnot merkitään lukujärjestykseen. Muuna aikana opiskelija opiskelee itsenäisesti ja saa tarvittaessa ohjausta. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö/toteutus arvioida oman Ohjaus oppimistehtävien suorit- Oppimisen seurantakohteet/oppimisen ohjaus 87

osaamisensa tuotteistamista tai markkinoilla olevaa liiketoimintamahdollisuutta selvittää perustettavan yrityksen liiketoimintaympäristöä ja kilpailutilannetta esittää liikeidean ja yritysmuodon laatia yritykselle liiketoimintasuunnitelman laatia yrityksen perustamiseen liittyvät asiakirjat tamiseen kontaktiopetuksen ja verkko-opetus materiaalin kautta Tutustuu innovatiivisiin suomalaisiin yrityksiin ja oman alueensa yritystoimintaan Kartoittaa markkinatilannetta Suomessa ja lähialueella. Tutustuu oman alansa menestyviin tuotteisiin/palveluihin Omien vahvuuksien ja mielenkiinnonkohteiden kartoittaminen Kontaktiopetus/verkko-opetus materiaalin käyttöön ohjaaminen Yrityksen perustamista koskevat toimet liiketoimintasuunnitelman tekemisessä: o liikeidea o luvanvaraiset toimialat o sidosryhmät o yritysmuodot o hinnoittelu ja kannattavuus o rahoitus ja taloushallinto o mainonta ja markkinointi o vakuutukset o riskien hallinta o rekisteröintiasiat o yhteiskuntavastuu 1. Minä yritys SWOT 2. Erotu massasta markkinaselvitys ja kilpailutilanneanalyysi 3. Liiketoimintasuunnitelma Tutkinnon osan aikana ja lopuksi annetaan kannustavaa palautetta sekä tehdään kriteeriperusteinen itsearviointi 2.2.31 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp ARVIOINNIN KES- 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Työkokemus työpaikkaohjaajana toimiminen Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa 88

ARVIOINNIN KES- olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteuttaminen määritetään opiskelijakohtaisesti (HOPS) Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Opiskelija osoittaa osaamisensa tekemällä suunnitelman ammattiosaamisen näytöstä tai työssäoppimisesta. Hän perehtyy työyhteisön toimintaan, työtehtäviin, työkulttuuriin ja sääntöihin sekä arvioi työyhteisön työturvallisuusriskit ja työergonomiakysymykset oman työn osalta. Opiskelija kartoittaa mahdollisuudet toteuttaa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä työpaikalla. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla joko työssäoppimisen yhteydessä tai ammattiosaamisen näyttönä työpaikalla. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija analysoi oman työssäoppimisensa ja ammattiosaamisen näyttönsä arvioinnit. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit 89

ARVIOINNIN KES- Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattitaitovaatimukset tunnistaa työpaikalla työssäoppimiseen tai ammattiosaamisen näyttöön sopivat työtehtävät ja selvittää niiden arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit neuvotella työyhteisössä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta valmistella yhteistyössä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia perehdyttää muita opiskelijoita työpaikalla tai oppilai- Opiskeltava sisältö /Toteutus Perehtyminen oman perustutkinnon tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin ja kriteereihin Ammattiosaamisen näytön suunnittelu valittuun tutkinnon osaan - työtehtävät - kesto/toteutus - arvioijat Opiskelijan perehdyttämiseen kuuluvat asiat; Oman alan - työtehtävät ja mahdollisuudet - koulutusmahdollisuuksia Palaute ja kehittäminen http://www.educainstituutti.fi/media/julkaisut/tyopaikkaohjaajaopiskelijan-ohjaajana.pdf Tutkinnon osan arviointi-suunnitelma Näytön kuvauksessa mainitut asia oman alan työturvallisuus Oppimisen seurantakohteet/oppimisen ohjaus 1. Valitsee työpaikalle soveltuvan tutkinnon osan/ammattiosaami sen näytön 2. Ammattiosaamisen näytönsuunnitelman laatiminen yhdessä työpaikkaohjaajaan tai opettajan kanssa 3. Perehdyttää opiskelijaa/opiskelijoita työssäoppimispaikalla tai oppilaitoksessa 4. Palautekeskustelu työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppimisen aikana 5. Itsearviointi toteutuu ammattiosaamisen näytössä 90

