MLL:n varhainen tuki lapsiperheille

Transkriptio

1 MLL:n varhainen tuki lapsiperheille

2 Perheen hyvinvointiin liittyvät tekijät Systeeminen ajattelutapa: sekä perheen (ja yksilöiden) sisäiset tekijät, että perheen ulkopuolella olevat tekijät vaikuttavat perheen hyvinvointiin. Perhe

3 Tilastoja Vuonna 2011 Suomen väkiluku kasvoi eniten 20 vuoteen. Suomen väkiluku oli vuoden 2011 lopussa Vuoden 2011 alussa lapsiperheitä oli Lapsiperheisiin kuului noin 40 prosenttia väestöstä Alatunnistetiedot tähän

4 Lastensuojelun asiakasmäärät Kodin ulkopuolelle oli vuonna 2010 sijoitettuna lasta ja nuorta. Lastensuojelun avohuollon asiakkaana oli yhteensä lasta ja nuorta, mikä tarkoittaa 6,1 % alle 20 vuotiaista. Avohuollon asiakasmäärä kasvoi 10 % vuodesta Huostaan otettujen teinikäisten osuus on kaksinkertaistunut vuosina Lähde: THL, Lastensuojelu

5 Fiksua? Tarkasteltaessa kuntien lastensuojelun kehitystä 1980 vuoden alusta vuoteen 2007 havaitaan avohuollon asiakasmäärän lisääntyneen noin lapsesta lapseen, ja samaan aikaan kunnallisen kotipalvelun piirissä olleiden lapsiperheiden määrän vähentyneen lapsiperheestä Alatunnistetiedot tähän

6 Sosiaalisen tuen merkityksestä Sosiaalisen tuen puute merkittävä riski perheen hyvinvoinnille: yhteyttä masennukseen sekä vanhemmuuteen liittyvään stressiin sekä vanhempien itsetuntoon vanhempina (self-efficacy) Leahy-Warren P, McCarthy G, Corcoran P (2012)First-time mothers: social support, maternal parental self-efficacy and postnatal depression. Journal of Clinical Nursing, Vol 21, 3-4, Sosiaalisella tuella tarkoitetaan ystävien, naapurien, vanhempien antamaa tukea ja arkista apua, myös hiekkalaatikkokeskustelut. Perheen ulkopuolelta tuleva sosiaalinen tuki tukee toimivaa vanhemmuutta (Leinonen 2004) Alatunnistetiedot tähän

7 Miksi perheen kokema stressi on merkittävä lapsuuteen liittyvä riski? Pitkäaikainen stressi on yhteydessä mielenterveyshäiriöihin, immuunisysteemin kehityksen häiriöihin ja suurempaan sairausalttiuteen. Middlebrooks JS, Audage NC The effects of Childhood stress on Health across the lifespan. National Center for Injury Prevention and Control. Dube S, Fairweather D, Pearson W, Felliti V et al (2009) : Cumulative childhood stress and autoimmune diseases in adults. Psychosomatic Medicine 71: Alatunnistetiedot tähän

8 Pysyvää on se, että vanhemmat tarvitsevat tukea kasvatustehtävässään Vanhemmat ovat aina tarvinneet tukea Aikaisemmin tukea saatiin luonnollisten verkostojen kautta ja perinteet välittyivät yli sukupolvien, hyvässä ja pahassa Muuttoliike ja luonnollisten verkostojen ohentuminen Yksinäisyys on vanhemmuudelle myrkky Jokainen uusi sukupolvi vanhempia ansaitsee ja tarvitsee tukea tärkeässä tehtävässään

9 Lainsäädäntö: Perustuslain 19 :n 3 momentin mukaan julkisen vallan on tuettava perheen mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Tähän velvoitteeseen sisältyy velvollisuus tukea lapsiperheitä myös taloudellisesti. Suomessa lakina voimassa oleva YK:n Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa valtiota asettamaan lapsen edun etusijalle kaikissa päätöksissään ja toimissaan. Lasten ja nuorten hyvinvointipalveluiden turvaaminen on myös YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen keskeisiä päämääriä. Alatunnistetiedot tähän

