A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsäteollisuuden ulkomaankauppa heinäkuu 26 Toimittaja: Jukka Torvelainen 13.1.26 841 Tammi heinäkuussa tuotiin puuta ennätystahtiin Puu Suomeen tuotiin heinäkuussa puuta 1,7 miljoonaa kuutiometriä. Määrä oli kesäkuun tapaan uusi kuukausikohtainen tuontiennätys (kuva 1). Kesä- ja heinäkuun kiivas puuntuonti nosti alkuvuoden tuontimäärän 12,3 miljoonaan kuutioon, samalle tasolle kuin edellisvuonna. Tammi heinäkuussa tuodusta tukkija kuitupuusta oli havu- ja lehtipuuta saman verran, eli,2 miljoonaa kuutiota. Eniten tuodun puutavaralajin koivukuitupuun tuontimäärä kasvoi edellisvuodesta 2 prosenttia 4,1 miljoonaan kuutioon. Havutukin ja -kuitupuun yhteenlaskettu tuonti väheni,4 miljoonaa kuutiota. Tuodun havupuun kokonaismäärä ei kuitenkaan pienentynyt juuri lainkaan, sillä hakkeen tuonti kasvoi 1 prosenttia 1,6 miljoonaa kuutioon ja havupuun osuus hakkeesta nousi 8 prosentista 4 prosenttiin. Metsäteollisuustuotteet Metsäteollisuustuotteita vietiin heinäkuussa, miljardin euron arvosta. Viennin arvo oli heinäkuulle melko tavanomainen. Tammi heinäkuun viennin arvo nousi 7,1 miljardiin euroon. Se oli 28 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, jolloin kesä- ja heinäkuun vaihteessa päättynyt työriita pienensi metsäteollisuuden tuotantoa ja vientiä. Sahatavaran keskimääräinen vientihinta nousi edellisvuoteen verrattuna mäntytuotteiden vetämänä 7 prosenttia, ja vanerin hinta lehtivanerin vetämänä 3 prosenttia. Massoista valkaistun lehtisulfaatin vientihinta (+18 %, 64 /tonni) nousi selvästi havusulfaattia (+7 %, 28 / tonni) enemmän. Sanoma- ja aikakauslehtipapereiden keskimääräiset vientihinnat nousivat 4 prosenttia (21 22 /tonni) hienopapereiden hintojen pysyessä likimain viime vuoden tasolla. 24 1 m³ 26 2 2 Maksimi 16 2 Keskimäärin 16 2 Minimi 16 2 16 12 8 4 1 2 3 4 6 7 8 1 11 12 Kuva 1. Puun tuonti kuukausittain.
2 2 1 /m³ Sahatavara 1 m³ 1 8 /m³ 6 7 Vaneri 1 m³ 1 12 18 6 4 1 1 7 17 4 48 16 2 4 2 1 42 2/1 3/1 4/1 /1 6/1 2/1 3/1 4/1 /1 6/1 /t Massa 1 t 3 2 8 7 /t Paperi 1 t 1 8 4 2 7 6 4 1 3 1 6 4 3 6 2 2 2/1 3/1 4/1 /1 6/1 2/1 3/1 4/1 /1 6/1 77 7 /t Kartonki 1 t 3 2 1 18 /t 1 t Paperin ja kartongin jalosteet 4 72 2 16 3 7 1 67 1 1 2 6 13 1 62 2/1 3/1 4/1 /1 6/1 12 2/1 3/1 4/1 /1 6/1 Kuva 2. Metsäteollisuustuotteiden viennin nimellisten yksikköarvojen (käyrä) ja määrien (pylväs) kehitys kuukausittain 22 26.