toksissa tehtäviin töihin, toimintatapoihin ja sääntöihin esitellä alansa työja koulutusmahdollisuuksia esimerkiksi työelämään tutustumisjaksolla oleville opiskelijoille käydä ohjauskeskusteluja, kehittää toimintaansa palautteen perusteella ja sovitella näkemyserojatoimia erilaisten oppijoiden ja työtovereiden kanssa vastaanottaa ja antaa kehittävää palautetta itsearvioida työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöään ennalta sovittujen arvioinnin kohteiden ja arviointikriteereiden mukaan arvioida työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä hän osaa toimia ja ohjata myös muita toimimaan työturvallisuusohjeiden mukaisesti. Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen ja oppimiskeskustelut.kontaktiopetus. Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut. Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi 2.2.32 Yrityksessä toimiminen, 15 osp ARVIOINNIN KES- 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa osaamisen tunnustamista voi tapahtua esimerkiksi seuraavasti: Opinnot ammattikorkeakoulussa, avoimessa yliopistossa, yliopistossa Opiskelija on toiminut yrittäjänä, johtavassa asemassa yri- 91

ARVIOINNIN KES- tyksessä tai perheyrityksessä sellaisissa tehtävissä, jotka vastaavat tutkinnossa olevia vaatimuksia Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnistamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Ei erillisiä osa-alueita: Opettaja/t kirjaavat oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnon osittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimiseen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla yhteistyössä ryhmän, yhteistyöyrityksen ja eri toimijoiden kanssa esim. omassa yrityksessä, harjoitusyrityksessä tai vastaavassa. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaami- 92

ARVIOINNIN KES- sen osoittamisen kattavuus varmistuu. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla joko työssäoppimisen yhteydessä tai ammattiosaamisen näyttönä työpaikalla Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Osaamisen voi suorittaa myös ammattitaitokilpailussa. Osaaminen voidaan osoittaa myös seuraavan tutkinnon osan yhteydessä: Yritystoiminnan suunnittelu 15 osp Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arvosanasta päättäminen ja dokumentointi 5. Muu osaamisen arviointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimielimen päätöksen mukaisesti Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta Ei edellytä aiempia suorituksia 93

Oppimisympäristö: Menetelmät: Oma NY-yritys tai joku muu yritys, oppilaitosympäristö, muun oppilaitoksen, ulkopuolinen oppimiseen soveltuva ympäristö ja työssäoppimispaikka. Tekemällä oppiminen. Teoriaopinnot ja/tai verkkoopinnot tekemällä oppimisen tukena ja apuna. Työssäoppimalla oppiminen. Opinnot sisältävät työssäoppimista vähintään 4 osp Oppimisen ohjaus: Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan toiveita oppimismenetelmien käytöstä ja ohjaa opiskelijan oppimista valitun menetelmän mukaisesti. Opettaja tiedottaa opiskelijoille osaamisen tunnustamisen mahdollisuudesta. Opiskelija voi pyytää osa-alueen opettajalta osaamisen tunnustamista osa-alueen osasta. Opiskelijan on osoitettava osaamisensa dokumenteilla tai näytöllä. Opiskeltava sisältö/toteutus Toteutetaan jakson aikana tai lukuvuoden aikana ja teoria-opinnot merkitään lukujärjestykseen. Muuna aikana opiskelija opiskelee itsenäisesti ja saa tarvittaessa ohjausta. Ammattitaitovaatimukset arvioida oman alan tarjontaa ja uusien asiakkaiden löytymistä tuotteistamisen lähtökohdista täsmentää taloudellisesti kannattavan liikeidean ja kehittää toimintaajatuksen suunnitella yrityksen toimintaa tavoitteellisesti ja Opiskeltava sisältö/toteutus Ohjaus oman työn suunnitteluun kontaktiopetuksessa sekä tukimateriaalin käyttöön verkossa Oman työn suunnittelu ja tekeminen - yrittäjämäinen ajattelu ja toiminta - oman alan yritystoimintaan tutustuminen - asiakassegmentit - tuotteistaminen Oppimisen seurantakohteet/oppimisen ohjaus 1. Laatii toimintasuunnitelman 2. Testaa yritysidean 3. Harjoittaa yritystoimintaa 4. Laatii vuosikertomuksen/toimintakatsauksen 5. Työssäoppiminen suoritettu Tutkinnon osan aikana ja lopuksi annetaan kannustavaa palautetta sekä tehdään kriteeripe- 94

asiakaslähtöisesti tehdä yrityksen toimintaan liittyviä työtehtäviä hankkia yhteistyökumppaneita ja rakentaa liiketoiminnan edellyttämiä verkostoja esitellä yrityksen toimintaa erilaisissa tilanteissa käyttää toiminnassaan apuna tietoja viestintätekniikkaa toimia yrityksessä osana ryhmää, mutta kykenee myös itsenäiseen toimintaan ja päätöksentekoon arvioida yrityksen kehittämistarpeita. Suunnittelee yrityksen toimintaa - liikeidean ja toiminta-ajatuksen kehittäminen - innovatiivisuus - kannattavuus Toimii yrityksessä - yrittäjän eri työtehtävien käytännön harjoittelua: asiakaspalvelu, myyntityö, markkinointi ja talousosaaminen - sähköinen kaupankäynti Yritysvierailut ja asiantuntijatapaamiset rusteinen itsearviointi 6.2.34 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa, 5-15 osp -Kiintokalusteiden valmistus, 15 osp ARVIOINNIN KES- 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Aikaisempi työskentely kiintokalusteiden valmistuksen työtehtävissä Mahdolliset aikaisemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opet- 95

