Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

1 Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 SÄÄNNÖKSET... 3 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely... 3 1.2. Asiakassuunnitelman tekeminen... 4 2 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE... 4 2.1 Toimeentulotuen määräytyminen laskelmien perusteella... 4 2.2. Toimeentulotuen myöntäminen takautuvasti... 5 3 TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN PERUSTOIMEENTULOTUESSA... 5 3.1 Ansio- ja eläketulot ja muut satunnaiset tulot... 5 3.1.1 Jälkikäteen huomioon otettavat tulot... 5 3.1.2 Veronpalautukset / jäännösverot... 5 3.1.3 Työttömyysturva... 6 3.2 Varat... 6 3.3 Tulojen jaksottaminen ja tuloylijäämän siirtäminen... 6 3.4 Tulot, joita ei oteta huomioon... 7 3.5 Toimeentulotuki tulevaa etuutta vastaan ja perintä... 8 4 OPISKELIJAT... 8 4.1 Opiskelijan oikeus toimeentulotukeen... 8 4.2 Pitkittyneet opinnot... 9 4.3 Opiskelijat kesäaikana... 10 5 YRITTÄJÄT... 10 6 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT... 11 6.1 Perusosa, joka on normitettu (Laki toimeentulotuesta 7 a ja 9 )... 11 6.1.1 Alennettu perusosa... 11 6.1.2 Laitoshoidossa ja palveluasumisessa olevan perusosa... 13 6.1.3 Vangit... 13 6.2 Muut perusmenot... 13 6.2.1 Asumismenot... 14 6.2.2 Poste Restante osoitteessa asuvat... 15 6.2.3 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot... 16 6.2.3.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut... 16 6.2.3.2 Hammashoitokustannukset... 17 6.2.3.3 Silmälasit/piilolinssit... 17 6.2.3.4 Fysikaalinen hoito sekä psyko- ja lyhytkestoinen terapia... 17 6.2.3.5 Hedelmöityshoito... 18 7 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT... 18 7.1 Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut... 18 7.2 Lastenvaunut ja rattaat sekä muut lasten tarvikkeet... 19 7.3 Lasten luonapito... 19 7.4 Huonekalut ja kodinkoneet... 19 7.5 Matkat ja muut työssäkäynnistä aiheutuvat menot... 20 7.6 Vuokravakuus... 20 7.7 Muuttokustannukset... 20 7.8 Romanivaatetus... 20 7.9 Hautauskustannukset... 20 7.10 Opintolainan korot... 21 8 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI... 21

TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET, VOIMASSA / 2014 ALKAEN 3 1 SÄÄNNÖKSET Suomen perustuslain 19 :n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotukiasian käsittelyssä on huomioitava seuraavat säännökset muutoksineen: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 muutoksineen. Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta 1218/2005 Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta 1202/2007 Hallintolaki 434/2003. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000. Sosiaalihuoltolaki 710/1982. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001. Laki lapsen elatuksesta 704/1975. Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999. Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille 2013:4. Perusturvalautakunnan hyväksymät ohjeet on tarkoitettu täydentämään ja tarkentamaan toimeentulotukilain säädöksiä ja toimeentulotukioppaan ohjeita sekä takaamaan kuntalaisille yhtenäisen käytännön toimeentulotukilakia sovellettaessa. Perusturvalautakunnan ohjeita ei kuitenkaan voi käyttää yksinomaisina päätöksen perusteluina, vaan päätökset tulee aina perustella toimeentulotukilain ja asetuksen asianomaisilla kohdilla. 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja perhekohtaisen elämäntilanteen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (esim. hakija saa avustuksia elantoon, asumiseen ja koulutuskustannuksiin vanhemmiltaan tai muulta omaiselta). Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti, varatulla vastaanottoajalla tai muulla

toimeentulotukiviranomaisen hyväksymällä tavalla. 4 Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava kaikki ne tiedot, joita viranomainen toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi tarvitsee. (ToTuL17 ja Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 12 ) Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä. Puutteelliseen hakemukseen pyydetään asiakkaalta yksilöityä lisäselvitystä. (Hallintolaki 22 ) Asiakkaalle ilmoitetaan lisäselvityspyynnön yhteydessä päivämäärä, johon mennessä puuttuvat tiedot on toimitettava. Hakemus voidaan hylätä, mikäli asiakas ei pyydettyjä tietoja ole määräaikaan mennessä toimittanut. 1.2. Asiakassuunnitelman tekeminen Sosiaalihuollon asiakaslain 7 :n 1 momentin ja toimeentulotukilain 10 :n 2 momentin mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on yhteisymmärryksessä asiakkaan ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. 2 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE Toimeentulotuen rakenne määritellään jakamalla tuki perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen sekä ehkäisevään toimeentulotukeen. Kunta ja valtio osallistuvat perustoimeentulotuen rahoitukseen yhtä suurin osuuksin. Valtio rahoittaa perustoimeentulotuesta aiheutuneita kustannuksia valtionosuudella, joka kattaa puolet perustoimeentulotuen toteutuneista kustannuksista. Täydentävän toimeentulotuen sekä ehkäisevän toimeentulotuen osalta valtio osallistuu kustannuksiin sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmän kautta. Perustoimeentulotukeen on sisällytetty pääosa toimeentulotuella katettavista menoista, perusosan lisäksi muun muassa kaikki terveydenhuoltomenot ja jokapäiväiseen asumiseen liittyvät menot. Kunnan toimeentulotukimenoista noin 90 prosenttia on perustoimeentulotuen menoja. 2.1 Toimeentulotuen määräytyminen laskelmien perusteella Toimeentulotuen määrä on toimeentulotuesta annetun lain 6 :n mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon ensin toimeentulotuesta annetun lain 7 :ssä tarkoitettua perustoimeentulotukea myönnettäessä. Laskelmassa huomioidaan pääsääntöisesti tulot ja varat siltä kuukaudelta, jolle laskelma tehdään. Ensimmäistä kertaa toimeentulotukea haettaessa tai kun edellisestä toimeentulotukihakemuksesta on useampi kuukausi, voidaan asiakkaan varojen arvioimiseksi tehdä laskelma takautuvasti koskemaan hakukuukautta edeltäviä kuukausia.

