Geoteknhikan informaatiojulkaisuja Tielaitos Pohjanvahvistusmenetelmän valinta Paalulaatta Syvästabilointi Tielaitoksen selvityksiä 79/1996 Helsinki 1996 Geokeskus /am c 7JZA, Ic 7.
Tie!aitOS Kirjasto DoknrO: / Pidsnro:
Tielaitoksen selvityksiä 79/1996 Gectekni i kan informaatiojulkaisuja Pohjanvahvistusmenetelmän valinta Tielaitos Geokeskus Helsinki 1996
TIEL ISSN 0788-3722 ISBN 951-726-307-4 3200446 Oy Edita Ab Helsinki 1996 Julkaisun kustannus ja myynti: Tielaitos, hallinnon palvelukeskus, pairiotuotepalvelut Telefax 0204 44 2652 Joutsenmerkin arvoinen paperi Tielaitos Opastinsilta 12 A PL 33 00521 HELSINKI Puh, vaihde 020444150
Geotekniikan informaatiojulkaisuja. Pohjanvahvistusmenetelmän valinta - [Val av Helsinki 1996, Tielaitoksen selvityksiä 79/1 996. 26 sivua. grundfärstärkningsmetod]. TIEL 3200446. ISBN 95 1-726-307-4. ISSN 0788-3722. Asiasanat pohjarakennus, kustannusarviot TIIVISTELMÄ Informaatiojulkaisun tarkoituksena on antaa geosuunnittelijoille tietoa pohjanvahvistusmenetelmien kustannuksista, kustannuksiln vaikuttavista olosuhdetekijöistä ja muista ratkaisun valintaan vaikuttavista tekijöistä. Eri pohjanvahvistusmenetelmät ja niiden käyttäalueet esitellään lyhyesti. Eri pohjanvahvistusmenetelmien kustannusten herkkyyttä pengerkorkeuden, pehmeikkösyvyyden tai pehmeikön ominaisuuksien muutokselle tarkastellaan tekstin ja graafisen esityksen muodossa. Pohjanvahvistusmenetelmien vertailussa huomioon otettavat tekijät: tekniset perusvaatimukset, tilantarve, tarvittava rakennusaika, ympäristövaikutukset, työnaikainen liikenne, myöhemmät rakennusvaiheet, kustannukset sekä onnistumisvarmuus ja lopputuloksen laatutaso käydään läpi. Julkaisun tärkein osa on hintatietotaulukko ja menetelmittäin laadittu taulukon käyttäohje, jonka tarkoitus on opastaa lukijaa ymmärtämään, mitkä tekijät kussakin tilanteessa vaikuttavat kustannusten määräytymi -seen.
Publications on geotechnical information. Pohjanvahvistusrnenetelmn valinta. [Choice of the foundation method of road]. Helsinki 1996, Finnish National Road Administration. Report 79/1996. 26 p. ISBN 95 1-726-307-4. ISSN 0788-3722. TIEL 3200446. Key words foundation engineering, cost estimations ABSTRACT The purpose of this publication is to give geotechnical engineers information about the costs of different foundation methods ot road embankments and cuttings in order to help choosing the right solution. The most common foundation methods of road embankments and cuttigs and their application area are presented shortly. The factors that must be considered when comparing different foundation methods are presented: technical basic requirements, need of space, need of construction time, influences on the environment, traffic during construction, later construction stages, costs, certainty of the solution and quality of the final product. Some economical dependences of the costs of different foundation methods on embankment height or depth and strength of soft clay layers are described. The most important part of this publication is the cost chart and the advice for the use of the chart. The advice is given separately for different methods in order to make the reader understand which factors in each case determine the costs.
Geotekniikan informaatiojulkaisuja 5 POHJANVAHVISTUSMENETELMAN VALINTA Alkusanat Tämä julkaisu on tarkoitettu geosuunnittelijoille helpottamaan tierakenteiden pohjanvahvistusmenetelmien vertailua edullisimman ratkaisun löytämiseksi. Menetelmäkohtaiset suunnitteluohjeet esitetään sarjan muissa julkaisuissa. Tämä julkaisu on tehty saattamalla ajan tasalle vuonna 1 993 painettu samanniminen julkaisu TIEL 3200149. Työn on tehnyt Antti Junnila nnogeo Oy:stä. Työtä ohjanneeseen työryhmään ovat kuuluneet Matti Manelius, Matti Kolbinen ja Jorma Immonen geokeskuksesta. Sama työryhmä on tehnyt myös aikaisemman julkaisun. Tielaitos Geokeskus
Geotekniikan informaatiojulkaisuja POHJANVAHVISTUSMENETELMAN VALINTA Sisältö 1 MENETELMIEN KÄYTTÖALUEET 7 1.1 Pengerpaalutus 7 1.2 Syvästabilointi 7 1.3 Pystyojitus 8 1.4 Ylipenkereet ja vaiheittain pengerrys 8 1.5 Vastapenkereet, kevennysleikkaukset ja luiskaloivennukset 8 1.6 Pengerkevennys 8 1.7 Massanvaihto 9 1.8 Lujitteet ja telat 9 2 VERTAILUSSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT 11 2.1 Tekniset vaatimukset pohjanvahvistusratkaisulle 11 2.2 Tilantarve 11 2.3 Tarvittava rakentamisaika 11 2.4 Ympäristövaikutukset 11 2.5 Työnaikainen liikenne 1 2 2.6 Tulevat rakennusvaiheet 1 2 2.7 Kustannukset 1 2 2.8 Onnistumisvarmuus ja lopputuloksen laatutaso 1 3 2.9 Vaatimusten tarkistaminen tarvittaessa 1 3 3 TALOUDELLISIA RIIPPUVUUKSIA 14 3.1 Matalat penkereet 14 3.2 Korkeat penkereet 14 3.3 Yhteenveto pengertapauksista 1 5 3.4 Leikkausluiskat 1 6 4 KUSTANNUSARVION TEKEMINEN 16 4.1 Pystyojitus 16 4.2 Syvåstabilointi 1 7 4.3 Pengerpaalutus 18 4.4 Pengerkevennys 1 9 4.5 Massatyöt 19 4.6 Lujitteet ym. geotekstiilit 20 4.7 Tukirakenteet 21 4.8 Indeksien kehitys 21 5 YKSIKKÖHINTATIETOJA 22 6 KIRJALLISUUTTA 26
Geotekniikan informaatiojulkaisuja 7 POHJANVAHVISTUSMENETELMÄN VALINTA I MENETELMIEN KÄYTTÖALUEET 1.1 Pengerpaalutus Pengerpaalutuksessa pengerkuorma siirretään paalujen välityksellä kantaviin Kuorma välitetään paaluille joko paaluhattuja tai yhtenäistä maakerroksiin. käyttäen. Puupaaluja ei nykyisin käytetä pysyvissä rakenteissa laattaa lukuunottamatta. luiskapaalutusta Tyypillisiä pengerpaalutuksen käyttökohteita ovat korkeahkot penkereet massanvaihto ei onnistu maakerrosten paksuuden silloin, kun esimerkiksi työssä varottavien vanhojen rakenteiden takia. Pengerpaalutusta tai paaluilla perustettavien siltojen tms. rakenteiden käytetään usein myös läheisyydessä. Paalutuksen kustannukset ovat suuret, varsinkin jos paalut. tarvitaan pitkät 1.2 Syvästabilointi Syvästabiloinnissa heikosti kantavaa maapohjaa lujitetaan sekoittamalla maahan sideainetta. Tavallisimpia sideaineita ovat nykyisin kaikin ja muodostamat seokset. sekä kaikin, sementin ja teollisuuden sivutuotteiden sementin seokset Yleisimmin käytetään pilaristabilointia. Pilarien halkaisija on nykyisin tavallisesti 600-800 mm. Yli 1 2 m pituisten pilarien käyttö on ollut harvinaista, mutta nykyisellä kalustolla pystytään tekemään 18-20 m Pilaristabiloinnin luonteva käyttöalue on penkereiden perustaminen pilareita. Menetelmän käyttöalue on laajentunut aiemmin savipehmeiköillä. tavanomaisista matalista penkereistä korkeampiinkin penkereisiin uusien käyttöönoton ja sideainemäärien kasvattamisen myötä. sideaineiden Massasyvästabilointi on viime vuosina kehitetty menetelmä, jossa sideaine sekoittimella, jolloin sekoitetaan maahan moneen suuntaan liikkuvalla pyritään muodostamaan yhtenäinen stabiloitu vyöhyke. Massasyvästabiloin on käytetty paitsi savi- myös turvepehmeiköillä. Nykyisillä koneilla -tia on noin S metriä. massasyvästabiloinnin maksimisyvyys Syvästabiloinnilla voidaan parantaa penkereen vakavuutta, pienentää huomattavasti ja nopeuttaa painumia siten, että penger on painumia rakentamisajan jälkeen käytännössä painumaton.
