Paikka Pihapaviljonki, Snellmaninkatu 5, sisäpiha, Helsinki, 2. kerros, nh. 375

PÖYTÄKIRJA VM008:00/2013 JulkICT-toiminto 11.4.2013 Julkinen KANSALLISEN PALVELUVÄYLÄN ARKKITEHTUURIN SUUNNITTELUN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika Tiistai 9.4.2013, klo 8.00 10.00 Paikka Pihapaviljonki, Snellmaninkatu 5, sisäpiha, 00170 Helsinki, 2. kerros, nh. 375 Paikalla: Poissa Timo Valli, valtiovarainministeriö / JulkICT-toiminto (puheenjohtaja) Matti Franck, Espoon kaupunki Marja Hamilo, Teknologiateollisuus ry Outi Keski-Äijö, Tekes Antti Kivelä, Sitra Katri Raatikainen, Eläketurvakeskus (EK:n nimeämä edustaja) Kaija Martiskainen, sisäasiainministeriö Kari Miskala, Helsingin kaupunki Petteri Ohvo, työ- ja elinkeinoministeriö Reijo Svento, FiCom ry Taru Rastas, liikenne- ja viestintäministeriö Karri Vainio, Suomen Kuntaliitto Jari Porrasmaa, sosiaali- ja terveysministeriö Mikael Kiviniemi, valtiovarainministeriö / JulkICT -toiminto Jukka Uusitalo, valtiovarainministeriö / JulkICT-toiminto Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö / JulkICT-toiminto (sihteeri) Rasmus Roiha, Ohjelmistoyrittäjät ry ASIALISTA 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen 2. Esityslistan hyväksyminen Kokouksen esityslista hyväksyttiin. 3. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen (muistio on ohessa liitteenä) id Valtiovarainministeriö Puh. 09 160 01 tai 09 578 11 (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi 09 160 33123 PL 28, 00023 Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi www.vm.fi Y-tunnus 0245439-9

2 (3) Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin. 4. Hankesuunnitelman käsittely (hankesuunnitelma ja sitä tarkentava toimittajan projektisuunnitelma ovat ohessa liitteinä) Hankepäällikkö esitteli hankesuunnitelman Hankesuunnitelmasta käydyn keskustelun pääkohdat kehittämistyön hyötyjä tulisi vielä tarkentaa erityisesti kehitysyöllä tavoiteltavan muutoksen osalta tavoitteiden määrittelyssä näkökulma pitää yleistää julkisen hallinnon lisäksi myös kansalaisiin sekä yrityksiin ja yhteisöihin tavoitteena tulisi olla, että kehittämistyössä hyödynnetään mahdollisimman hyvin olemassa olevia ratkaisuja kehitystyön viestintää tulisi lisätä ja yhdenmukaistaa (esim. yhteisen viestintämateriaalin avulla työssä toivotaan työryhmän hyödyntämistä paremmin kohteen suunnittelussa ja työryhmätyön aikataulujen kiinnittämistä riskien hallinta tulee tuoda osaksi ohjausryhmätyöskentelyä tavoitteen konkretisoimiseksi työssä pitäisi määrittää tietty minimimäärä kriittisiä palveluita jotka tullaan väylään liittämään viitearkkitehtuurin suunnittelusta suunnitelman mukaan puuttuu toimintaarkkitehtuurin suunnittelu väylän kehittämisen tavoitteeksi tulee nostaa tietojen käsittelyn läpinäkyvyyden lisääminen erityisesti kansalaisten ja asiakkaiden näkökulmasta kehitystyön aikana tulisi tietojen käsittelyyn liittyvän sääntelyn sekä tulkintojen osalta käydä yhteistä keskustelua tietosuojavaltuutetun kanssa Päätös Hankesuunnitelma hyväksyttiin seuraavin muutoksin: - työhön lisätään viestinnän suunnittelu ja viestinnän toteutukseen liittyvät tehtävät ja tuotokset - viestintäsuunnitelma ja yhteinen viestintämateriaali toimitetaan ohjausryhmälle kommenteille ja hyväksyttäväksi ennen sen käyttöä - tietosuojakysymysten ja lainsäädännön tarkastelu otetaan osaksi kehittämistyötä - työn tavoitteita tarkennetaan johtoryhmän evästysten mukaisesti 5. Täsmennetyt tavoitteet Hankepäällikkö esitteli kehittämistyön täsmennetyt tavotteet Työn tavoitteista käydyn keskustelun pääkohdat Tavoitteiden määrittelyssä näkökulma pitää yleistää julkisen hallinnon lisäksi myös kansalaisiin sekä yrityksiin ja yhteisöihin Tavoitteissa innovaatiohalukkuuden lisääminen tulisi muuttaa edellytyksiä ja mahdollisuuksia luovaan muotoon Tavoitteiden asettamisen näkökulmaa tulisi laajentaa myös toiminnallisia innovaatioita mahdollistavaan muotoon Palveluväylä luo mahdollisuuden / edellytyksen parantaa tietojen ja tietovarantojen hyödyntämistä. Tavoitetta ei tule kiinnittää kuitenkaan kaikkiin tietolähteisiin vaan keskeisiin palvelutoiminnassa hyödynnettäviin tietoihin Palveluväylän käyttöä tukevan lainsäädännön valmistelu tulisi aloittaa kehitystyön aikana Palveluväylään liittymisen lisäksi tavoitteissa tulisi miettiä myös raportointia ja tiedonvaihtoa yrityksistä julkiseen hallintoon, eikä vain päinvastoin

3 (3) Palveluväyläkonseptin suunnittelun yhteydessä tulisi määrittää sen ohjausmallit ja rakenteet sekä tavoitteet ja vastuut millä suunniteltua kokonaisuutta edelleen kehitetään Palveluväylän ei tulisi olla vain viestinvälitysratkaisu vaan kokonaisuuteen tulisi liittää myös rakenteen avulla hyödynnettävät palvelut mukaan Kehitystyön ja palveluväylään liitettävien palveluiden osalta suunnittelutyössä tulisi miettiä tapoja jolla tarvittavien muutosten toteutusaika saadaan lyhyemmäksi Suunnittelussa tulisi pyrkiä tarkentamaan lopputulemaa, eli miten palveluväylää eri toimijat ja osapuolet käyttävät Päätös: Tavoitteet hyväksyttiin seuraavin muutoksin: - johtoryhmän evästykset (yllä) otetaan huomioon tavoitteiden määrittelyn seuraavassa versiossa - tarkennetaan kehittämiskohteen rajausta (mitä palveluväylä on ja mitä se ei ole) 6. Palveluväylän ratkaisuskenaariot Hankepäällikkö esitteli ratkaisuskenaariot Skenaarioista käydyn keskustelun pääkohdat skenaarioiden arvioinnin perusteluja tulisi vielä tarkentaa (miksi tietty ratkaisumalli on arvioitu juuri esityksessä kuvatulla tavalla), esim. tietoturvalausuntojen osalta kehittämistyön ohjaamiseksi tulisi linjata ja määrittää minkä tietoturvatason tietoa palveluväylän kautta tulisi pystyä välittämään (linjaus vaikuttaa toteutusvaihtoehtoihin) suunnittelun lähtökohdaksi pitäisi ottaa että palveluväylään voidaan liittyä sekä luotetuista että avoimista verkoista esitetyn vaiheistuksen valinnan perusteluita tulisi vielä tarkentaa, mm. avoimen tiedon osalta esitettyjä ratkaisuvaihtoehtoja ei ole vielä riittävästi käsitelty hankkeen työryhmässä jotta niiden pohjalta voisi johtoryhmätasolla linjata mitään Päätös: - skenaariot palautetaan työryhmän käsiteltäväksi tässä ohjausryhmän kokouksessa määritettyjen tavoitteiden kanssa. Työryhmä tekee perustellun esityksen johtoryhmän päätettäväksi 7. Muut asiat Ei muita asioita 8. Seuraava kokous - keskiviikko 8.5. klo 8.00 10.00 9. Kokouksen päättäminen - puheenjohtaja päätti kokouksen klo 10.12.

