MLL kunnan kumppanina

Samankaltaiset tiedostot
MLL kunnan kumppanina

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa / Seija Karjalainen

MLL kunnan kumppanina

MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

Varhaista tukea lapsiperheille. MLL:n ammatillisen ohjauksen palvelukuvaukset

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Lapsiperheet hyötyvät kunnan ja järjestöjen yhteistyöstä

MLL:n perhekahvilatoiminta

Hakemus ennaltaehkäisevän lapsi- ja perhetoiminnan kuntakumppanuudesta

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa!

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Sisältö. Esite julkaistu Tilastot vuodelta 2016.

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Virkistyn, kun saan juttuseuraa

MLL:n Kainuun piiri Vierailu MLL:n Lapin piiriin Seija Karjalainen

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Jenni Helenius. Lapsiperheet hyötyvät kunnan ja järjestöjen yhteistyöstä

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

1. Mitä kautta sait tietää MLL:n Perhekeskus Keltasirkusta? Voit valita useita vaihtoehtoja.

MLL:n varhainen tuki lapsiperheille

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. PERHEKESKUS METSOLA HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Rovaniemen lapset ja perheet

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

Ketterän kokeilun nimi:perhekummitoiminnan käynnistäminen Kokeilun toteutusalue (maantieteellinen):_ Raasepori Kokeilun ajanjakso: syksy

Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Helena Saari perhekeskusvastaava Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Sisältö. Esite julkaistu Tilastot vuodelta Aluetoimipiste Kumppanuustalo Kirjastokatu HÄMEENLINNA p.

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Virtaa vertaistuen verkostoihin seminaari

Sukupolvia yhdistävä. toiminta

Vapaaehtoistoiminnan ohjaaminen. Ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyö kohtaamispaikoissa

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

MLL. Tukioppilastoiminta

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1

Monitoimijainen perhevalmennus

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2013

Lastenhoitoapu. Lapsirikas -hankkeen kyselyn analyysi

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lempäälän ennaltaehkäisevä perhetyö. Pippuri/ kohtaamispaikka työryhmä

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVȦ. Ȧ. ARKEA YHDESSȦ. Perhekeskustoiminta Etelä-Savossa

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI -TYÖPAJAT Mikkeli Kati Honkanen, THL & Esa Iivonen, MLL

Yhdessä Kotikulmilla -hankkeen esittely Kotka. Jukka Murto suunnittelija-koordinaattori Ikäinstituutti

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry


Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki sekä eroauttaminen Etelä- Savossa

VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA)

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka

Monialainen lapsiperheiden kanssa tehtävä työ Liedossa

- Nuorten aamu- ja iltapäivätoiminta

Perhekeskustoimintamallin kohtaamispaikka

Kirkko mukana perhekeskuksissa - monet mahdollisuudet

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL Esityksen nimi / Tekijä

MLL:n Pohjois- Pohjanmaan piirin vapaaehtoistoiminta

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI - hanke

Perhekeskustoimintamalli Etelä-Savo

Loimaan. Perhepalvelut

* Selänteen perhekeskus -toimintana

Oulunlahden päiväkodin toimintasuunnitelma

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon

Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla

Perhekeskukset Suomessa

Vapaaehtoiseksi Saarijärvellä 2018

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

Perheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinoimishanke

Leikkien liikkumaan Eino Havas, johtaja

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT

TEEMALLISET PERHEILLAT OSANA VANHEMMUUDEN TUKEMISTA

Koulutus ohjaajille Tuki nuorten projekteille

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Perhekeskukset Suomessa

Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla

Tavoitteena lapsiystävällisempi yhteiskunta

Transkriptio:

MLL kunnan kumppanina

MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa Perhekeskus on palvelumalli, joka kokoaa yhteen lapsiperheiden hyvinvointia ja terveyttä edistävät ja ongelmia ehkäisevät varhaisen tuen palvelut sekä kolmannen sektorin toimijat. 3. kerros erityispalvelujen intensiivinen tuki Lapsille, nuorille ja perheille, joilla tarve erityiseen tukeen 2. kerros preventiiviset palvelut Lapset, nuoret ja perheet, joilla tarve Selektiiviseen,kohdennettuun tukeen. 1. kerros ennaltaehkäisevät, universaalit palvelut Kaikille lapsiperheille 2