ja Geotekniikan informaatiojulkaisuja P0HJANVAHVISTUSMENETELMÄN VALINTA 1.3 PystyOjitus Pystyojituksessa savikerrosten painumaa nopeutetaan 1-3 vuodessa tapahtuvaksi käyttäen nauhamaisia ojia, joiden avulla maahuokosista pusertuva vesi johdetaan maan pinnalle ja edelleen vettäjohtavan ojituskerroksen kautta avo-ojiin. Tavallisesti pystyojituksen yhteydessä tarvitaan painumien nopeuttamiseksi rakennusaikainen ylipenger ja riittävän vakavuuden varmistamiseksi vastapenkereet. Pystyojitus soveltuu käytettäväksi normaalikonsolidoituneilla savikoilla, joiden humuspitoisuus ei ole suuri. Pystyojitus on yleensä kustannuksiltaan edullinen pohjanvahvistusmenetelmä, jos rakentamisaikaa on käytettävissä vakavuus saadaan riittäväksi. 1.4 Ylipenkereet ja vaiheittain pengerrys Ylipengertä erillisenä toimenpiteenä voidaan käyttää penkereen painumien nopeuttamiseen silloin, kun penkereen vakavuus on riittävä ja painumat tapahtuvat riittävän nopeasti. Tällaisia tapauksia ovat lähinnä silttipehmeiköt ja matalat savipehmeiköt. Ylipengertä käytetään usein pystyojituksen ja pohjaantäytön yhteydessä. Vaiheittain pengertämisessä käytetään hyväksi kuormituslisäyksestä aiheutuvaa leikkauslujuuden kasvua, mikä on mandollista lähinnä silttipehmeiköillä. 1.5 Vastapenkereet, kevennysleukkaukset ja luiskaloivennuk -set Vastapenger parantaa penkereen vakavuutta toimimalla vastapainona. Menetelmä soveltuu käytettäväksi, kun kohtuullinen vakavuuden parantaminen riittää eivätkä painumat ole haitallisen suuret. Luiskissa käytettävän kevennysleikkauksen periaate on vastaava. Luiskanloivennus toimintatapa on samanlainen, mutta vastapenkereet ja kevennysleik- -ten kaukset ovat vaikutukseltaan tehokkaampia. 1.6 Pengerkevennys Käyttämällä penkereessä kevyitä materiaaleja, tavallisimmin kevytsoraa, parannetaan penkereen vakavuutta ja pienennetään painumia. Kevennys sopii käytettäväksi pitkilläkin pehmeikköosuuksilla, mutta tavallisimpia käyttökohteita ovat:
-sa Geotekniikan informaatiojulkaisuja POHJANVAHVISTUSMENETELMÄN VALINTA - siirtymärakenteet - vanhojen ojien tms. ylitykset olemassaolevien pengerten leventämiset - painumakorjaukset - sivukaltevassa maastossa sijaitsevat penkereet. 1.7 Massanvaihto Massanvaihdossa kaivamalla pehmeät maakerrokset kaivetaan pois kovaan pohjaan tai määräsyvyyteen saakka ja korvataan paremmilla täyttömassoil Menetelmän käyttöä rajoittavat lähinnä kaivannon vakavuuteen liittyvät -la. tekijät ja taajama-alueilla kaivumassojen käsittelyn ympäristöhaitat. Yli 4 m kaivusyvyydet ovat harvinaisia. Massanvaihdossa pengertämällä (pohjaantäytössä) pehmeikön syvyys on massanvaihto kaivamalla onnistu. Korkeana päätypenke- niin suuri, ettei reenä etenevä täyttö syrjäyttää ja puristaa pehmeät maakerrokset penkereen sivulle ja eteen. Pohjamaata kaivetaan sekä ennen pengerrystä pengerryksen aikana. Toteutettujen pohjaantäyttöjen että yleensä myös 4-1 3 m, syvin 1 8 m. Jotta syrjäyttäminen syvyydet ovat olleet yleensä pohjamaan on oltava riittävän pehmeää savea tai liejua. onnistuisi, Pehmeiden massojen syrjäytymisestä aiheutuvat ympäristövaikutukset voivat rajoittaa menetelmän käyttöä. Massanvaihtoa voidaan käyttää myös luiskanvahvistuksena erityisesti silloin, kun massanvaihto voidaan ulottaa kohtuullisen lähellä sijaitsevaan kovaan pohjaan. 1.8 Lujitteet ja telat Lujiteverkoilla tai -kankailla voidaan parantaa penkereen vakavuutta, jonkin verran tasoittaa painumia ja matalilla penkereillä myös parantaa tieraken kantavuutta. Menetelmä soveltuu käytettäväksi, kun kohtuullinen -teen vakavuuden parantaminen riittää ja painumia voidaan sallia. Lujitteita rakenteissa. tai tukimuurimaisis voidaan käyttää myös muiden menetelmien yhteydessä Penkereiden pohjanvahvistuksena voidaan käyttää teräslevyarinoita tai telarakenteita, kuten telalavaa, ristikkotelaa tai risunkimattoa. puisia Teräslevyarinoita tai puuteloja Viimeksi mainitut ovat käyneet harvinaisiksi. ylityksessä alempiluokkaisilla teillä taikka muiden käytetään lähinnä soiden yhteydessä esimerkiksi siirtymärakenteissa. pohjanvahvistusmenetelmien
10 Geotekniikan informaatiojulkaisuja POHJANVAHVISTUSMENETELMÄN VALINTA MASSANVAIHIO KAIVAMAL LA SYVASFABILOINTI PILAREILLA POHJA ANTÄYTTÖ YLIPENGER PAALULAA1TA JA PAALUT VAS TAPE N KE R EE I LE V EN NY S PYSTYOJI TUS PENGERKEVENNYS JA LUJITE Kuva 1: Pohjanvaflv,stusmenetelmiä.