3 1 Puun vienti heinä- ja tammi heinäkuussa 26 Puutavaralaji heinäkuu 26 tammi heinäkuu 26 muutos tammi heinäkuu 26/2 määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo 1 m³ milj. /m³ 1 m³ milj. /m³ % % % YHTEENSÄ 133 12. 774 6. - 8 4. RAAKAPUU 7. 62. - 4 7. Havupuu 67 4 64,7 4 2 64,6-4 Mänty 64 4 66,1 413 28 66, 6 mäntytukki 27 1 4,2 11 8,1-8 1 1 muu 37 3 74, 262 1 73,8 6 8 2 Kuusi 3 3, 33 1 36,8-4 - 3 1 kuusitukki,1 44,1-4 - 4 1 muu 3 34,7 2 1 3,6-4 - 34 21 Muut havupuut - - - 4,2.. - 86 muu havutukki - - - - - -... muu - - - 4,2.. - 86 Lehtipuu 3,8 22 2 4,3 28 26 - Koivu 2 43, 22 2, 221 21-62 koivutukki - - - 4 1 24,6 - - 1-11 muu 2 43, 18 1 3,1 627 131-68 Muut lehtipuut 1, 412,7-31 33 Polttopuu 4,1,8 4 6 11 Hake 1 1 37, 4 38, - 22-26 - 4 Kyllästetty puu 12 4 326, 4 1 28,6 18 24 JÄTEPUU 36 3 72,7 14 1 66,4-21 - 7 18 Luokkiin "muu" sisältyy tukkipuun mitta- ja laatuvaatimukset täyttämätöntä pyöreää puuta (kuten kuitupuuta ja erikoispuutavaralajeja). 2 Puun tuonti heinä- ja tammi heinäkuussa 26 Puutavaralaji heinäkuu 26 tammi heinäkuu 26 muutos tammi heinäkuu 26/2 määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo 1 m³ milj. /m³ 1 m³ milj. /m³ % % % YHTEENSÄ 1 733. 12 26 43. 2. RAAKAPUU 1 71. 12 64 432. 2. Havupuu 66 22 38,3 1 23 3,4-7 - 7-1 Mänty 27 7 34, 1 872 6 37, - 7-8 - 1 mäntytukki 7 4 44, 3 42 44,8-8 - 7 1 mäntykuitupuu 127 4 2, 32 27 2,1-6 - - 4 Kuusi 347 14 4,3 3 17 12 4,7-1 - 11-1 kuusitukki 14 7,1 1 2 74 48,4-14 - 11 3 kuusikuitupuu 27 7 33,6 1 637 33,6 - - 1 - Muut havupuut 13 1 3,4 13 41, 734 1 383 78 muu havutukki - - - 134, - 14 17 muu havukuitupuu 13 1 3,4 13 4,8 744 1 422 8 Lehtipuu 13 3 33,1 188 171 32, 2 8 6 Koivu 813 27 32,8 4 681 14 32,8 3 6 koivutukki 48 2 47, 6 27 4,7 8 11 3 koivukuitupuu 76 24 31, 4 81 126 3, 2 8 6 Eukalyptus 44 2 47,1 172 8 47,2 84 4 Muut lehtipuut 1 26, 33 27, - 23-28 - 6 Polttopuu 1 8,2 12 1,4 33 62 22 Hake 212 7 32,6 1 1 7 3,6 1 26 1 Kyllästetty puu 336, 22, 2 118 73-6 JÄTEPUU 23 14,4 21 3 14,7 21 3 11 Kuitupuiden luokkiin sisältyy myös erikoispuutavaralajeja. Lähteet: Tullihallitus; Metsäntutkimuslaitos
4 3 Puun tuonti maittain tammi heinäkuussa 26 Puutavaralaji Venäjä Latvia Viro Ruotsi Britannia määrä arvo määrä arvo määrä arvo määrä arvo määrä arvo 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. YHTEENSÄ 62 32 27 3 748 34 366 1 23 1 RAAKAPUU 4 324 1 34 748 34 366 14 23 1 Havupuu 3 87 18 313 11 234 336 13 22 Mänty 1 47 8 166 6 83 3 46 1 - - mäntytukki 41 - - - - 3 1 - - mäntykuitupuu 637 17 166 6 83 3 16 - - Kuusi 2 42 8 3 18 4 2 12 22 kuusitukki 1 47 72 - - - - 41 2 - - kuusikuitupuu 46 27 8 3 18 4 24 1 22 Muut havupuut 1 8 2 43 2 - - muu havutukki - - - - - - - - muu havukuitupuu 1 8 2 43 2 - - Lehtipuu 4 82 144 17 8 17 13 - - Koivu 4 3 138 176 7 17 8 13 - - koivutukki 8 27 - - 1 2 - - koivukuitupuu 3 711 111 176 7 161 7 11 - - Muut lehtipuut 282 7 21 1 27 1 - - - - Polttopuu 113 1 11 2 - - - - Hake 76 21 38 1 31 16 17 1 37 1 Kyllästetty puu - - - - - - JÄTEPUU 17 2 8 1 Puutavaralaji