ARVIOINNIN KES- taja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä puutuotealan levyjen jatkojalostamista valmiiksi tuotteiksi, osakomponenteiksi, suorittamalla erilaisten levyjen jatkojalostamista tai kiintokalusteiden kokoonpanoja. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaami- 96

ARVIOINNIN KES- sen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka tai opiston käytännön opetuksen ympäristöt. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työelämänedustaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan päätöksen mukaisesti Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa : Tehdä asetteita ja säätöjä levykalusteita jalostavilla koneilla Valita ja suorittaa terien vaihtoja käyttämiinsä koneisiin 97

Käyttää sekä konelinjan koneita, että yksittäisiä koneita Tuottaa laadukkaita ja mittatarkkoja komponentteja Tehdä levykalusteiden kokoonpanoja Arvioinnin kohteet ja kriteerit: Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Työn suunnittelu tarvitsee ajoittain ohjausta suunnitellessaan työtään suunnittelee työnsä annettujen ohjeiden mukaan suunnittelee itsenäisesti työnsä ja osaa esittää vaihtoehtoisia toimintatapoja Työn kokonaisuuden hallinta tarvitsee jonkin verran ohjausta aloituksessa ja siirryttäessä työvaiheesta toiseen toimii työssään suunnitelmallisesti vähäisellä ohjauksella toimii suunnitelmallisesti osaten ratkaista ongelmatilanteita Yrityslähtöinen, laadukas ja taloudellinen toiminta tarvitsee ohjausta saavuttaakseen työssään asetetut minimitavoitteet saavuttaa työssään asetetut laatutavoitteet osaa käyttää materiaaleja taloudellisesti; saavuttaa työssään asetetut laatu- ja aikatavoitteet asennoituu työhönsä siten, ettei tietoisesti aiheuta taloudellista vahinkoa toimii yritteliäästi ja osaa arvioida oman työnsä taloudellisia vaikutuksia on aloitteellinen ja toimii työyhteisön parhaaksi Oman työn arviointi arvioi työskentelyään suhteessa tavoitteisiin, mutta arviointi ei kaikilta osin ole realistinen arvioi työskentelyään suhteessa tavoitteisiin realistisesti arvioi työskentelyään realistisesti; osaa kehittää toimintaansa parempaan lopputulokseen pääsemiseksi Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Materiaalin valinta tarvitsee ohjausta tuotteiden materiaalin valinnassa valitsee tuotteissa tarvittavat materiaalit lähes itsenäisesti valitsee tuotteissa tarvittavat materiaalit itsenäisesti 98

Kone asetteiden teko suoriutuu lähes itsenäisesti yksittäisten koneiden asetteiden teosta pystyy tekemään lähes itsenäisesti koneiden asetteet ja valitsemaan terät valmistusdokumenttien mukaisesti pystyy valitsemaan itsenäisesti työstöissä tarvittavat terät ja tekemään koneiden asetteet valmistusdokumenttien mukaisesti Koneiden käytön ylläpito tarvitsee jonkin verran ohjausta koneiden käytössä suoriutuu koneiden käytöstä lähes itsenäisesti suoriutuu koneiden käytöstä ongelmitta ja osaa ylläpitää laadukasta tuotantoa osaa vaihtaa teriä työstökoneisiin seuraa koneiden ja terien kuntoa, mutta ei osaa ajoittaa terien vaihtoa tunnistaa itsenäisesti työstökoneiden terien vaihdon tarpeen; osaa vaihtaa terät itsenäisesti Valmistettujen osien viimeistely ja laaduntarkkailu osaa tehdä viimeistelyjä, mutta viimeistelyssä ja laaduntarkkailussa on puutteita selviytyy osien viimeistelyistä, mutta laaduntarkkailu vaatii hieman ohjausta selviytyy kaikilta osin moitteettomasti viimeistelystä ja laaduntarkkailusta Kokoonpanon hallinta suoriutuu yksikertaisista osakokoonpanoista ja annettujen helojen kiinnittämisestä suoriutuu jo suuremmasta kokoonpanosta ja helojen kiinnittämisestä lähes itsenäisesti suoriutuu tuotteiden kokoonpanoista itsenäisesti Laadukas työskentely tietää laadukkaan levykalustevalmistuksen periaatteet osaa käyttää levykalustevalmistuksen laatuohjeita soveltaa itsenäisesti levykalustevalmistuksen laatuohjeita käytäntöön Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Valmistusdokumentit tunnistaa tuotannon dokumentit ja osaa lukea niitä ohjatusti ymmärtää tuotannon dokumentteja ja toimia niiden mukaan pienellä opastuksella osaa viedä valmistusta itsenäisesti eteenpäin dokumenttien avulla Materiaalituntemus tunnistaa levytuotevalmistuksen tavanomaisimpia puu materiaaleja tunnistaa levytuotevalmistuksen yleisimmät käytetyt materiaalit tunnistaa levytuotevalmistuksen yleisimmät käytetyt materiaalit; tietää niiden ominaisuuksia ja käyttökohteita 99

