KIRJALLINEN KYSYMYS 439/2009 vp Kuntien valtionosuusjärjestelmän korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Useat kuntataloudet ovat suurissa vaikeuksissa Pohjois-Karjalan maakunnassakin. Moni kunta joutuu avaaman talousarvionsa nyt keväällä, ja joissakin kunnissa on jo tiedossa avaamistarve myös syksyllä uudelleen. Nämä vaikeimmassa asemassa olevat kunnat ovat tehneet rajuja leikkauksia kustannusten karsimiseksi kaikilla sektoreilla. Kouluja on suljettu ja tullaan sulkemaan lisää kuluvana vuonna. Palvelujen tasoa on alennettu ja tiestöjen hoidon tasoa on laskettu. Mutta liian useassa kunnassa kaikista leikkauksista ja höyläyksistä huolimatta tilinpäätökset ovat miinusmerkkiset ja kattamattomat alijäämät vain kasvavat. Samanaikaisesti vielä yritykset ovat lomauttaneet ja ovat nyt irtisanomassa henkilöstöään, mikä vain pahentaa taloudellista tilannetta tulojen supistuessa. Myös kunnallisveroprosentit ovat joissakin kunnissa selvästi maan keskiarvon yläpuolella, lähellä maan huippua. Yksi yhteinen tekijä näillä vaikeuksissa olevilla kunnilla on voimassa oleva valtionosuusjärjestelmä. Maakunnan kuntien sisälläkin valtionosuuksien vaihteluväli on aika mittava. Vuonna 2009 suurin asukasta kohti laskettu valtionosuus on 3 518 euroa ja pienin 1 501 euroa. Vertailtaessa alueellisesti noin 20 000 asukkaan Keski-Karjalan neljän kunnan valtionosuuksia näkyy merkittäviä eroja mutta myös selvää korottamistarvetta jokaisen kunnan osalta. Asukasta kohden laskennalliset valtionosuudet tasauksen jälkeen v. 2009 ovat seuraavat: Kitee 2 029 euroa, Kesälahti 2 601 euroa, Rääkkylä 3 095 euroa ja Tohmajärvi 2 735 euroa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus välittömästi ryhtyy korjatakseen kuntien valtionosuusjärjestelmän räikeimmät epäkohdat ja korottaakseen valtionosuuksia niiden kuntien osalta, joita nykyisen järjestelmän kertoimet eivät kohtele oikeudenmukaisesti? Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2009 Esa Lahtela /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 439/2009 vp: Mihin toimiin hallitus välittömästi ryhtyy korjatakseen kuntien valtionosuusjärjestelmän räikeimmät epäkohdat ja korottaakseen valtionosuuksia niiden kuntien osalta, joita nykyisen järjestelmän kertoimet eivät kohtele oikeudenmukaisesti? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Valtionosuusperusteiden uudistamiseksi tehtiin laaja valmistelutyö olosuhteissa, jolloin koko talouden ja myös kuntien talouden tulevaisuus näytti valoisalta. Vielä viime syksynä näytti siltä, että valtionosuusperusteiden uudistaminen voidaan tehdä myös siten, että kuntakohtaisesti valtionosuudet muuttuvat huomattavasti nykytilanteeseen verrattuna. Viimeisen puolen vuoden aikana tilanne on kuitenkin muuttunut nopeasti sellaiseksi, että välttämättömät valtionosuusperusteiden muutokset on syytä tehdä niin, ettei minkään kunnan talous muutoksen johdosta vaarannu. Esillä olleet uudet kriteerit olisivat aiheuttaneet valtionosuusvähennyksiä enimmillään jopa 200 kunnalle. Tästä syystä valtionosuusperusteita tullaan esittämään muutettavaksi tässä vaiheessa vain välttämättömiltä osilta. Kuten kysymyksessä on todettu, esimerkiksi Keski-Karjalassa kuntakohtainen valtionosuuksien asukasta kohti laskettu määrä vaihtelee. Tämä on sinänsä luonnollista, koska myös ne olosuhdetekijät, joihin valtionosuudet perustuvat, vaihtelevat jopa vierekkäisissä kunnissa. Vaihtelua aiheuttavia tekijöitä ovat mm. ikärakenne, sairastavuus, asukastiheys, syrjäisyyskertoimeen vaikuttava asutusrakenne, väestön määrän muutos, työllisyystilanne ja kuntalaisten tulotaso, joka viimeksi mainittu vaikuttaa valtionosuuksien tasaukseen. Lisävaihtelua aiheuttaa myös palvelujen järjestämistapa, ns. ylläpitäjämallin valtionosuudet maksetaan suoraan ylläpitäjälle, esimerkiksi kuntayhtymälle, joka myös vastaa kunnan puolesta kustannuksista. Näin ollen kuntakohtainen asukasta kohti laskettujen valtionosuuksien vertailu ei välttämättä anna riittävää kuvaa järjestelmän muutostarpeista. Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä on 7.5.2009 linjannut valtionosuusuudistuksen toteutuksen yksityiskohdat. Linjausten perusteella tullaan esittämään, että nykyiset sektorikohtaiset valtionosuudet keskitetään valtiovarainministeriöön hallitusohjelman edellyttämässä laajuudessa. Tarkoituksena ei ole muuttaa yksittäisten kuntien valtionosuuksia ja niiden määräytymisperusteita. Joitakin muutoksia on kuitenkin tarpeen tehdä, erityisesti johtuen esiopetuksen ja perusopetuksen oppilaskohtaisen valtionosuuden muuttumisesta ikäluokan asukasmäärään perustuvaksi. Järjestelmään sisällytetään kotikuntalaskutus niistä oppilaista, jotka eivät käy peruskoulua kotikunnassa. Harvan asutuksen ja saaristokuntiin kohdistetaan erikseen lisävaltionosuutta 30 milj. euroa. Harkinnanvarainen rahoitusavustus siirretään osaksi yhteen koottuja valtionosuuksia. Valtionosuusjärjestelmän perusrakenne säilyy nykyisenä. Valtionosuusmuutokset tasataan siirtymäjärjestelyllä. Yhdistämisen ulkopuolelle jäävät toisen asteen koulutus ja ammattikorkeakoulut. Uudistus ei muuta eri ministeriöiden välisiä vastuita ja toimivaltasuhteita. 2