Uruguay Liettua Saksa Muut Yhteensä määrä arvo määrä arvo määrä arvo määrä arvo määrä arvo 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. YHTEENSÄ 172 8 1 4 66 3 18 1 12 26 43 RAAKAPUU 172 8 1 4 66 3 12 64 432 Havupuu - - 6 2 18 1 1 23 Mänty - - 14 16 1 - - 1 872 6 mäntytukki - - - - - - - - 3 42 mäntykuitupuu - - 14 16 1 - - 32 27 Kuusi - - 37 1 2 3 17 12 kuusitukki - - - - - - 12 74 kuusikuitupuu - - 37 1 2 1 637 Muut havupuut - - 14 1 - - 13 muu havutukki - - - - - - - - muu havukuitupuu - - 14 1 - - 13 Lehtipuu 172 8 27 1 188 171 Koivu - - 22 1 - - 4 681 14 koivutukki - - - - - - 6 27 koivukuitupuu - - 22 1 - - - 4 81 126 Muut lehtipuut 172 8 7 17 Polttopuu - - - - - - 12 1 Hake - - 8 47 2 1 1 7 Kyllästetty puu - - - - - - JÄTEPUU - - - - 13 21 3 Kuitupuiden luokkiin saattaa sisältyä myös erikoispuutavaralajeja. Lähteet: Tullihallitus; Metsäntutkimuslaitos
4 Metsäteollisuustuotteiden vienti heinä- ja tammi heinäkuussa 26 Tavaralaji yks. heinäkuu 26 tammi heinäkuu 26 muutos tammi heinäkuu 26/2 määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo 1 yks. milj. /yks. 1 yks. milj. /yks. % % % SUOMEN TAVARAVIENTI.. 4 4.. 34 47.. 2. PUU m³ 133 12. 774 6. - 8 4. METSÄTEOLLISUUSTUOTTEET.. 4.. 7 12.. 28. PUUTUOTETEOLLISUUS.. 11.. 1 621.. 8. Sahatavara m³ 27 7 184 4 4 816 18 3 1 7 Mäntysahatavara m³ 26 48 182 2 42 36 17 6 18 12 Kuusisahatavara m³ 1 34 173 1 43 32 167-1 3 3 Muu havusahatavara m³ 248 1 322 36 6 22 Höyläsahatavara m³ 61 14 223 4 122 223 4 8 4 Lehtisahatavara m³ 1 421 8 4 444-14 - 8 8 Vaneri m³ 87 4 14 723 38 26 6 3 Havuvaneri m³ 2 1 3 412 12 36 6 7 1 Lehtivaneri m³ 3 26 741 311 228 734 6 11 Viilu m³ 3 2 1 4 24 64-1 3 4 Lastulevy m³ 16 3 18 13 23 17 7 11 4 Kuitulevy t 4 1 33 34 11 334-1 7 Puiset huonekalut.... 71.. - 21. Muut puuteokset.. 21.. 12.. 14. Puutalot.. 16.. 12.. 8. MASSA- JA PAPERITEOLLISUUS t 1 24 7. 3. 34 3. Massa t 247 13 417 1 78 67 48 2 66 Mekaaninen puumassa t 2 1 34 1 348 83 86 2 Puolikemiallinen puumassa t 22 8 36 117 43 368 22 221-1 Valkaisematon sulfaattisellu t - - - - - -... Valkaistu sulfaattisellu t 22 3 4 1 444 63 44 4 62 11 havusulfaatti t 131 62 474 14 48 447 7 68 7 lehtisulfaatti t 71 31 431 3 226 427 2 2 18 Liukosellu t - - - - - -... Valkaisematon sulfiittisellu t - - - - - -... Valkaistu sulfiittisellu t - - - - - - -1-1. Keräyspaperi ja -kartonki t 21 2 81 117 11 1 6-3 Muu kuin puumassa t 1 266 1 4 22 6 77 7 Paperi t 812 481 2 3 3 23 7 32 34 1 Sanomalehtipaperi t 37 16 44 287 128 448 42 Aikakauslehtipaperi t 444 2 63 3 28 1 87 7 28 33 3 päällystämätön t 22 14 13 1 42 72 11 37 43 4 päällystetty t 241 146 66 1 873 1 1 614 22 27 4 Hienopaperi t 266 164 618 1 874 1 172 62 4 3-1 päällystämätön t 11 8 72 717 41 72 43 42-1 päällystetty t 16 17 646 1 18 762 68 37 37 Säkkipaperi t 14 7 22 3 32 16 13-8 Muu voimapaperi t 22 13 83 14 1 4 1 1 Muu paperi t 3 3 1 21 17 23 1 3 18 18 Kartonki t 21 132 67 1 476 674 31 32 Kraftlaineri t 4 74 37 46 7 63-4 Muu sulfaattikartonki t 3 24 778 26 16 82 4 64 7 Fluting t 3 13 323 272 87 321 3 38 6 Muu kartonki t 122 1 74 24 76 763 2 24-1 Paperi- ja kartonkijalosteet t 34 43 1 273 21 24 1 34 8 1 MUUT TUOTTEET.. 3 84.. 27 38.. 18. Lähteet: Tullihallitus; Metsäntutkimuslaitos