MLL:n perhekeskustoiminnan sisällöt osana kuntien edistäviä ja ehkäiseviä palveluita Perhekahvilat Vertaisryhmät Lasten kerhot Perhekummitoiminta Kylämummi ja vaaritoiminta Muu avoin varhaiskasvatus Tilapäinen lastenhoitoapu 3

MLL:n toiminta lukuina v. (sis. sekä paikallisyhdistysten että piirien toiminnan) Perhekahviloita 556 Vanhempien ryhmiä 271 Lasten harrastuskerhoja 1 541 Kylämummeja ja -vaareja 366 Perhekummeja (perheiden tukihenkilöitä) 325 Lasten ja nuorten tukihenkilöitä 300 Iltapäiväkerhoja pienille koululaisille 60 Retkiä ja leirejä 457 Leikkikenttiä ja puistoja, joissa MLL:n toimintaa 137 Piirien välittämää lastenhoitotoimintaa (tunteja) 74 775 Kaikille avoimia koulutus- ja luentotilaisuuksia 225 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vastatut yht.otot 30 218 Vanhempainpuhelimen ja netin vastatut yht.otot 1 119 Tukioppilaita 14 000 KAIKKIEN VAPAAEHTOISTEN TYÖTUNTEJA YHTEENSÄ 1 087 809 4

MLL tarjoaa kunnalle ammatillista kumppanuutta lapsiperheiden tukemiseksi MLL:n piirin ammatillinen ohjaaja edistää MLL:n perhekeskustoiminnan ja kunnan välistä yhteistyötä sekä toimii linkkinä paikallisyhdistysten vapaaehtoisten ja kunnan toimijoiden välillä. Ohjaajat tarjoavat vapaaehtoisille ammatillista ohjausta ja tukea. Ohjaajat vastaavat vapaaehtoisten koulutuksesta, uusien vapaaehtoisten rekrytoinnista ja eri toimintamuotojen kehittämisestä yhteistyökuntien alueella. Ohjaajat ovat salassapito- ja vaitiolovelvollisia 5

Kuntien näkemyksiä MLL:sta yhteistyökumppanina Lähde: Kuntakysely 2013, Ramboll 6

MLL:n perhekeskustoiminnan vaikutuksia Kun perhekeskus toteutui yhteistyössä järjestön kanssa, perhekeskuksessa oli enemmän ryhmätoimintaa perheille. osallisuus toteutui paremmin. matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja oli enemmän. perheiden keskinäinen tuki ja omaehtoinen toiminta oli yleisempää. (Halme, Kekkonen & Perälä, 2012. Perhekeskukset Suomessa. THL:n raportteja 62/2012) 7

MLL:n ammatillisen ohjauksen tuloksena: Lapsiperheiden matalan kynnyksen palvelut vahvistuvat Perheiden omaehtoinen toiminta alueella lisääntyy MLL:n paikallisyhdistyksen ja kunnan välinen yhteistyö vahvistuu Uusia toimintamalleja ja tapoja kehittyy MLL:n vapaaehtoisten jaksaminen paranee 8

Miten kunta hyötyy yhteistyöstä? Yhteistyön avulla: Lisätään varhaista tukea ja ennaltaehkäisevää toimintaa Monipuolistetaan palvelutarjontaa perheille Vähennetään päällekkäistä toimintaa Lisätään avoimen varhaiskasvatuksen tarjontaa Kehitetään perheiden tarpeiden mukaisia palveluja Luodaan lapsiperheille mahdollisuuksia osallistua itse palvelujen toteuttamiseen Vahvistetaan vanhempien keskinäistä tukea ja jaksamista 9

MLL:n perhekeskustoiminnan sisällöt, vaikutukset ja sisältöihin liittyvät ammatillisen ohjaajan tehtävät 10