5 Mikäli hakijalle on myönnetty laskelman perusteella perustoimeentulotukea ja / tai täydentävää toimeentulotukea, ja hän tämän päätöksen jälkeen esittää päätöksen voimassaoloajalle kohdistuvia perustoimeentulotukeen oikeuttavia menoja (asumis- ja terveydenhuoltomenot), voidaan nämä menot maksaa uudella perustoimeentulotuen (korjaus)päätöksellä tai huomioida seuraavan kuun toimeentulotukilaskelmassa, mikäli hakijalla on säännöllinen asiakkuus. 2.2. Toimeentulotuen myöntäminen takautuvasti Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisistä syistä myöntää myös takautuvasti toteen näytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. (ToTul 15 )Takautuvissa laskelmissa perusosaa ei pääsääntöisesti oteta menona huomioon. Erityisinä syinä voidaan pitää esimerkiksi häätöuhkaa. Takautuvasti toimeentulotukea myönnettäessä tavallisimpia huomioon otettavia menoja voivat olla esimerkiksi vuokrarästit ja sähkölaskurästit. 3 TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN PERUSTOIMEENTULOTUESSA 3.1 Ansio- ja eläketulot ja muut satunnaiset tulot Toimeentulotukilaskelmassa tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot. Ansiotuloihin sovelletaan toimeentulotukilain säännöstä, jonka perusteella vähennetään vähintään 20 % ansiotuloista, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa toimeentulotuen saajataloutta kohden jätetään tulona huomioimatta toimeentulotukea laskettaessa.(l:lla 1172/2010 väliaikaisesti voimassa 1.1.2011-31.12.2014). 3.1.1 Jälkikäteen huomioon otettavat tulot Ansiotulo, joka ei ole ollut toimeentulotukipäätöstä tehtäessä tiedossa, voidaan ottaa jälkikäteen huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana, mikäli menettely harkitaan kohtuulliseksi. (Laki toimeentulotuesta 1410/2001, 15 3 mom.) Säännöksen mukaan tukea myönnettäessä on tuen hakijalle ilmoitettava mahdollisuudesta ottaa kyseessä oleva tulo huomioon taannehtivasti. Tämä voi tapahtua esimerkiksi tekemällä asiaa koskeva maininta toimeentulotukipäätökseen tai tiedottamalla siitä päätöksen liitteellä. 3.1.2 Veronpalautukset / jäännösverot Veronpalautukset huomioidaan pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaille tulona 100 euron ylittävältä osalta yksinäiseltä ja 200 euron ylittävältä osalta perheelliseltä. Jäännösvero vähennetään mahdollisesti puolison saamasta veronpalautuksesta. Jäännösveroa ei huomioida muulloin menoksi. Muiden (kuin pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaiden) kohdalla veronpalautukset huomioidaan kokonaisuudessaan tuloksi. Jäännösveroa ei huomioida laskelmassa menona. Toimeentulotuen saajaa ohjataan jäännösveron osalta hakemaan verojen maksuun lykkäystä, huojennusta tai poistamista.

6 3.1.3 Työttömyysturva Ansiosidonnainen päiväraha-, peruspäiväraha- ja työmarkkinatukitulo huomioidaan tulona 20 maksupäivältä kuukaudessa, kun maksu on säännöllistä. Työttömyyspäiväraha/työmarkkinatuki lasketaan pitkäaikaistyöttömillä todellisen 20 päivän maksatuksen mukaisena, kunnes se maksetaan kaksi kertaa saman kuukauden aikana, huolimatta siitä, onko asiakkuus säännöllistä. Kertoimen käyttöönotto aloitetaan sinä kuukautena, jolloin tuen saaja saa kaksi täyttä työttömyyspäivärahasuoritusta. Kertoimena käytetään 21,5 päivää, jolla kerrotaan päivää kohti myönnetty päiväraha, jolloin saadaan määriteltyä kuukausitulo. Kerrointa käyttämällä jaksotetaan saman kuukauden aikana maksettu toinen päiväraha otettavaksi huomioon pidemmän ajanjakson aikana. Pitkäaikaistyöttömäksi katsotaan henkilö joka viimeisen kahden vuoden aikana on ollut 12 kuukautta työttömänä. Mikäli pitkäaikaistyötön on aktiivitoimissa esim. kuntouttavassa työtoiminnassa, työelämävalmennuksessa tai sairauslomalla, ei kerrointa käytetä. Aktivointitoimenpiteiden tai sairausloman päätyttyä pitkäaikaistyöttömän kerroin otetaan uudelleen käyttöön, kun henkilö on saanut kaksi täyttä työttömyyspäivärahasuoritusta saman kuukauden aikana. Mikäli hakija saa soviteltua päivärahaa tai muuten tulot vaihtelevat, hakijalle katsotaan tuloksi tosiasialliset tulot. Tällöin tuloja ja menoja arvioidaan tukea myönnettäessä pitemmältä aikaväliltä kuin mille tukea haetaan. 3.2 Varat Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat. Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon esim. henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa. Käytettävissä olevat varat kuten pankkitilin saldo, säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon kohtuullisuusharkintaa käyttäen siten että säästöistä voidaan vähäinen osa (100 euroa yksinäiselle ja 200 euroa perheelliselle) jättää henkilön tai perheen itsenäisen suoriutumisen turvaksi. Tukea myönnettäessä voidaan tuki määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Jos omaisuuden hankkimiseen on otettu lainaa, varallisuus tulee ottaa huomioon nettomääräisenä (velka vähennettynä omaisuuden arvosta) perintää tehtäessä. Jos omaisuuden realisointi on erityisen vaikeaa tai kohtuutonta (esim. omaisuus perikunnan yhteinen) voidaan tilapäisesti myöntää toimeentulotukea ja myönnetystä toimeentulotuesta tehdään perintä. (Laki toimeentulotuesta 20 ja 21 ) 3.3 Tulojen jaksottaminen ja tuloylijäämän siirtäminen Toimeentulotukilain 15 :n mukaan tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään.