pystyy ohjatusti laskemaan materiaalimääriä pystyy hinnoittelemaan valmistettavan tuotteen materiaalit pystyy itsenäisesti hinnoittelemaan valmistettuja materiaalieriä huomioiden kaikki materiaalit tietää alalla käytettäviä rakenneratkaisuja osaa hakea ja esittää erilaisia rakenneratkaisuja osaa itsenäisesti hakea ja soveltaa erilaisia rakenne- ja liitosratkaisuja käytäntöön Koneiden käyttämiseen liittyvä tietoperusta ammatillisen tiedon soveltaminen tuotantoon vaatii ohjausta ammatillisen tiedon soveltaminen tuotantoon on itsenäistä ammatillisen tiedon soveltaminen tuotantoon on itsenäistä, perusteltua ja luontevaa Standardit tietää standardimitoituksen perusperiaatteet osaa käyttää kalustevalmistusta ohjaavia standardeja osaa käyttää ja soveltaa kalustevalmistusta ohjaavia standardeja Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Ammattietiikka noudattaa sovittuja työaikoja ja -ohjeita noudattaa työyhteisön sääntöjä ja ohjeita; tekee työtä vastuuntuntoisesti ja sovitulla tavalla työskentelee hyvien ammattikäytänteiden mukaisesti ja työtään arvostaen Terveys, turvallisuus ja toimintakyky asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan; välttää riskejä työssään vastaa itsenäisesti toimintansa turvallisuudesta kehittää itsenäisesti toimintansa turvallisuutta noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa noudattaa työyhteisön ohjeita; ottaa työssään huomion muut työyhteisön jäsenet havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat sekä ilmoittaa niistä käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä varmistaa suojaimien, työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden; poistaa ja vie huoltoon vialliset työarvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työ- 100

välineet ja suojaimet hön Kestävä kehitys ymmärtää raakaaineiden ja kemikaalien käsittelystä syntyvät ympäristövaikutukset; toimii ohjattuna kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ottaa lähes itsenäisesti huomioon raakaaineiden ja kemikaalien käsittelystä syntyvät ympäristövaikutukset; toimii pääsääntöisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ottaa itsenäisesti huomioon raakaaineiden ja kemikaalien käsittelystä syntyvät ympäristövaikutukset; toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Oppiminen ja ongelmanratkaisu osaa kysyä ongelmatilanteissa neuvoa osaa esittää ongelmallisiin tilanteisiin ratkaisuja ratkaisee työssään esiintyviä ongelmatilanteita ja osaa esittää ratkaisuvaihtoehtoja; välttää joutumasta niihin Vuorovaikutus ja yhteistyö pystyy toimimaan työn kannalta välttämättömissä vuorovaikutustilanteissa osaa toimia työn vaatimissa vuorovaikutustilanteissa osaa toimia joustavasti ja yhteistyötä edistävästi eri vuorovaikutustilanteissa 3 YHTEISET TUTKINNON OSAT 3 Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 35 osp 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp 3.1.1. Äidinkieli 3.1.1.1 Mediaviestinnän perusteet 3.1.1.2 Lukunurkka 3.1.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi 3.2.2.1 Svenska PRO 3.1.3. Vieraat kielet 3.1.3.1 English PRO 3.1.2.2 Italiano per tutti, italiaa kaikille 3.1.2.3 Eins-zwei-drei! Saksan perusteet 3.1.2.4 Privet! Venäjän perusteet Pakolliset Valinnaiset 8 osp 3 osp 5 1 2 2 1 2 2 1 1 1 101