PÖYTÄKIRJA VM008:00/2013 JulkICT-toiminto 11.3.2013 Julkinen KANSALLISEN PALVELUVÄYLÄN ARKKITEHTUURIN SUUNNITTELUN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika Perjantai 8.3.2013, klo 14.00 16.00 Paikka Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki, sali 313 Osallistujat: Poissa Timo Valli, valtiovarainministeriö / JulkICT-toiminto (puheenjohtaja) Matti Franck, Espoon kaupunki Marja Hamilo, Teknologiateollisuus ry Outi Keski-Äijö, Tekes Antti Kivelä, Sitra (puhelimitse) Kaija Martiskainen, sisäasiainministeriö Samuel Rinnetmäki, Eläketurvakeskus (EK:n nimeämä edustaja) Kari Miskala, Helsingin kaupunki Petteri Ohvo, työ- ja elinkeinoministeriö Taru Rastas, liikenne- ja viestintäministeriö Rasmus Roiha, Ohjelmistoyrittäjät ry Kari Wirman, FiCom ry Karri Vainio, Suomen Kuntaliitto Jari Porrasmaa, sosiaali- ja terveysministeriö Mikael Kiviniemi, valtiovarainministeriö / JulkICT -toiminto Jukka Uusitalo, valtiovarainministeriö / JulkICT-toiminto Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö / JulkICT-toiminto (sihteeri) Olavi Köngäs, Netum Oy Katri Raatikainen, Eläketurvakeskus (sijainen paikalla) Reijo Svento, FiCom ry (sijainen paikalla) ASIALISTA 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen id Valtiovarainministeriö Puh. 09 160 01 tai 09 578 11 (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi 09 160 33123 PL 28, 00023 Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi www.vm.fi Y-tunnus 0245439-9

2 (3) 2 Hankkeen esittely Hankepäällikkö esitteli hankkeen taustan ja tavoitteet sekä palveluväylän yleiskuvan (tiedonvälityskonsepti) Keskustelu hankkeen kokonaisuudesta ja tavoitteista siirrettiin käytäväksi asialistan kohdan kolme hankkeen tavoitteet jälkeen. 3 Hankkeen tavoitteet 3.1 Alustus Hankepäällikkö esitteli hankkeen tavoitteet 3.2 Keskustelu: Mitä konkreettista ongelmaa hankkeessa ollaan ratkaisemassa? 3.3 Keskustelu: Tavoitteiden tarkentaminen ja täydentäminen Keskustelu: Hankkeen omistaa valtiovarainministeriö ja hankkeen päävastuulliseksi konsultiksi on kilpailutettu Codento Oy Toivottiin, että vastuiden tarkentamisen lisäksi hankkeesta kuvattaisiin paremmin toteutukseen liittyvät riippuvuudet ja toteutuksen vaatiman yhteistyön kannalta keskeiset sidosryhmät Toivottiin tarkennusta ja rajausta hankkeen kohteen osalta. Mitä palveluja hankkeen kohteessa on tarkoitus kehittää ja mitä saadaan käyttöön kun hanke on toteutettu? Ketkä ovat palveluväylän käyttäjiä ja mitä hyötyä siitä on käyttäjille? Mitkä ovat väylän yhteisiä yhteisesti hallinnoitavia palveluja? Minkä palveluiden väliseen tiedonvaihtoon väylän avulla haetaan ratkaisua Kehitettävien palvelujen lisäksi keskusteltiin periaatteista ja reunaehdoista joita väylän käytölle tulisi asettaa luottamuksen ja hallinnan varmistamiseksi Hankkeen tavoitteita pidettiin hyvinä ja kannatettavina ja keskusteltiin suunnittelutyön aikana toteutettavista arkkitehtuurin kuvausnäkökulmista nyky- ja tavoitetilan kuvausten osalta sekä kokonaisarkkitehtuurin lisäksi muista suunnittelussa hyödynnettävistä menetelmistä (esim. käyttötapausten kautta) Keskusteltiin palveluväylän toteuttamisesta tukeutumisesta olemassa oleviin, mm. terveydenhuollossa kansallisesti toteutettuihin ratkaisuihin. Keskusteltiin palveluväylän toiminnan vaatimista tukipalveluista (yleispalvelut), joiksi alustavasti tunnistettiin mm.: keskitetty asiakastietokanta, suostumusten ja valtuutusten hallinta, lokipalvelut, omien tietojen katselu, palveluhakemisto, yhteinen Y-rekisteri (Y-tunnukselliset) Keskusteltiin myös mahdollisuudesta kokeilla ja toteuttaa jo palveluväylän suunnittelutyön kuluessa väylään liitettäviä palveluita käytännön kokemusten saamiseksi Kehityskohteen osalta toivottiin kuvattavaksi myös mahdolliset säädösesteet ja mietittäväksi niiden ratkaisutavat, jotta nykyinen lainsäädäntö ei tarpeettomasti estäisi kohteen toteutusta, mm. henkilötietojen käsittelyn osalta Rakenteen tulisi mahdollistaa julkisen hallinnon palveluiden lisäksi myös yksityissektorin palveluiden kehittämisen Hallinnon palveluiden välistä tiedonvaihtoa tulisi tarkastella omana kokonaisuutena Palveluväylän suunnittelussa tulee lähteä riittävästä tietoturvallisuudesta joka mahdollistaa väylän hyödyntämisen eri tietoturvavaatimuksia omaavien palveluiden osalta Palveluväylän kehittämisen tulisi haastaa eri hallinnonalat samansuuntaiseen kehittämistyöhön palveluiden hyödyntämisen osalta Kehitteillä olevat uudet palvelut tulisi integrointi palveluväyläkokonaisuuteen, esim. SADe ohjelmassa syntyvät palvelut

3 (3) Ratkaisun käyttöönoton ja käytön varmistaminen tavoiteltujen hyötyjen aikaansaamiseksi. Kehitystyössä painopiste niissä palveluissa joissa ei ole mm. lainsäädännöllistä estettä 4 Seuraavat kokoukset Ratkaistavat ongelmat ja haasteet Sosiaali- ja terveyspuoli olisi tarvittu ennen kansallisten terveydenhuollon palveluiden toteutusta ja väylä voisi ratkaista toimialan tiedonsiirtoon liittyviä haasteita (esim. esimerkiksi terveydenhuollon tiedonsiirtotarpeiden toteutus palveluväylän avulla nykyisten ratkaisujen sijaan) Palveluväylän avulla voisi olla mahdollista yhdenmukaistaa yhteisten tietolähteiden hallintaa ja tietojen käytön hallinnollisia prosesseja sekä edistää entisestään tietojen käyttöä (nykyisin tietovarannot ja niiden hallinta on sekaisin eri hallinnonaloilla) Tietovarantojen käyttömahdollisuuden avulla on mahdollista ratkaista yhteiskunnallisia haasteita uudella tavalla / tavalla joka aikaisemmin on ollut hankalaa. Tiedon hyödynnettävyyden avulla voidaan tukea innovointia Tietojen ja palveluiden yhdistäminen mahdollistaisi uusien yhdistelmien toteuttamisen nykyistä helpommin (infrastruktuurin rakentaminen palveluiden kehittämiselle ja innovoinnille) Organisaatioiden välisen (erityisesti kuntien välinen) tiedonvaihdon mahdollistaminen ja kehityksen painottaminen tärkeimpiin kohteisiin, mm. terveydenhuoltoon, joka mahdollistaisi myös markkinoiden avautumisen useammille toimittajille Alaikäisten tietojen käsittelyn haasteisiin ratkaisuja väylän yleispalveluiden avulla Ratkaistavat ongelmat ja haasteet tulisi kartoittaa toimialoilta ja toimialojen palveluista Toimialoilta haasteiden ja ongelmien pohdinta helpottuisi jos olisi jonkin asteinen kuva siitä, mitä palveluja väylä tarjoaa Päätökset: Tavoitteiden määrittely ja tavoite-ehdotusten tarkentaminen työryhmän tehtäväksi (työryhmän valmistelemat ehdotukset käsitellään tarvittaessa sähköpostilla ohjausryhmäkokousten välillä) Kukin saa ehdottaa omia hyviä käyttötapausehdotuksia palveluväylän tavoitteiden konkretisoimiseksi Seuraavassa kokouksessa käsitellään tarkemmin hankkeen toteutussuunnitelma sekä toteutusvaiheet Hankkeen yhteistä työtilaa hyödynnetään ohjausryhmätyöskentelyssä 2. kokous: 9.4. klo 8.00 10.00 3. kokous: 8.5. klo 8.00 10.00 4. kokous: 11.6. klo 8.00 10.00 5 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16.00 Jakelu Ohjausryhmän jäsenet ja varajäsenet Liitteet: Kansallisen palveluväylän arkkitehtuurin suunnittelu / Hankkeen ohjausryhmän kokous 8.3.2013 (esitys)