6 Metsäteollisuustuotteiden tuonti heinä- ja tammi heinäkuussa 26 Tavaralaji yks. heinäkuu 26 tammi heinäkuu 26 muutos tammi heinäkuu 26/2 määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo 1 yks. milj. /yks. 1 yks. milj. /yks. % % % SUOMEN TAVARATUONTI.. 4 33.. 3 7.. 18. PUU m³ 1 733. 12 26 43. 2. METSÄTEOLLISUUSTUOTTEET.... 746... PUUTUOTETEOLLISUUS.. 42.. 31.. 14. Sahatavara m³ 44 8 188 363 71 14 2 18-2 Mäntysahatavara m³ 6 1 124 4 6 127-26 - 24 4 Kuusisahatavara m³ 26 4 141 221 2 132 28 2 1 Muu havusahatavara m³ 1 237 13 3 246 61 71 6 Höyläsahatavara m³ 8 1 172 4 8 183 73 7 - Lehtisahatavara m³ 3 2 66 3 24 622 1 7-2 Vaneri m³ 7 3 3 7 23 47-1 3 4 Havuvaneri m³ 1 32 6 2 34-12 - 1-4 Lehtivaneri m³ 7 3 42 1 21 416 Viilu m³ 1 1 2 7 7 2-16 Lastulevy m³ 3 1 32 37 1 277 33 2-3 Kuitulevy t 7 4 88 2 31 4 12 1 2 Puiset huonekalut.. 16.. 128.. 18. Muut puuteokset.. 8.. 62.. 14. Puutalot.. 1.. 1.. - 13. MASSA- JA PAPERITEOLLISUUS t 7 3. 46 3. 11-2. Massa t 28 12 43 187 82 437 1 11-4 Mekaaninen puumassa t 1 38 2 1 373 63 72 Puolikemiallinen puumassa t - - - 417 - - 1 Valkaisematon sulfaattisellu t 2 1 442 11 4 41 47 71 17 Valkaistu sulfaattisellu t 1 448 121 4 443 2 34 11 havusulfaatti t 616 2 1 48-86 - 83 16 lehtisulfaatti t 1 447 11 3 443 37 4 12 Liukosellu t 4 2 68 34 1 66 76-11 - 4 Valkaisematon sulfiittisellu t - - - - - - - 1-1. Valkaistu sulfiittisellu t 1 4 1 214-77 - 2 111 Keräyspaperi ja -kartonki t 2 13 18 3 146 3 3 Muu kuin puumassa t 467 1 1 73 61-4 - 4 Paperi t 17 13 724 17 13 73 16-12 - 2 Sanomalehtipaperi t 6 3 431 44 1 42 11 16 4 Aikakauslehtipaperi t 4 3 62 27 17 634-2 - 3-1 päällystämätön t 2 1 611 18 11 82-22 - 23-1 päällystetty t 2 1 73 6 74-4 - 38 3 Hienopaperi t 4 34 43 4 3-26 - 2 2 päällystämätön t 2 2 4 21 1 12-3 - 28 2 päällystetty t 3 3 31 21 2 66-23 - 22 1 Säkkipaperi t 4 3 2 4-37 - 6-3 Muu voimapaperi t 1 1 2 11 12 6 44-81 Muu paperi t 1 1 1 73 8 1 1 836 22 21-1 Kartonki t 16 1 63 123 77 626 12 13 Kraftlaineri t 3 11 3 2 1 16-2 Muu sulfaattikartonki t 1 1 21 6 81 1-1 - 2 Fluting t - - - 42... Muu kartonki t 1 7 664 78 2 671 1 13 3 Paperi- ja kartonkijalosteet t 8 18 2 321 7 133 2 32-17 - 8 11 MUUT TUOTTEET.. 4 18.. 2 776.. 1. Lähteet: Tullihallitus; Metsäntutkimuslaitos
7 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Metsäntutkimuslaitos laatii puun ja metsäteollisuustuotteiden vienti- ja tuontitilastot kuukausittain. Tilastoissa esitetään kuukausittaiset ulkomaankaupan määrä-, arvo- ja yksikköarvotiedot. Lisäksi esitetään kuluvan vuoden kumulatiiviset tiedot ja niiden muutosprosentit edellisvuodesta. Tavaroiden viennin tilastoarvoina käytetään verottomia myyntihintoja, joihin sisällytetään vakuutus- ja rahtikustannukset Suomen rajalle saakka (FOB). Tuonnin tilastoarvo on arvonlisäveron laskemisen pohjana oleva verotusarvo, josta kuitenkin