7 Tulo voidaan kuitenkin jakaa eriin (jaksottaa) otettavaksi huomioon useampana toimeentulotuen määräämisen ajanjaksona, jos se tulon kertaluonteisuus taikka sen saamisen peruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullista. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun henkilö tai perhe saa suuren kertakorvauksen esimerkiksi perinnön, omaisuuden myyntitulon, veikkausvoiton tai muun näihin verrattavan tulon. Opintolaina jaksotetaan aina myöntöajanjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta ollenkaan oikeudesta huolimatta. Yrittäjyyteen sisältyy yritysriski, minkä vuoksi yrittäjän on varauduttava tuloissa tapahtuviin muutoksiin. Tällöin arviointikautena voi olla koko tilikausi. Jos toimeentulotukilaskelma osoittaa tuloylijäämää, siirretään palkka- ja yritystulosta, veronpalautuksesta sekä sosiaalietuudesta johtuvaa ylijäämää enintään kaksi kuukautta perustoimeentulotuen laskelmiin, ellei asiakkaan olosuhteista muuta johdu. Mikäli hakijat saavat huomattavan (yli 2.000 euroa) kertaluontoisen summan, voidaan tuloylijäämää siirtää pitempään kohtuullisuusharkintaa käyttäen. (Laki toimeentulotuesta 1410/2001, 15 2 mom.) Toimeentulotukilaskelman ylijäämä 100 euron ylittävältä osalta yksinäiseltä ja 200 euron ylittävältä osalta perheelliseltä, voidaan jaksottaa otettavaksi huomioon seuraavien kuukausien toimeentulotukilaskelmissa 3.4 Tulot, joita ei oteta huomioon Toimeentulotukea myönnettäessä ei äitiysavustusta, kansaneläkkeen hoitotukea, vammaistukea, lapsen hoitotukea, työttömyysturvalaissa tai julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tai kuntoutusrahalain 24 a :ssä tarkoitettua ylläpitokorvausta ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksettavaa toimintarahaa oteta huomioon. Vastaavasti myöskään menoerät, jotka nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu toimeentulotuessa huomioitaviin menoihin. Kansaneläkelain (347/1956) mukainen hoitotuki on tarkoitettu sairauden tai vamman johdosta tarvittavan hoidon ja palvelun tai erityiskustannusten korvaukseksi. Terveydenhoitomenot huomoidaan hoitotuen ylittävältä osalta. Vammaistukea on vammaistukilain (124/1984) mukaan oikeus saada sairaudesta tai vammasta johtuvan avuntarpeen, haitan ja erityiskustannusten perusteella. Matkakorvauksia ei oteta tulona huomioon siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja. Sitä osaa tuloista, mikä on ulosottoviranomaisen toimesta ulosmitattu suoraan palkasta tai henkilön muusta tulosta, ei huomioida tulona. Ulosmitattavaa osuutta voidaan määrällisesti rajoittaa ulosottolain 4 luvun 6 a 1 momentin mukaan silloin kun velallisen maksukyky on sairauden, työttömyyden tai muun erityisen syyn takia olennaisesti vähentynyt. Toimeentulotukilaskelmaa tehtäessä voidaan olla yhteydessä ulosottoviranomaiseen. Asiakasta tulee ohjata myös talous- ja velkaneuvonnan palveluiden piiriin. Alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja ei oteta huomioon siltä osin kuin ne ylittävät hänen toimeentulotuessa hyväksyttävät menot, koska alaikäisellä lapsella ei ole elatusvelvollisuutta vanhempiinsa nähden. Lasten satunnaiset kesä- ja viikonloppupalkat on katsottava sellaisiksi ansiotuloiksi, jotka lain mukaan tulee jättää huomioon ottamatta.

8 3.5 Toimeentulotuki tulevaa etuutta vastaan ja perintä Mikäli toimeentulotukea myönnetään tulevaa etuutta vastaan, voidaan etuudesta tehdä takaisinperintä. Takaisinperintäpäätös tulee tehdä toimeentulotukipäätöstä tehtäessä. Takaisinperintä voidaan tehdä siltä ajalta, mille toimeentulotukea on myönnetty ja myönnetyn toimeentulotuen suuruisena. Takaisinperintä voidaan tehdä myönnetystä perus- ja / tai täydentävän toimeentulotuen osalta. Takaisinperintää tehtäessä tulee kuitenkin huomioida se, ettei takaisinperintä saa vaarantaa toimeentuloa. 4 OPISKELIJAT 4.1 Opiskelijan oikeus toimeentulotukeen Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki: opintolainan valtiontakaus, opintoraha ja asumislisä. Opintotuki on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Toimeentulotuella ei voi päätoimisesti opiskella. Jatko-opintoja tai toisen ammatin hankkimista ei tueta pääsääntöisesti toimeentulotuella. Hakijalle, jolla on ammatillinen tutkinto tai joka on opintovapaalla ansiotyöstään, ei pääsääntöisesti synny toimeentulotukioikeutta. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa toimeentulotuen hakija voi osoittaa hänellä olevan erityiset syyt toisen tutkinnon suorittamiselle. Koulumatkakustannusten omavastuuosuus ja pakolliset opiskelumateriaalit (esim. työasut, kirjat ja lukukausimaksut) voidaan huomioida täydentävän toimeentulotuen laskelmissa menona perheen kokonaistilanne huomioiden ja tarveharkintaan perustuen. Opintolainan on toimeentulotukeen nähden ensisijainen etuus ja opiskelija velvoitetaan nostamaan opintolaina elantonsa turvaamiseksi. Opintolaina jaksotetaan aina myöntöajanjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta ollenkaan oikeudesta huolimatta. Mikäli opiskelija voi saada valtion takaaman opintolainan, mutta ei ole sitä jostain syystä nostanut, laina lasketaan hänen tulokseen ja katsotaan, että hakija on saanut elatuksensa muulla tavoin. Toimeentulotukilaskelmassa huomioitavan opintolainan suuruus on 300 euroa/kk. Mikäli opiskelijalla ei ole oikeutta opintolainaan esimerkiksi luottohäiriömerkinnän vuoksi, opintolainaa ei voida huomioida tulona. Opiskelijan tulee esittää pankilta tosite opintolainan myöntämättä jättämisestä sekä selvitys maksuhäiriön syystä ja suuruudesta. Opintolainan valtiontakausta (opintotukilain 15 4. mom mukaan) ei myönnetä opiskelijalle, joka on suorittamassa vapausrangaistusta, jonka opintolainan on takausvastuun perusteella Kelan perittävänä tai, jolla on luottorekisteriin rekisteröity maksuhäiriö. Kielteisen opintolainatakauksen saanut henkilö tulee ohjata Kelaan selivittämään asia. Opintotukilain 15 :n 5 momentin mukaan valtiontakaus voidaan kuitenkin myöntää, mikäli maksuhäiriö on yksittäinen ja määrältään vähäinen ja sen

