REIM Helsinki Oy Ltd uudis julkisivunsa

REIM Real Estate Investment and Management Oy Ltd # 57 Kevät 2017 Helsinki Hämeenlinna Imatra Joensuu Jyväskylä Kouvola Lahti Lappeenranta Mikkeli Oulu Porvoo Tampere www.reimgroup.com sähköposti: etunimi.sukunimi@reimgroup.com Pääkonttorin postiosoite: PL 34 53101 Lappeenranta Suomi Finland Käyntiosoite: Väinö Valveen katu 2 53900 Lappeenranta Puhelin +358 207 438 400 REIM Helsinki Oy Ltd uudis julkisivunsa Isännöitsijäunioni Oy sulautui 31.12.2016 emoyh öönsä REIM Helsinki Oy:öön. Sulautumisella ei ollut vaikutusta Isännöitsijäunionin käytännön toimintaan, mu a yh ön toiminimi vaihtui, Isännöitsijäunioni Oy:n säilyessä edelleen aputoiminimenä. Nyt yh ön toimiston ulkojulkisivu on puolestaan uudistunut. REIM Helsinki toimii Helsingin y messä, kantakaupungin osoi eessa Kapteeninkatu 5 (00140 Helsinki) Pietarinkadun kulmassa, alueella jolla sijaitsee paljon arvokiinteistöjä. Toimintamme lähtee asiakkaidemme tarpeista, amma taidosta ja osaamisesta, oikeasta asenteesta, yhteistyöstä ja tulosten saavu amisesta, asiakkaidemme hyväksi, asumisviihtyvyyteen ja kiinteistön kuntoon sekä arvonkehitykseen painoarvoa antaen. REIM Helsingillä ja sen ammattitaitoisella työhönsä omistautuvalla joukolla tarjoamme nykyaikaisen aikaansa seuraavan ja toimintaansa koko ajan kehi ävän riippumattoman yksityisen isännöin yh ön luote avat asiantuntijapalvelut nykyisille ja tuleville asiakkaillemme. Ari Friman, toimitusjohtaja, isännöitsijä, AIT. Kai Kosunen, hallituksen varapuheenjohtaja. REIM Helsinki Oy Isännöitsijäunioni Kapteeninkatu 5 (Pietarinkadun kulma, katutaso), 00140 Helsinki puhelin (09) 686 99 686 www.reimgroup.com etunimi.sukunimi@reimgroup.com astetta parempi Suomi Finland 100 vuotta År REIM Groupin asiantun japalveluita jo vuodesta 1966 Isännöin Talous Välitys

www.reimgroup.com www. likarelia.fi Väinö Valveen katu 2, 53900 Lappeenranta, Finland Puh +358 207 438 400 Asunto Oy Suvantola arvokasta suomalaista historiaa Helsingin sydämessä Historian havinaa ton n oston ja yh ön perustamisen merkeissä Vuosisadan vaihteessa Suomalaisen Normaalilyseon opettajakunnassa heräsi ajatus rakentaa sen käy öön oma asuinrakennus. Hankkeen kärkimiehenä toimi maisteri W.E. Meurman, joka yhdessä professoreiden E. Bonsdorffín ja J.R. Danielson in kanssa muodostivat toimikunnan edistämään asiaa. Näinä aikoina Kaivopuiston ja Eiran alue olivat vielä rakentamatonta kallioista merenrantaa, missä siellä täällä oli joitakin pääasiassa puutaloja. Alue kuitenkin kiinnos toimikuntaa ja se pyrki etsimään sieltä sopivan tonttialueen hankkeelle. Tässä onnistu inkin ja vuoden 1901 alussa teh in kauppa senaa ori E.R. Neoviuksen ja hänen vaimonsa kanssa. Tontin kauppahinnaksi tuli Smk 70.000 ja se ton sijaitsi Helsingin kaupungin 7:nen kaupunginosan kor elissa No 134 Pietarinkatu 5:n varrella. Toimikunta kutsui kokoon valmistelevan perustamiskokouksen 17.2.1901 ja tässä kokouksessa oli toimikunnan lisäksi useita ope ajakollegoita ja pari ulkopuolistakin henkilöä. Kiinteistöyhtiö, jota varten ton oli oste u päätetiin perustaa ja tehty tonttikauppa hyväksyttiin. Kyseiseen kokoukseen toimikunta oli hankkinut kahdelta arkkitehdilta luonnospiirustukset. Kokous valitsi kaikkia tarvittavia esivalmisteluja ja käytännön asioita hoitamaan uuden toimikunnan, jonka muodostivat