vähennetään kaikki Suomeen tuonnin yhteydessä kannettavat verot. Tuonnin tilastoarvoon sisältyvät tavaran rahtija vakuutuskustannukset Suomen rajalle ensimmäiseen rajanylityspaikkaan saakka (CIF). Tilastoissa käytetyt puutavaralaji- ja metsäteollisuustuoteryhmät perustuvat tullihallituksen käyttämään ulkomaankaupan tilastoluokitukseen; vuodesta 1 alkaen EU:n yhdistettyyn tavaranimikkeistöön (Combined Nomenclature, CN). CN-nimikkeistö muuttuu vuosittain hieman. Metsäntutkimuslaitos kokoaa metsäteollisuuden ulkomaankauppatilaston tullihallituksen ylläpitämästä ULTIKA-tietokannasta. Ulkomaankaupan tilastointia koskevia tietoja (esim. yksittäisiä tullinimikkeitä tai maittaista tietoa) voi tiedustella tullihallituksen tilastoyksikön puhelinpalvelusta 2 6 63. Lisätietoa Suomen tullista ja sen tilastotoiminnasta löytyy tullin kotisivuilta osoitteesta http://www.tulli.fi. Sivuilla esitellään muun muassa CN-nimikkeistö ja käydään lävitse tullin tilastotuotantoa. Käsitteet Raakapuu on pääosin metsästä hakattua, teollisesti käsittelemätöntä puuta. Tukki- ja kuitupuun lisäksi tilasto sisältää raakapuuksi luokiteltavat polttopuun, hakkeen ja kyllästetyn puun. Vuoden 2 alusta lähtien tulli muutti raakapuun ulkomaankauppatietojen keruuperiaatteita. Jatkossa raakapuun ulkomaankauppatiedot kerätään kuorettomina kiintokuutiometreinä. Metlan julkaisemassa ulkomaankauppatilastossa raakapuu muunnetaan edelleen kuorelliseksi. Tullin luokituksessa männyn, kuusen ja koivun puulajeittainen ulkomaankauppa jaetaan tukkipuuhun ja luokkaan muu. Luokka muu sisältää yleensä lähes yksinomaan kuitupuuta, mutta mukana voi olla muitakin tavaralajeja. Metlan julkaisemassa tilastossa tästä luokasta käytetään kuitenkin tuonnissa kuitupuunimitystä ja viennissä nimitystä muu, sillä nämä nimet kuvaavat parhaiten luokan sisältöä. Kuitupuuhun ja muuhun saattaa sisältyä myös erikoispuutavaralajeja, jotka nostavat luokan yksikköarvoa. Jätepuu on sahanpurua ja muuta puujätettä, myös briketeiksi tai vastaavaan muuhun muotoon puristettuna. Raakapuumäärien mittayksikkönä käytetään kuorellista kiintokuutiometriä. Raaka- ja jätepuun summasta käytetään tilastossa termiä puu. Metsäteollisuustuotteita ovat puutuoteteollisuuden tuotteet (sahatavara, vaneri, viilu, lastulevy, kuitulevy, puiset huonekalut, muut puuteokset ja puutalot) sekä massa- ja paperiteollisuuden tuotteet (massa, paperi, kartonki sekä paperin ja kartongin jalosteet). Puutuoteteollisuuden (pl. kuitulevy) määrät mitataan kiintokuutiometreinä. Massa-, paperi- ja kartonkiteollisuuden tuotteet sekä kuitulevy ilmoitetaan tonneina. Puiset huonekalut sisällytettiin metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppatilastoon vuoden 16 alusta lähtien. Tilastoluokka sisältää varsinaisten puisten huonekalujen ja niiden osien lisäksi myös rottinkikalusteet. Menetelmät Tullihallitus laatii kansallisen ulkomaankauppatilaston. Vuoden 14 loppuun asti tullin käyttämä aineisto oli peräisin periaatteessa kaiken ulkomaankaupan kattavista tullausilmoituksista. Vuoden 