rekisteröinnistä on kulunut kohtuullisen pitkä aika, merkinnän aiheuttanut velka on suoritettu tai valtiontakauksen myöntämiselle on muuten erityisiä syitä. Täysi-ikäisellä opiskelijalla, joka opiskelee muussa oppilaitoksessa kuin lukiossa ja ei saa opintorahaa vanhempien tulojen perusteella, on mahdollisuus saada opintolainan takaus vanhempien tuloista riippumatta. Mikäli opiskelijan opintoetuuksiin ovat vaikuttaneet vanhempien tulot ja varallisuus, tulee vanhempien osallistumisesta opiskelijan elatukseen ja koulutuskustannuksiin pyytää hakijalta erillinen selvitys. Mikäli toimeentulotuen hakija saa vanhemmiltaan varoja tai muuta elatusta, otetaan nämä huomioon hakijan käytettävissä olevana tulona. 9 Opintolainaa ei kuitenkaan edellytetä nostettavaksi, mikäli: opiskelija on alaikäinen ja vanhemmat ovat vähävaraisia (toimeentulotukiasiakkaita) opiskelija on vanhempiensa taloudessa asuva alaikäinen lukiolainen opiskelija on vanhempiensa taloudessa asuva ammattiopintoihin valmentavassa koulutuksessa oleva opiskelijalla on muu erityinen sosiaalinen tilanne, edellyttää sosiaalityön palvelutarpeenarviointia Opiskelijalle hyväksytään vuokramenona pääsääntöisesti paikkakunnan opiskelijaasunnon suuruiset asumismenot. Tilapäisesti voidaan huomioida suuremmat menot, mikäli opiskelijalla asuntoa ei ole saatavissa, kuitenkin niin, että opiskelijan tulee olla opiskelijaasuntojonossa. Yksityisen koulutuksen maksut eivät kuulu toimeentulotuella erikseen korvattaviin menoihin. Opiskelijaa on aina ohjattava / neuvottava, miten hänellä on muutoin kuin toimeentulotuella mahdollisuus rahoittaa opiskelunsa tai vaihtoehtoisesti ohjattava hakeutumaan muiden sosiaaliturvaetuuksien piiriin. Ohjaus /neuvonta tulee kirjata asiakirjoihin. Oikeus toimeentulotukeen ulkomaalaisilla opiskelijoilla määräytyy oleskelulupatyypin mukaan. Pääsääntöisesti ulkomaalaisella opiskelijalla toimeentulo tulee olla jo turvattu Suomeen saapuessa. 4.2 Pitkittyneet opinnot Perusosaa voidaan alentaa, mikäli hakija on aloittanut opiskelun, johon ei ole oikeutta saada opintososiaalisia etuuksia eikä hakija ole varmistanut koko opiskeluajalle riittävää toimeentuloturvaa (uusi ammattitutkinto, aikuislukio, avoin yliopisto tms.). Opiskelijoille, joiden opintotuki on lakkautettu viivästyneiden opintojen takia, tulee laatia yksityiskohtainen suunnitelma opintojen loppuunsaattamiseksi ennen toimeentulotuen myöntämistä. Perusosaa voidaan alentaa enintään 20 % viranhaltijan päätöksellä 2 kk kerrallaan. Mikäli opiskelija toistuvasti on kieltäytynyt järjestämästä toimeentuloturvaansa muulla tavoin kuin toimeentulotuella, niin perusosaa voidaan alentaa enintään 40 % viranhaltijan päätöksellä 2 kk kerrallaan. Perusosan alentamisen yhteydessä asiakkaalle

tulee tehdä suunnitelma opintojen loppuun saattamiseksi. Mikäli suunnitelma ei toteudu, voidaan uusi alentamispäätös tehdä välittömästi edellisen jälkeen. Perusosan alentamispäätös voidaan jättää tekemättä sosiaalityöntekijän tai -ohjaajan yhdessä asiakkaan kanssa tekemän sosiaalityön suunnitelman perusteella sellaisten ensimmäistä ammattiin valmistavaa tutkintoa opiskelevien osalta, jotka eivät tosiasiallisesti voi saada opintotukilain mukaista lainan valtiontakausta tai valtiontakauksen perusteella opintolainaa. Tällaisten asiakkaiden osalta vaaditaan oppilaitoksessa vahvistettu henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka eteneminen tarkistetaan vähintään kolmen kuukauden välein. 10 4.3 Opiskelijat kesäaikana Opiskelijalle, joka on nostanut ja käyttänyt opintolainan normaalisti 9 kuukaudelta, tehdään kesä-heinäkuulle normaali toimeentulotukilaskelma. Opintolainaa ei huomioida tulona. Opiskelijan, jolla on oikeus opintolainaan, mutta ei ole nostanut opintolainaa, pitää selvittää mihin asti hänellä on lainan nosto-oikeus. Jos lainan nosto-oikeutta on jäljellä, huomioidaan lainaa laskelmassa 300e/kk tulona. Opiskelijalle, joka ei ole hakenut opintolainaa eikä voi enää hakea, tehdään perusosan alennus -20 %. Vanhempiensa luona asuvalle opiskelijalle tehdään ruokanormin alennus, mikäli asiakas saa ruuan kotona. Ruokanormin alennus selvitetään yksilökohtaisesti ja samalla huomoidaan vanhempien taloudellinen tilanne. Jatko-opintoja tai toisen ammatin hankkimista ei tueta pääsääntöisesti toimeentulotuella. Mikäli opiskelija ei opiskele päätoimisesti kesäaikana, ja ei ole oikeutettu opintotukeen, hänen tulisi turvata toimeentulonsa kesäaikana ensijaisesti ansiotyöllä tai muulla tavalla (ToTuL 2 ). Opiskelijan tulee selvittää mahdollisuutensa kesätöihin sekä mahdollisuutensa suorittaa opintoja kesäaikana esim. työharjoittelu yms. 5 YRITTÄJÄT Yrittäjää, jonka yritystoiminta edelleen jatkuu kannattamattomana, voidaan avustaa yleensä vain lyhytaikaisesti korkeintaan 3 kk:n ajan täysimääräisesti. Määräajan jälkeen edellytetään hakijan saavan toimeentulonsa yritystoiminnalla tai hakeutuvan työmarkkinoille työnhakijaksi lopetettuaan yritystoiminnan tai saavan toimeentulonsa muulla tavoin. Määräajasta on kirjattava jo ensimmäiseen toimeentulotukipäätökseen. Jos yrittäjä jatkaa kannattamatonta yritystoimintaansa ja joutuu sen vuoksi toimeentulotuen tarpeeseen, voidaan hänen perusosaansa alentaa aluksi enintään 20 % kaksi kuukautta kerrallaan sillä perusteella, että hän on itse aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei voida hänelle tarjota (L toimeentulotuesta 10 ) ja on laiminlyönyt velvollisuutensa pitää huolta elatuksestaan (L toimeentulotuesta 2 2 mom.). Mikäli yrittäjä toistuvasti laiminlyö em. velvollisuutensa perusosaa voidaan alentaa enintään 40 % kaksi kuukautta kerrallaan. Yritystoimintaan usein kuuluvia kausiluontoisia tuloja voidaan jaksottaa pitemmälle

