Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä verokysymyksiä Palveleva Helsinki -hankkeen infotilaisuus, Papa Giovanni 29.1.2009 Veroasiantuntija Satu Grekin, Suomen Yrittäjät 10.2.2009 1
Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut AVL 34-36 Kunnalla järjestämisvelvoite tiettyjen palveluiden osalta Hoitotoimen harjoittajan hoidon yhteydessä luovuttamat tavarat ja palvelut omat verottomia: mm. lääkkeet, hoitotarvikkeet ja ateriat Hoidettava ei yleensä voi tällöin valita, haluaako hän kyseiset palvelut Muuten luovutettuna verollista Esim. alihankinta kuten hoitotarvikkeiden tukkukauppa, kanttiinitoiminta, erikoisvalmisteiset tukipohjalliset fysioterapian yhteydessä 10.2.2009 2
Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut Terveydentilan sekä toiminta- ja työkyvyn määrittämiseksi, palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi tehtäviä toimenpiteitä. Arvonlisäverolain määritelmä terveyden- ja sairaanhoidosta lainattu suoraan yksityisestä terveydenhuollosta annetusta laista (559/1994). Julkinen valvonta Yksityiset terveydenhuollon yksiköt tarvitsevat lääninhallituksen luvan. Itsenäinen ammatinharjoittaja harjoittaa ammattiaan lakiin perustuvan oikeuden nojalla, tai on TEO:n ylläpitämässä terveydenhuollon ammattihenkilörekisterissä. Laillistetut, Luvan saaneet ja Nimikesuojatut ammattihenkilöt 10.2.2009 3
Terveyden- ja sairaanhoito Arvonlisäverottomuuden edellytyksenä, että ammatinharjoittajat myyvät niitä palveluja, joiden antamiseen lupa on annettu. Muun palvelun myynti on verollista. Verohallituksen ohje 6.2.2004 (Dnro 268/40/2004) Uusmuotoisten terapioiden arvonlisäverotuksesta: Esim. Lymfaterapia ja akupunktuuri on verotonta, jos hoidonantaja on rekisteröity ja on saanut akupunktuuri- tai lymfaterapiakoulutuksen omaan koulutukseensa liittyvänä ammattihenkilölain 18 :n mukaisena täydentävänä koulutuksena Aromaterapia, vyöhyketerapia ja hermoratahieronta verollista, sillä annettu muuna, kuin julkisen valvonnan alaisena terveydenhuollon ammattihenkilönä 10.2.2009 4
Ammattihenkilölain 18 : Täydentävä koulutus Täydennyskoulutusvelvollisuus Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Terveydenhuollon ammattihenkilön työnantajan tulee luoda edellytykset sille, että ammattihenkilö voi osallistua tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen. 10.2.2009 5
Milloin koulutus on täydentävää koulutusta Täydennyskoulutus, STM:n asetus 1194/2003: Vastattava tasoltaan ja kestoltaan terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirien kuntayhtymien henkilökunnalle annettavaa terveyden- ja sairaanhoidon täydennyskoulutusta. Perustuttava terveydenhuollon toimintayksikössä tehtyyn suunnitelmaan ja sen sisällön on tuettava asetettuja täydennyskoulutustavoitteita. 10.2.2009 6
Koulutetun hierojan antama akupunktiohoito VH:n kannanottoja yritysverokysymyksiin 11.4.2008: Peruskoulutuksen tulee antaa tarpeelliset valmiudet hoidon asianmukaiseen toteuttamiseen ja sen vaikutusten oikeaan arvioon. Sellaisia terveydenhuollon ammattihenkilöitä, jotka tätä hoitoa terveyden- ja sairaanhoitona voivat antaa, ovat esimerkiksi lääkärit, sairaanhoitajat ja fysioterapeutit, mutta eivät sen sijaan esimerkiksi farmaseuttisen koulutuksen saaneet ammattihenkilöt. Myös koulutettu hieroja voi hankkia akupunktuurikoulutuksen omaan koulutukseensa liittyvänä täydentävänä koulutuksena. 10.2.2009 7
Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut KHO 10.6.2004 T 1408: Sairaanhoitaja hankkinut lymfaterapeutin pätevyyden. Lymfaterapiakoulutus ei kuulu sairaanhoitajan peruskoulutukseen Keskeistä on myös se, onko hoidon tarve lääketieteellisesti perusteltua Kun hoitoon tullaan esimerkiksi lääkärin lääketieteellisin perustein antaman määräyksen / lähetteen perusteella, verotonta Avoimia kysymyksiä: Ergonomiakartoitukset, turvapuhelinpäivystyksestä johtuvat käynnit Oikeuskäytäntöä vähän 10.2.2009 8
Alihankinta Lääninhallituksen luvan merkityksestä KHO 42:2004: Kun yhtiö ei anna palveluitaan suoraan potilaille, vaan julkisen terveydenhuollon yksiköille, LH ei myöntänyt lupaa terveydenhuollon palveluiden antamiseen. KVL 29/2008 (ei lainv.) tulkitsi, että muulle kuin kuluttajalle myyty terveyden- ja sairaanhoidon palvelukokonaisuus on verollinen työvoiman vuokraus ALV-direktiivin mukaisuus. Myös KHO 7.2.2003 T 242: keikkalääkäreiden välitys oli verollista työvoiman vuokrausta (ALV 22 %) VH on valmistellut ohjetta LH:n luvan merkityksestä arvonlisäverollisuudelle, mutta ohjetta ei olla aikeissa antaa lähiaikoina. Esim. optikot 10.2.2009 9