1 alusta voimaan astuneen Suomen EU-jäsenyyden myötä ulkomaankauppa jakautui Euroopan unionin jäsenvaltioiden väliseen sisäkauppaan ja unionin ulkopuolisten maiden kanssa käytävään ulkokauppaan. Sisäkaupan osuus Suomen metsäsektorin ulkomaankaupasta on noin kaksi kolmasosaa. Sisäkaupassa liikkuvia tavaroita ei enää tulliselvitetä, vaan niiden tilastointi perustuu kauppaa harjoittavien yritysten tekemiin tilastoilmoituksiin (INTRASTAT-järjestelmä). Ulkokaupan tiedot kerätään suoraan tullausilmoituksista. Tullihallitus tuottaa sekä sisä- että ulkokaupan sisältävän ulkomaankauppatilaston ULTIKA-tietokantaan. Metla koostaa tästä tullinimikkeittäisestä tietokannasta oman tilastonsa. Ulkomaankaupan tilastoviive on hieman yli 2 kuukautta. Luotettavuus Sisäkauppatiedot kerätään yrityksiltä, joiden vienti ja/ tai tuonti ylittää vuosikohtaisen ilmoitusvelvollisuusrajan. Vuonna 26 ilmoitusvelvollisuuden arvokynnys on viennissä 2 ja tuonnissa 1 euroa. Tämän kynnysarvon alittanut kauppa arvioidaan erikseen ja lisätään ulkomaankauppatilastoihin ilman maittaista ja nimikekohtaista erittelyä. Ulkokaupassa tilastoidaan kynnysarvon (1 ) ylittävät tullausilmoitukset. Metsäteollisuuden ulkomaankauppaa harjoittavat yritykset ja tullauserät ovat yleensä niin suuria, että ne sisältyvät ulkomaankauppatilastoihin hyvin kattavasti. Merkittävimmät ulkomaankauppatilastojen virheet aiheutuvat ilmoitusvelvollisten tullihallitukselle toimittamista puutteellisista tai virheellisistä tiedoista. Tullihallitus korjaa havaittuja virheitä myös asiakkailta saadun palautteen perusteella.
8 Tullihallituksen tuottamia tilastoja korjataan vielä niiden ensikertaisen julkaisemisen jälkeen, joten metsäteollisuuden ulkomaankaupan kuukausitilastossa esitetyt vienti- ja tuontitiedot ovat ennakkoarvioita lopullisista luvuista. Tehdyt tarkastukset ovat kuitenkin normaalisti olleet suuruusluokaltaan pieniä lukuunottamatta vuoden 1 tilastoja. Metla kokoaa ja esittää lopulliset korjatut vuosikohtaiset ulkomaankauppaluvut tilastointivuotta seuraavana kesänä. Vertailtavuus Vuoden 14 loppuun saakka käytetyn HS-nimikkeistön ja nykyisen CN-nimikkeistön luokat vastaavat ylimmillä tasoilla toisiaan. CN-nimikkeistö on tarkimmalla tasollaan kahdeksannumeroinen, samoin kuin ennen EU-jäsenyyttä käytetty nimikkeistökin, ja ne ovat kuuden numeron tasolle yhteneväisiä. Nimikkeistöjen erot esiintyvät vasta alaryhmissä, joissa CN-nimikkeistö on yleensä entistä luokitusta yksityiskohtaisempi ja jaottelultaan osittain erilainen. Nimikkeistöjen erot vaikeuttavat ulkomaankauppatilastojen ajallista vertailua. Suurimmat tilastojen vertailtavuusongelmat koskevat raakapuun luokittelua. Vuonna 1 tietojen keruussa luovuttiin osittain puulajijaosta ja kokonaan jaosta tukki- ja kuitupuuhun. Vuoden 16 luokituksessa kotimaiset pääpuulajit eroteltiin jälleen toisistaan. Raakapuuta koskevat ulkomaankauppatiedot paranivat merkittävästi vuoden 22 alussa, jolloin tukki- ja kuitupuujako palautettiin seitsemän vuoden tauon jälkeen