herrat Lagus, Silander ja Meurman. Heidän vastuulleen jäi sekä yh öjärjestyksen laa minen ja hyväksyttäminen, sekä rakennusasiain eteenpäin vieminen. Asiat tuntuivatkin sujuvan ripeästi. Yhtiöjärjestys laadi in ja jäte in Senaa n hyväksyttäväksi. Tarvittavat lainat esivalmistel in ja lisäksi rakennuspiirustukset, jotka laa arkkiteh O. Törnqvist (professori Onni Tarjanne) saatettiin siihen kuntoon, että myös urakkatarjoukset voi in o aa ohjelmaan kevään aikana. Niitä saa in viisi kappaletta, mutta kun halvimman tarjouksen tekijä ei suostunut nkimään tarjouksestaan, pää toimikunta harkita omakohtaista rakentamista, mikä myös tuli ratkaisuksi. Töitä johtamaan pääte in palkata rakennusmestari Ahlstedt apunaan rakennusmestari Stenroos. Kun asiat olivat jopa erikoistarjouksia myöten selvite y, voi in lopullinen perustava yh ökokous pitää 7.5.1901 kun Keisarillinen Senaatti 19.4.1901 oli vahvistanut yh öjärjestyksen näin kuuluvas : Keisarillinen Senaatti on Itsellensä esittelyttänyt edellä mainitun alamaisen hakemuksen ja katsoo kohtuulliseksi, 2. päivänä Toukokuuta 1895 osakeyh östä annetun lain nojassa, hyväksyä ja noudate avaksi vahvistaa Osakeyh ölle Suvantola tähän edelle otetun yh öjärjestysehdotuksen. Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa nouda akoot. Keisarillisen Majesteetin Korkeassa Nimessä, Hänen Suomen Senaa nsa Constan n Linderz Vald. Eneberg Edv. Boehm E.R. Neovius Leima H. Mechelin Näin korskeilta kalskah vat yh ön vahvistamissanat. (Muiste akoon e ä Suomessa ensimmäinen oma erityinen asunto-osakeyhtiölaki astui voimaan vasta vuonna 1926, jota ennen 1917 Suomi itsenäistyi, oltuaan 1809 1917 autonominen osa Venäjän imperiumia ja sitä ennen 500 vuo a osa Ruotsia). Rakentamaan onnistuneella arkkitehtuurilla ja suunni elulla, ja erinomaisella tuloksella Perustavassa kokouksessa osakekanta jakaantui yhdelletoista yksityishenkilölle, ja kokous hyväksyi kaikki toimikunnan toimenpiteet ton kauppoja ja piirustuksia myöten, sekä keho ryhtymään viivytyksittä rakennustyöhön, jotka olivat jo alkaneet pohjatöiden osalta. Yh ön ensimmäisen hallituksen muodos vat herrat Lagus, Silander ja Meurman Asunto Oy Suvantola valmistui vuosina 1902 1903 eli yh ö on jo 117 vuo a vanha, omaten merki ävän ja mielenkiintoisen historian. sekä varalla Stenroos. Yh ön toimeenpanevaksi johtajaksi vali in W.E. Meurman. Siitä lyhyestä ajasta päätellen, mikä kului rakennustyön esivalmisteluun, voidaan tehdä se johtopäätös, ettei tuolloin ainakaan byrokra a ollut jarruna, kuten nykyään. Rakennussuunnitelma käsitti aluksi ainoastaan Neitsytpolun puoleisen rakennuksen ja ennen kuin laina-asiat olivat järjestyksessä, harki in toisen tont- osan myymistä ulkopuolisille. Onneksi lainat järjestyivät niin, e ä koko ton päätet- in rakentaa. Niinpä keväällä 1902 pyyde in arkkitehdilta piirustukset myös Pietarinkadun puoleista ton nosaa varten. Siitä huolima a, että kiinteistön ikä on korkea, täytynee tunnustaa, että arkkitehdin valinnassa toimikunta onnistui, ovathan pohjaratkaisut asuntojen osalta melko onnistuneet. Valitettavasti vuosisadan alussa ei huoneistoihin tehty komero loja juuri lainkaan, mikä tosin on ollut asunnoissa puu eena. Ajan henki oli tuolloin sellainen, e ä kalustoihin kuuluivat suuret vaate- ja liinavaatekaapit, ja liiat tavarat ja vaa eet säilyte in ullakko- ja kellari