JulkiICT toiminto 5.2.2013 Kansallisen palveluväylän arkkitehtuurin suunnittelu -hanke Hankesuunnitelma Versio 1.0 5.2.2013

Valtiovarainministeriö 2 (18) Palveluväylän arkkitehtuuri Hankesuunnitelma 5.2.2013 Sisällys Sisällys... 2 Dokumentin versiohistoria... 3 1. Johdanto... 4 1.1. Hankesuunnitelman tarkoitus... 4 2. Hankkeen sisältö... 4 2.1. Hankkeen kuvaus ja kohde... 4 2.2. Hankkeen tavoitteet... 5 2.3. Hankkeen tehtävät... 6 2.4. Lopputulokset... 7 2.5. Hankkeen omistaja... 7 2.6. Sidosryhmät... 7 2.7. Riippuvuudet ja sidokset... 8 3. Toteutus... 9 3.1. Läpiviennin yleiset periaatteet... 9 3.2. Aikataulu ja vaiheistus... 9 3.3. Vaiheet...10 4. Hankkeen organisointi... 13 4.1. Hankkeeseen osallistuvat toimijat...13 4.2. Hankkeen hallinnollinen organisointi...14 4.3. Roolit, vastuut ja velvollisuudet...14 5. Resurssit... 16 6. Riskit... 16

Valtiovarainministeriö 3 (18) Palveluväylän arkkitehtuuri Hankesuunnitelma 5.2.2013 Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Laatija Muutoksen kuvaus V0.1 7.11.2012 TO Ensimmäinen versio V0.2 8.11.2012 TO JU, MR, SK kommenteilla täydennetty versio V0.3 9.11.2012 TO JU lisäyksillä täydennetty versio V0.35 9.11.2012 TO Tarkennettu tavoitteita ja terminologiaa V0.4 10.12.2012 JU Konsultointituen hankinnan tarjouspyynnön liitteeksi muokattu versio V1.0 5.2.2013 JU Hankkeen käynnistämiseksi muokattu versio.

Valtiovarainministeriö 4 (18) Palveluväylän arkkitehtuuri Hankesuunnitelma 5.2.2013 1. Johdanto Tämä dokumentti kuvaa kansallisen palveluväylän 1 arkkitehtuurin suunnittelu hankkeen toteutuksen hankkeen käynnistämistä varten. Suunnittelun kohteena olevan palveluväylän tavoitteena on mahdollistaa entistä paremmin asiakaspalveluiden ja palveluprosessien kehittäminen palveluissa tarvittavan tiedonvaihdon mahdollistavan ratkaisukokonaisuuden avulla. Nykyinen hajautettuihin asiakastietoihin, operatiivisiin järjestelmiin ja tietovarantoihin sekä erillisiin, sinänsä toimiviin integraatioratkaisuihin perustuva palvelujärjestelmä on rakennettu organisaatiokohtaisiin siiloihin, joka on johtanut rakenteeseen, jossa uusien organisaatiorajojen ylittävien palveluprosessien kehittäminen on vaikeaa. Hankkeen lähtökohtana on palveluväylän arkkitehtuurin suunnittelun avulla tuottaa riittävä informaatio tavoitteita tukevan toteutusvaihtoehdon tunnistamiseksi ja tavoitteen mukaisen kehitystyön käynnistämiseksi. Arkkitehtuurityössä suunniteltavan ratkaisu tulee olla levitettävissä ja käyttöönotettavissa käyttäjän näkökulmasta mahdollisimman pienillä muutoksilla ja kustannuksilla. Kohteena oleva arkkitehtuurin suunnittelutyö ja sen tuotokset muodostavat osan julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin sisällöstä. 1.1. Hankesuunnitelman tarkoitus Tämän hankesuunnitelman tarkoitus on: esitellä palveluväylän arkkitehtuurin suunnittelu -hankkeen sisältö ja tarkoitus kuvata hankkeen päävaiheet ja keskeisimmät tehtävät sekä aikataulu kuvata alustavasti hankkeen lopputuotokset ja tulokset kuvata hankkeen keskeinen organisointi ja resurssit sekä hankkeen toteutukseen liittyvät riskit Kansallisen palveluväylän suunnittelun toteuttaminen kuvataan tarkemmin suunnittelutyön toteuttavan toimittajan projektisuunnitelmassa. 2. Hankkeen sisältö 2.1. Hankkeen kuvaus ja kohde Kansallisen palveluväylän arkkitehtuurin suunnittelu -hankkeessa määritellään kansallisen palvelutoiminnan tavoitteita ja palvelutoiminnassa tarvittavaa tiedonsiirtoa tukevan, yhdenmukaisiin ratkaisuihin perustuvan tiedonvälitysko- 1 Tässä yhteydessä palveluväylällä ei tarkoiteta tuotetta vaan laajempaa palveluista ja eri rakenteista muodostuvaa kokonaisuutta jonka kautta kansalliset palvelut ovat hyödynnettävissä.

Valtiovarainministeriö 5 (18) Palveluväylän arkkitehtuuri Hankesuunnitelma 5.2.2013 konaisuuden arkkitehtuuri. Hankkeessa analysoidaan myös tulevan kehitystyön suunnittelua varten olemassa olevien ratkaisuiden hyödynnettävyys toteutuksessa. Arkkitehtuurin suunnittelun avulla on tarkoitus tuottaa riittävä informaatio palveluväylän kehittämisen käynnistämispäätöksen aikaan saamiseksi sekä ratkaisun toteutuksen tarkempaa suunnittelua varten. 2.2. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on suunnitella ja kuvata kokonaisarkkitehtuurimenetelmän mukaisesti: Palveluväyläratkaisu: joka muodostaa tiedonvälityskokonaisuuden, jossa eri toimintaympäristöjen palveluiden tarvitsema tieto on saatavilla avoimien rajapintojen yli kaikille tietoa tarvitseville palveluille ja kukin väylään liitetty palvelu hallitsee omia tietojaan sekä vastaa siitä, että muiden tarvitsemat tiedot ovat saatavissa välitysalustan kautta joka hyödyntää mahdollisimman hyvin olemassa oleviin tiedonvälitysratkaisuihin jota käyttävät julkinen hallinto, yritykset sekä kolmas sektori toiminnassaan joka hyödyntää olemassa olevien palveluiden (kansalliset ja muut yhteisesti käytettävät) standardoituja rajapintoja joka mahdollistaa tarvittaessa yhteistyön ja tiedonvaihdon EU:n sisällä niiden valtioiden välillä, jotka käyttävät ja ovat sitoutuneet vastaavaan tiedonvälitysratkaisuun joka vastaa tiedonvaihdon osalta julkisen hallinnon toiminnalle asetettuja tietoturvavaatimuksia Hankkeen tavoitteiden suhde strategisiin tavoitteisiin: Palveluväylän arkkitehtuurin suunnittelu hankkeen avulla tuetaan: Hallitusohjelman tavoitteita: julkisen hallinnon palvelutoiminnan tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisesta luomalla edellytykset toiminnassa tarvittavalle tiedonvälitykselle palveluprosessissa ja palveluprosessien välillä julkishallinnon tietojen yhteiskäytön lisäämisestä saattamalla julkisen hallinnon tietoaineistot jatkokäytettäväksi yhtenäiseen kokonaisarkkitehtuurin perustuvien yhteisten tietoalustojen hyödyntämisestä Ehdotuksen julkisen hallinnon ICT strategiaksi tavoitteita: tiedonvaihtoa kehittämällä nopeuttaa julkisen hallinnon palveluiden kehittämistä