takaisin tilastointiin. Eräiden raakapuunimikkeiden kohdalla paljousyksikkönä käytetään kilogrammoja (esim. hake ja polttopuu). Kyseiset yksiköt muunnetaan kiintokuutiometreiksi muunnoskerrointen avulla, joten luvut ovat edelleen vertailtavissa vanhoihin tilastoihin. Vuonna 24 tullin paperiteollisuutta koskevissa tavaraluokituksissa tapahtui runsaasti muutoksia. Metlan julkaisemaan tilastoon luokitusmuutokset vaikuttivat siten, että aiemmin muuhun kartonkiin sisältynyt tullinimike 4811 ja muuhun paperiin luokitellut nimikkeet 4811 ja 481 yhdistettiin uudeksi nimikkeeksi 481. Syntynyt uusi tullinimike luokitellaan kokonaan muuksi paperiksi. Samaten muuhun paperiin luokitellusta tullinimikkeestä 481211 ja päällystettyyn aikakauslehtipaperiin luokitellusta nimikkeestä 48121 muodostui uusi nimike 481148, joka luokitellaan kokonaisuudessaan päällystettyyn aikakauslehtipaperiin. Muille kuin edellä mainituille uusille nimikkeille löytyi suoraan entistä vastaava luokka metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastossa. Tullinimikkeiden muutokset saattavat kuitenkin vaikeuttaa yritysten vastaamista tullin ulkomaankauppakyselyyn, mikä heikentää samalla tilaston ajallista vertailtavuutta. Metsäteollisuustuotteiden tuoteryhmittäisten yksikköarvojen kehitystä tarkasteltaessa on muistettava, että muutokset eivät välttämättä aiheudu yksittäisten tuotteiden yksikköarvojen muutoksista, vaan voivat olla seurausta tuoteryhmän sisällä tapahtuvasta rakenteellisesta vaihtelusta. Tullin vientitilastoissa salataan myös vuonna 26 kahden paperinimikkeen tietoja. Nämä tapettipapereihin kuuluvat nimikkeet 48241 ja 4824 luokitellaan kaikki "muuhun paperiin". Kyseisistä nimikkeistä julkaistaan viennin kokonaisarvo, mutta ei määrätietoja. Salauksesta aiheutuu ongelmia myös yksikköarvojen laskentaan, kun kyseisten nimikkeiden arvot sisältyvät tilastointiin mutta määrät eivät. Niinpä luokan "muu paperi" yksikköarvo on todellisen yksikköarvon lievä yliarvio. Tuonnissa liukosellun määrätiedon salaus purettiin huhtikuussa 2. Hinnat on esitetty euroina tammikuun 22 tilastointijaksosta lähtien. Aikaisemmat hintasarjat on muunnettu euromääräisiksi käyttäen kiinteää euron muuntokurssia (1 =,473 mk). Puun vienti- ja tuontihintojen yksikköarvot esitetään kymmenen sentin tarkkuudella, metsäteollisuustuotteiden yksikköarvot euron tarkkuudella. Kaikki tässä tiedotteessa esitetyt arvo- ja yksikköarvotiedot ovat nimellisiä. Puun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan kuukausitilastoa on laadittu vuoden 18 heinäkuusta lähtien. Kuukausitiedot ovat saatavissa myös Metinfo Tilastopalvelusta (www.metla.fi/metinfo/tilasto) vuodesta 18 alkaen. Vuosittaiset lopulliset puun ja metsäteollisuustuotteiden vienti- ja tuontitiedot kootaan metsäteollisuuden ulkomaankaupan maittaiseen vuositilastoon. Keskeiset metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastot kootaan vuosittain Metsätilastolliseen vuosikirjaan. Vuosisarjat ovat saatavilla myös Tilastopalvelussa vuodesta 1 lähtien.