loissa. Kun vertaa Suvantolaa moniin muihin saman ikäisiin kiinteistöihin, on tode ava e ä se on ollut edellä muita. Vanhanajan arkkitehtuurissa ei ollut nykyajan kylmää asiallisuu a ja ahtau a, ja tuolloin sovellettiin taiteellisuuden lisäksi väljyy ä, kodikkuu a ja viihtyisyy ä. Silloin arvoja ei mitattu yksinomaan rahalla, vaan myös inhimilliset asumisnäkökohdat otettiin huomioon rakennussuunnitelmia tehtäessä. Kun ajatellaan nykyistä koneellistettua rakentamista ja vuosisadan alussa pääasiassa ihmisvoimin ja alkeellisin työvälinein suorite ua rakennustyötä, täytyy ihmetellä että Suvantolan kaltainen rakennus valmistui kahdessa vuodessa, ensimmäinen osa vuonna 1902 ja toinen osa vuonna 1903. Rakennusmateriaali oli vuosisadan alussa ominaisuuksiltaan erinomaisen hyvää. Esimerkiksi ilistä sanotaan tarjouksessa, että ne ovat erikoiskoviksi polte uja rauta iliä. Asukkaat ovat aikojen saatossa saattaneet tämän todeta, kun ovat yri äneet hakata seinään teräsnauloja tai propanneet sekä poranneet seiniä. Aina on vastassa raudankova ili, ellei osu saumakohtaan. Asumisen arki poikkeisi nykyisestä Kun ajatellaan Suomen kovaa ilmastoa kylmine talvineen ja sitä, että lämpö ennen keskuslämmitystä oli kehite ävä talossa 226 tulisijan avulla, käsitämme, e ä vaiva a sitä ei aikaansaatu. Kunkin huoneiston oli hankittava itse tarvitsemansa puut, jotka tavallisimmin oste in metrihalkoina. Puiden sahaamisen ja pilkkomisen suori vat omistajat itse tai palkatut puumiehet. Puut kannettiin keittiöportaiden kau a kei össä oleviin puulaa koihin. Talon valaistus oli osi ain kaasuvaloa, osi ain sähkövaloa. Keittiöportaat, kei öt ja palvelijanhuoneet oli varustettu kaasuvalolla ja muut tilat sähkövalolla. Keittäminen tapahtui pääasiassa puuliesin, mu a osittain myös kaasukeittimin. Kylpyhuoneet oli varuste u puulämmi eisin pysty-lämminvesikaminoin, jotka tyydy vät kylpytarpeen, tosin veden rii ämiseksi pa punkkaan pan in useampi lapsi kerrallaan. Hissejä ei ollut, ja niin kuntourheilu tuli hoidetuksi automaa ses ilman mainoskampanjaa. Terveinä pysyttiin, sydänsairauksista ei ede y, tyytyväisiä ol in ja rii ävän vanhoiksi ele in. En saikojen perheet olivat lapsirikkaita, ja huolimatta siitä että pyykkäreiden pyykit risteilivät pihamaalla kuivumassa, rii pihamaata myös suurten lapsilaumojen leikkeihin. Nykyisin autot pyrkivät täyttämään piha-alueet. Talvetkin olivat tuolloin lumisia suurine lumikasoineen. Talonmiehen sanaa oli myös syytä totella. Kuri oli kova mutta oikeudenmukainen ja vanhemmat luo vat talonmiehen kurinpitoon, ja leikit voi in leikkiä ilman erimielisyy ä. Talonmiehethän ovat Suomessa jo aikanaan vaihtuneet kiinteistöhuoltoliikkeisiin. Vuonna 1928 Suvantola muuttui asunto-osakeyh- öksi, ja tällöin asunnot oli jae ava osakkaiden kesken, mikä ei todellakaan ollut helppo toimenpide, mutta tarpeellinen. Hissien toteuttaminen vaati paljon aikaa ja vaivaa vuonna 1934, eikä hissejä tuskin vieläkään olisi, ellei silloinen isännöitsijä olisi o anut vastuuta niskalleen ja toteuttanut tehdyn hissisuunnitelman etoisena raastupaan joutumisestaan. Noista ajoista elämä on muu unut Suvantolassakin paljon. Helsingin kaupungin yleiskaavassa Suvantolan kiinteistö on nykyisin merkitty suojelukohteeksi ja näin ollen julkisivultaan säilytettäväksi. Näin kaunis luomus säilyy tuleville polville