Valtiovarainministeriö 6 (18) Palveluväylän arkkitehtuuri Hankesuunnitelma 5.2.2013 julkisen hallinnon tietojen hyödyntämiseksi tehokkaasti palveluissa ja asioinnissa julkisen hallinnon yhteensopivan, kustannustehokkaan ja joustavan ICT infrastruktuurin keskittämiseksi Suomen ICT-klusteri 2015 -työryhmä tavoitteita: palveluväylän kehittämisellä kannustetaan yrityksiä innovaatiotoimintaan sekä edistetään toimintaympäristön muodostumista ja parannetaan yritysten innovaatiohalukkuutta tiedonvaihtoa kehittämällä mahdollistetaan, että julkinen hallinto voi tarjota kansalaisille aiempaa hyödyllisempiä palveluja sekä parantaa toimintansa tuottavuutta innovaatioiden avulla Tavoitteita täsmennetään hankkeen ohjausryhmän asettamilla tavoitteilla hankkeen käynnistämisen yhteydessä. 2.3. Hankkeen tehtävät Hankkeen tehtävänä on suunnitella edellä kuvattujen tavoitteiden mukainen Palveluväylän viitearkkitehtuuri ja sitä tarkentavat ratkaisun kuvaukset. Hankkeessa toteutettavassa arkkitehtuurisuunnittelussa: Kuvataan välitysalustaan perustuva palveluväylän viitearkkitehtuuri (toiminnallisen kokonaisuuden looginen kuvaus) kokonaisarkkitehtuurimenetelmän avulla. Loogisen viitearkkitehtuurin lisäksi hankkeessa otetaan kantaa myös viitearkkitehtuurissa tunnistettujen kehittämiskohteiden toteutusratkaisuihin siinä määrin kuin se on tarkoituksenmukaista. Hyödynnetään suunnittelussa olemassa olevien palveluiden kokonaisuus mahdollisimman hyvin ja tunnistetaan niihin mahdollisesti tarvittavat muutokset. Laaditaan suunnitelma tavoitetilan arkkitehtuurin mukaisen kansallisen palveluväylän toteuttamiseksi sekä arvioidaan muutoksen vaikutukset. Suunnitelmassa otetaan (mikäli tarkoituksenmukaista) kantaa myös toimijoihin, rooleihin sekä tarvittaviin hallinta- ja rahoitusmalleihin. Suunnitelman pohjalta hankkeen jälkeen käynnistetään kansallisen palveluväylän toteuttamiseksi vaadittavat yksittäiset kehittämistyöt. Kuvataan ja analysoidaan tiedonvaihdon nykytilan ratkaisut siinä laajuudessa, kuin se nykyisten ratkaisuiden hyödyntämisen ja kehitystyön jatkosuunnittelun sekä ratkaisun toteutuksen vaikutusten ja kustannusten ja hyötyjen arvioinnin kannalta on tarpeellista. Hankkeessa suunniteltava palveluväylän arkkitehtuuri ei rajoitu vain tiedonsiirtoväylän suunnitteluun, vaan tarkoitus on suunnitella kokonaisuus, jolla ratkaistaan organisaatioiden välinen tietojen vaihto helpottaen siten palveluprosessien ja asiakaspalveluiden kehittämistä. Suunniteltava kokonaisuus sisältää mm. palveluväylän käsitemallin ja tietomallin, loogiset tietovarannot,

Valtiovarainministeriö 7 (18) Palveluväylän arkkitehtuuri Hankesuunnitelma 5.2.2013 ratkaisussa tarvittavat tietojärjestelmä- ja teknologiapalvelut sekä palveluväylän liittymät ja rajapinnat. Suunniteltavalle kokonaisuudelle haetaan toiminnalliset tavoitteet tarkastelemalla aluksi sitä, minkä tyyppisiä palveluprosesseja ja asiakkaille tarjottavia palveluita väylä palvelisi. Väylää hyödyntäviin organisaatioiden yksittäisiin palveluprosesseihin ja asiakaspalveluihin ja niistä muodostuvaan kansalliseen kokonaisuuteen ei tässä hankkeessa kuitenkaan oteta kantaa. 2.4. Lopputulokset Hankkeen tuloksia ovat: Nykyisten tiedonvaihtoratkaisuiden kartoitus ja analyysi Kansallisen palveluväylän tavoitetilan viitearkkitehtuurin kuvaus Suunnitelma kansallisen palveluväylän tavoitetilan toteuttamiseksi Arvio valittuun arkkitehtuuriin perustuvan ratkaisun toteutuksen vaikutuksista sekä kustannuksista ja hyödyistä 2.5. Hankkeen omistaja Hankkeen omistajana toimii valtiovarainministeriön JulkICT -toiminto, joka vastaa sen läpiviennistä. 2.6. Sidosryhmät Tähän hankkeen toteutukseen liittyvät seuraavat sidosryhmät: Sidosryhmä Sidosryhmän rooli Sidosryhmän tavoite / odotukset valtionhallinnon integraattorit (kuten Haltik) VK/VIP kunnat, kuntayhtymät, joilla on omia integraatioratkaisujaan Kuntien ICT-palveluja tuottavat yritykset (mm. Kuntien Tiera Oy) valtionhallinnon organisaatiot Nykyisten tiedonvälityspalveluiden tuottaja Nykyisen valtionhallinnon yhteisen integraatiopalvelun (VIA) tarjoaja Nykyisten tiedonvälityspalveluiden tuottaja Kuntien tiedonvälityspalveluiden tuottaja Nykyisten tiedonvälityspalveluiden käyttäjä Kytkeytyä/hyödyntää tavoitetilan ratkaisua Tarkennetaan työn käynnistämisen yhteydessä. Tarkennetaan työn käynnistämisen yhteydessä. Tarkennetaan työn käynnistämisen yhteydessä. Tarkennetaan työn käynnistämisen yhteydessä.

Valtiovarainministeriö 8 (18) Palveluväylän arkkitehtuuri Hankesuunnitelma 5.2.2013 Eläketurvakeskus, eläkeyhtiöt KELA yritykset EU-jäsenvaltiot Kansainvälinen yhteistyö (erityisesti Viro) EU-komissio ja erityisesti sen ISA-ohjelma Tietopalvelujen merkittävä käyttäjä ja tarjoaja Tietopalvelujen merkittävä käyttäjä ja tarjoaja Tietopalvelujen käyttäjä ja tarjoajakin Osapuolia valtioiden rajat ylittävässä tiedonvaihdossa xroad-palvelun kehittäjä Suunnittelee komission ja jäsenvaltioiden välisen tiedonvaihdon ratkaisuja Tarkennetaan työn käynnistämisen yhteydessä. Tarkennetaan työn käynnistämisen yhteydessä. Tarkennetaan työn käynnistämisen yhteydessä. Tiedonvälitys ja yhteentoimivuus EU-jäsenvaltioiden välillä. Tarkennetaan työn käynnistämisen yhteydessä. Tiedonvälitys ja yhteentoimivuus EU-jäsenvaltioiden sekä komission välillä., yhteisten tai yhteentoimivien ratkaisujen aikaansaaminen 2.7. Riippuvuudet ja sidokset Tähän hankkeeseen liittyvät seuraavat sidokset: Sidos Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Sähköisen asiakaspalvelun viitearkkitehtuuri VIA-palvelu Perustietovarantojen viitearkkitehtuurin suunnitteluhanke (PerustA) TORI-hanke TUVE Avoimen datan ohjelma hankkeineen Miten huomioidaan Hankkeessa luodaan julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin sisältöä. Hanke noudattaa yhteisessä kokonaisarkkitehtuurissa määriteltyjä periaatteita ja linjauksia. Kuvaa tavoitetilan tiedonvälityksen tarpeista asiakaspalvelun näkökulmasta. Olemassa oleva yhteinen integraatioratkaisu, jota hyödynnetään palvelun toteutuksessa Hankkeiden tekemiset on koordinoitava keskenään. Viitearkkitehtuuri tulee sisältämään myös palveluväylän Hankkeiden tekemiset on koordinoitava keskenään. Hankkeiden tekemiset on koordinoitava keskenään. Koordinoitava.