Perhekahvilatoiminta Perhekahvilat ovat kaikille perheille avoimia kohtaamispaikkoja, joissa sekä lapset että aikuiset saavat seuraa ja mielekästä tekemistä. Perhekahvilat syntyvät vanhempien omasta aloitteesta ja toimivat suurimmaksi osaksi vapaaehtoisvoimin. Toiminnan perustana on vanhempien keskinäinen vertaistuki, paikallisuus ja monimuotoisuus. 11

Perhekahvilatoiminta Periaatteet Toiminnan vaikutuksia Ammatillinen ohjaus Pääpaino on vapaassa keskustelussa Suunnitellaan ja toteutetaan toimintaa ja tapahtumia yhdessä Jokainen kävijä otetaan lämpimästi vastaan Lapset huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja he ovat mukana ikänsä sallimalla tavalla. Tilat ovat toimintaan soveltuvat ja turvalliset. Perheiden sosiaaliset verkostot lisääntyvät. Lapset saavat ikäistään seuraa ja kavereita. Perheet tutustuvat oman alueen muihin lapsiperheisiin ja samalla tietoisuus oman alueen palveluista kasvaa. Toiminta mahdollistaa vertaistuen saamisen toiselta vanhemmalta. Toisen vanhemman kanssa keskustelu auttaa jaksamaan arjessa paremmin ja parantaa mielialaa. Perhekahvilaohjaajien peruskoulutukset, jatkokoulutukset ja vertaistapaamiset. Toiminnalliset/ teemalliset perhekahvilavierailut. Tuki uuden perhekahvilan perustamisessa. Vapaaehtoisten rekrytointiapu ja toimintaan soveltuvien tilojen etsintäapu. Haastavien tilanteiden tuki (mm. ristiriita-tilanteet). Tilastointi, arviointi, raportointi. 12

Kävijöiden elämäntilanne Suurin osa kokee elämänsä turvatuksi, mutta 11,8 % arvioi, että kotitalouden tulot eivät riitä välttämättömiin menoihin. 27 % arvioi, että tulot eivät riitä hyvin harrastuksiin ja muuhun kuluttamiseen. 32,4 % kokee itsensä usein uupuneeksi. 34 % arvioi tarvitsevansa tukea vanhempana toimimiseen. 23 % arvioi, ettei perheellä ole toimivaa lähiverkostoa. 23,5 % kokee, ettei saa kunnan lapsiperhepalveluista (esim. päivähoito, neuvola) tukea vanhemmuuteen. Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvilakysely 13

Miksi perhekahvilaan on alun perin tultu? (kävijäkysely ) 1) 95,7 % Lapsi saisi seuraa 2) 94,5 % Kohdatakseni muita samassa elämäntilanteessa olevia 1) 92,4 % Saadakseni seuraa 4) 74,3 % Saadakseni mielekästä tekemistä 5) 69,8 % Saadakseni vertaistukea vanhempana toimimiseen 6) 62,6 % Saadakseni vertaistukea arjen pulmiin ja lapsen kasvatukseen 7) 53,2 % Tutustuakseni uusiin ihmisiin, kun olin vasta muuttanut paikkakunnalle 8) 51,9 % Lapsi saisi osallistua ohjattuun toimintaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvilakysely 14

Koetun hyvinvoinnin lisääntyminen Vaikutukset kävijöiden näkökulmasta 88,7 % Mukanani käyvät lapset ovat saaneet seuraa ja leikkikavereita 81 % Perhekahvilassa käyminen on vaikuttanut myönteisesti mielialaani Vaikutukset ohjaajien näkökulmasta 94,1 % Olen saanut lisää tuttavia ja ystäviä 88,3 % Mukanani käyvät lapset ovat saaneet seuraa ja leikkikavereita 80,6 % Olen saanut lisää tuttavia ja ystäviä 83,1 % Perhekahvilassa käyminen/ohjaaminen on vaikuttanut myönteisesti mielialaani 61,4 % Olen saanut tietoa erilaisista alueeni lapsiperheille suunnatuista palveluista ja toiminnasta. 55 % Mukanani käyvien lasten ryhmässä toimimisen taidot ovat vahvistuneet. 72,5 % Olen voinut auttaa muita 70,2 % Olen voinut kehittää tai hyödyntää osaamistani ohjatessani perhekahvilaa 34,1 % Olen saanut tukea ja ideoita arjen pulmiin ja kasvatustyöhön. % = > väittämistä täysin tai osittain samaa mieltä olleet vastaajat 67,5 % Mukanani käyvien lasten ryhmässä toimimisen taidot ovat vahvistuneet. 53,3 % Olen saanut tukea ja ideoita arjen pulmiin ja kasvatustyöhön. Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvilakysely 15

