Ajan trendit suomalaisessa liikuntapolitiikassa jatkuuko Liikkuvan koulun menestystarina? Tiina Kivisaari, johtaja Yhdessä innostuen liikkuva koulu verkostotapaaminen 6.10.2017
2
Ajankohtaista Valtionavustusuudistus- ja kehittämistyö Johtaa kuin nainen, kick off 21.9 Merkityksellinen Suomessa, 2.10 Valtion rooli ja ohjauskeinot liikunta- ja urheilukulttuurissa (Harkimon työryhmä) - > esillä Liikuntafoorumissa 30.-31.10 Yhteinen tavoiteasiakirja pilotti OKn ja HUYn kanssa Liikkuva koulu Yhteistyölupaus liikkuvasta lapsuudesta, yhdessä STMn kanssa Lähestyvä EU- puheenjohtajuuskausi Eettiset kysymykset ja yhdenvertaisuus Business as usual 3
Yhdessä sovitut periaatteet - lapset ja nuoret Lisää liikettä varhaiskasvatukseen Koulupäivän liikunnallistaminen Harrastamisen mahdollisuus Liikuntaan innostaminen 4
Liikkuva koulu -ohjelman laajeneminen 2000 1800 1600 1518 1833 1400 1200 1160 1214 1000 800 600 400 200 45 45 156 328 437 785 132 287 664 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 kevät 2015 syksy 2016 kevät 2016 syksy Nykytilan arvioinnin täyttäneitä Rekisteröityneitä
Liikkuvan koulun Nykytilan arviointi Nykytilan arviointi -työkalu auttaa valitsemaan koululle oikeat kehittämiskohteet. Visuaalinen kooste vastauksista koululle suunnittelun ja kehittämisen tueksi Kuntakoosteet toiminnan koordinointiin, hyvinvointikertomukseen ja päätöksenteon tueksi Osa kärkihankeavustuksen seurantaa Valtakunnallinen tieto koulujen toiminnan tilasta
Rekisteröityneet koulut 1983 peruskoulua 278 kunnasta 47 toisen asteen oppilaitosta rekisteröity neet koulut / kunnan kaikki koulut 81 % peruskouluista 89 % kunnista 88 % oppilaista
Rekisteröityneet koulut maakunnittain maakunta koulujen lkm (tilastokeskus 2016-17) rekisteröityneiden koulujen lkm Ahvenanmaa 23 2 9 % Etelä-Karjala 50 46 92 % Etelä-Pohjanmaa 136 90 66 % Etelä-Savo 77 64 83 % Kainuu 35 35 100 % Kanta-Häme 88 77 88 % Keski-Pohjanmaa 55 54 98 % Keski-Suomi 116 96 83 % Kymenlaakso 84 77 92 % Lappi 101 83 82 % Pirkanmaa 185 151 82 % Pohjanmaa 133 88 66 % Pohjois-Karjala 74 62 84 % Pohjois-Pohjanmaa 217 193 89 % Pohjois-Savo 117 100 85 % Päijät-Häme 72 61 85 % Satakunta 122 107 88 % Uusimaa 551 463 84 % Varsinais-Suomi 213 176 83 % Ulkomaat 6 1 17 % Yhteensä 2455 2026 83 % rekisteröityneet koulut / kaikki koulut
Liikkuminen koulussa sukupuolten näkökulmista Pojat liikkuvat tyttöjä enemmän murrosikään asti liikkuvat välitunneilla enemmän kuin tytöt pelaavat enemmän pallopelejä välitunneilla kuin tytöt asenne myönteisempi liikuntaa kohtaan kuin tytöillä kisailu ja fyysisesti rasittavat toiminnot pojille tärkeämpiä kuin tytöille Tytöt osallistuvat välituntitoiminnan suunnitteluun enemmän kuin pojat osallistuvat tapahtumien järjestämiseen enemmän kuin pojat välituntitoimintoina juttelu, keinuminen, liikuntaleikit, muut leikit poikia enemmän terveysvaikutukset, opettajien kannustus ja mahdollisuus valita itse tehtäviä tärkeämpiä kuin pojille Molemmat sukupuolet suhtautuvat myönteisesti koululiikuntaan (pojat ) Lähde: Tammelin ym. 2016; Turpeinen ym. 2011
Vähintään tunti päivässä reipasta liikuntaa - monellako? Kiihtyvyysanturimittaukset, 2010 2015, LIKES, n=1186 100% 80% 60% 40% 40% 59% 49% 20% 16% 22% 18% 0% Luokat 1 6 Luokat 7 9 tytöt pojat kaikki
Liike vähenee iän myötä tytöillä poikia aikaisemmin LIKES-tutkimuskeskus 2017
Tasa-arvon edistäminen Liikkuvassa koulussa Valtionavustusten hakuohjeet Yleinen kirjaus sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi Kohdennettu kirjaus: korostettu erityisesti tyttöjen fyysisen aktiivisuuden huomioon ottamista hankkeissa Lähdeluettelo hakijoiden tueksi (julkaisut, oppaat, tutkimukset tasaarvosta) Tietotuotanto ja tutkimus Läpileikkaavasti eriteltynä tytöt ja pojat Raportoinnissa/tiivistelmissä esitelmissä kompromisseja eli osin sukupuolineutraaleja Raportti tasa-arvosta Liikkuvassa koulussa Kuvat ja videot Painetut ja sähköiset materiaalit, nettisivut ja some sukupuolitietoisia 12
Vuosille 2016-2017 asetettu työjaostoja, joista yksi on yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja esteettömyys Valtakunnalliset ja alueelliset Liikkuva koulu seminaarit/koulutus Puhujina naisia ja miehiä Tyttöjen ja poikien näkökulmien huomiointi esityksissä Hyvät käytännöt tasa-arvon näkökulmasta Asenteisiin vaikuttaminen Stereotyyppisillä käsityksillä tytöistä ja pojista voi olla haitallisia vaikutuksia lopputuloksen tasa-arvoon eli tässä liikkumiseen -> määrätietoisesti purettava. Jatkuvaa työtä. Sukupuolten näkökulmien esiin nostamista, puuttumista, asiakirjojen kommentointia, keskustelua, tiedon välittämistä jne. Muuta Yläkoulun tyttöjen näkökulma ollut esillä: Seminaariaiheena Riihikeskustelu yläkoulun tyttöjen liikkumisesta, sis. TET-tyttöjen toteuttaman kyselyn koululla 13
Oppiminen, terveys ja hyvinvointi Koulupäivän aikaisella liikunnalla suurin merkitys vähiten liikkuville oppilaille. Keskimäärin kolmasosa päivän reippaasta liikunnasta kertyy koulussa, mutta vähän liikkuvilla jopa 42 %: 14
Jotta menestystarina jatkuisi : Uudista! Vakiinnuta! Uskalla! Kokeile! Arvioi! 15
KIITOS 16