10 Perhekeskusajattelu Perheet asiakkaista osallisiksi Promotiivinen näkökulma; lasten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, perheiden voimavarojen vahvistaminen Julkinen sektori, kolmas sektori ja neljäs sektori yhteistyössä Moniammatillisuus Hallinto- ja sektorirajat ylittävä työskentely perhekeskustoiminta 10

11 MLL:n vapaaehtoinen perhekeskustoiminta 466 perhekahvilaa, 1009 lasten kerhoa, 259 vertaisryhmää, 345 kylämummia ja vaaria, 397 tukihenkilöä 9400 vapaaehtoista n vapaaehtoistyön tuntia kontaktia lapsiin, nuoriin ja vanhempiin Koko MLL:n vapaaehtoistoiminnan taloudellinen merkitys yhteensä 12 miljoonaa vuodessa (Laasanen 2011) MLL:n vapaaehtoistoiminta 11

12 MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa Perhekeskuksen perusajatus on, että se, mitä me pitkällä aikavälillä voimme tehdä edistääksemme kansanterveyttä, on työskennellä turvallisen lapsuuden puolesta. (Mirjam Kalland, MLL) 3. kerros erityispalvelujen intensiivinen tuki Lapsille, nuorille ja perheille, joilla tarve erityiseen tukeen. 2. kerros preventiiviset palvelut Lapset, nuoret ja perheet, joilla tarve Selektiiviseen,kohdennettuun tukeen. 1. kerros ennaltaehkäisevät, universaalit palvelut Kaikille lapsiperheille 12

13 MLL:n varhainen tuki lapsiperheille Perhekahvilat Lasten kerhot Kylämummi ja vaaritoiminta Vertaisryhmät Lapsiperheiden tukihenkilötoiminta Muu avoin varhaiskasvatus Lastenhoitotoiminta 13

14 Perhekeskustoimintaan liittyvä ammatillinen ohjaus (MLL Veto-hanke ) vapaaehtoisten perhekahvilavetäjien ja ryhmänohjaajien koulutus Ohjaukselliset perhekahvilakäynnit Lapsiperheiden tukihenkilöiden koulutus ja ohjaus Yhdistysten vapaaehtoistoiminnan tuki Kumppanuusresurssi yhdistysten ja kunnan välisessä yhteistyössä 14

15 Tavoite: MLL:n ja kunnan strateginen yhteistyö lapsiperheiden hyväksi Konkreettiset yhteistyömuodot monipuolistuvat ja vakiintuvat Yhteistyö strategiseksi kumppanuudeksi -> MLL osaksi kunnan palveluverkostoa, näkyminen hyvinvointisuunnitelmissa ja www-sivuilla Kunta-avustuspohjan laajeneminen (varhaisen tuen malli) ja vakiintuminen -> avustukset varataan budjetista Paikallisen alueen ja toimijoiden tuntemus A ja O /CC 15

16 Kaikki Veto-pilottiseudut (suluissa Veto-työn aloittamisvuosi) 2011 ( yht. ~ ) 2012 (yht. ~ ) Häme (2009) V tavoitteena hakea kunta-avustuksia ns. laajalla paletilla Keski-Suomi (2009) Varsinais-Suomi (2009) (muutama päätös puuttuu, samaan kuin 2011 ollaan näillä näkyminen ainakin pääsemässä) Uusimaa (2010) Pohjois-Pohjanmaa (2010) (huom! KAIKKI muut kunnat lähti avustamaan paitsi Kalajoki) Savo (2011) - Verkostoituminen kuntiin aloitettu.

17 Perhekahvilatoiminta Perhekahvilatoiminta 17

18 Kävijöiden elämäntilanne (perhekahvilakysely 2011) Suurin osa kokee elämänsä turvatuksi, mutta 36 % arvioi, että perheen taloudellinen tilanne ei ole hyvä ja asia vaivaa jonkin verran. 35 % arvioi, että nykyiset tulot eivät riitä perheen tarpeisiin. 36 % kokee itsensä usein uupuneeksi. 22 % kertoo, ettei saa riittävästi apua läheisiltä. 37 % kertoo tarvitsevansa tukea vanhempana olemiseen. 32 % sanoo, että ei ole lähellä olevaa sosiaalista verkostoa. 22 % kertoo, ettei tapaa lasten isovanhempia usein. Perhekahvilatoiminta 18