Valtiovarainministeriö 9 (18) Palveluväylän arkkitehtuuri Hankesuunnitelma 5.2.2013 3. Toteutus 3.1. Läpiviennin yleiset periaatteet Hankkeen läpiviennistä vastaa hankkeelle nimettävä hankepäällikkö ja hanketta ohjaa sille nimettävä ohjausryhmä. Hankkeen aikana sen ohjausryhmä ja hankepäällikkö kokoontuvat säännöllisesti valvomaan hankkeen kulkua ja tekemään sitä koskevia päätöksiä. Varsinaisen työn hankkeessa suorittaa siihen hankittava konsultointiresurssi, jonka työtä tukemaan valtiovarainministeriö asettaa hankkeeseen asiantuntijatyöryhmän. 3.2. Aikataulu ja vaiheistus Hankkeen toteutus on jaettu seuraaviin vaiheisiin: 1. Hankkeen käynnistys 2. Nykytilan kartoitus ja analysointi 3. Arkkitehtuuriperiaatteiden määrittely 4. Tavoitetilan arkkitehtuurin suunnittelu 5. Muutosten suunnittelu ja vaikutusten arviointi 6. Hankkeen päättäminen Hanke viedään läpi aikavälillä 1.1.2013 20.6.2013 Valtiovarainministeriö asettaa hankkeen ja hankkeen toteutusta seurataan julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin ohjausryhmässä. Hankkeen vaiheistus ja läpivienti on seuraava:

Valtiovarainministeriö 10 (18) Palveluväylän arkkitehtuuri Hankesuunnitelma 5.2.2013 1. Hankkeen käynnistys: 1.1. 15.2.2013 2. Nykytilan kartoitus ja analysointi: 28.1. 8.3.2013 3. Arkkitehtuuriperiaatteiden määrittely: 4.2. 8.3.2013 4. Tavoitetilan arkkitehtuurin suunnittelu: 4.3. 7.6.2013 5. Muutosten suunnittelu ja vaikutusten arviointi: 22.4. 7.6.2013 6. Hankkeen päättäminen: 30.5. 20.6.2013 Yllä kuvattu aikataulu on karkea ja sitä tarkennetaan hankkeen käynnistämisen yhteydessä toimittajan projektisuunnitelmassa. Tarkennettu aikataulu hyväksytään hankkeen ohjausryhmässä. 3.3. Vaiheet Alla on kuvattu hankkeeseen sisältyvien tehtäväkokonaisuuksien päävaiheet ja niiden keskeiset tehtävät. Esitettävät työvaiheet noudattelevat pääsääntöisesti aikataulugraafissa esitettyä vaiheistusta ja kuvaavat näiden työvaiheiden sisällön. Arkkitehtuurin suunnittelu perustuu julkisen hallinnon suositukseen arkkitehtuurin suunnittelusta (JHS 179), joka luo yleisen viitekehyksen hankkeen arkkitehtuurikuvauksille.

Valtiovarainministeriö 11 (18) Palveluväylän arkkitehtuuri Hankesuunnitelma 5.2.2013 Periaatteellinen Taso MILLÄ EHDOILLA Arkkitehtuuriperiaatteet Rajaukset ja reunaehdot Strategiat Standardisalkku Kehittämisvaatimukset ja tavoitteet Sidosarkkitehtuurit 1 2 Käsitteellinen Taso - MITÄ 3 Looginen Taso - MITEN 4 Fyysinen Taso - MILLÄ Sidosryhmät Sidosryhmien vaatimukset ja tavoitteet Palvelut Tietoarkkitehtuuri Käsitemalli Sidosryhmät - tiedot Prosessilista/kartta Tietomallit Prosessikuvaukset Tietovirrat Prosessit-tiedot Päätietoryhmät Loogiset tietovarannot Fyysiset tietovarannot Koodistot, sanastot Tietojärjestelmäpalvelut Looginen tietojärjestelmäpalveluiden jäsennys Järjestelmät-tietovarannot Järjestelmät-prosessit Järjestelmäsalkku Integraatiokartta Liittymät ja rajapinnat Hankkeen riskienhallintasuunnitelma osana toimittajan projektisuunnitelmaa Toimintaarkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Teknologiaarkkitehtuuri Teknologiapalvelut Teknologiakomponentit Verkkokaavio Sijoituskaavio Teknologiasalkku Toteutuksessa käytettävän arkkitehtuurimenetelmän mukaisesti tavoitetilan arkkitehtuurin suunnittelu vaiheistetaan: 1) arkkitehtuurin periaatteellisen tason määrittelyyn, 2) käsitteellisen tason arkkitehtuurin suunnitteluun, 3) loogisen tason arkkitehtuurin suunnitteluun sekä 4) fyysisen tason arkkitehtuurin suunnitteluun. Kunkin tason osalta kuvataan työn tavoitteiden kannalta oleellinen informaatio (kuvassa alustava luonnos kuvauskohteista). Nykytilan kuvauksen sisältö määritetään tarkemmin kyseisen vaiheen käynnistämisen yhteydessä. 3.3.1. Hankkeen käynnistäminen Hankkeen käynnistysvaiheessa organisoidaan hankkeen ohjaus sekä hankitaan hankkeen toteutuksessa tarvittavat resurssit. Käynnistysvaiheessa tarkennetaan hankkeen tavoitteet ja määritellään kriteerit sen onnistumisen arvioinnille. Vaiheeseen osallistuvat resurssit: Hankepäällikkö Hankkeen toteutuksen konsultointiresurssit Työryhmä Hankkeen ohjausryhmä Vaiheessa syntyvät tuotokset: Hankesuunnitelma Toimittajan projektisuunnitelma 3.3.2. Nykytilan kartoitus ja analysointi Hankkeessa kartoitetaan hankkeen tavoitteen mukaisesti kehitettävän ratkaisun toteutuksessa hyödynnettävät olemassa olevat (kansalliset ja kansainväliset 2 ) ja 2 Tarkastelussa analysoidaan mm.viron xroad ratkaisumallin soveltuvuus Suomen toimintaympäristössä

Valtiovarainministeriö 12 (18) Palveluväylän arkkitehtuuri Hankesuunnitelma 5.2.2013 suunnitellut tiedonvälitysratkaisut sekä analysoidaan niiden liitettävyys kokonaisuuteen sekä ratkaisujen muutostarpeet. Vaiheeseen osallistuvat resurssit: Hankepäällikkö Työryhmä Hankkeen toteutuksen konsultointiresurssit Vaiheessa syntyvät tuotokset: Nykytilan kartoitus Analyysi olemassa olevien ratkaisuiden hyödyntämisestä toteutuksen osana sekä niiden mahdollisesta muutostarpeesta 3.3.3. Arkkitehtuuriperiaatteiden määrittely Arkkitehtuurin suunnittelun perustaksi määritetään suunnittelua ohjaavat yhteiset arkkitehtuuriperiaatteet sekä kuvataan suunnittelu ohjaavat ja rajaavat periaatetason arkkitehtuurikuvaukset. Vaiheeseen osallistuvat resurssit: Hankepäällikkö Työryhmä Hankkeen toteutuksen konsultointiresurssit Vaiheessa syntyvät tuotokset: Palveluväylän suunnittelua ohjaavat arkkitehtuuriperiaatteet Kehitystä ohjaavat strategiat sekä muut kehittämisvaatimukset ja tavoitteet Suunnittelun lähtökohdat ja rajaukset Palveluväylän ja sen arkkitehtuurin suunnittelussa huomioitavat sidokset 3.3.4. Tavoitetilan arkkitehtuurin suunnittelu Palveluväylän tavoitetilan viitearkkitehtuuri sekä mahdolliset sitä tarkentavat, toteutusratkaisuihin kantaa ottavat kehittämiskohteiden kohdearkkitehtuurit suunnitellaan kokonaisarkkitehtuurimenetelmän mukaisesti ja kuvataan hankkeessa valitut käsitteellisen-, loogisen- ja fyysisen tason kuvaukset sekä niiden väliset yhteydet. Vaiheeseen osallistuvat resurssit: Hankepäällikkö Työryhmä Hankkeen toteutuksen konsultointiresurssit Vaiheessa syntyvät tuotokset: Käsitteellisen tason arkkitehtuurikuvaukset