ajanjaksolle kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Asiassa tulee ottaa huomioon myös yrittäjän ja hänen perheensä muut olosuhteet ja niiden vaikutus yrityksen tulokseen. Yrittäjältä vaaditaan toimeentulotukihakemuksen lisäksi tiedot yrittäjän ja yrityksen taloudellisesta tilanteesta kuten: erillinen yrittäjän tuloselvityslomake, yrityksen tiliotteet, yrityksen ja yrittäjän veroilmoitukset, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus viimeksi päättyneeltä tilikaudelta, tase ja tuloslaskelma ja tarpeen mukaan muut tarvittavat selvitykset. Kannattamatonta yritystä ei tueta kuin väliaikaisesti maksimissaan 3 kk. Sen jälkeen toimeentulotuen hakijan perusosaa alennetaan 20 %, jos hän ei ensisijaisten etuuksien piirissä. Jatkossa 6 kk:n jälkeen alennetaan perusosaa 40 % jos ei edelleenkään saa ensisijaisia etuuksia. Toimeentulotukea hakeveille yrittäjille on laadittava sosiaalihuoltolain 7 :n mukainen suunnitelma, mikäli kyseessä ei ole yrittäjän tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai, jollei asiakas-/palvelusuunnitelman laatiminen ole ilmeisen tarpeetonta. 11 6 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT Perustoimeentulotuki kattaa toimeentulotuen perusosan ja muut perusmenot toimeentulotuesta annetun lain 7 a :n ja 7 b :n mukaisesti. 6.1 Perusosa, joka on normitettu (Laki toimeentulotuesta 7 a ja 9 ) Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, autopaikasta, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Pääsääntöisesti laskun alkuperäinen eräpäivä ratkaisee sen, missä kunnassa lasku tulee huomioida hakijan menoksi toimeentulotukea haettaessa. Laskun huomioi alkuperäisen eräpäivän mukainen oleskelukunta (mm. takuuvuokra, muuttokustannukset, sähkö- ja vesilaskut, sairaalalaskut). 6.1.1 Alennettu perusosa Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosentilla sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että: 1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidystä ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota; 2) maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa (493/1999) tarkoitettu maahanmuuttaja ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotouttamissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotouttamissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotouttamissuunnitelmaa ole voitu laatia;

12 3) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 :ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen; tai 4) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 :n 1 momentissa tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 8 luvun 7 :ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. 5) 18-24-vuotias ammatillista koulutusta vailla oleva henkilö on kieltäytynyt koulutuksesta : Toimeentulotukilain 1.1.2011 voimaan tulleen 10 1 momentin 1 kohdan muutoksen perusteella ammatillista koulutusta vailla olevalle 18-24-vuotiaalle nuorelle myönnettävän toimeentulotuen perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia, jos hänen toimeentulotuen tarpeensa aiheutuu siitä, ettei hän ole oikeutettu työttömyysetuuteen koulutuksesta kieltäytymisen tai sen keskeyttämisen vuoksi. (Laki toimeentulotuesta annetun lain 10 :n muuttamisesta ja 11 :n väliaikaisesta muuttamisesta (17.12.2010) Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia: 1) jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002), maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai 2) jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta; tai 3) mikäli hakija jää esimerkiksi vuorotteluvapaalle, osa-aikalisälle tai palkattomalle virkavapaalle ja tämä toiminta aiheuttaa toimeentulotuen tarpeen, ei muodostu pääsääntöisesti oikeutta toimeentulotukeen. Tarvittaessa voidaan alentaa perusosaa enintään 40 % yksilöllisen harkinnan perusteella (Laki toimeentulotuesta 1410/2001, 10 ). Edellä 1 ja 3 momentissa (totul.10 ) tarkoitettu perusosan alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Perusosan alentamisen tarvetta ja määrää harkitaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon tuen hakijan ja hänen perheensä olosuhteet kokonaisuutena. Huomioitava, että alentaminen voi olla mainittuja vähäisempi tai alentaminen voidaan

jättää kokonaan tekemättä. 13 Asiakkaan kanssa yhdessä laaditun suunnitelman täytäntöönpanoon liittyvä toimeentulotukipäätös, jossa perusosaa on alennettu, voidaan tehdä aina kaksi kuukautta kerrallaan. Perusosan alentamisesta luovutaan heti kun syyt, joiden perusteella alentaminen on tapahtunut, poistuvat. Asiakas, jolle tehdään perusosan alentaminen, tulee olla aktiivisten sosiaalityön toimenpiteiden piirissä. 6.1.2 Laitoshoidossa ja palveluasumisessa olevan perusosa Lyhytaikaisessa, yli kuukauden kestävässä sairaalahoidossa olevalta vähennetään perusosasta ravinnon osuus (49 %) lukuun ottamatta tulo- ja lähtöpäivää. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa (3kk/ pitkäaikaispäätös) olevien henkilöiden perusosana käytetään 105 euroa. Henkilön, joka asuu pitkäaikaisesti esimerkiksi palvelutalossa, perusosana käytetään tukiasujan perusosaa (= yksinasujan perusosa- 49 %). Toimeentulotukeen nähden ensisijainen toimenpide talouden tasapainottamiseksi on kuitenkin palvelumaksualennus, jota tulee hakea asiakkaan palvelumaksujen ollessa tuloihin nähden liian suuret. Määräaikaisella maksusitoumuksella Helmen ulkopuolisissa kunnissa asuville laitosasujille tehdään toimeentulotukipäätös asiakkaan kotikunnassa. Toistaiseksi voimassa olevalla maksusitoumuksella Helmen ulkopuolisissa kunnissa asuvia laitosasujia ohjataan hakemaan toimeentulotukea oleskelukunnasta. Toimeentulotuen viimesijaisuus huomoiden laitoksessa asuva toimeentulotuen hakija ohjataan ensijaisesti hakemaan asiakas-- / palvelumaksun alentamista. 6.1.3 Vangit Vapausrangaistusta suorittavan henkilön toimeentulotukilaskelmassa perusosan käytetään laitosasujan perusosaa 105 euroa. Tulona huomioidaan kaikki käytettävissä olevat varat esimerkiksi työtulot ja tilisiirrot yksityisiltä henkiöiltä. Puolen vuoden ajalta vapausrangaistuksen aikana tulona huomioidaan asumistuki ja menona vuokra kokonaisuudessaan. Rangaistuksen kestäessä yli puoli vuotta, ohjataan henkilöä irtisanomaan asuntonsa. Avovankilassa vapausrangaistusta suorittavan henkilön perusosana käytetään yhteisasujan perusosaa 49%, koska henkilön on itse vastattava mm. vaatetuksestaan. Tulona huomioidaan kaikki käytettävissä olevat varat esimerkiksi työtulot ja tilisiirrot yksityisiltä henkiöiltä. 6.2 Muut perusmenot Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: 1) asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot; 2) taloussähkö; 3) koti- ja palovakuutusmaksu; 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot.