2.1 Geotekniikan informaatiojulkaisuja 11 POHJANVAHVISTUSMENETELMÄN VALINTA 2 VERTAILUSSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT Tekniset vaatimukset pohjanvahvistusratkaisulle Pohjanvahvistusratkaisun tulee täyttää seuraavat tekniset perusvaatimukset: Vakavuuden tulee olla riittävä. Painumat eivät saa olla liian suuret. Ratkaisun tulee sopia yhteen muiden rakenteiden, esimerkiksi siltojen kanssa. Kun nämä vaatimukset otetaan huomioon, jää yleensä jäljelle muutamia vaihtoehtoja, joiden välillä tehdään tarkempia vertailuja. 2.2 Tilantarve Varsinkin taajama-alueilla tilantarve on merkittävä pohjanvahvistusmenetel valintaan vaikuttava tekijä. Tilaa vaativia menetelmiä ovat lähinnä -män vastapenkereet ja kevennysleikkaukset sekä pystyojitus, koska se liikenneväylät, kunnallistekniikka, kuivatusrakenteet, asema- ja rakennus- kaavojen rajat tai muu tilanahtaus estävät usein näiden menetelmien käytön. useimmiten edellyttää vastapenkereitä. Esimerkiksi viereen tulevat muut 2.3 Tarvittava rakentamisaika Rakentamisaikaa tarvitaan eniten käytettäessä pystyojitusta, ylipengertä tai vaiheittain pengertämistä, koska tällöin painumien halutaan tapahtuvan rakentamisen aikana. Myös pelkkää painuma-ajan varaamista ilman muita erikoistoimenpiteitä käytetään pohjarakennusratkaisuna. Lisäksi pohjaantäytössä on usein tarpeen varata itse työn ja tien päällystämisen välille aikaa jälkipainumien välttämiseksi. Muissa menetelmissä tällaisia aikoja ei yleensä penkereillå tarvita. Varsinkin rakentamisajan ollessa lyhyt voi olla tarpeen valita nopeasti toteutettava ratkaisu. 2.4 Ympäristövaikutukset Usein toistuvia pohjanvahvistusmenetelmän valinnassa huomioon otettavia ympäristövaikutuksia ovat: - pohjaantäytössä pehmeiden massojen sivusiirtymät - kaivamalla tehtävässä massanvaihdossa kaivantoluiskan sortuman vaara
12 Geotekniikan informaatiojulkaisuja POHJANVAHVISTUSMENETELMAN VALINTA - muissakin menetelmissä työnaikaisten kaivutilanteiden aiheuttama vakavuuden huononeminen - massanvaihdossa kaivumassojen kuljetus ja läjitys - melu ja tärinä - rakentamistoimenpiteiden vaikutukset pohjaveteen. Useimmat näistä ympäristövaikutuksista ovat joko kokonaan työnaikaisia työn aikana voimakkaimmillaan esiintyviä. Pysyviä ovat lähinnä tai pohjaveteen kohdistuvat vaikutukset. 2.5 Työnaikainen liikenne Työnaikaisella liikenteellä voi olla seuraavanlaisia vaikutuksia pohjanvahvistusmenetelmän valintaan: - Liikenteelle aiheutuva haitta voi pakottaa lyhyeen rakentamisaikaan. - Nykyiset liikenneväylät tai rakennettavat kiertotiet voivat rajoittaa käytettävissä olevaa tilaa ja niiden vaurioitumista on varottava. - Uudet liikenneväylät voidaan joutua rakentamaan vaiheittain. - Rakennettavat kiertotiet voivat vaatia pohjanvahvistustoimenpiteitä. 2.6 Tulevat rakennusvaiheet Pohjanvahvistusten suunnittelussa on usein mandollista pienin lisäkustannuksin helpottaa tien myöhempää leventämistä. Pohjanvahvistusten tekeminen kokonaan valmiiksi tulevia rakentamisvaiheita varten on harvoin taloudellisesti perusteltua. Pohjaantäytöissä myöhempään leventämiseen liittyy teknisiä hankaluuksia ja pohjaantäyttöjen tekeminen yhdellä kertaa voi massatilanteesta riippuen olla edullista. Eri aikoina rakennettavien tien osien perustamistavan ei tarvitse aina olla sama. Joissain tapauksissa voidaan eri aikoina rakennettavien teiden linjauksen valinnalla vähentää perustamistapojen riippuvuutta toisistaan. 2.7 Kustannukset Kustannukset ovat yleensä tärkein pohjanvahvistusmenetelmän valintaperuste. Kustannukset lasketaan tapaukseen sopivalla tarkkuudella mitoitettujen ratkaisujen perusteella. Kohdissa 4-5 on esitetty ohjeita ja kannattaa hyödyntää kyseisen hintatietoja. Kustannusarvion laadinnassa kohteen rakentajan hintatietous. Vertailuja varten lasketaan kokonaiskustannu kset pohjanvahvistusjaksoittain. Arvion luotettavuus ja sen vaihtelurajat arvioidaan. mandolliset
-teet Geoteknijkan informaatiojulkaisuja 1 3 POHJANVAHVISTUSMENETELMÄN VALINTA 2.8 Onnistumisvarmuus ja lopputuloksen laatutaso Pohjanvahvistusratkaisuja vertailtaessa tulee ottaa huomioon ratkaisun onnistumisvarmuus. Ratkaisun onnistumista voidaan tarkastella ainakin seuraavilta näkökannoilta: - vakavuus pysyvässä tilanteessa - vakavuus työnaikaisissa tilanteissa - ympäristövaikutusten pysyminen sallituissa rajoissa - tavoitellun painumastandardin saavuttaminen - mandollisten jälkipainumien korjattavuus - työn aikana ilmenevien lisäkustannusten ja työn viivästymisen riski. Pysyvän tilanteen vakavuuden suhteen ei pidä ottaa riskejä. Työnaikaisissa tilanteissa voidaan käyttää normaalia pienempiä varmuuskertoimia, jos merkittäviä säästöjä. ja ratkaisulla on saavutettavissa mandolliset vauriot rajoittuvat vähäisiksi Oleellinen tarkasteltava asia on ratkaisun herkkyys lähtötietojen virheille, pienille työvirheille tai suunnitelman epätarkalle noudattamiselle. Tarkkailumittauksilla voidaan pohjanvahvistusmenetelmästä riippuen varmistaa lopputulos, tarkkailla vaikutuksia ympäristöön tai tarkentaa mitoitusta ja saavuttaa vielä rakentamisvaiheessa_säästää. Erot lopputuloksen laatutasossa tarkoittavat lähinnä eroja painumissa. Näitä voidaan tarkastella mm. seuraavasti: - Painumien epätasaisuudet ja niistä liikenteelle aiheutuva haitta ovat tärkein kriteeri. - Suuret kokonaispainumat tuovat väistämättä mukanaan myös epätasaisuuksia. - Noudatettava painumastandardi määräytyy usein esimerkiksi kuivatuksen toimivuuden tai tiehen liittyville muille rakenteille sallittavien painumien perusteella. - Mitä korkealuokkaisempi tie on kysymyksessä, sitä suuremman haitan huonossa kunnossa olevat tienosat ja niiden kunnossapitotoimenpi aiheuttavat liikenteelle. 2.9 Vaatimusten tarkistaminen tarvittaessa Hyvässä suunnittelussa etsitään kokonaisuuden kannalta edullisimpia ratkaisuja ja tarvittaessa tarkistetaan, kuinka ehdottomia suunnittelun lähtökohtina pidetyt asiat ovat, jos ne näyttävät johtavan kalliisiin ja pohjanvahvistusratkaisuihin. Usein tilannetta pystytään hankaliin muuttamaan esimerkiksi tiegeometrian, siltatyypin tai sillan perustamista- van muutoksella.