Kerhotoiminta MLL:n kerhotoiminnan tarkoituksena on tarjota koko maassa kaikille lapsille mahdollisuus osallistua MLL:n arvojen mukaiseen tasokkaaseen harrastustoimintaan. tarjota lapsille mahdollisuus oppia uutta, harjoitella ja kehittää taitojaan heitä kiinnostavissa asioissa. tarjota lapsille ja vanhemmille tai isovanhemmille yhteistä tekemistä ja mahdollisuus yhdessäoloon. vahvistaa lapsuutta suojelevaa kasvatuskulttuuria. 2015 16

Kerhotoiminta Tavoitteet Toiminnan vaikutuksia Ammatillinen ohjaus Tukea lasten hyvinvointia ja tasapainoista kehitystä. Edistää lasten sosiaalisten taitojen kehittymistä, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Antaa ilon ja onnistumisen kokemuksia lapsille. Vahvistaa lasten osallisuutta ja kuulluksi tulemista. Tutustuttaa lapsia lähiympäristöönsä, kulttuuriin ja erilaisiin elämänilmiöihin. Lapsi saa kavereita. Perheen yhteinen harrastus luo yhteenkuuluvuutta vanhemman ja lapsen välille. Kerhotoiminta edistää lapsen sosiaalisten taitojen ja myönteisen minäkuvan kehittymistä. Lasten käsitys itsestään ihmisenä, oppijana ja yhteisön jäsenenä vahvistuu. Lasten ja heidän perheidensä sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys vahvistuvat. Lasten edellytykset kasvaa aktiivisiksi ja vastuullisiksi kansalaisiksi lisääntyvät. Kerhonohjaajakoulutuksen järjestäminen. Ohjaa ja tukee paikallisyhdistysten kerhotoimintaa (materiaalit, perehdytys ym.) Tuki uusien kerhojen käynnistämisessä (esim. ohjaajien rekrytointi, palkka-asiat, tilat) Toiminnan tilastointi ja arviointi 17

Lasten mielipiteitä MLL:n kerhoista (kysely lapsille 2012) Kerhossa on useimmiten kivaa 89% Kerhoon on kiva mennä 92% Ainakin joskus kavereita kerhossa 98% Olen oppinut kerhossa uusia asioita Vastanneet lapset 92% 80% 85% 90% 95% 100% 18

Vanhempien näkemyksiä kerhotoiminnan vaikutuksista (kysely vanhemmille 2012) Lapsi on saanut uusia kavereita 45,9 Kerhokerta on tuonut rytmitystä koko perheen viikkoon Kerhotoiminta on edistänyt lapsemme sosiaalisten taitojen kehittymistä 58 57,7 Lapsi on saanut kerhossa onnistumisen kokemuksia 76,1 Lapsi on oppinut kerhossa toimimaan ryhmän jäsenenä ja ottamaan toiset huomioon Lapsi on saanut kerhossa myönteisiä kokemuksia ryhmässä toimimisesta Lapsi on saanut harrastaa ilman kilpailua ja suorittamisen pakkoa 58 66,7 62,8 Kerhotoiminta on tuottanut lapselle iloa 91,8 samaa mieltä väittämästä 0 20 40 60 80 100 Prosenttia 19