Sosiaalihuoltopalvelut Sosiaalihuoltona tapahtuva palvelujen ja tavaroiden myynti verotonta (AVL 37-38 ) Valtion tai kunnan harjoittamaa sekä Sosiaaliviranomaisen valvomaa muun sosiaalihuollon palvelujen tuottajan harjoittamaa toimintaa, jonka Tarkoituksena on huolehtia Lasten ja nuorten huollosta Lasten päivähoidosta Vanhustenhuollosta Kehitysvammaisten huollosta Muista vammaisten palveluista ja tukitoimista Päihdehuollosta Muusta tällaisesta toiminnasta 10.2.2009 10
Veroton sosiaalihuolto Verottomia sosiaalihuoltoon liittyviä palveluja Asumisen ja tukitoimien järjestäminen Kasvatus Muu huolenpito ja ylläpito Koskee sekä laitoshuollon että avohuollon muodossa luovutettavia palveluja ja tavaroita Luovutus huoltoon oikeutetulle henkilölle Maksua vastaan Siivous-, ateria-, ruokaostos-, kylvetys-, kuljetus-, saattajaja lumenluontipalvelut 10.2.2009 11
Rekisteröinti, sopimus ja suunnitelma Verohallituksen ohje Dnro 413/40/2006, 6.3.2006 Sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverotus: Sosiaalipalvelu voi olla luvanvaraista tai ilmoituksenvaraista. Yksityiset palveluntuottajat merkitään yksityisten palvelujen antajien rekisteriin. Tulee perustua viranomaisen tekemään päätökseen tai yksityistä sosiaalihuoltoa järjestettäessä sosiaalihuollon toteuttajan ja asiakkaan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Sopimuksessa määritellään palvelun tuottamisen ja järjestämisen ehdot, asiakasmaksut ja osapuolten velvollisuudet ja oikeudet Lähtökohtana, että toteuttamisen yhteydessä laaditaan palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma. 10.2.2009 12
Suunnitelman sisältö Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 6 ja 7 Sosiaalihuollon tarpeen peruste Asiakkaan toimintakyky Palvelun ja hoidon tarve Palvelujen ja hoidon tavoitteet Toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi 10.2.2009 13
Alihankinta VH:n ohjeessa todetaan, että yksityisten palveluntuottajien toisilta yksityisiltä palveluntuottajilta ostamat sosiaalihuoltopalvelut, jotka luovutetaan edelleen asiakkaalle, ovat verottomia Kopio sopimuksesta ja suunnitelmasta tai Kopio kunnan osallisuudesta palvelun maksuun Tekee mahdolliseksi sen, että useamman palveluntuottajan avulla saadaan tarjottua riittävän iso kokonaisuus tilaajalle Yksittäisen palveluntuottajan rahkeet eivät ehkä riittäisi 10.2.2009 14
Palveluseteli Palvelusetelillä kunta osoittaa sosiaalihuollon tarpeen Asiakas voi ostaa palvelun kunnan hyväksymältä palvelun tuottajalta Laskutus palvelun tuottajan ja kunnan välillä palvelusetelin osoittamasta määrästä Asiakas vastaa omavastuuosuudesta Molemmat osuudet arvonlisäverottomia Asiakas ostaa palvelusetelissä mainittua enemmän tai muita kuin palvelusetelissä mainittua palvelua/tavaroita Arvonlisäverotonta, jos palvelun tuottaja rekisterissä ja sopimus- ja suunnitelmaedellytykset täyttyvät 10.2.2009 15
Työsuhde vai toimeksiantosuhde Kuntaliiton mallisopimuksissa kuntaa suojaava klausuuli Työn johto- ja valvontaoikeus, isännän vastuu Työvälineet Osapuolten välisen sopimuksen sisältö ratkaiseva. Myös osapuolten selvästi ilmaistu käsitys, jos olosuhteet ja osapuolten toiminta tukevat tätä käsitystä Olosuhteet, kuten maksetun korvauksen määrä suhteessa vastaavasta työstä tavanomaisesti maksettuun palkkaan. Jos tulkitaan palkaksi, on alvitonta, mutta palkan sivukulut tulevat päälle. Jos samaa työtä on samalle tilaajalle tehty aiemmin työsuhteessa, raskauttava tekijä. 10.2.2009 16
Kotitalousvähennys Arvonlisäveroton terveyden- ja sairaanhoito rajattu ulkopuolelle Sosiaalipalveluista vähennyksen voi saada, jos tehty työ on tavanomaista kotitalous- hoiva- tai hoitotyötä Siivous, ruuan laitto, pyykinpesu, puutarhan ja pihan hoito, nurmikon leikkuu, puiden kaato ja hakkuu, lumen luonti, kaupassa käynti, lemmikeiden ulkoiluttaminen ym. Syöttäminen, pukeminen, peseminen, henkilökohtaisissa toimissa ja ulkoilussa avustaminen ja lasten hoito. Ei kampaajan, parturin, kosmetologin tai jalkojenhoitajan tarjoamat palvelut. Sosiaalipalveluna tehtävä siivous oikeuttaa vähennykseen, jos yhteiskunta ei sitä muutoin tue. Palveluseteli estää vähennyksen. 10.2.2009 17
Suomen Yrittäjien neuvontapalvelut Puh. 09 229 221 arkisin 9-16 SY:n jäsenyrittäjille Monipuolista opastusta ja neuvontaa yritystoimintaan liittyen. Mm: Sopimukset Verotus Yrittäjän sosiaaliturva Markkina-, teollis- ja kilpailuoikeus Maksukyvyttömyysasiat Työelämän juridiikka ja TES-neuvonta 10.2.2009 18
Kiitos! Satu.Grekin@yrittajat.fi 09 229 229 28 10.2.2009 19