Valtiovarainministeriö 13 (18) Palveluväylän arkkitehtuuri Hankesuunnitelma 5.2.2013 Loogisen tason arkkitehtuurikuvaukset Fyysisen tason arkkitehtuurikuvaukset 3.3.5. Muutosten suunnittelu ja vaikutusten arviointi Vaiheessa laaditaan muutossuunnitelma tavoitetilan arkkitehtuurin mukaisen kansallisen palveluväylän ratkaisun toteuttamiseksi sekä arvioidaan ratkaisun vaikutukset nykytilanteeseen verrattuna. Vaikutusten arvioinnissa arvioidaan myös muutoksen kustannuksia ja hyötyjä. Arviointi perustuu nykytilan kartoitus- ja analysointivaiheessa tuotettuun informaatioon. Vaiheeseen osallistuvat resurssit: Hankepäällikkö Työryhmä Hankkeen toteutuksen konsultointiresurssit Vaiheessa syntyvät tuotokset: 3.3.6. Hankkeen päättäminen Muutossuunnitelma tavoitetilan arkkitehtuurin mukaisen kansallisen palveluväylän ratkaisun toteuttamiseksi Suunnitellun tavoitetilan toteutuksen vaikutusten arviointi, ml. kustannusten ja hyötyjen arviointi Perusteltu arvio toteutusmahdollisuuksista ja - aikataulusta Hankkeen päättämisvaiheessa hyväksytään hankkeen tuotokset ja sovitaan seuraavista jatkotoimenpiteistä. Vaiheessa hankepäällikkö arvioi hankkeen onnistumisen sekä sulkee hankkeen hallinnollisesti. Vaiheeseen osallistuvat resurssit: Hankepäällikkö Työryhmä Hankkeen ohjausryhmä Hankkeen toteutuksen konsultointiresurssit Vaiheessa syntyvät tuotokset: Hankkeen loppuraportti 4. Hankkeen organisointi 4.1. Hankkeeseen osallistuvat toimijat Kansallisen palveluväylän arkkitehtuurin suunnittelu hanke on kansallinen kehittämishanke, jonka toteutukseen osallistujat on pyritty kokoamaan keskeisimmistä intressiryhmistä.

Valtiovarainministeriö 14 (18) Palveluväylän arkkitehtuuri Hankesuunnitelma 5.2.2013 Hankkeeseen osallistuvat tahot on nimetty hankkeen ja sen ohjaus- ja työryhmien asettamispäätöksessä. 4.2. Hankkeen hallinnollinen organisointi Seuraavassa kuvataan hankkeen hallinnollinen organisointi JUHTA (KA-ohjausryhmä) KA-jaosto Hankkeen ohjausryhmä Hankepäällikkö Työryhmä Hankkeen organisointi: Valtiovarainministeriön JulkICT-toiminto vastaa hankkeesta. Hankkeelle perustetaan työtä ohjaamaan ohjausryhmä. Hankkeen toteutuksesta vastaa hankkeelle nimettävä hankepäällikkö. Arkkitehtuurin määrittelyä ja suunnittelua tukemaan perustetaan työryhmä hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden asiantuntijoista. Varsinaisen suunnittelutyön tekee siihen hankittava konsultointiresurssi työryhmän ja hankepäällikön ohjauksessa. Hanke raportoi julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin arkkitehtuuriryhmänä toimivalle JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaostolle. Raportoinnista vastaa hankepäällikkö 4.3. Roolit, vastuut ja velvollisuudet Hankkeen osapuolten tehtävät ja vastuut ovat seuraavat: Hankepäällikkö (VM) hankepäällikön tehtävät valtiovarainministeriön hankkeessa ml. hankkeen tulosten julkaiseminen ja loppuraportointi valtiovarainministeriön asettaman työryhmän puheenjohtajuus toimittajan projektin ohjaus

Valtiovarainministeriö 15 (18) Palveluväylän arkkitehtuuri Hankesuunnitelma 5.2.2013 osallistuminen hankkeen ohjausryhmän kokouksiin ja työn tilanteen esittely niissä hankkeen tilanteen ja tulosten esittely eri ohjaus- ja koordinointiryhmissä Projektin toimittava konsultti (projektipäällikkö ja toimittajan projektiryhmä) projektisuunnitelman laatiminen (osana toimittajan tarjousta) projektisuunnitelman tarkentaminen projektin alussa ja ylläpito projektin kuluessa syntyvien lopputulosten ja niiden sisällön tarkentaminen projektin alussa ja tarvittaessa projektin kuluessa toimittajan projektin toteutus ja johtaminen lähtöaineiston keruu asiantuntijatyöryhmän avustuksella käytännön järjestelyjen hoitaminen työpajojen valmistelu, organisointi, vetäminen ja läpivienti (fasilitointi) työpajojen tulosten dokumentointi nykytilan kuvauksen laatiminen arkkitehtuurin sisällön luonti (arkkitehtuuriratkaisujen etsiminen, kehittäminen ja suunnittelu) arkkitehtuurikuvausten laatiminen ja dokumentointi (välitulokset sekä katselmointipalautteen pohjalta päivitetty lopullinen versio) loppuraportin laatiminen toimittajan projektin työskentelystä Hankkeen työryhmän jäsenet lähtöaineiston keruuseen osallistuminen vaatimusten asettaminen arkkitehtuurille työpajoihin osallistuminen arkkitehtuurisisällön luontiin osallistuminen arkkitehtuurin sisällön katselmointi ja hyväksyminen Hankkeen ohjausryhmän jäsenet hankkeen ohjaaminen ottamalla kantaa ja linjaamalla suunniteltavan yhteisen kansallisen palveluväylän tavoitetilaa Hankepäällikön, työryhmän jäsenten ja ohjausryhmän tehtäviä arkkitehtuurin suunnittelutyön toteuttavassa projektissa kuvataan tarkemmin toimittajan projektisuunnitelmassa.

Valtiovarainministeriö 16 (18) Palveluväylän arkkitehtuuri Hankesuunnitelma 5.2.2013 5. Resurssit 6. Riskit Hankkeen ohjausryhmän ja hankepäällikön sekä työryhmän työ tehdään virkatyönä. Valtiovarainministeriö maksaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tulevien työryhmien jäsenten sekä kuulemien asiantuntijoiden matkustuskustannukset valtion matkustussäännön mukaisesti. Hankkeen toteutuksen vaatimien asiantuntijapalveluiden hankinnasta vastaa valtiovarainministeriö. Hankkeen toteutukseen liittyvät keskeiset riskit ovat: Riskin todennäköisyys Korkea < 75 % Kohtalainen 25-75 % 4 1 2 3 Keskeiset riskit 1. Osapuolien sitoutuminen suunnitelman mukaiseen toteutukseen 2. Muun kansallisen kehittämistyön päällekkäisyys ja epäyhtenäisyys suunnitellun toteutuksen kanssa 3. Hankkeen toteutuksen resursointi Matala > 25 % 4. Kehittämiskohteen rajaus Vähäinen Kohtalainen Vakava Vaikutus projektiin (kustannus, aikataulu, laatu ) 1. Osapuolien sitoutuminen suunnitelman mukaiseen toteutukseen Toteutuksen suunniteltuja osapuolia ei saada sitoutumaan yhteiseen kehitystyöhön ja tavoitteena olevien hyötyjen näkökulmasta riittävässä laajuudessa. Yhteinen tavoitetila jää muodostumatta ja toteutus tehdään vain osittain. Todennäköisyys: 2 Vaikutus: 3 Riskin laukeamisen seuraukset: o Ei saada tavoiteltuja hyötyjä jos kehittämistyötä ei saada käynnistettyä tai hyödyt saavutetaan vain osittain, mikäli kehittämistyö joudutaan rajaamaan vain osakokonaisuuteen suunnitellusta Riskiä ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja vastuut: o kehittämisen kannalta keskeiset toimijat otetaan mukaan kehitystyöhön, VM o yhteisessä kehitystyössä muodostetaan yhteisen tavoite ja tahtotila suunnitellun muutoksen toteuttamiseksi, Kaikki hankkeeseen toteutukseen osallistuvat tahot