3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp 3.2.1. Matematiikka 3.2.1.1 Talous- ja tilastomatematiikka 3.2.1.2 Lausekkeet ja yhtälöt 3.2.1.3 Matemaattiset menetelmät 3.2.2. Fysiikka ja kemia 3.2.2.1 Energia ja ympäristö 3.2.2.2 Kestävä kehitys 3.2.3. Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyö- dyntäminen 3.2.3.1 Suunnitteluohjelmat 3.2.3.2 Sovellusohjelmat 3.2.3.3 Viestintälaitteet 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp 3.3.1. Yhteiskuntataidot 3.3.1.1 Oma talous 3.3.1.2 Kansalaisen lakitieto 3.3.1.3 Kuluttajatieto 3.3.2. Työelämätaidot 3.3.2.1 Työelämän pelisäännöt 3.3.3. Yrittäjyys ja yritystoiminta 3.3.3.1 Yritystoiminnan suunnittelu 3.3.4. Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 3.3.4.1 Liikunta 2 3.3.4.2 Liikunta 3 3.3.4.3 Liikunta 4 3.3.4.4 Terveystieto 2 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp 3.4.1. Kulttuurien tuntemus 3.4.2. Taide ja kulttuuri 3.4.3. Etiikka 3.4.4. Psykologia 3.4.5. Ympäristöosaaminen 3.4.6. Osa-alueita kohdista 3.1.1 3.3.4 6 osp 3 osp 3 2 1 2 1 2 2 2 2 2 1 5 osp 3 osp 1 1 1 2 2 2 1 2 2 2 2 1 2 7 osp 2 2 1 2 2 19 osp 16 osp Kohtien 3.1.1 3.4.6 valinnaisista osa-alueista voidaan laatia pienempiä kuin 3 osp:n laajuisia osa- alueita, esim. 1 2 osp:n laajuisia osa-alueita. Nämä valinnaiset osaalueet laaditaan tutkinnon perus- teissa olevien 3 osp:n osa-alueiden osaamistavoitteiden, arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien pohjalta. Lisäksi kohtien 3.1.1 3.4.6 osa-alueista voidaan laatia uusia tutkinnon perusteissa olevia 3 osp:ttä laajempia 4 osp:n laajuisia valinnaisia osa-alueita. Näihin osaalueisiin laaditaan osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti. 102

Yhteisten tutkinnon osien ja osa-alueiden opetussuunnitelmat ovat Wilmassa ja KPEDUn www-sivulla. 4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Puualan tutkintoon sisältyy Vapaasti valittavia opintoja 10 osp. Ne voivat olla yksilöllisen valinnan mukaisesti ammatillisia tai yhteisiä tutkinnon osia, lukio-opintoja tai työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa. Vapaasti valittavat tutkinnon osat ovat KPEDUn Wilmassa, josta opiskelija voi tehdä valintansa. Opiskelijan valinnat dokumentoidaan HOPSiin. Varusmies- ja siviilipalveluksen, harrastustoiminnan, vapaaehtoistyön, tutortoiminnan, opiskelijayhdistystoiminnan ja esim. autokoulun tuottama osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan tutkintokohtaisesti. Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sen pohjalta, miten hankittu osaaminen vastaa ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita tai vapaasti valittavia tutkinnon osia. Päätöksestä vastaa perustutkintovastaava. Osaamisen laajuudessa tulee arvioida hankitun osaamisen merkittävyys, vaikeus ja kattavuus suhteessa koko tutkinnon tuottamaan osaamiseen. Edellä mainittujen tuottama osaaminen voidaan tunnistaa myös ammatillisiin tai yhteisiin tutkinnon osiin. 5 OPISKELIJAN OHJAUS JA HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNI- TELMA Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) on pedagoginen asiakirja, joka tehdään jokaiselle opiskelijalle ja jonka avulla ohjataan opiskelijan tutkinnon suorittamista. HOPS pohjautuu opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin ja valintoihin sekä yksilölliseen opinnoissa etenemiseen. Opiskelijan ennen tutkinnon osan opintoja aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan ja otetaan huomioon henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa laadittaessa. 103

Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tavoitteena on tukea opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää hänen valmiuksiaan itsearvioinnissa. Opintojen aikana HOPS ohjaa ja tukee osaltaan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa määritellään osaamisen tavoitteet, oppimismenetelmät, tutkinnon osien suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä osaamisen arviointi (KPEDU 2015; Opetushallitus 2015). Siihen merkitään opiskelijakohtaisesti osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, opiskelun etenemismahdollisuus osaamisen tunnustamisen jälkeen, opiskelijan valinnaiset tutkinnon osat sekä työssäoppiminen, työssäoppimispaikat ja -ajat (KPEDU 2015; Opetushallitus 2015). Oppimisen arviointi dokumentoidaan myös henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa tulee huomioida myös opiskeluvalmiuksien erilaisuus. (KPEDU 2015; Opetushallitus 2015.) Opintojen alussa opiskelija tekee oman opiskelusuunnitelmaansa ryhmänohjaajan/hops-vastaavan tai opinto-ohjaajan kanssa. HOPS tehdään Wilmassa sähköisenä lomakkeille alkuhaastattelu ja toteuttamissuunnitelma. Ryhmänohjaaja seuraa yhdessä opiskelijan kanssa säännöllisesti koulutuksen aikana henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista. Opintojen edetessä suunnitelmaa päivitetään. 104