19 Perheeni hyvinvointi on lisääntynyt Lapseni ovat saaneet seuraa ja kavereita Mukanani käyvien lasten ryhmässä olemiset taidot ovat vahvistuneet Mukanani käyvät lapset ovat oppineet kohtaamaan muita Uskallan ottaa paremmin kantaa asioihin ryhmässä Olen saanut tietoa alueeni lapsiperheille suunnatuista palveluista Tarve ammattiavun käyttöön on vähentynyt Käyminen on vaikuttanut myönteisesti mielialaani Itseluottamukseni on lisääntynyt Uskallan pyytää helpommin apua Olen saanut mielekästä tekemistä Olen kotiutunut paikkakunnalle Tunnen paremmin asuinalueeni lapsia ja perheitä Sosiaalinen verkostoni on kasvanut Olen saanut lisää ystäviä Olen saanut lisää varmuutta lastenhoitoon Olen saanut uusia ideoita kasvatukseen Olen saanut vertaistukea Oloni helpottuu, kun saan puhua muiden vanhempien kanssa Oma hyvinvointi on lisääntynyt 8,4 15,2 77,3 72,9 41,2 50,6 67,9 63,8 11,8 24,5 40,9 37,7 2,1 2,6 61,2 55,1 13,9 30,9 6,9 14,8 44, ,2 40,1 65,7 83,3 66,2 86,4 60,5 83,3 27,9 23,3 32,6 41,5 33,3 52,1 49,6 60,3 35,8 53, ohjaaja kävijä MLL:n perhekahvilakysely

20 Merkittävimmät vaikutukset kävijöille (2011) Lapseni ovat saaneet seuraa ja kavereita 73% Sosiaalinen verkostoni on kasvanut 66% Tunnen paremmin asuinalueeni lapsia ja perheitä 66% Mukanani käyvät lapset ovat oppineet kohtaamaan muita 64% Olen saanut lisää ystäviä 61% Käyminen on vaikuttanut myönteisesti mielialaani 55% Oloni helpottuu, kun saan puhua muiden vanhempien kanssa 50% Perhekahvilatoiminta 20

21 Jos perhekahvilaa ei olisi (Kävijäkysely) Oloni olisi yksinäisempi. En olisi voinut tutustua helposti lähialueen perheisiin. En olisi saanut uusia ystäviä, lapsemme ei olisi tutustuneet kavereihinsa, enkä olisi viihtynyt hoitovapaalla tai jaksanut olla kotiäitinä. En olisi saanut vinkkejä poikani uniongelmiin. Poistuisin harvemmin kotoani. Perustaisin sellaisen! MLL:n perhekahvilakysely

22 Perhekahvilat ovat monelle korvaamattomia paikkoja ystävystyä ja jakaa vanhemmuuden kokemuksia ja saada vertaistukea. Ilman niitä moni asia olisi huonommin. Kaikilla ei ole sukulaisia ympärillä, perhekahvilassa solmitut suhteet korvaavat näitä. Vanhempana olo ei todellakaan ole helppoa ja kevyttä hommaa ja ilman vertaistukea ja ystäviä siitä hommasta ei selviä MLL:n perhekahvilakysely

23 Resilienssiä tarvitaan mutta Elämä on monimutkaista, tarvitsemme kykyä käsitellä sen monimutkaisuutta. Käsittelykyky luo yksilölle psyykkistä kimmoisuutta : kykyä työstää ongelmia, toipua vastoinkäymisistä, kyky kerätä luut kasaan, nousta jaloilleen, pyyhkiä pölyt hihoista ja jatkaa matkaa Psyykkisen kimmoisuuden kehittymiseen tarvitaan toisia ihmisiä. Alatunnistetiedot tähän

24 Järvisuomen yhdistyksissä: Perhekahviloita 98, kävijämäärä (käyntien määrä) kerhot 146, kävijämäärä (käynnit) vapaaehtoistyöntunteja ( sisältää yhdistysten luottamushenkilöiden eli hallitusten jäsenten tunnit) tuntia! KIITOS UPEASTA TYÖSTÄ JA TOIMINNASTA! MLL:n perhekahvilakysely