Valtiovarainministeriö 17 (18) Palveluväylän arkkitehtuuri Hankesuunnitelma 5.2.2013 o kehitystyöhön osallistuvien toimijoiden vastuiden selkeä määrittely työn käynnistymisen yhteydessä, Hankkeen ohjaus 2. Muun kansallisen kehittämistyön päällekkäisyys ja epäyhtenäisyys suunnitellun toteutuksen kanssa Hankkeen kanssa päällekkäin käynnistyvät kansalliset ja alueelliset / paikalliset kehittämishankkeet tekevät päällekkäistä ja tässä hankkeessa suunnitellun työn vastakkaisia toteutuksia. Todennäköisyys: 3 Vaikutus: 3 Riskin laukeamisen seuraukset: o Yhteisen ratkaisun hyödyntäminen hankaloituu kun eri toteutukset perustavat toisistaan poikkeaville määrityksille o Tehdään turhaa ja päällekkäistä kehitystyötä, joka kuluttaa kehitystyölle varattua budjettia Riskiä ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja vastuut: o Tunnistetaan hankkeeseen vaikuttavat sidoshankkeet ja otetaan keskeiset niistä mukaan hankkeen toteutukseen ja ohjaukseen, Hankkeen ohjaus o Tehdään hankkeen kehittämistyö avoimesti ja julkaistaan työn väliversiot muiden käyttöön viestinnän varmistamiseksi ja yhdenmukaisten toimintamallien edellytysten luomiseksi, Hankkeen ohjaus 3. Hankkeen toteutuksen resursointi Hankkeen toteutukseen ei pystytä kohdentamaan riittävästi osaavaa henkilöstöä. Toteutukseen osallistuvat henkilöt eivät pysty käyttämään riittävästi aikaa arkkitehtuurin toteutukseen. Todennäköisyys: 2 Vaikutus: 3 Riskin laukeamisen seuraukset: o Toteutuksen aikataulu viivästyy, kun työn ohjaukseen ja toteutuksen ei pystytä kohdentamaan riittävästi resursseja o Toteutuksen laatu heikkenee ja työstä saatavat hyödyt vähentyvät, kun työn toteutus joudutaan tekemään heikompilaatuisena Riskiä ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja vastuut: o Kohdennetaan hankkeen toteutuksen vaatimat resurssit ajoissa, VM o Varataan hankkeen toteutuksen vaatimille resursseille riittävästi aikaa priorisoimalla työtehtäviä, VM 4. Kehittämiskohteen rajaus

Valtiovarainministeriö 18 (18) Palveluväylän arkkitehtuuri Hankesuunnitelma 5.2.2013 Kehitystyötä ei pystytä rajaamaan riittävästi ja riittävän aikaisessa vaiheessa suhteessa työhön käytettävissä oleviin resursseihin. Työn tavoitteet ovat ylimitoitetut suhteessa realistisesti toteutettavaan kehityskohteeseen. Todennäköisyys: 2 Vaikutus: 2 Riskin laukeamisen seuraukset: o Työ kohdentuu tavoitteiden kannalta epärelevantteihin kohteisiin jolloin kehitystyölle varattuja niukkoja resursseja käytetään tehottomasti o Työlle asetetaan liian suuret tavoitteet joka syö kehitystyöhön osallistuvien motivaatiota ja alentaa työn toteutuksen onnistumismahdollisuuksia Riskiä ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja vastuut: o Rajataan ja sovitaan yhteisesti kehitystyön käynnistymisen yhteydessä työn tavoitteet ja tehtävät tavoitteiden saavuttamiseksi, Hankkeen ohjaus o Perustellaan kehitystyön tehtävien toteutuksen vaatimat resurssit ja tehdään realistinen arvio resurssien käyttötarpeesta koko hankkeen ajalle, Hankkeen ohjaus

KANSALLISEN PALVELUVÄYLÄN ARKKITEHTUURIN SUUNNITTELU Projektisuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 1 2 Tavoitteet, lopputulokset ja rajaukset... 2 2.1 Tavoitteet... 2 2.2 Lopputulokset... 2 2.3 Rajaukset... 3 3 Projektin organisointi... 4 3.1 Hanke... 4 3.2 Projektin ohjausryhmä (= toimeksiannon ohjausryhmä)... 4 3.3 Projektiryhmä, konsultit... 5 3.4 Varamiesjärjestelyt... 5 3.5 Vastuut ja valtuudet... 5 3.6 Sidosryhmät ja sidoshankkeet... 6 4 Projektin vaiheet ja aikataulutus... 7 5 Projektissa noudatettavat käytännöt... 14 5.1 Kokous- ja työpajakäytännöt... 14 5.2 Projektin työaineistojen hallinta ja jakelu... 14 5.3 Työnhallintakäytännöt ja raportointi... 14 5.4 Tulosten hyväksyminen... 14 5.5 Riskienhallintakäytännöt... 14 5.6 Muutosten, virheiden ja kehittämistarpeiden hallinta... 15 5.7 Laadunvarmistus... 15 5.8 Standardit, menetelmät ja työohjeet... 15 6 Muutoshistoria... 15 1 Johdanto Tämä dokumentti on projektisuunnitelma kokonaisarkkitehtuurimenetelmän mukaiselle kansallisen palveluväylän suunnittelulle ja kuvaamiselle. Nykyinen hajautettuihin asiakastietoihin, operatiivisiin järjestelmiin ja tietovarantoihin sekä erillisiin integraatioratkaisuihin perustuva palvelujärjestelmä on rakennettu organisaatiokohtaisiin siiloihin, jossa uusien organisaatiorajojen ylittävien palveluprosessien kehittäminen on vaikeaa. Projektissa määritellään kansallinen palveluväylä, joka mahdollistaa organisaatioiden välisen tiedon vaihdon ja sitä kautta helpottaa uusien palvelujen ja palveluprosessien kehittämistä. Projekti on osa kansallisen palveluväylän arkkitehtuurin suunnittelu -hanketta ja se toteutetaan ko. hankkeen työryhmän ohjauksessa.

PROJEKTISUUNNITELMA Sivu 2/15 2 Tavoitteet, lopputulokset ja rajaukset 2.1 Tavoitteet Suunnittelun kohteena olevan palveluväylän tavoitteena on tarjota ratkaisu organisaatioiden välillä tapahtuvaan tietojen vaihtoon ja siten helpottaa asiakaspalveluiden ja palveluprosessien kehittämistä. Palveluväylän arkkitehtuurin suunnittelun avulla pyritään tuottamaan riittävä informaatio soveltuvan ratkaisun tunnistamiseksi ja kehitystyön käynnistämiseksi. Projektin tavoitteena on suunnitella ja kuvata kokonaisarkkitehtuurimenetelmän mukaisesti palveluväyläratkaisun viitearkkitehtuuri, joka muodostaa tiedonvälityskokonaisuuden, jossa eri toimintaympäristöjen palveluiden tarvitsema tieto on saatavilla avoimien rajapintojen yli kaikille tietoa tarvitseville palveluille ja kukin väylään liitetty palvelu hallitsee omia tietojaan sekä vastaa siitä, että muiden tarvitsemat tiedot ovat saatavissa välitysalustan kautta joka hyödyntää mahdollisimman hyvin olemassa olevia tiedonvälitysratkaisuja jota käyttävät julkinen hallinto, yritykset sekä kolmas sektori joka hyödyntää olemassa olevien palveluiden (kansalliset ja muut yhteisesti käytettävät) standardoituja rajapintoja joka mahdollistaa yhteistyön ja tiedonvaihdon EU:n sisällä niiden valtioiden välillä, jotka käyttävät ja ovat sitoutuneet vastaavaan tiedonvälitysratkaisuun joka vastaa tiedonvaihdon osalta julkisen hallinnon toiminnalle asetettuja tietoturvavaatimuksia loogisen viitearkkitehtuurin lisäksi työssä otetaan kantaa myös viitearkkitehtuurissa tunnistettujen kehittämiskohteiden toteutusratkaisuihin siinä määrin kuin se on tarkoituksenmukaista Lisäksi projektissa kuvataan ja analysoidaan tiedonvaihdon nykytilan ratkaisut siinä laajuudessa, kuin se nykyisten ratkaisuiden hyödyntämisen ja kehitystyön jatkosuunnittelun sekä ratkaisun toteutuksen vaikutusten ja kustannusten ja hyötyjen arvioinnin kannalta on tarpeellista laaditaan suunnitelma tavoitetilan arkkitehtuurin mukaisen kansallisen palveluväylän toteuttamiseksi ja arvioidaan muutoksen vaikutukset. Suunnitelman pohjalta on mahdollista käynnistää kansallisen palveluväylän toteuttamiseksi vaadittavat yksittäiset kehittämishankkeet 2.2 Lopputulokset Projektissa tuotetaan seuraavat dokumentit: Palveluväylän tavoitteiden yleiskuvaus (keskeisimmät käyttökohteet ja palvelut) Nykytila-analyysi: Kartoitetaan nykyiset tiedonvaihtoratkaisut ja analysoidaan ja niiden hyödynnettävyys kansallisessa palveluväyläarkkitehtuurissa (ml. kansainväliset, etenkin Viron xroad ratkaisu). Analyysissä tehtävät kuvaukset ja käytettävät kuvaustavat sovitaan hankkeen työryhmän kanssa.