14 Geotekniikan informaatiojulkaisuja POHJANVAHVISTUSMENETELMAN VALINTA 3 TALOUDELLISIA RIIPPUVUUKSIA 3.1 Matalat penkereet Pilaristabiloinnin kustannusten voidaan katsoa olevan suoraan verrannolliset pehmeikön syvyyteen tavanomaisessa tapauksessa, jossa pilarit ulotetaan pehmeikön alarajaan. Myös pengerkorkeuden muutos vaikuttaa kustannuk lähes yhtä jyrkästi. Pystyojituksessa pehmeikön syvyys vaikuttaa vain -sun pystyojanauhojen menekkiin ja kustannuksista oleellisen osan muodostavat massatyöt pysyvät lähes ennallaan. Pystyojituksessa eivät kustannukset myöskään oleellisesti riipu pengerkorkeudesta silloin, kun vakavuus on varmistettavissa vastapenkereillä. Jos pyyoj iteydessä tarvitaan pengerkevennys, kustannukset nousevat jyrkästl Massanvaihdossa pengerkorkeuden vaikutus kustannuksiin on vähäinen, mutta pehmeikön syvyys vaikuttaa huomattavasti kustannuksiin. Pengerkevennyksen kustannukset muuttuvat jyrkästi pengerkorkeuden muuttuessa, mutta sitä vastoin pehmeikön syvyydellä ei ole suurta merkitystä. lujuus- tai painurnaominaisuuksissa ei yleensä vaikuta L- rinvaihdon kustannuksiin eikä tavanomaisilla menetelmillä mitoiti myoskaan syvastabiloinninkustannuksuivaikutus lujitteiden, pengerkevennyksen, ylipenkereenja pystyojituksen kustannu k- sun on tuntuvampi. 3.2 Korkeat penkereet Kun penger on korkea ja pehmeikkö matala (alle n. 4 m), massanvaihto kaivamalla on yleensä kustannuksiltaan edullisin pohjanvahvistusmenetel Suuremmilla pehmeikkösyvyyksillä vertaillaan usein pengerpaalutusta -mä. pohjaantäyttöä. Näiden keskinäisiin hintasuhteisiin vaikuttavista seikoista ja voidaan todeta: - Pengerkorkeuden kasvu lisää pengerpaalutuksen kustannuksia paljon jyrkemmin kuin pohjaantäytön, sillä paalutiheys kasvaa, kun taas pohjaantäytössä vain leveys hiukan lisääntyy. - Pehmeikön syvyyden kasvu lisää jyrkästi pohjaantäytön massatarvet - ta, sillä syvyyden lisäksi leveys kasvaa jonkin verran. Paalutuksessa paalupituus kasvaa, kun taas paalulaatan tai -hattujen kustannukset pysyvät ennallaan. - Kustannusvertailuun vaikuttaa olennaisesti, kuinka paljon paalupituus on pehmeikkösyvyyttä suurempi. - Penkereen leveys vaikuttaa vaihtoehtojen kustannuseroihin korkeilla penkereillä enemmän kuin matalilla. Kun menetelmänä on massanvaihto kaivamalla tai pengerpaalutus, ratkaisut eivät tavallisissa tapauksissa paljonkaan muutu pehmeikön lujuus- tai
Geoteknijkan informaatiojulkaisuja 1 5 POI-IJANVAHVISTUSMENETELMÄN VA[JNTA painumaominaisuuksien vaihdellessa. Sitä vastoin pohjaantäytössä perusmaan liian suuret lujuudet voivat huonontaa menetelmän soveltuvuutta. Erityisen suurilla pengerkorkeuksilla voidaan joutua vertailemaan penkereen rakentamiskustannuksia. Kustannusero sillan ja penkereen välillä ja sillan riippuu huomattavasti penkereen leveydestä. 3.3 Yhteenveto pengertapauksista Kuvassa 2 on esitetty eri pohjanvahvistusmenetelmien tavanomaisia teknisesti ja taloudellisesti mielekkäitä soveltuvuusalueita. 2 Pengerkors (m) 2 4 6 8 10 Ylipenger 12 Massonvaihto koivamatla Pohjaantö yttö Pystyojitus Pehmeikön (m) syvyys 'ljljiiwm Syvtabilointi puoltkovdla pilcieilla ;.::::: Syvästobtointi pilareillo kovemmilla Kuva 2: Pohjanvahvistusmenetelmien tavanomaisia soveltuvuusalueita savipehmeik-öllia Pengerkevennykselle ja pengerpaalutukselle ei kuvassa esitetyn kaltainen käyttöalueen rajaaminen ole mandollista. Pengerpaalutuksessa pieni pengerkorkeus ja suuri paalupituus suosivat laattavaihtoehtoa hattuvaihtoehtoon verrattuna.
Yleistä 16 Geotekniikan informaatiojukaisuja POHJANVAHVISTUSMENETELMÄN VALINTA Massasyvästabilointi on taloudellinen matalilla pehmeiköillä tai määräsyvyyteen tehtävissä pohjanvahvistuksissa silloin, kun massanvaihto kaivamalla teknisistä tai ympäristöllisistä syistä mandoton tai massatilanteesta on kallis. Toinen tapaus on yhdistelmärakenne pilaristabiloin- johtuen erityisen nm kanssa, kun pinnassa esiintyy huonosti stabiloituva kerros. 3.4 Leikkausluiskat Leikkausluiskien vahvistamismenetelmistä kevennysleikkaus on halvin ratkaisu, ellei tilanpuute ole esteenä. Massanvaihto luiskanvahvistuksena soveltuu sitä paremmin ja on kustannuksiltaan sitä edullisempi, mitä matalampi pehmeikkö on. 4 KUSTANNUSARVION TEKEMINEN 4.1 Pystyojitus Pystyojituksessa huomattava osa kustannuksista muodostuu massatöistä, joiden kustannukset riippuvat hankkeen massatilanteesta ja kuijetusmatkoista. Pystyojituksen kustannusarviossa otetaan huomioon: - ojituskerros - pystyojanauhat - vastapenkereet ja niiden tilantarve - ylipenger - painumamassat - tarkkailutoimenpiteet. Ojituskerros Ojituskerroksen materiaalina käytetään yleensä jakavan kerroksen soraa, mursketta tai mursketta, josta hienorakeisin aines on seulottu pois. Murskatun materiaalin käyttö saattaa vaikeuttaa läpäistävyyttä ja aiheuttaa lisäkustannuksia. Tavallisesti ojituskerroksen paksuus on 0,5 m. Ojituskerroksen kustannuksia laskettaessa on otettava huomioon ojituskerroksen mandollinen ulottuminen vastapenkereiden ali sekä mandollisesti tarvittavat kuitukankaat, lujittteet ja salaojat.