Lasten ja vanhempien ajatuksia kerhoista (Kerhokysely 2012) Joka kerta on kerhossa mukavaa. Kun tehdään kaikkea hauskaa. Ompeleminen ja piirtäminen on kivaa. (lapsen palaute) Turvallinen ja ihana kerho on tuonut paljon iloa meidän arkeemme! (vanhemman palaute) Koen työni erittäin merkitykselliseksi. Muskareiden avulla erittäin monet pienten lasten vanhemmat ovat verkostoituneet ja saaneet toisistaan tukea arkeen. Koen, että työni tuottaa paljon mukavia yhteisiä hetkiä perheille. (kerhonohjaajan kommentti) 20

Vertaisryhmätoiminta MLL: n vertaisryhmät ovat tietyn teeman ympärille kokoontuvia ryhmiä, joihin osallistuu samassa elämäntilanteissa olevia vanhempia. Ryhmien teemat liittyvät lapsiperheiden iloihin, haasteisiin, arkisiin asioihin ja elämän käännekohtiin kuten esikoisen saamiseen tai yksinhuoltajuuteen. Ryhmissä vanhemmat jakavat kokemuksiaan ja tuntevat yhteenkuuluvuutta sekä saavat tietoa ja tukea vastavuoroisesti. 21

Vertaisryhmätoiminta Periaatteet Toiminnan vaikutuksia Ammatillinen ohjaus Vanhemmuutta tuetaan vuorovaikutuksen avulla. Vertaisryhmän toiminta perustuu avoimuuteen, tasa-arvoisuuteen sekä osallistujien keskinäiseen kunnioitukseen, jakamiseen ja vastuunottoon. Vertaisryhmissä tavataan muita ja niissä korostuu yhdessä olemisen ja tekemisen merkitys. Ryhmät voivat olla joko avoimia tai suljettuja. Käynnistäjänä voi toimia kuka tahansa vanhemmuudesta ja ryhmätoiminnasta kiinnostunut. Vertaisryhmätoiminta tuo ystäviä ja mahdollistaa sosiaalisen verkoston kasvamisen. Toisten vanhemman kanssa puhuminen helpottaa oloa. Ryhmässä heränneistä ajatuksista keskustellaan myös kotona puolison kanssa. Saa neuvoja ja vinkkejä arjen kysymyksiin, muun muassa lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyen Saa lisää varmuutta lapsen/lasten hoitoon Vanhemman hyvinvointi lisääntyy. Vertaisryhmänohjaajien kouluttaminen (5 pv). Ohjaajien rekrytoiminen. Ohjaajien tukeminen ja jatkokouluttaminen. Paikallisyhdistysten tuki ja ohjaus toiminnan käynnistämisessä ja ylläpitämisessä. Tilastointi, arviointi, raportointi. 22

Ryhmiin osallistutaan, koska (Vertoarviointi 2013) halutaan keskustella muiden samassa elämän tilanteessa olevien vanhempien kanssa ( 87,8 %) halutaan saada uusia ystäviä (63,3 %) halutaan jakaa omia kokemuksia muiden kanssa (57,1 %) halutaan saada tukea vanhemmuuteen (44,9 %) 23

Ryhmiä ohjataan, koska halutaan auttaa muita (69,2 %) halutaan jakaa omaa osaamista muille (57,7 %) halutaan jakaa kokemuksia muiden kanssa (57,7%) Saan onnistumisen ja ilon kokemuksia siitä, kun huomaan vanhempien saavan toisistaan vertaistukea. Tunnen tekeväni arvokasta työtä itselleni tärkeän asian puolesta. 24

Merkittävimmät vertaisryhmän vaikutukset ryhmiin osallistuneille (Vertoarviointi 2013) Olen saanut neuvoja ja vinkkejä arjen kysymyksiin ( 77,6 %) Olen saanut lisää ystäviä ja sosiaalinen verkostoni on kasvanut (73,5 %) Toisten vanhempien kanssa puhuminen helpottaa oloani ( 51%) Olen kotiutunut paikkakunnalle ( 49 %) Olen voinut auttaa muita ( 42,9 %) 25