REIM Group on Facebookissa Mistä minä maksan taloyh össä? Pos osoite: PL 34, 53101 Lappeenranta Käyn osoite: Väinö Valveen katu 2, 53900 Lappeenranta Kaikki me, jotka asumme taloyhtiössä, joko kerrostalossa tai rivitalossa, pohdimme ajoi ain, mihin käytetään vas kkeet, joita kuukausi ain maksamme. Monesti myös tuntuu siltä, että asuminen jatkuvasti vain kallistuu huolimatta siitä, että yritämme karsia asumisen kuluja. Tilastokeskuksen mukaan kerrostalojen hoitovastikkeet Etelä-Suomessa vaihtelevat jonkin verran riippuen siitä, minkä ikäisestä talosta on kysymys. Keskimäärin hoitovas kkeet olivat 4,62 / m 2 vuon - na 2015. Pienimmät hoitovas kkeet löytyivät 2000-luvulla rakennetuista taloista ja korkeimmat 1990-luvulla rakennetuissa. Erot eri vuosikymmenien välillä ovat kuitenkin kohtuullisen pienet vaihteluvälin ollessa 4,31 5,52 euroa. Miten sitten hoitokulut jakautuvat taloyh össä? Tilastokeskuksen tilastointiin jaoteltuna kulut jakautuvat muutamaan pääryhmään: henkilöstö, kiinteistövero, korjaukset, lämmitys, palvelut ja huolto, vesi, vuokrat ja muut kulut. Suurimmat kuluerät taloyhtiölle ovat ylivoimaisesti korjaukset, REIM Porvoo Oy:n toimitusjohtaja Frank Wendelin poh i ja selventää kirjoituksessaan mistä taloyh öiden kulut muodostuvat, voiko niistä säästää. lämmitys, ostettavat palvelut, vesi ja kiinteistövero. Palveluiden osuus, joka käsi ää sekä talvi- ja kesäkunnossapidon, siivouksen, huoltotoimet sekä isännöin- - ja taloushallintopalvelut ovat noin 19 % koko taloyhtiön kulurakenteesta, mikä euroihin muutettuna tarkoi aa 0,88 /m 2. Valtaosa kuluista eli reilut 80 % lii yy energiaan, veteen, veroihin ja rakennuksen korjauksiin, mikä vastaa euroissa noin 3,74 /m 2. Mistä sitten voimme säästää? Investoimalla rakennusten tekniikkaan voimme varmasti säästää jonkin verran energiakuluista kuten vedestä, lämmöstä ja sähköstä. Lämpöä kuitenkin pitää tuo aa taloon rii äväs, joten pelkästään säästäminen tiputtamalla lämpö loja ei johda kovinkaan pitkälle. Voimmeko mahdollises vaiku aa veroluontoisiin kuluihin, kuten arvonlisäveroon, energiaveroon ja kiinteistöveroon? Emme oikeastaan juurikaan lyhyellä tähtäimellä. Hankalaa tämä taloyh ön kulujen karsiminen. Mitkä vaihtoehdot meille sitten jäävät? Palvelut ovat se osa, mihin on helpoin vaiku aa lyhyellä tähtäimellä, voisimmeko ken es tehdä lumityöt itse tai hoitaa taloushallinto osakkaiden toimesta? Palvelut, jotka taloyhtiölle hankitaan ovat si en kysymyksessä lumityöt, siivous tai isännöin ja taloushallinto, ovat kuitenkin kaikista taloyhtiön töistä lähes ainoat, jotka ovat niin sanotus käsityötä, ihmisten tuo amaa. Palvelua ja näiden osuus on alle 20% koko taloyh ön kulurakenteesta. Tämä tarkoi aa sitä, e ä esimerkiksi 2h+k 50 m 2 huoneiston omistaja maksaa lumitöistä, nurmenleikkuusta, huollosta, siivouksesta, isännöinnistä ja taloushallintopalveluista noin 40 kuukaudessa. Saman verran kuin esimerkiksi hyvästä nettiliittymästä tai TV-maksukor sta. Frank Wendelin Toimitusjohtaja REIM Porvoo Oy frank.wendelin@reimgroup. com Petri Sinisalo isännöitsijöiden esimieheksi REIM Lahteen Petri on paljasjalkainen 46-vuotias lahtelainen Teknillisestä korkeakoulusta valmistunut kiinteistö- ja toimitilajohtamiseen syventynyt diplomi-insinööri. Lisäksi hän on opiskellut toimi lajohtamista hollan laisessa Hanzehogeschool Hogeschool