Yleistä Geoteknijkan informaatiojulkaisuja 1 7 POHJANVAHVISTUSMENETELMÄN VALINTA Pystyojat Pystyoja voidaan joutua ulottamaan suunniteltua syvemmälle, jos ojan alapää on niin pehmeässä maakerroksessa, ettei sitä saada ankkuroitu- maan. Pystyojarnetrejä laskettaessa oletetaan pystyojan ulottuvan 0,2 m ojituskerroksen yläpinnan yläpuolelle (katkaisuvara). Pengerrystyöt Vastapenkereisiin käytetään yleensä huonolaatuisia massoja, mikä on säästää läjitysalueelle kuijettamiseen verrattuna. Painumien takia ylipengertä puretaan vähemmän kuin pengerretään. Koska yli penkereestä poistettavat massat yleensä käytetään hyväksi muissa rakenteissa, niiden osalta otetaan huomioon vain työkustannukset. Sen sijaan painurnarnassojen kustannuksiin tulee laskea lisäksi massojen hankinta. 4.2 Syvästabilointi Pilaristabiloinnin kustannusarvio pystytään tavallisesti tekemään pilarimetrimäärän ja metrihinnan perusteella. Pienissä kohteissa pilaroinnin metrihinta muodostuu tavallista suuremmaksi. Yli 30 000 m kohteissa ei yksikköhinta enää muutu kohteen koon mukana. Toteutuva pilarimetrimäärä saattaa ylittää suunnitellun esimerkiksi silloin, kun pilarit on suunniteltu savikerroksen alarajaan ja saven alla on silttiä, johon pilarointikoneen vispilä helposti tunkeutuu. Kun lasketaan pilarirnetrimääriä luiskanvahvistustapauksessa, on selvitettävä, ulotetaanko pilarit lopullisen luiskan pintaan, jolloin ilman sideainetta jäävälle pilarin pintaosalle lasketaan vain työkustannus, vai maanpintaan. Sideaine Sideaineen osuus pilaristabiloinnin kustannuksista on tavallisesti 45-60 %, mm pilarilla 28-42 kg/rn). 1 00-1 50 kg/rn 3 (vastaa esimerkiksi 600 kun sideainemäärät ovat luokkaa
Yleistä Geoteknilkan informaatiojulkaisuja P0HJANVAHVSTUSMENETELMÄN VALINTA Stabilointitvö Isompi vispilä ei suoraan nosta pilarointityön metrihintaa. Isolla pilarilla tarvittava suurempi sideainemäärä aiheuttaa enemmän katkoksia työhön ja nostaa kustannuksia. Hankalat täytöt kannattaa tavallisesti kaivaa pois ennen stabilointityötä. Koestabiloinnit Koestabilointien kustannusarviossa otetaan huomioon: stabilointikoneen tuominen paikalle - sideaine - stabilointityö - stabiloinnin koestus: kairaukset, näytteenotto, laboratoriotutkimukset, ruuvilevykokeet, koekaivut ym. (yleensä noin 50-30 % koestabiloinnin kokonaiskustannuksista) - mittaustyöt. 4.3 Pengerpaalutus Useimmiten pengerpaalutuksen kustannusarvio saadaan riittävän tarkaksi ottamalla huomioon: - paalumetrit - paaluhattujen lukumäärä tai paalulaatan pinta -ala - jatkosten määrä - kalliokärkien määrä. Paalutustyö Tavallisissa olosuhteissa paalumenekki kasvaa teoreettisesta keskimäärin noin 8 % paalujen hukkapituuden takia (ns. kannot) ja noin 3 % katkeamisten takia. Tavallista hankalammissa olosuhteissa joudutaan pohtimaan lisäksi: - onko odotettavissa tavallista suurempaa paaluhukkaa - onko vaikeasti läpäistäviä maakerroksia, esimerkiksi täytemaata - tarvitaanko erikoistoimenpiteitä ympäristövaikutusten vähentämiseksi - onko pelättävissä, että ympäristövaikutusten vähentämiseksi työhön tulee taukoja.
Yleistä 5 Geoteknijkan informaatiojulkaisuja 1 9 POHJANVAHVISTUSMENETELMÄN VALINTA Jatkamattoman paalun maksimipituus on Tielaitoksen Määrämittausohjeen TIEL 2242453 mukaan teräsbetonipaalulla 1 5 m ja puupaalulla 1 2 m. Mm. on 1 6 m mittaisista paaluista luovuttu. työturvallisuussyistä Paalulaatat ja paaluhatut Kun paalutuksen kustannukset halutaan määrittää tarkemmin, otetaan huomioon: - työalustan kustannukset (materiaali, tekeminen, kuitukangas) - muotitustyöt - terästen hankinta ja raudoitustyö - betonin hankinta ja valutyö. Paalulaattojen alustava mitoitus ja materiaalimenekit saadaan julkaisusta Pengerlaatat TIEL 21 63452. Paikalla valettujen paaluhattujen ja elementtihattujen välillä ei ole selviä yleispäteviä kustannuseroja. Tämän vuoksi niiden hintoja ei ole kohdassa esitetty erillisinä. Laattarakenteessa paalumäärä jää pienemmäksi kuin hatturakenteessa, paaluja ja niiden kantokyky voidaan käyttää koska voidaan käyttää isompia tarkemmin hyväksi. Toisaalta laatta on kalliimpi kuin hatut. 4.4 Pengerkevennys Pengerkevennyksen kustannusarviossa otetaan huomioon: - kaivutyöt - kevennysmateriaali ja sen tiivistys tai asennus - tarvittavat kuitukankaat ja EPS-kevennyksen mandollinen öljysuojausmu ovi - kevennysmateriaalikohtaisesti suunniteltu päällysrakenne - EPS -kevennyksessä kevennyksen päälle tehtävä betonilaatta (0,15-0,2 m). 4.5 Massatyöt Massatöiden kustannuksissa huomioon otettavia työvaiheita ovat: - irrotus (kaivu tai louhinta) - kuormaus
20 Geotekniikan informaatiojuikasuja POHJANVAHVISTUSMENETELMÄN VALINTA - kuljetus (usein ratkaiseva) - vastaanotto ja pengerrys. Kaivutyöt ja läjitykset Kaivutöiden kustannukset riippuvat merkittävästi työkohteen koosta ja Kaivaminen tuetussa kaivannossa on keskimäärin työskentelyolosuhteista. noin 50 % kalliimpaa kuin luiskatussa, minkä lisäksi tulevat tukemiskustannukset. Pehmeiden ylijäämämassojen käsittelyssä on kustanriuksiltaan hyvin erilaisia vaihtoehtoja. Massat voidaan sijoittaa: - tiealueelle tai sen välittämään läheisyyteen - kauempana sijaitsevalle, käyttöön hankitulle läjitysalueelle - kaatopaikalle tms. läjitysalueelle, jolla peritään vastaanottomaksu. Massanvaihdossa voidaan joskus käyttää esimerkiksi kourakauha- tai imuruoppausta. Ruoppauskustannukset sekä kuljetus- ja läjityskustannuk oleellisesti vaikuttavat massakertoimet (m 3 itd/m 3 ktr) on selvitettävä -sun tapauskohtaisesti. Louhe 1 m 3 ktr:stä kalliota saadaan 1,6-1,8 m 3 rtr louhetta. Maamassojen hankinta Kustannuksia arvioitaessa on selvitettävä, miten massat saadaan. Massat voidaan saada: - tielinjalta - tielinjalta, kun tiegeometriaan tehdään muutos - kaivamalla tai louhimalla tielinjan ulkopuolelta - ostamalla ulkopuoliselta toimittajalta. 4.6 Lujitteet ym. geotekstiilit Lujitteiden kustannusarviossa otetaan huomioon: - materiaali - limityshukka, yleensä noin 10 % - asennustyö ja mandolliset saumaukset. Muovikalvot asentaa usein tavarantoimittaja.