Combined Nomenclature tullinimikkeistön muuntaminen tavaralajeiksi vuonna 26 Tavaralaji Tullinimike Muunnoskertoimet Havupuu mänty mäntytukki 4432.31 1,14 kuorelliseksi mäntykuitupuu 4432.3 1,1 kuorelliseksi kuusi kuusitukki 4432.11 1,12 kuorelliseksi kuusikuitupuu 4432.1 1,1 kuorelliseksi muut havupuut muu havutukki 4432.1 1,14 kuorelliseksi muu havukuitupuu 4432. 1,1 kuorelliseksi Lehtipuu koivu koivutukki 443.1 1,12 kuorelliseksi koivukuitupuu 443. 1,16 kuorelliseksi eukalyptus 443.3 1,14 kuorelliseksi muut lehtipuut 44341..1, 443. 1,1 kuorellisiksi Polttopuu 441.1 62 kg/m³, 1,1 kuorelliseksi Hake 441.21 (havupuuhake) vienti 73 kg/m³, tuonti 67 kg/m³, 1,1 kuorellisiksi 441.22 (lehtipuuhake) vienti 82 kg/m³, tuonti 72 kg/m³, 1,1 kuorellisiksi Kyllästetty puu 443.1 vienti 1,14 kuorelliseksi Jätepuu 4413.1 (sahanpuru) 82 kg/m³ 4413. (muu jätepuu) 6 kg/m³ Sahatavara mäntysahatavara 4471.3 kuusisahatavara 4471.1 muu havusahatavara 44.6, 4471.8 höyläsahatavara 4471.1 38 lehtisahatavara 447.24 4472.: 4 kg/m³, 44724.1: 42 kg/m³, 4472.: 4 kg/m³ 4471.31: 7 kg/m³, 4472., 44726., 4472.8, 4471.1: 7 kg/m³ 4472.1, 44726.1: 8 kg/m³ Vaneri havuvaneri 4412.1, 4412. lehtivaneri 4412.13 14, 4412.2 Viilu 44.8 4483., 448.1 vienti: kg/m³, tuonti: 3 kg/m³ 4481.1, 4483.7, 448.3: 4 kg/m³, 447., 4481.1: kg/m³ 447.1: 6 kg/m³, 44831.11, 44831.2, 4483.1: 6 kg/m³ Lastulevy 44.1 Kuitulevy 44.11 Puiset huonekalut 41., 41.61/6, 41.3, 43.3 6, 43.3 Muut puuteokset 44.4, 44., 44.13 21 Puutalot 46.2 Massa mekaaninen puumassa 47.1 puolikemiallinen puumassa 47. valkaisematon sulfaattisellu 473.11/1 valkaistu sulfaattisellu - havusulfaatti 47321. - lehtisulfaatti 4732. liukosellu 47.2 valkaisematon sulfiittisellu 474.11/1 valkaistu sulfiittisellu 474.21/2 keräyspaperi ja -kartonki 47.7 muu kuin puumassa 47.6 Paperi sanomalehtipaperi 48.1 aikakauslehtipaperi - päällystämätön 482.61 6 - päällystetty 481.22 2 hienopaperi - päällystämätön 482.4 8 - päällystetty 48., 481.13 1 säkkipaperi 484.21 2, 488.2 muu voimapaperi 484.31 41, 488.3 muu paperi 482.1 4, 48.3, 48.3 4, 48.1, 48.6, 488., 481.31, 481. Kartonki kraftlaineri 484.11 1 muu sulfaattikartonki 484.42, 481.32 3, 4811.1 fluting 48.11 muu kartonki 48.12 2, 48., 48.2 3, 481.2, 4811. Paperi- ja kartonkijalosteet 48.7, 488.1, 4811.1 4, 4811.6/, 48.12 23 Voimassa oleva Combined Nomenclature -tullinimikkeistö löytyy tullin www-sivuilta osoitteesta: http://www.tulli.fi
SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Official Statistics of Finland Maa-, metsä- ja kalatalous Yhteystiedot: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu Unioninkatu 4 A 17 Helsinki Puh. 1211 213 Faksi 1211 214 www.metla.fi/ ISSN 146-8268 Maa-, metsä- ja kalatalous ISSN 3-124 Metsätilastotiedote