Ministerin vastaus KK 439/2009 vp Esa Lahtela /sd Valtionosuuksien tekninen maksatus kootaan Valtiokonttoriin. Nyt tehdyt linjaukset eivät tarkoita sitä, että valtionosuusperusteiden arviointityö loppuu tähän. Sitä on syytä jatkaa erityisesti uudessa järjestelmässä, jossa peruspalvelujen valtionosuudet maksetaan yhden luukun periaatteella. On vain maltettava odottaa talouden toimintaympäristön rauhoittumista niin, että järjestelmän kehittämistä voidaan jatkaa vaarantamatta peruspalvelujen rahoituspohjaa missään kunnassa. Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 2009 Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 439/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd: Vilka åtgärder ämnar regeringen omedelbart vidta för att korrigera de grövsta missförhållandena i kommunernas statsandelssystem och för att höja statsandelarna för de kommuner som koefficienterna i det nuvarande systemet inte behandlar rättvist? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: För reformen av statsandelsgrunderna utfördes ett omfattande beredningsarbete under förhållanden då framtiden för hela ekonomin och också för kommunernas ekonomi såg ljus ut. Ännu förra hösten verkade det som om reformen av statsandelsgrunderna skulle kunna genomföras så att statsandelarna för de enskilda kommunerna skulle ändras betydligt jämfört med det nuvarande läget. Under det senaste halvåret har situationen dock snabbt förändrats så att nödvändiga förändringar i statsandelsgrunderna bör göras så att ingen kommuns ekonomi äventyras på grund av ändringen. De nya kriterier som ingick i beredningen skulle ha inneburit statsandelsminskningar för hela 200 kommuner. Därför kommer man att föreslå att statsandelsgrunderna i detta skede ändras endast till de delar som är nödvändiga. Som det konstaterats i frågan varierar den beräknade kommunvisa statsandelen per invånare exempelvis i Mellersta Karelen. Detta är i sig naturligt eftersom också de förhållanden som statsandelarna grundar sig på varierar till och med mellan grannkommuner. Faktorer som påverkar variationerna är bl.a. ålderstruktur, sjukdomsbenägenhet, folktäthet, bosättningsstruktur som påverkar fjärrortskoefficienten, förändringar i folkmängden, sysselsättningsläget och kommuninvånarnas inkomstnivå som påverkar utjämningen av statsandelarna. Ytterligare variationer orsakas också av sättet att ordna tjänster. I den s.k. underhållsmodellen betalas statsandelarna direkt till den som upprätthåller tjänsten, exempelvis till samkommunen, som också för kommunens räkning ansvarar för kostnaderna. Sålunda ger en jämförelse av kalkylerade statsandelar per invånare kommunvis inte nödvändigtvis en rättvisande bild av behovet att ändra systemet. Ministergruppen för förvaltning och regional utveckling har den 7 maj 2009 dragit upp detaljerade riktlinjer för genomförandet av statsandelsreformen. Utgående från riktlinjerna kommer gruppen att framställa att de nuvarande sektorvisa statsandelarna koncentreras till finansministeriet i den omfattning som regeringsprogrammet förutsätter. Syftet är inte att ändra statsandelarna och deras fastställelsegrunder för enskilda kommuner. Vissa förändringar bör dock genomföras särskilt med tanke på ändringen av statsandelen för förundervisning och grundundervisning per elev utgående från invånarantalet i åldersklassen. Systemet ska omfatta hemkommunsfakturering för de elever som inte går i grundskola i hemkommunen. Glesbygder och skärgårdskommuner får en separat tilläggsstatsandel på 30 miljoner euro. Prövningsberoende finansieringsunderstöd blir en del av de sammanslagna statsandelarna. Statsandelssystemets grundläggande struktur bibehålls. Statsandelsförändringarna utjämnas med övergångsarrangemang. Utanför sammanslagningen lämnas utbildning på andra 4
Ministerns svar KK 439/2009 vp Esa Lahtela /sd stadiet och yrkeshögskolorna. Reformen ändrar inte ansvaret och behörigheten mellan ministerierna. Den tekniska utbetalningen av statsandelar sker via Statskontoret. Dessa riktlinjer innebär inte att arbetet med utvärderingen av statsandelsgrunderna upphör. Det är skäl att fortsätta arbetet särskilt i det nya systemet i vilket statsandelarna för basservicen betalas enligt principen för en lucka. Vi måste bara ha tålamod att vänta att den ekonomiska omvärlden lugnar sig så att utvecklingen av systemet kan fortsätta utan att finansieringsgrunden för bastjänster äventyras i någon kommun. Helsingfors den 29 maj 2009 Förvaltnings- och kommunminister Mari Kiviniemi 5