6.2.1 Asumismenot 14 Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti. Mikäli asumisneliöt ja asumiskustannukset ovat kohtuuttomat sen vuoksi, että asiakas on joutunut ottamaan perheen kokoon nähden ylisuuren asunnon, koska perheen koon mukaista asuntoa ei ole ollut saatavilla, huomioidaan todelliset asumismenot puoli vuotta ja tämän jälkeen perheen koon mukaiset kohtuulliset asumismenot. Tukipäätökseen kirjataan velvoite hakea perheen koon mukaista asuntoa. Myös yksinäisen henkilön vuokraa kohtuullistetaan, mikäli henkilö asuu tarpeisiinsa nähden ylisuuressa ja kalliissa asunnossa. Kunnat määrittelevät kohtuulliset vuokramenot itsenäisesti vuokrien suuruuden vaihdellessa kuntien välillä. Asumismenojen kohtuullistamisessa käytetään yksilökohtaista harkintaa. Vertailuna käytetään Haapaveden vuokra-asuntojen keskimääräistä vuokrien määrää vuodelta 2013. Myös Siikalatvan asiakkalle käytetään samaa neliöhintaa eli koko Helmen alueella samaa vertailua. Keskimääräinen neliöhinta 8,02 /m2 Yksiö 27-43 m2 217-345 (37 m2 asumistukeen oik. neliöt 297 ) kaksio 43 60,5 m² 345-485 (57 m2 asumistukeen oik.neliöt 457 ) Kolmio 65 80 m² 521-642 (77 m2 asumistukeen oik.neliöt 618 ) Mikäli opiskelijalle on tarjottu asuntolapaikka, opiskelijaa velvoitetaan ensisijaisena asumisensa turvaamisen keinona ottamaan tarjottu asuntolapaikka vastaan. Vuokra-asunnossa asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat: vuokra erikseen maksettavat lämmityskustannukset vesimaksut asunnosta saunamaksu Kohtuullisiksi katsottavat vuokrat lämmityskustannuksineen: Toimeentulotukilaskelmassa huomioitavaa vuokraa kohtuullistetaan asunnossa asuvan henkilömäärän mukaan suhteutettuna asunnon neliömäärään. Esimerkiksi kaksiossa asuvan yksinäisen henkilön vuokran suuruutta voidaan kohtuullistaa yksiön vuokran suuruutta kohti. Asumisoikeusasunnossa käyttövastike/vuokra otetaan menona huomioon. Osaomistusasunnon vuokra otetaan huomioon, ei rahoitusvastiketta. Vesimaksu enintään 20 euroa/kk/henkilö. Sähkön ja veden lukemalaskut huomioidaan perustoimeentulotuen laskelmassa, mikäli ne

ovat kohtuulliset asiakkaan kokonaisasumismenot huomioiden. 15 Vesi- ja sähkölaskujen kohtuullisuus tulee tarvittaessa tarkistaa vesi- ja energialaitokselta. Myös Kelan asumistukipäätöksistä voidaan tarkistaa vesi- ja lämmityskustannusten kohtuullisuus. Omistusasunnossa tarkoitettuja menoja ovat: normaali hoitovastike (ei rahoitusvastike tai muu vastike) erikseen maksettavat lämmityskustannukset vesimaksut enintään 20,00 e/kk/hlö Asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan edellyttäen, että tuen hakijalla verotuksen ennakkopidätyksessä on asuntolainojen korot otettu huomioon ja että perhe asuu asunnossa (koskee myös asumisoikeus ja osaomistusasuntoja) kiinteistön hoitomenot, joita ovat mm. - taloussähkö - koti- ja palovakuutus - tontin vuokra - kiinteistövero - nuohous - jätehuolto Asumismenoja tarkastellaan kokonaisuudessaan ottaen huomioon kohtuulliseksi katsottavat asumismenot huomioiden perheen koko ja Kelan asumistukeen hyväksymät kohtuulliset asumismenot. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti eräpäiväperiaatteen mukaisesti eli laskut otetaan sen kuukauden toimeentulotukilaskelmassa huomioon, jolloin lasku erääntyy maksettavaksi. Koti- ja palovakuutuksen enimmäismäärät ovat seuraavat: huomioidaan vain koti- ja palovakuutus vakuutusasiakirjan perusteella omistusasunnossa asuvalta 300 /vuosi, vuokra-asunnossa asuvalta 100 /vuosi. Vastuu-, vahinko-, henkilö- yms. vakuutuksia ei huomoida Kohtuullista suuremmat asumismenot voidaan huomioida pääsääntöisesti menona enintään 3 kuukautta, mikäli asiakkaalla ei ole tätä ennen mahdollista saada edullisempaa asuntoa. Asumismenojen kohtuullistamisessa käytetään yksilöllistä harkintaa. 6.2.2 Poste Restante osoitteessa asuvat Poste restante -osoitteessa asuvat menettävät ensisijaisia etuuksia ja toisaalta etuuksien väärinkäyttö on mahdollista. Poste restantessa asuvilta tulee pyytää hakemuksen liitteenä selvitys osoitteista, missä he yöpyvät. Asiakkaalla on velvollisuus antaa asian ratkaisemiseksi tarvittavat

tiedot.(laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 12 ) 16 Perusosana käytetään yhteisasujan perusosaa. 6.2.3 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Vähäiset terveydenhoitomenot sisältyvät perusosaan. Näinä menoina voidaan pitää reseptivapaita lääkkeitä ja hoitotarvikkeita. Tämän ylimenevältä osin sairauden hoitoon määrätyt lääkkeet, lääkinnälliset tarvikkeet, proteesit ja apuvälineet sekä hammashuollosta ja silmälaseista aiheutuneet kustannukset huomioidaan menona perustoimeentulotukilaskelmaan. Apuvälineiden osalta tulee selvittää onko niitä mahdollisuus saada lääkinnällisen kuntoutuksen palveluna. Toimeentulotukea myönnettäessä lääkärin määräämiin lääkkeisiin joihin ei tule Kelakorvausta, tulee asiakkaan toimittaa lääkärinlausunto sairauden hoidosta ja lääkkeen välttämättömyydestä. E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menona. Potenssilääkkeet hyväksytään menoksi vain Kelan hyväksymään perussairauden hoitoon. Tupakan vieroituslääkkeet huomioidaan menona lääkärin todistuksen perusteella, mikäli tupakoinnin lopettaminen on välttämätöntä perussairauden hoitamiseksi. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin lääkkeiden vaihtamista koskevan lain perusteella määrittämä edullisin vaihtoehto paitsi, jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Tukisukat huomoidaan menona, mikäli ne ovat välttämättömät perussairauden hoitamiseksi. Raskaana olevalle äidille tukisukat huomoidaan menona lääkärinlausunnon perusteella. Hedelmöityshoidosta syntyneet kustannukset julkisessa terveydenhuollossa lääkemenoineen huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menona. Ensisijaisesti hyväksytään terveydenhuoltomenot julkisessa terveydenhuollossa annetusta hoidosta. Yksityisen terveydenhuollon käytöstä johtuneet menot voidaan ainoastaan erityistilanteessa huomioida toimeentulotuessa, mikäli esimerkiksi erikoishoidon tarve ja hoidon kiireellisyys tai asiakkaan hoitosuhteen jatkuvuus perustellusti sitä edellyttävät. Tällöin asiakkaan on esitettävä aina hoitavan lääkärin lausunto tällaisen hoidon tarpeesta sekä selvitys siitä, ettei julkisia terveydenhuoltopalveluja ole ollut saatavilla kiireellisen hoitotarpeen ilmetessä. 6.2.3.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut Sairaalahoidon asiakasmaksuina huomioidaan toimeentulotuessa; Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (221/2003) 11 :n mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista. Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että maksun perimättä jättämistä tai alentamista sovelletaan myös muihin maksuihin. Edellä mainittu menettely asiakasmaksun alentamiseksi on ensisijaista toimeentulotukeen nähden.