Geotekniikan informaatiojulkaisuja 2 1 POHJAN VAHVISTUSMENETELMÄN VALINTA 4.7 Tukirakenteet Teräsponttiseinä Jos ponttiseinä poistetaan käytön jälkeen, ei koko hankintahintaa pidä kohdistaa kyseiselle työlle. Usein noudatetaan käytäntöä, että ponttien hankintahinnasta otetaan huomioon kolmasosa. Teräsponttiseinien kokonaisneliömetrihintoja käytettäessä tulee varmistua siitä, onko seinän pinta -alaan laskettu vain kaivutason yläpuolinen osa vai koko seinän ala, sillä molempia tapoja käytetään. 4.8 Indeksien kehitys Rakennuskustannusten nousu oli 1 980-90 noin 7 % vuodessa eli hinnat 10 vuodessa. Tämän jälkeen indeksi on pysynyt kaksinkertaistuivat käytännöllisesti katsoen muuttumattomana. Urakkahinnoissa suhdannevaihtelu on ollut jyrkempää kuin yleinen indeksi osoittaa ja hinnat ovat 1990- luvulla selvästi laskeneet. Rakennuskustannusindeksin kehitys 1980-1 995 on esitetty kuvassa 3. 250 200 150 100 50 Rakennuskustannusjndeksj 1980-1 995 I I I I I I I I C) - C'.1 c) u co N co 0) 0 - ('.J c') U) co co co co co co co co co co 0) 0) C) 0) C) C) 0) 0) C) C) C) C) C) C) C) C) C) C) C) C) C) C) r r r r r r r rrrrr- r Kuva 3: Rakennuskustannusindeksin kehitys 1980-95.
22 Geotekniikan informaatiojulkaisuja POHJAN VAHVISTUSMENETELMAN VALINTA YKSIKKÖHINTATIETOJA PYSTYOJITUS Pystyojanauhat 5-7 mkim Hankinta 2-2,6 mk/m Asennus 1,5-3 mklm Täytteen lapaisy 50-100 mk/kpl Koneen tuominen 3000-10000 mklkerta SYVASTABILOINTI 500mm pilari 20-40 mk/m Sideainetta 80-150 kg/m3 600 mm pilari 24-50 mklm 700 mm pilari 29-70 mklm 800mm pilari 40-90 mklm Massasyvästabilointi 70-130 mkim3 Koneen tuominen 8000-16000 mk/kerta Kalkki 0,5-0,7 mk/kg Sementti 0,4-0,6 mk/kg Kalkki-sementti 0,5-0,7 mk/kg Muut sideaineet 0,35-0,7 mk/kg Pilarointityo, 500 mm pilan 12-18 mk/m Pilarointityo, 600mm pilari 14-20 mk/m Pilarointityo, 700mm pilari 16-30 mk/m Pilarointityö, 800mm pilari 24-40 mk/m Massasyvästabiloinnin sekoitustyo 30-50 mklm3 PENGERPAALUTUS Tb-paalut, 250 * 250 mm2 85-130 mk/m Tb-paalut, 300 * 300 mm2 100-150 mklm Tb-paalut, 350 * 350 mm2 175-230 mk/m Koneen tuominen 3000-8000 mk/kerta Paalun hankinta, 250 * 250 mm2 60-95 mk/m Paalun hankinta, 300 * 300 mm2 80-105 mk/m Paalun hankinta, 350 * 350 mm2 160-180 mk/m Paalun lyönti, 250 * 250 mm2 20-30 mk/m Paalun lyönti, 300 * 300 mm2 25-35 mk/m Paalun lyönli, 350 * 350 mm2 25-40 mk/m Paalun katkaisu 40-80 mk/kpl Täytteen läpäisy apupaalulla 80-100 mk/kpl Ilman ylimääräistä nostokalustoa Täytteen låpäisy apupaalulla 150-350 mk/kpl Apupaalun nostossa erikkalusto Saven proppaus 120-400 mk/kpl Pystyojanauha paaluun 3,5 - mk/m Paalutustyön keskeytyminen 2000 - mk/vrk Odotusajan kustannus Jatkokset, 250 * 250 mm2 390-420 mk/kpl Jatkokset, 300 * 300 mm2 500-520 mk/kpl Jatkokset, 350 * 350 mm2 590-620 mk/kpl Kalliokärjet, 250 * 250 mm2 380-410 mk/kpl Kalliokärjet, 300 * 300 mm2 460-490 mk/kpl Kalliokärjet, 350 * 350 mm2 500-600 mk/kpl Paalulaatta 380-550 mk/m2 Paaluhatut, 1200 * 1200 mm2 400-700 mk/kpl Paaluhatut, 1400 * 1400 mm2 500-900 mk/kpl Paaluhatut, 1600 * 1600 mm2 700-1300 mk/kpl Puupaalu, latva 6" tai 7" 25-45 mk/m Hankinta, latva 6" tai 7" 15-30 mklm Painekyllästys 20-30 mklm Patruunakyllästys 25-30 mk/kpl Lisahinta paalua kohti Lyönti 10-15 mklm Puupaalun jatkos 150-200 mk/kpl Pora paa I u Koneen tuominen 6000-12000 mk/kerta
Geotekniikan informaatiojulkaisuja 23 POHJANVAHVISTUSMENETELMÄN VALINTA Paalun hankinta ja työ. d = 50 mm teras 650-1000 mklm Paalun hankinta ja työ, d=75-100 mm 750-1100 mk/m Paalun hankinta ja työ, d=120 mm 850-1200 mk/m Gustavsberg-teräspaalu Koneen tuominen 6000-12000 mk/kerta Paalun hankinta ja työ, 118mm * 10mm 300-450 mklm X-paalu Koneen tuominen 7000-20000 mk/kerta Paalun hankinta ja työ 300-600 mklm Teräsputkipaalu RR14O Koneen tuominen 7000-20000 mk/kerta Paalun hankinta ja työ 300-420 mk/m PENGERKEVENNYS Kevytsora 165-235 mklm3rtr Yläraja vastaa 300 km Hankinta + kuljetus alle 30km 155-180 mk/m3itd Kuljetus 0,11-0,15 mklm3itd Täyttö ja tiivistys 5-10 mklm3itd 1 m3rtr = 1,03-1,05 m3itd Kevytsorabetoni 500-600 mk/m3rtr Sementtiä 150-200 kg/m3 Hankinta ja alle 2 km kuljetus 495-520 mklm3rtr Lisähinta kuljetuksesta 1,13-1,8 mk/m3rtr/km Kevytsorabetoni liikkuvalta asemalta 350-450 mkim3rtr Yli 1000 m3 kohteissa Bitumoitu kevytsora 300-400 mk/m3rtr EPS-kevennys 250-300 mklm3rtr Hankinta 240-280 mk/m3rtr Asennus 10-20 mklm3rtr Vaahtobetoni 350-450 mklm3rtr Alaraja Hki, kuljetus ks. betonityöt Palaturve 70-100 mklm3rtr Kumirouhe 70-90 mklm3rtr GEOTEKSTIILIT Kuitukangas, kl Il, hankinta 1,6-2 mk/m2 Kuitukangas, kl Ill, hankinta 2,0-2,7 mk/m2 Kuitukangas, kl IV, hankinta 3,4 - mkim2 Lujitekangas, hankinta 10-25 mklm2 Lujuus alle 100 kn/m 20-30 mk/m2 Lujuus 100-200 kn/m 25-60 mk/m2 Lujuus yli 200 kn/m Lujiteverkko, hankinta 10-20 mk/m2 Lujuus alle 50 kn/m 20-60 mk/m2 Lujuus yli 50 kn/m Teräsverkko, hankinta 40-52 mk/m2 Lujuus yli 200 kn/m Asennus limitystä käyttäen 1-3 mk/m2 Ompelu 3-10 mkim2 Asfatttilujiteverkko 15-40 mklm2 Eroosiosuoja, maatuva 15-50 mk/m2 Eroosiosuoja, synteettinen 25-120 mkim2 Salaojamatto 30-110 mklm2 -- PONJAVESI- Muovikalvo, paksuus n. 1 mm 22-35 mk/m2 SUOJAUSTUOTTEET Muovikalvo, paksuus fl. 2mm 35-55 mklm2 Bentoniittimatto 35-45 mk/m2 Muovitettu kuitukangas 15-20 mkim2 Hiekkabentonhitti tieluiskissa 40-50 mk/m2 200 mm kerros Bentoniittiseinä, 600 mm 300-350 mklm2 LÄMPÖERISTEET Solumuovilämpöeriste 38 kglm3 600-750 mkim3 Solumuovilämpäeriste 45 kg/m3 800-1000 mklm3 TELAT YM. Teräslevyarina 35-60 mk/m2 Hankinta 30-50 mk/m2 Asennus 5-10 mk/m2 Ristikkotela 80-120 mkim2 Puun hankinta 30-50 mk/m2 Työ 50-70 mk/m2