van Groningenissa. REIM Lah Oy:n isännöitsijöiden esimiehenä on aloi anut paljasjalkainen lahtelainen Petri Sinisalo. Hänen toimenkuvaansa kuuluu myös isännöin toiminnan kehi äminen ja uusasiakashankinta. Lisäksi hänelle tulee myös henkilökohtaisia isännöin kohteita. Petri siirtyi REIM Lahti Oy:n palvelukseen ammatillisen opettajan lehtorin virasta Koulutuskeskus Salpauksesta Lahdesta, jossa hän ope pääasiassa kiinteistönhoitoa 12 vuo a. Ope ajauran aikana Petrin intohimona oli yhdessä työelämän kanssa kehittää amma llista koulutusta entistä työelämälähtöisemmäksi, yksilöllisemmäksi ja yri äjyysmyönteisemmäksi. Ennen ope ajauraa Petri on muun muassa toiminut isännöitsijänä, kehityspäällikkönä ja toimialapäällikkönä VVO Kiinteistövastuu Oy:ssä, joka tuolloin 2000-luvun vaihteessa oli osa VVO-konsernia. 16 paikkakunnalla toimineessa Kivassa hän vastasi valtakunnallises isännöinnin, teknisen isännöinnin, taloushallinnon ja vuokravälityksen palveluiden asiakaslähtöisestä ja tuloksekkaasta toteu amisesta sekä palvelujen ja työvälineiden kehittämisestä. Esimieskokemusta Petrillä on sekä VVO:sta e ä Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:stä, jossa hän on toiminut kaksi vuo a asiakaspalvelupäällikkönä. VVO-aikanaan Petri on toiminut Kiinteistöalan Koulutuskeskuksessa ammatti-isännöitsijä koulutuksen ja tutkinnon AIT sekä Kiinteistöpalvelualan yrittäjäkoulutuksen sivutoimisena luennoitsijana ja koulu ajana. Isännöintialan kanssa Petri ollut tekemisissä lapsuudestaan asti. Hän sanookin seuranneensa silmä kovana isännöitsijäisänsä työtä Lahdessa 80-luvun alkupuolelta lähtien myös päätoimisen talonmies-siivoojan kesätyökokemusta on kar unut lukuisista lahtelaisista taloyh öistä koko opiskeluajan. Petri toimii REIM Lahti Oy:n isännöitsijöiden esimiehenä, kehi ää isännöintitoimintaa, ja vastaa uusasiakashankinnasta. Hänelle tulee myös henkilöhtaisia isännöin kohteita Lahteen. 12 th REIM Group St. Petersburg Badminton & Real Estate Seminar 2017 Invita onal 17. 19.5.2017

www.reimgroup.com www. likarelia.fi Väinö Valveen katu 2, 53900 Lappeenranta, Finland Puh +358 207 438 400 Tili- ja veropäivät 2017, 50. menestyskerta REIM Taloudesta REIM Kymi ja Tilikarelia olivat jälleen mukana eduste uina vuoden 2017 Tili-ja Veropäivillä 23. 24.1. Finlandia-talossa, Helsingissä Paras an minulle oli (Tili- ja veropäivien 2016 osallistujien palau eista) Ajankohtaiset luennot ja laisuuden hyvä ilmapiiri Kirjallinen luentomateriaali, johon voi palata jälkeenpäin Keskustelut kollegoiden kanssa Vuoden 2017 Tili- ja veropäivien ohjelmassa oli muun muassa seuraavia aiheita (luennoitsijat suluissa): Voiko Tili- ja veropäivät täy ää 100 vuo a? (Esko Valtaoja, tulevaisuuden tutkija, avaruustieteen professori, Turun yliopisto), kirjanpito ja linpäätös (Sirpa Koponen, KLT, HT, toimitusjohtaja, Tilipalvelu Sirpa Koponen Oy), Yritysverotus (Risto Walden, KLT, OTL, Bilanssi Oy), Sopimusoikeus (Kari Hoppu, KTT, OTL, VT, professori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu), Verotusmene elyuudistus mikä muuttuu ja miten toimit käytännössä Tilikarelia Oy:n toimitusjohtaja Arja Anun ja kirjanpitäjä Jaana Suomalainen muiden kanssa matkus Lappeenrannasta Helsinkiin junalla, joka matka nykyisellään on alle kaksi tun a. (Elena Vigren, OTM, lakimuutospäällikkö, Verohallinto, Valmis-hanke-yksikkkö), Yri