6 TYÖSSÄOPPIMINEN Tutkinnon osaamisalaan sisältyy vähintään 30 osp työssäoppimista. Opiskelijan työssäoppimisen määrä (osp) on yksilöllinen johtuen opiskelijan valitsemista ammatillisista valinnaista ja vapaasti valittavista tutkinnon osista sekä mahdollisesta yksilöllisestä opinpolusta. Työssäoppiminen tapahtuu pääsääntöisesti tutkinnon osan osaaminen oppimisen loppuvaiheeseen, jolloin tutkinnon osan osaaminen osoitetaan ammattiosaamisen näytöllä. Opiskelija valitsee yhdessä opettajan kanssa työssäoppimispaikan. Työssäoppimisesta laaditaan aina ennen työssäoppimista opiskelijan sopimus. Sopimuksen allekirjoittavat työpaikalla työssäoppimisen ohjaaja, opiskelija ja mahdollisuuksien mukaan opettaja. Siinä yhteydessä käydään läpi työssäoppimisen tavoitteet ja oppimisen seurantakohteet. Opettaja ohjaa opiskelijan oppimista myös työssäoppimisen aikana. Työpaikkakäynnin jälkeen työssäoppimisen ohjaus tapahtuu pääsääntöisesti sähköisten välineiden avulla. Oppimisen ohjaamisella varmistetaan, että opiskelijalla on oppinut ammattitaitovaatimuksien ja arviointikriteereiden mukaiset asiat niin, että hän voi osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä. Työssäoppiminen on suoritettava hyväksytysti ennen ammattiosaamisen näyttöä. Työssäoppimista ohjaavan opettajan tehtävänä on varmistaa, että myös kaikki tutkinnon osaan oppimiseen liittyvät suoritukset on hyväksytty ennen ammattiosaamisen näyttöä. Työnantaja vastaa työssäoppimisessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään, vaikka opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan (KPEDU 2015). 7 KANSAINVÄLISYYS Opiskelijalla on mahdollisuus hakeutua ammattiopiston hakuprosessin kautta opintojensa aikana kv-työssäoppimis- tai vaihtojaksolle Puualan perustutkinon osaamisalalla kv-työssäoppimista voidaan suorittaa useissa eri tutkinnon osissa. Kvjakson tavoitteet ja toteutus kuvataan opiskelijan HOPSissa. 105

8 ARVIOINTI JA ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN Opettajat suunnittelevat tutkintokohtaisiin opetussuunnitelmiin opiskelijan arvioinnin tutkinnon osittain. Tutkinnon osan arviointisuunnitelmassa kuvataan mahdollinen aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä opiskelijan osaamisen arviointi. Opiskelijan oppimisen arviointi kuvataan erillisellä lomakkeella. Oppimisen arviointi ohjaa opiskelijaa tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten saavuttamiseen ja itsearviointiin. Osaamisen arviointi määrittää osaamisen arvioinnin menetelmät ja arvosanan muodostumisen periaatteet. Nämä suunnitelmat voivat tarkentua opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa. Opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua, kehitetään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin, annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta sekä varmistetaan tutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen. Opiskelijan oppimista ja osaamista tulee arvioida monipuolisesti ja riittävän usein koulutuksen aikana. (L 630/1998/630, 787/2014.) Opettaja ja työpaikkaohjaaja / muu henkilöstö keskustelee opiskelijan kanssa ja antaa palautetta tämän oppimisesta ja osaamisen tasosta. Opiskelijaa kannustetaan kehittämään toimintaansa itsearviointinsa ja saamansa palautteen jälkeen. Arvioinnin oppaassa (Opetushallitus 2015) ohjeistetaan, että kaikki perustutkinnon perusteiden mukaan perustutkinnon suorittaneet tulee arvioida samojen periaatteiden mukaan huolimatta siitä, missä he ovat opiskelleet tai perustutkintonsa suorittaneet. Perustutkintojen perusteisiin on määritelty ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamistavoitteet oppimistuloksina (tiedot, taidot, osaaminen tai pätevyys). Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit on määritelty tasoille tyydyttävä (1), hyvä (2) ja kiitettävä (3). Opettajan tehtävä on tiedottaa opiskelijaa ennen osaamisen arvioimista, mitkä ovat tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet sekä mitkä ovat 106

arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Opiskelijalle tulee selvittää oppimisen ja osaamisen arviointien tarkoitus sekä se, miten todistukseen tuleva arvosana muotoutuu. Arvioinnista tulee tiedottaa oikea-aikaisesti ja selkeästi kaikkia niitä henkilöitä (opiskelijat, huoltajat, työpaikkaohjaajat), joita arviointi koskee. (Opetushallitus 2015.) Osaamisen tunnustaminen mahdollistaa opintojen joustavuuden ja yksilöllisyyden. Osaamisen tunnistamisella pyritään siihen, että opiskelijan aiemmin hankkima epävirallinen oppiminen, arkioppiminen tai virallinen oppiminen ja tätä kautta osaaminen saadaan näkyväksi ja tunnustetuksi. Jokaisen tutkinnon osan arviointisuunnitelmassa on kerrottu, millaista osaamista voidaan ko. tutkinnon osassa tunnistaa ja tunnustaa. Tutkinnon osien osaamisen arviointisuunnitelmasta päättää koulutusyhtymän Ammattiosaamisen toimikunta. Tutkinnon osakohtaisessa osaamisen arviointisuunnitelmassa kuvataan ammattiosaamisen näyttö, mahdollinen muu osaamisen arviointi ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen sekä siitä päättäminen. Mikäli tutkinnon osa arvioidaan vain ammattiosaamisen näytöllä, ko. arvosana on myös koko tutkinnon osan arvosana. Kun ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla, arvosanasta päättää opettaja ja työelämänedustaja yhdessä. Tutkinnon osan arvosana päätetään, kun kaikki osaaminen on arvioitu ja arvioinnista päättää opetuksesta vastaava opettaja(t). Tutkintotodistukseen tulevat arvosanat annetaan aina osaamisen arvioinnin pohjalta asteikolla tyydyttävä (1), hyvä (2) ja kiitettävä (3). Arvosana annetaan tutkinnon osittain tutkinnon perusteissa olevien arviointikriteerien perusteella. Arvioinnin perusteet on aina kirjattava. (Opetushallitus 2015.) Arvioinnista vastaava opettaja kirjaa arvosanan Wilmaan viipymättä, mutta vähintään kahden (2) viikon kuluessa suoritetusta arvioinnista. Ammattiosaamisen näytön arvosanasta tiedotetaan suullisesti arvioinnin yhteydessä, jolloin opiskelija saa myös tietoonsa perusteet arvioinnista ja hänelle voidaan antaa myös kopio ammattiosaamisen näytön arviointilomakkeesta. 107

Opiskelijalla on mahdollisuus osaamisen osoittamisen uusimiseen, jos osaamisen arviointi on hylätty, tai hyväksytyn arvosanan korottamiseen. Tästä mahdollisuudesta tulee tiedottaa opiskelijoita etukäteen. Opiskelijalta voidaan edellyttää parempaa oppimisen edistymistä ja osaamisen vahvistamista ennen uusimis- ja korottamistilaisuutta. Määrällistä rajaa uusimisille tai korottamisille ei ole. Opiskelijalla on koko opiskelunsa ajan oikeus osaamisen osoittamisen uusintaan tai osaamisen arvosanan korottamiseen. Osaamisen arvioinnin uusimisen ja korottamisen osalta opiskelija neuvottelee ko. tutkinnon osan arvioinnista vastanneelta opettajalta. Tutkintotodistuksen saamisen jälkeen opiskelija voi korottaa arvosanojaan yksityisopiskelijana. (Opetushallitus 2015.) Mikäli opiskelija ei ole tyytyväinen osaamisen arviointiin, hänellä on oikeus tehdä arvioinnista oikaisupyyntö. Ensisijaisesti arvosanoista tulee keskustella arvioinnin suorittaneen opettajan/opettajien kanssa. Keskustelun jälkeen opiskelija voi tehdä suullisen tai kirjallisen oikaisupyynnön opettajalle tai rehtorille 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelijalla on ollut mahdollisuus saada arvioinnin tulokset ja arviointiperusteiden soveltamisen perusteet tietoonsa. Jos opiskelija on tyytymätön oikaisupyynnöstä tehtyyn päätökseen, hän voi tehdä oikaisupyynnön KPEDUn ammattiosaamisen toimikunnalle kirjallisena 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon ensimmäisen oikaisupyynnön päätöksestä. LÄHTEET KPEDU. 2015. Opetussuunnitelma. Yhteinen osa ammatilliseen peruskoulutukseen. Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 21.8.1998/630. Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 787/2014. Opetushallitus. 2014. Opiskelijan terveydentilaa koskevat vaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa ammatillisissa perustutkinnoissa. Pdf-tiedosto. Saatavissa: http://www.oph.fi/download/162472_91_011_2014_muu_maarays_01082015.pdf. Luettu: 13.4.2015. 108