24 Geotekniikan informaatiojulkaisuja POHJANVAHVISTUSMENETELMAN VALINTA Telalava 125-180 mklm2 Puun hankinta 75-110 mk/m2 Työ 50-70 mk/m2 Risunkimatto 50-100 mklm2 POHJAVEDEN Suodatinputkiston asennus ja purku 300-500 mklkpl ALENNUS Lisahinta poraamisesta 200-400 mk/kpl Pumppaus ja valvonta 450-750 mklpumppu PUDOTUSTIIVISTYS Työn aloitus ja lopetus 40000-50000 mk/kerta Pudotus 25-60 mk/kpl MASSATYÖT Pehmeän perusmaan poisto 14-20 mk/m3ktr Kaivu ja kuormaus 4-6 mklm3ktr Kuljetus, 1 km 6-8 mk/m3ktr Kuljetus, lisäkilometrit 1.5 - mk/m3ktr/krn Vastaanotto ja pengerrys 2-3 mk/m3ktr Louhe tielinjalta rakenteeseen 20-40 mk/m3rtr Louhinta 10-20 mkim3itd Siis louhekuutiota kohti Kuormaus 2-4 mk/m3itd Murskaus 8-12 mk/m3itd Kuljetus, 1 km 4-8 mk/m3itd Kuljetus, lisäkilometrit 1-1,6 mklm3itd/km Vastaanotto ja pengerrys 1-3 mk/m3itd Maa tielinjalta rakenteeseen 12-25 mklm3rtr Kaivu 4-5 mklm3ktr Kuormaus 1,5-2,5 mklm3itd Kuljetus, 1 km 6-8 mk/m3itd Kuljetus, lisäkilometrit 1-1,5 mk/m3itdlkm Vastaanotto ja pengerrys 1-3 mklm3itd Maamassojen hankinta Raaka-aineen osuus 1-10 mklm3itd Hiekka, sora tai louhe Päällystekerros 50 mm 20-30 mk/m2 Hinta mk/m3 ei juuri halpene Kiviaineksen osuus 8-12 mklm2 paksummissakaan kerroksissa. Muu materiaali ja työ 12-18 mk/m2 BETONITYÖT Teräsbetoni valmiina 1100-1350 mklm3 Paalulaatat tms. Betonin K30 hankinta 330-450 mk/m3 Betonin kuljetus 35 - mk/m3 2 km jälk lisäys 1,76 mklm3/km Betonin pumppaus 45-60 mk/m3 Betonin valutyö 80-100 mk/m3 Esim. pumppaus ml. Betoniterästen hankinta 2,5-4 mk/kg Raudoutustyö 1,5-3 mk/kg Muotitustyö 200-300 mk/m2 Laudoitus-m2 kohti TUKIRAKENTEITA Kivikorit 500-700 mk/m3rtr Korin hankinta 160-220 mk/m3rtr Täytteen hankinta 40-60 mklm3rtr Täyttötyö 300-420 mk/m3rtr Teräsponthseinä Teräslankkujen hankinta 3-3,5 mk/kg LyonS (ponttiin) 30-40 mk/m Lyönti (ei ponttiin) 25-35 mk/m Terästukien hankinta 3-3,5 mk/kg lukien asennus 2,5-5 mk/kg Teräsputket, d = 700-1500mm 1500-2800 mklm Suurpaalukalustolla asennettuina Lyhytaikaiset ankkurit Kiinteã kustannus 5000-12000 mk/kohde Kallio, <0,8 MN, I = 10 m 3500-4500 mk/kpl lisäpituus 150-210 mk/m Kallio, < 1,8 MN, I = 10 m 6000-7500 mk/kpl
Geotekniikan informaatiojulkaisuja 25 POHJANVAHVISTUSMENETELMÄN VALINTA lisäpituus 500-620 mk/m Kallio, <3,0 MN, I = 10 m 9000-13000 mk/kpl Iisäpituus 670-880 mk/m Maa, <0,6 MN, = 10 m 3500-4500 mk/kpl lisäpituus 80-120 mklm Pitkäaikaiset ankkunt 50-80 % Puuponttiseinä 200-400 mk/m2 Settiseinä 400-700 mkim2 Kaivantoseinä 3000-5000 mklm2 Kaivinpaaluseinä 3800-4500 mklm2 Suihkupaaluseinä 2500-3500 mk/m2 Pelkkä seinä ilman tukia 1500-1900 mk/m2 Lujitemaatukimuun 750-1100 mkim2 Betonielementit 350-400 mk/m2 Teräkset, h <4 m 100-150 mk/m2 Teräkset, h = 4-8 m 150-250 mklm2 Juunpalkki 100-150 mk/m2 Täytteen hankinta ja tyot 250-400 mklm2 ARKKAILU- Painumamittari OIMENPITEET Tarvikkeuden hankinta 200-300 mk/kpl Asennus 300-700 mk/kpl Havaintokerta 100-400 mk/kpl Huokospainemittari Tarvikkeiden hankinta 4500-6000 mk/kpl Asennus 800-1200 mk/kpl Havaintokerta 100-300 mk/kpl Kustannuslisäys Hinnat muunnettu muun -m2 kohti Tarvikkeiden hankinta 100-150 mk/m Asennus 300-650 mk/m Havaintokerta 300-1000 mk/kpl Pohjavesiputki Tarvikkeiden hankinta 500-1000 mk/kpl Asennus 600-1000 mk/kpl Havaintokerta 100-400 mk/kpl Pilarikairaus 80-120 mk/m Pilarisiipikairaus 150-300 mk/havainto CPT-kairaus 85-130 mklm Näytteenotto pilareista 400-500 mk/näyte Ruuvilevykoe 1000-2000 mk/kpl Pilarin nosto Yksi tyovuoro (3-4 kpl) -30000 mk/tv Tärinämittaus 300-400 mk/tv PDA -mittaus 6500-7500 mk/tv MÄÄRITELMÄT Lihavoidut kokonaishintoja ja muut niiden osia Alaraja: 10 % menetelmän käyttövolyymista halvemmalla hinnalla Yläraja: 10 % menetelmän käyttövolyymista kalliimmalla hinnalla
26 Geoteknikan informaatiojukaisuja POHJANVAHVISTUSMENETELMÄN VALINTA 6 KIRJALLISUUTTA Junnila, A., Lehtonen, J. Geotekninen kustannustiedosto Geokuti 96. Helsinki 1996. Geoteknisen osaston tiedote 71/1996. Junnila, A. Stabiloidun kevytsoran käyttösovellutuksia tierakenteissa. Rakennustekniikka 2/1 993. Katujen ja raittien ohjeelliset metrihinnat 1995. Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Helsinki 1995. Kunnallisteknisten töiden määrämittausperusteet 90. Suomen kaupunkiliitto. Helsinki 1 990. Kunnallisteknisten töiden yksikkökustannuksia 1 992. Suomen kaupunkiliitto. Helsinki 1 992. Mitä maksaa? Tienpitotoimien kustannuksia 1995. Tielaitos. Tutkimuskeskus. Helsinki 1995. Määrämittausohje. Tielaitos. Tiehallitus. Helsinki 1991. TIEL 2242453. Valtatien 3 rakentaminen moottoritieksi välillä Hämeenlinna -Tampere. Hämeen tiepiiri / A-lnsinöörit Oy. Tampere 1996. selvitys. Konhon eritasoliittymän pengerpaalulaattojen teknistaloudellinen Viem än- ja vesijohtokaivannon ohjeelliset metnihinnat 1995. Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Helsinki 1995.