17 6.2.3.2 Hammashoitokustannukset Ensisijaisesti hyväksytään hammashoitokustannukset terveyskeskuksessa. Yksityishammaslääkärikulut huomioidaan ainoastaan silloin, kun hoidon kiireellisyys sitä perustellusti edellyttää eikä julkinen terveydenhuolto ole pystynyt järjestämään palvelua. Tällöin on pyydettävä hoitavan lääkärin lausunto hoidon kiireellisyydestä ja julkisen terveydenhuollon selvitys siitä, ettei päivystyspalveluja ole ollut saatavilla. Hammasproteesien hankinnasta ja huollosta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset huomioidaan menona tositteita vastaan. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään hammasproteesin hankintaan tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita takautuvasti pidemmältä ajalta, Mikäli toimeentulotukilaskelma on ylijäämäinen, toimeentulotukea ei myönnetä, ellei se hakijan terveydentila tai muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta. Asiakkaan tulee selvittää mahdollisuus proteesien maksua osamaksulla. Hammashoitokustannuksista tulee hakemuksen yhteydessä esittää hoitosuunnitelma ja kustannusarvio. 6.2.3.3 Silmälasit/piilolinssit Silmälääkärin tai optikon terveydellisistä syistä määräämät silmälasit huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menona. Perussilmälasit tai piilolinssit huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa terveydenhuoltomenona kolmen vuoden välein, ellei silmälääkäri tai optikko määrää silmälaseja uusittaviksi edellistä useammin erityisistä terveydellisistä syistä. Hyväksyttävinä kustannuksina silmälasien hankintaan pidetään kehykset enintään 100 euroa ja linssit kovalla pinnalla. Asiakkaalta pyydetään kustannusarvio hankittavista silmälaseista. Asiakkaan tulee toimittaa kustannusarvio vähintään kahdesta eri liikkeestä. Vaihtoehtoisesti voidaan myöntää myös toimeentulotukea piilolinsseihin vastaava summa kuin silmälaseihin myönnettäisiin. Linssien hoitoon tarvittavat nesteet ovat perusosaan sisältyviä. Silmälasit huomioidaan edullisimman vaihtoehdon mukaan, huomioiden bonuslasimalliston edut. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään silmälasien / piilolinssien hankintaan tarkastellaan asiakkaan tilannetta pidemmältä ajalta. Mikäli toimeentulotukilaskelma on ylijäämäinen, toimeentulotukea ei myönnetä, ellei se hakijan terveydentila tai muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta. Asiakkaan tulee selvittää mahdollisuus silmälasien maksua osamaksulla. 6.2.3.4 Fysikaalinen hoito sekä psyko- ja lyhytkestoinen terapia Fysikaalisesta hoidosta huomioidaan julkisessa terveydenhuollossa annetun hoidon kustannukset. Julkista hoitoa saadakseen asiakasta ohjataan ottamaan yhteyttä omalääkäriin hoidontarpeen arviointia ja julkisen hoidon jatkotoimenpiteitä varten. Fysikaalinen hoito huomioidaan myös yksityiseltä palveluntuottajalta ostopalveluna, mikäli Helmi ei pysty palvelua tuottamaan. Mikäli fysikaalinen hoito on perusteltua hoidon

kiireellisyyden, hoidon jatkuvuuden tai erikoishoidon tarpeen vuoksi, lääkärilausuntoon perustuen. Korvaus Kelan korvauksen jälkeen. Lääkärin määräämä fysikaalinen hoito huomioidaan menona enintään kerran vuodessa (10 käyntikertaa vuodessa). Psyko- ja lyhytkestoisen terapian kulut korvataan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon kustannusten mukaan. 6.2.3.5 Hedelmöityshoito 18 Hedelmöityshoidosta syntyneet kustannukset julkisessa terveydenhuollossa lääkemenoineen huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menona. 7 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT Täydentävä toimeentulotuki perustuu pääsääntöisesti perustoimeentulotuen laskelmaan ja päätökseen. Toimeentulotuesta annetun lain 7 c : Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: 1) lasten päivähoitomenot; 2) muut kuin 7 a ja 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot; sekä 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Lasten harrastustoimintaa voidaan tukea asiakasperheelle, jolla on pitkäaikainen lastensuojelu- tai toimeentulotukiasiakkuus enintään 200 euroa vuodessa (tai todellisten kustannusten mukaan). Poikkeuksellisesti voidaan ottaa huomioon myös 7 a :n nojalla toimeentulotuen perusosalla katettavia asumismenoja. Maksettu elatusapu hyväksytään yksilökohtaiseen harkintaan perustuen tilapäisesti menona täydentävän toimeentulotuen laskelmassa. Asiakasta ohjataan elatusavun huojentamisasiassa, mikäli asiakkaan maksukyky on alentunut olennaisesti ja hänellä on muu kuin satunnainen toimeentulotuen asiakkuus. Elatusavun suuruutta voidaan korjata ja se voidaan jopa poistaa. Työttömyyskassan / ammattiliiton jäsenmaksu hyväksytään menona täydentävän toimeentulotuen laskelmassa. 7.1 Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut Päivähoitomenot hyväksytään täydentävän toimeentulotuen laskelmaan menoksi tilapäisesti. Mikäli asiakkaalla on jatkuva toimeentulotuen tarve, ohjataan asiakasta

hakemaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukainen vapautus päivähoitomaksuista. Yksityisen päivähoidon maksu voidaan huomioida menona ainoastaan tilapäisesti. Tulona huomioidaan Kelan maksama yksityinen hoidon tuki ja kuntalisä. Toimeentulotuen tarpeen ollessa pitkäaikaista perheen mahdollisuus kunnan järjestämään päivähoitoon tulee selvittää. Iltapäiväkerhotoiminnasta aiheutuvat menot voidaan huomioida laskelmassa menona. 7.2 Lastenvaunut ja rattaat sekä muut lasten tarvikkeet 19 Yksilökohtaiseen harkintaan perustuen lastenvaunut ja -rattaat myönnetään perheelle vain kerran, mikäli asiakkaalla on pitkäaikainen tai jatkuva asiakkuus. Rattaisiin myönnetään enintään 100 euroa, lastenvaunuihin enintään 150 euroa ja vaihtoehtoisesti yhdistelmävaunuihin 250 euroa. Muihin lasten tarvikkeisiin voidaan yksilöllisen harkinnan perusteella myöntää enintään 100 euroa 7.3 Lasten luonapito Lasten luonapidosta aiheutuneita kuluja huomioidaan aina yksilöllisen ja asiakkaan kokonaisvaltaisen tilanteen arvion perusteella. Lasten luonapitokuluina huomioidaan toimeentulotukilaskelmaan 49 % lapsen päivänormista, kun hakijalla on esittää luonapitovuorokausista luotettava todistus siltä vanhemmalta, jonka luona lapsi asuu. Pääsääntöisesti menot huomioidaan jälkikäteen. Matkakulut huolto- ja tapaamissopimuksen mukaan. Jos sopimusta ei ole/ jos sopimuksessa ei ole erikseen nimetty kulujen korvaajaa, niin tapaaja maksaa matkakulut. Matkakulut yleensä huomioidaan asiakkaan esittämien todellisten matkakustannusten mukaan tai enintään 20 senttiä/km. Tapaajavanhempi maksaa puolet matkakuluista. Matkat tulee suorittaa edullisimman tarjolla olevan vaihtoehdon mukaan. 7.4 Huonekalut ja kodinkoneet Toimeentulotukea voidaan yksilökohtaiseen tarveharkintaan perustuen myöntää välttämättömiin kodin tarvikkeisiin. Huoneiston kalustamista ja kodin välttämättömiä tarvikkeita varten voidaan huomioida kertaluonteisesti alkuavustuksena: - yksin asuva enintään 200 euroa - aviopari/avopari enintään 300 euroa Alkuavustus voidaan myöntää ensiasuntoon muuttavalle henkilölle tai henkilölle, joka on ollut pitkään asunnottomana tai / ja on toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas, ja jolla ei ole lainkaan kodin irtaimistoa tai tarvikkeita, ja voidaan ennakoida, että henkilöllä ei ole myöskään mahdollisuutta hankkia kodin irtaimistoa lähiaikoina. Lisäksi voidaan myöntää avustusta toimeentulotuen pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaille pyykinpesukoneen hankintaan enintään 300 euroa, mikäli taloyhtiössä ei ole pesukonetta. Toimeentulotukea voidaan myöntää edellä mainittuihin menoihin pääsääntöisesti vain kerran.

7.5 Matkat ja muut työssäkäynnistä aiheutuvat menot 20 Kuntouttavasta työtoiminnasta ja työpajatoiminnasta aiheutuvia matkakuluja huomioidaan menona edullisimman matkustustavan mukaan. Työmatkamenot otetaan huomioon edullisimman matkustustavan mukaan tositteita vastaan. Oman kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuvat menot voidaan ottaa huomioon esimerkiksi silloin, kun oman kulkuneuvon käyttö työmatkoilla on välttämätöntä työtehtävien, puuttuvien tai hankalien liikenneyhteyksien, sairauden tai vamman vuoksi. Hakijan on haettava ennakonpidätyksen alentamista työmatkakulujen vuoksi. Työmatkakuluina huomioidaan enintään 50 euroa/kk, joka on verottajan ilmoittama omavastuuosuus työmatkakuluista. 7.6 Vuokravakuus Toimeentulotuen viimesijaisuus huomioiden asiakkaan tulee aina selvittää muut mahdollisuudet rahoittaa vuokravakuus (esimerkiksi pankkilaina). Vuokravakuus myönnetään yksilökohtaiseen asiakkaan tilanteen tarkastelun perusteella. Toistuvasti toimeentulotukea saaneelle henkilölle/perheelle, kriisitilanteessa taikka asunnottomana olleelle voidaan hyväksyä yhden (1) kuukauden kohtuullista vuokraa vastaava vakuus. Vuokravakuus on tarkoitettu ensisijaisesti asunnon kunnon säilymisen varmistamista varten, josta vastuu on aina asiakkaalla. Vakuus palautuu sen myöntäneelle sosiaalitoimelle vuokrasuhteen päätyttyä. Vuokravakuus myönnetään pääsääntöisesti yhden kerran joka on voimassa määräajan tai toistuvasti. Mikäli asunnon vaihdon tarve johtuu perheen koon tai rakenteen muuttumisesta, voidaan uuteen asuntoon myöntää lisävakuutta uuden yhden kuukauden kohtuullista vuokraa vastaavan vakuuden ja edelliseen asuntoon myönnetyn vakuuden erotus. Toiselle paikkakunnalle vuokravakuutta myönnettäessä tulee asiakkaalla olla perusteltu syy toiselle paikkakunnalle muuttoon (esim. opiskelupaikka, työpaikka ). Vuokravakuuden myöntää kunta, josta asukas on muuttamassa. 7.7 Muuttokustannukset Muuttokustannuksiin ulkopaikkakunnalle voidaan yksilöllisen harkinnan perusteella myöntää toimeentulotukea maksusitoumuksena edullisimman kustannusarvion mukaisesti tarveselvityksen perusteella, mikäli perhetilanne, työnsaanti tai opiskelu sitä edellyttää. Pääsääntöisesti muuttokustannuksia paikkakunnan sisällä ei myönnetä. 7.8 Romanivaatetus Naisten romanihameeseen myönnetään enintään 400 euroa joka toinen vuosi maksusitoumuksella. Muu romaninaisen vaatetus, kuten röijyt ja puserot, kuuluu perusosalla katettaviin menoihin, kuten myös miesten romanivaatetus. Toimeentulotuen myöntäminen edellyttää toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakkuutta. 7.9 Hautauskustannukset Hautauskustannuksina huomioidaan kohtuulliset kustannukset siltä osin kuin vainajan jättämät varat eivät riitä hautajaiskuluja kattamaan. Pesän varat tulee tarkistaa aina ennen päätöksentekoa perunkirjasta. Huomio tulee kiinnittää pesän varojen / velkojen lisäksi