Opetushallitus. 2015. Arvioinnin opas. Ammatillinen peruskoulutus. Näyttötutkinnot. Pdf-tiedosto. Saatavissa: http://www.oph.fi/download/165456_arvioinnin_opas.pdf. Luettu: 13.4.2015. 109

LIITTEET LIITE 1: Ammatilliset opintopolut Puualan perustutkinto, puuseppä 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 100 105 110 115 120 125 130 135 140 145 150 155 160 165 170 175 180 Materiaali ja valmistustekniikka 30 osp Asiakaslähtöinen valmistustoiminta 15 osp Valinnaiset tutkinnon osat 90 osp Yhteiset tutkinnon osat 19 osp Yhteiset tutkinnon osat 16 osp Vapaasti valinnaiset tutkinnon osat 10 osp Perinteinen puusepänpolku Massiivipuutuotteiden valmistus 30osp Puusepän valmistustoiminta 15 osp Entisöinti ja puukorjaus 15 osp Pintakäsittely 15 osp Ikkunoiden, ovien tai portaiden valmistus 15 osp 10 osp Rakennus puusepänpolku Puutaloelementtien valmistus 15 osp Pintäkäsittely 15 osp Ikkunoiden valmistus 15 osp Ovien valmistus 15 osp Sisustuspuusepäntyöt 15 osp Asennustyö 5 osp Kalusteiden asennus 10 osp 10 osp CNC puusepänpolku CNC-ohjelmointi ja työstö 30 osp Prosessipuusepäntyöt 30 osp CNC-työstö Puualan tuon- 15osp tantoautomaa- tiotekniikka 15 osp 10 osp Levykalustepuusepänpolku Levytuotteiden valmistus 30 osp CNC- työstö 15 osp Kiintokalusteiden valmistus 15osp Puusepänalan valmistustoiminta 15 osp Asennustyö 5 osp Kalusteiden asennus 10 osp 1

LIITE 2: Yhteiset opintopolut KPEDU: kaikille perustutkinnoille tarjottavat yhteiset opintopolut. HOPSissa tarkennetaan suoritettavat opinnot. 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 100 105 110 115 120 125 130 135 140 145 150 155 160 165 170 175 180 tutkinnon pakolliset osat osaamisalan pakolliset osat Valinnaiset tutkinnon osat Yhteiset tutkinnon osat. pakolliset 19 osp Yhteiset tutkinnon osat, valinn. 16 osp vap. val. 10 osp Kaksoistutkinnon polku (ylioppilaaksi) lukio 15 osp lukio 16 osp+ verkkokurssit 3 osp lukio 16 osp lukio 10 osp Jatko-opintojen polku (amk tai yliopistoon) väylä/amk tai lukio 15 osp YTO tai lukiossa 16 osp + verkkokurssit 3 osp YTO tai lukio väylä/ amk tai lukio Kansainvälisyyden polku (TOP ulkomailla) vieraat kielet, kulttuurien tuntemus kv-toiminta/ - vaihto Huippuosaajan polku (ammattitaitokilpailuihin valm.) Huippuosaajana toim 15 osp Oikopolku (ylioppilas, toinen tutkinto, kesälukukausi) lukiossa /pt:ssa suoritettu kesällä TOP + am.os. näyttö lukiossa /pt:ssa suoritettu lukiossa /pt:ssa suoritettu suoritettu 2

KPEDU: kaikille perustutkinnoille tarjottavat yhteiset opintopolut. HOPSissa tarkennetaan suoritettavat opinnot. 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 100 105 110 115 120 125 130 135 140 145 150 155 160 165 170 175 180 tutkinnon pakolliset osat osaamisalan pakolliset osat Valinnaiset tutkinnon osat Yhteiset tutkinnon osat. pakolliset 19 osp Yhteiset tutkinnon osat, valinn. 16 osp vap. val. 10 osp Kaksikielinen polku (TOP toisella kotimaisella kielellä) vaihto Oppimassa svenska pro Yrittäjyyden polku (tarkentuu hankkeessa) Yritystoiminnan suunn. 15 osp TAI yrityksessä toimiminen 15 yritystoiminnan suunn. 2 Urheilijan polku (ur.akatemia, omaeht. valm., kisat) lajitaidot liikunta 15 osp (vap.val) liikunta 5 osp lajitaidot, liikunta Kulttuuripolku työkokemus (vap.val) taide- ja kulttuuri Taiteellinen toiminta Omapolku (esim. työvaltainen, tuettu, OmaReitti) TOP integrointi TOP mahd. paljon integrointi TOP mahd. paljon työkokemus 3