PROJEKTISUUNNITELMA Sivu 3/15 Kansallisen palveluväylän tavoitetilan viitearkkitehtuurin kuvaus: Tuotettavat kuvaukset ja käytettävät kuvaustavat sovitaan hankkeen työryhmän kanssa. Kuvauksissa keskitytään toiminta- ja tietoarkkitehtuureihin, tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuureja käsitellään sen verran kun on välttämätöntä. Viitearkkitehtuurista tuotetaan vähintään seuraavat kuvaukset: o Periaatteellinen taso: Arkkitehtuuriperiaatteet, kehitystä ohjaavat strategiat sekä muut kehittämisvaatimukset ja tavoitteet, suunnittelun lähtökohdat ja rajaukset ja palveluväylän ja sen arkkitehtuurin suunnittelussa huomioitavat sidokset o Käsitteellinen taso: Sidosryhmien vaatimukset ja tavoitteet Palvelut (sidosryhmien tunnistamat) Käsitemalli (oleellisin osin) Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiapalvelut (esim. pääsynhallinta- & nimipalvelut) o Looginen taso: luonnokset seuraavista sisällöistä Tietomallit Loogiset tietovarannot Tietovirrat Teknologiakomponentit o Fyysinen taso Liittymät ja rajapinnat (hahmotelma) Suunnitelma kansallisen palveluväylän tavoitetilan toteuttamiseksi. Tämä sisältää viitearkkitehtuurissa tunnistettujen oleellisimpien kehittämiskohteiden alustavia toimeenpanosuunnitelmia. Vaikuttavuusanalyysi: Arvio palveluväylään perustuvan arkkitehtuurin vaikuttavuudesta palvelujen tuottamiseen ja palvelutarjonnan lisääntymiseen sekä toteutuksen kustannus-hyöty analyysi. Tunnistettujen kehittämiskohteiden toteutusratkaisujen kuvaus Palveluväylän liiketoimintamalli, hallintamalli ja tuotantomalli (luonnokset) Riskianalyysi Yleistason selvitys lainsäädännöllisistä reunaehdoista ja vaikutuksista 2.3 Rajaukset Työsuunnitelmaan ei ole sisällytetty: Lainsäädännön muutostarpeiden yksilöinti laki- ja pykälätasolla Tietojärjestelmien käyttöoikeuksien muutosten yksilöinti muutoin kuin mitä tausta-aineistosta tai haastatteluissa tulee esille Tunnistettujen kehityskohteiden suunnittelu (muutoin kuin alustavien toimeenpanosuunnitelmien edellyttämä laajuus)

PROJEKTISUUNNITELMA Sivu 4/15 3 Projektin organisointi 3.1 Hanke Projekti on osa Kansallisen palveluväylän arkkitehtuurin suunnittelu -hanketta. Hankkeessa on edustettuina keskeisimmät kansalliset intressiryhmät niin julkisen hallinnon kuin yrityselämän puolelta. Kuva 1 esittää hankkeen hallinnollisen organisoinnin. Kuva 1 Hankkeen organisointi Alustavan hankesuunnitelman mukaan arkkitehtuurin määrittelyn toteutusta tukemaan perustetaan työryhmä hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden asiantuntijoista. Varsinaisen suunnittelutyön tekee siihen hankittava konsultointiresurssi. Hankkeen ohjausryhmän ja hankepäällikön sekä työryhmän työ tehdään virkatyönä. Konsultointiresurssien työ organisoidaan projektiksi, jonka työtä toimeksiannon ohjausryhmä ohjaa. 3.2 Projektin ohjausryhmä (= toimeksiannon ohjausryhmä) Toimeksiannon ohjausryhmässä ovat: hankepäällikkö, varahankepäällikkö, vastuukonsultti ja projektipäällikkö. Toimeksiannon ohjausryhmän puheenjohtajana toimii hankepäällikkö ja sihteerinä projektin projektipäällikkö. Hanke raportoi edistymisestä julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin ohjausryhmälle. Projekti tuottaa sisällön hankkeen raportteihin. Toimeksiannon ohjausryhmä hyväksyy projektisuunnitelman (aikataulu ja tuotokset) sekä siihen projektin aikana tehdyt muutokset määrittää projektilta halutut raportit (sisältö ja ajankohdat) katselmoi ja hyväksyy raportit katselmoi ja hyväksyy luvussa 2.2 listatut projektin tuotokset (tuotokset tuodaan hyväksyttäviksi niin varhain kun mahdollista)

PROJEKTISUUNNITELMA Sivu 5/15 3.3 Projektiryhmä, konsultit Projektiryhmä koostuu konsulteista ja se vastaa projektin käytännön työstä. Asiakas voi halutessaan nimetä omia henkilöitään projektiryhmään. Projektiryhmä kokoontuu säännöllisesti ja asiakkaan edustajat voivat osallistua projektiryhmän kokouksiin. Projektiryhmä raportoi työn edistymisestä projektin ohjausryhmälle kokouspöytäkirjojen avulla. Vastuukonsultti (Mika Karjalainen) toimii projektiryhmän kokousten puheenjohtajana ja projektipäällikkö (Jari Takala) sihteerinä. Ryhmän kokouksista pidetään pöytäkirjaa joka jaetaan toimeksiannon ohjausryhmälle edistymisraporttina. Projektiryhmään kuuluvat konsultit ja heidän päävastuualueensa: FT Mika Karjalainen (MKa) vastuukonsultti; kokonaisarkkitehtuuri, vaikuttavuusarvio, kustannus-hyöty analyysi, palvelut VTM Olavi Köngäs (OKö)- konsultti: palvelut, vaikuttavuusarvio, kustannushyöty analyysi, hallintamalli FM Jari Takala (JTa) projektipäällikkö: integraatioteknologiat ja protokollat FM Jaakko Timperi (JTi) konsultti: kokonaisarkkitehtuuri, hallintamalli DI Pekka Nieminen (PNi) konsultti: tietoliikenne ja integraatioarkkitehtuuri FM Otso Kivekäs (OKi)- konsultti: integraatioarkkitehtuurit ja rajapinnat 3.4 Varamiesjärjestelyt Projektin miehitys on tehty niin, että jokaiselle vaaditulle osaamisalueelle on vähintään kaksi konsulttia. Konsultit toimivat toistensa varahenkilöinä. Mika Karjalaisen varamiehenä on Olavi Köngäs Otsi Kivekkään varamiehinä ovat Pekka Nieminen ja Jari Takala Jari Takalan varamiehinä ovat Jaakko Timperi ja Pekka Nieminen Projektissa voidaan tarpeen niin vaatiessa käyttää Codento Oy:n ja sen alihankkijoiden asiantuntijoita. 3.5 Vastuut ja valtuudet Hankkeen osapuolten vastuut ja tehtävät kuvataan hankesuunnitelmassa. Projektissa vastuut ovat: Asiakkaan vastuut: Osallistua aktiivisesti toimeksiannon ohjausryhmän työhön, työpajoihin ja haastatteluihin. Informoida mahdollisille haastateltaville projektista. Toteuttaa työpajoissa ja kokouksissa sovittavat tehtävät (esim. tiedon keruu, kommentointi jne.) sovitun aikataulun mukaisesti. Järjestää asiantuntijaresursseja projektin käyttoon, jotta projekti voidaan viedä läpi sovitussa aikataulussa. Järjestää dokumentaation tallentamiseen yhteiskäyttöinen työtila.