TIELAITOKSEN TUTKIMUKSIA 4/1 992 Tiepenkereen holvautuminen, loppuraportti. TIEL 3100005 5/1 993 Arktinen tienrakentaminen, Kilpisjärven hankkeen yhteenveto. TIEL 3100011 2/1 994 Routanousun mallintaminen, kirjallisuusselvitys. TIEL 3100013 TIELAITOKSEN SELVITYKSIÄ 38/1993 Sitomattomien kerrosten kiviainesten muodon muutosominaisuudet; Kirjallisuusselvitys. TIEL 3200163 39/1993 Sitomattomien kerrosten kiviainesten muodon muutosominaisuudet; Esiselvitysvaiheen kuormituskokeet. TEL 3200164 40/1 993 Teiden tasaisuusmittareiden vertailu; PTM:n, Roadmanin ja Dipstickin laitevertailu sekä epätasaisuuksien vaikutus tierasitukseen. TIEL 3200165 41/1 993 Stabiloidun materiaalin maksimiraekoon sekä koekappaleen koon ja muodon vaikutus puristuslujuuteeri. TIEL 3200166 47/1993 Väsymissuorat tierakenteen mitoitusta varten. TIEL 3200172 59/1 993 Valtatien 3 routamitoitus routanousun mukaan välillä Riihimäki P - Virala. TIEL 3200184 60/1 993 Jännitys- ja muodonmuutosmittauksettierakenteessa 1991-1992; Pohjaveden pinnan vaikutus, tienpinnan taipumamittaus eri lämpötiloissa, vertailu standardi paripyörä - Neste Oy:n kantavuusradan pyörä. TIEL 3200185 68/1993 Kuitukankaat tienrakennuksessa; Uudistetun VTT-GEO luokituksen mukaiset laatuvaatimukset. TIEL 3200193 77/1 993 Moreenin jalostaminen. TIEL 3200201 81/1 993 Vt 12 Veittostensuon syvästabilointi, tutkimusraportti. hel 3200205 82/1993 Emulsiopäällysteiden suunnittelu ja rakentaminen. TIEL 3200206 4/1 994 Strategic Highway Research Program (SHRP) - Long-Term Pavement Performance (LTPP); Materiaalimodulin määritys takaisin laskentaohjelmaila sekä tierakenteen vaurioitumisajankohdan ennustemallit. TIEL 3200213 8/1 994 Roudan vaikutusten mallintaminen. TIEL 3200219 12/1994 Jännitys- ja muodonmuutosmittaukset tierakenteessa 1992-1993. Roudan sulamisen simulointi, pohjaveden pinnan vaikutus korkeassa lämpötilassa ja päällysteen reunan vaikutus. TIEL 3200223 28/1 994 Sitomattomien kerrosten kiviainesten muodonmuutosominaisuudet; Vuoden 1993 kuormituskokeet. TIEL 3200238 30/1994 Kallioleikkaukset. TIEL 3200240 45/1994 Maan routimisen termomekaaninen malli ja sen laskelmat. TIEL 3200254 47/1994 Masu unihiekan käyttö päällysrakennekerroksissa. TIEL 3200256 53/1994 Kalliomurskeiden tiivistyminen ja hienoneminen, loppuraportti. TIEL 3200262 3/1995 Kuormituskestävyyden tavoitekriteerit. TIEL 3200281 15/1 995 Betonipäällysteen seuranta, vi 4 Kempele-Kiviniemi, seurantaraportti nro 2. TIEL 3200293 20/1 995 Sään ja hydrologisten tekijöiden vaikutus kevätkelirikkoon. TIEL 3200298 30/1 995 TPPT:n laatusuunnitelma. TIEL 3200308
TIELAITOKSEN SELVITYKSIÄ 43/1995 Tukitelineperustusten kantokyky. TIEL 3200319 44/1 995 Kaltevan maanpinnan vaikutus perustusten kantokykyyn. TIEL 3200320 45/1 995 Maanvaraisten perustusten kantokyvyn laskenta elementtimenetelmällä. TIEL 3200321 54/1995 Veittostensuon koerakenteen toiminta ja laadun arviointi. TIEL 3200330 58/1 995 Kestävän kehityksen tierakenteet - ideakilpailu. TIEL 3200333 94/1995 Stabiloidun maamassan leikkauslujuuden ja CPT-kairauksen välinen riippuvuus. TIEL 3200369 6/1 996 Tuotannon laatu; Kuormitus ja routakestävyysrakenteet. TIEL 3200375 13/1 996 Masuunihiekkastabilointi. TIEL 3200382 16/1 996 Tavoitekriteerit (TPPT). TIEL 3200385 17/1996 Moreenin hyötykäytön edistäminen murskausteknisin keinoin (TPPT). TIEL 3200386 29/1996 Tien rakennekerrosmateriaalin stabilointi masuunikuonatuotteilla. TIEL 3200397 32/1 996 Häiriintymättömien maanäytteiden otto. TIEL 3200400 33/1 996 Ödometrikoe. TIEL 3200401 34/1996 Sitomattomien materiaalien moduulit; Täydentävien kuormituskokeiden tulokset, osa 1. TIEL 3200402 35/1996 Havaintoteiden asfalttipäällysteiden moduu lit. TIEL 3200403 36/1 996 Eriste- ja kevennysmateriaalien routakestävyys; Palaturve. TIEL 3200404 37/1996 Koerakennekohteiden materiaalien routakestävyys; Pohjoiset kohteet. TIEL 3200405 38/1996 Rakenneratkaisujen alustava suunnittelu ja kehittäminen. TIEL 3200406 39/1 996 Pilari- ja massastabiloinnin tuotantotekniikka. TIEL 3200407 44/1 996 Sitomattomien materiaalien moduulit; Muutosmoduulin arviointi korkea - rakeisilla kiviaineksilla, osa 2. TIEL 3200412 46/1996 LD-teräskuona tien raken nusmateriaalina. hel 3200414 70/1996 Kantavan kerroksen asfalttibetoni; Referenssimateriaalin ominaisuudet. TIEL 3200437 77/1996 Syvästabilointi kehittyvänä pohjavahvistusmenetelmänä; International Conference IS -Tokio '96. TIEL 3200444 (Geoteknhikan infarmaatiojulkaisuja.) 2/1993 Massanvaihto. TIEL 3200127 21/1 993 Pengerpaalutus. TIEL 3200147 24/1 993 Tiegeotekniikan yleiset mitoitusperusteet. TIEL 3200150 39/1994 Tiepenkereen siirtymärakenteet pehmeiköllä. TIEL 3200248 42/1994 Nauhapystyojitus. TIEL 3200251 67/1994 Maanvarainen tiepenger savikolla, suunnitteluohje. TIEL 3200276 79/1995 Tieleikkausten pohjatutkimukset. TIEL 3200354 79/1996 Pohjanvahvistusmenetelmän valinta. TIEL 3200446 ISSN 0788-3722 ISBN 951-726-307-4 TIEL 3200446