Vertaisryhmiin osallistuneiden kommentteja: On saanut puhua omaa mieltä askarruttavista asioista, ja saanut niihin ymmärrystä ja tukea. Lapset ovat saaneet leikkiseuraa ja minä hyviä ystäviä. Ryhmissä huomaa, miten kaikilla on samat ongelmat. En ole sen huonompi kuin muutkaan. 26

Perhekummitoiminta MLL:n perhekummitoiminta on ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa. Toiminta täydentää kunnan peruspalveluita ja on osa lapsiperheiden ennaltaehkäisevää tukea. Toiminnan tarkoituksena on tukea ensisijaisesti perheen vanhempia keskustelemalla ja kuuntelemalla sekä auttamalla arjen asioissa. 27

Perhekummitoiminta Periaatteet Toiminnan vaikutuksia Ammatillinen ohjaus Tavoitteena on lisätä perheen hyvinvointia ja vahvistaa koko perheen elämänhallintaa. Kummisuhteen lähtökohtana on vapaaehtoinen ja tasavertainen kumppanuus perheen ja tukihenkilön välillä. Perhekummi on MLL:n kouluttama, luotettava aikuinen, jonka tehtävänä on tukea vanhemmuutta kuuntelemalla ja toimimalla yhdessä perheen kanssa. Toiminta tukee vanhemmuutta ja lapsiperheiden arkea Ehkäisee perheiden ongelmien syntymistä ja kasaantumista. Perhe saa elämäntilanteeseensa sopivaa tukea ja vahvistusta vanhemmuuteen. Arjen voimavarat lisääntyvät ja elämänhallinta paranee. Perhekummien rekrytointi, haastattelu ja koulutus. Kummisuhteiden koordinointi Ohjaa ja tukee perhekummeja ja järjestää toiminnan ohjauksia 4-8 kertaa vuodessa. Ohjaa tarvittaessa perheen ammattiavun piiriin. Kummisuhteiden seuranta ja arviointi. Toiminnan markkinointi ja vahva yhteistyö kunnan kanssa. 28

Kylämummi ja -vaaritoiminta Kylämummit ja -vaarit ovat vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita, luotettavia aikuisia, jotka haluavat olla läsnä lasten arjessa ja antaa aikaansa. Heidän elämänkokemuksensa rikastuttaa ja avaa uusia näkökulmia niin lapsille kuin kaikille heidän kanssaan toimiville. 29

Kylämummi ja -vaaritoiminta Tavoitteet Toiminnan vaikutuksia Ammatillinen ohjaus Tukea hyvää lapsuutta vahvistamalla sukupolvien ketjua Lisätä sukupolvien välistä myönteistä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa Siirtää kulttuuriperintöä Luoda aktiivisille suurille ikäluokille mahdollisuus tehdä antoisaa vapaaehtoistyötä Lisätä alueellista yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta lapsista Lisää isovanhempien elämään sisältöä ja ylläpitää virkeyttä. Edistää lasten ja aikuisten hyvinvointia. Ehkäisee isovanhemman yksinäisyyttä ja lisää sosiaalisia suhteita. Lisää alueellista yhteisöllisyyttä. Rikastuttaa eri sukupolvien välistä kanssakäymistä. Kylämummi ja vaaritoiminnan käynnistäminen yhteistyössä paikallisyhdistysten kanssa. Uusien kylämummien ja vaarien rekrytointi ja perehdyttäminen. Virkistystapaamisten järjestäminen kylämummeille ja vaareille. Kylämummeille ja vaareille toimintaympäristöjen etsiminen ja järjestäminen. 30

Kylämummien omia kokemuksia Olen mielelläni läsnä kun lapset haluavat kertoa asioitaan ja tarvitsevat henkilöä jota halata. Ja tykkään leikkiä lasten kanssa. Mieluiten ulkoilen lasten kanssa ja myös leikin, teen palapelejä, luen satuja. Mitä milloinkin lapset haluaa. Perehdytyksillä on ollut ratkaiseva merkitys mukaantulolleni. Tapaamiset ovat innostaneet ja kannustaneet jatkamaan. (Sitaatit kylämummi ja -vaari -toiminnan kyselystä 2015) 31

Kiitos! 32