äjän verotus (Kari Alhola, KTM, veroasiantun ja, Alhola Consul ng Oy), Johdon laskenta (Jukka Hämäläinen, KLT, MBA, HT, Nettomaster Oy), Yh öoikeus (Mikko Reinikainen, VT, partner, PwC), Ennakkoperintä (Tomi Peltomäki, oikaisulautakunnan puheenjohtaja, Verohallinto), Arvonlisäverotus (Kirs Auranen, VT, arvonlisäveroasiantun ja, partner, Ernst & Young Oy) ja Taloushallinnon järjestelmät 50 vuo a si en, nyt ja huomenna (Vuokko Mäkinen, Taloushallintoliiton hallituksen puheenjohtaja). Kirjanpitäjät Jaana Suomalainen, KLT, Aija Hiiva, KLT, toimitusjohtaja Arja Anun Tilikareliasta, Erja-Savurinne Jurvanen, toimistonhoitaja, KLT, REIM Kymistä, ja Elena Kiseleva Tilikareliasta olivat mukana 1300 ihmisen asiantun jajoukossa. Kuvasta puu uu mukana ollut kirjanpitäjä Satu Ojapalo REIM Kymistä. Tulevaisuuden tutkija, avaruus eteen professori Esko Valtaoja Turun yliopistosta avasi tällä kertaa alustuksellaan 50. Tili- ja veropäivät. Finlandia-talo Helsingissä Töölönlahden rannalla on perinteises ollut vuosi ain Tili-ja veropäivien pitopaikka. TV-uu sankkuri ja juontaja Peter Nyman vastasi tällä kertaa Tili- ja veropäivien juontamisesta. Tapahtumaan osallistuu vuosi ain noin 1300 taloushallinnon pää äjää, litoimistojohtajaa, KLT-asiantun jaa, yrityksen talousjohtajaa, verohallinnon edustajaa ja laskentatoimen ope ajaa.

Pos osoite: PL 34, 53101 Lappeenranta Käyn osoite: Väinö Valveen katu 2, 53900 Lappeenranta Timo Multanen Suomen Kiinteistölehden digiversion bloggariksi Suomen Kiinteistölii o 110 vuo a Kansan osake, suomalaisen asuntoosakeyh ön vaiheet -kirja kanna aa lukea http://www. kiinteistolehti.fi/blogi/ Suomen tasavallan viettäessä 100-vuo sjuhlavuo aan, juhli Suomen Kiinteistöliitto 110-vuotisuuttaan Helsingissä 9.2. juhlaseminaarin merkeissä. Kun Viipurin kaupungin Talonomistajainyhdistystä edustanut Juho Lallukka kopau nuijaa Helsingissä vuonna 1907 olivat paikalla kaikki silloiset talonomistajayhdistykset, ja tuo kokoontuminen on nykyisen Kiinteistöliiton alkuhetki. Tämän jälkeen on kuljettu merki ävä historia tähän päivään. Yksi merkittävä vuosi on 1926 jolloin erillinen asunto-osakeyhtiölaki näki päivänvalon. Se merkitsi käytännössä kansankapitalismiin siirtymistä, mutta mikä vielä tärkeämpää, mahdollisuutta tavallisille ihmisille omistusasuntoon. Urho Kekkoselta, silloiselta pääministeriltä ja myöhemmältä pitkäaikaiselta presidentiltä, ilmestyi Helsingin olympialaisvuonna 1952 kirja Onko maallamme mal a vaurastua?. Kekkosen ja kirjan vies nä oli, e ä maata oli teolliste ava voimakkaas-. Oli investoitava, johon tarvi in pääomia. Kulutuksesta pi hieman nkiä, jo a vaurastu aisiin. Olen usein pohtinut asunto-osakeyhtiöjärjestelmäämme, joka sinällään on poikkeuksellinen niin Euroopan kuin maailmankin mittakaavassa, merkitystä kansantaloutemme kehittymiseen. Kansalaiset säästivät omistusasuntojaan ja niiden maksamista varten, ja tuota rahaa rahoitusjärjestelmä pystyi puolestaan suuntaamaan nimenomaan posi iviseen yhteiskuntakehitykseen, pääomaköyhänä aikana. Olen odo anut e ä joku tekisi asiasta väitöskirjan. Mainitussa Kiinteistöliiton juhlassa jae in osallistujille Mar Lujasen, Esko Nurmen ja Laura Puron kirja Kansan osake, suomalaisen asunto-osakeyh ön vaiheet, jonka julkaisijana toimii Kiinteistölii o. Kyseinen 246-sivuinen kirja odottaa vielä omassa kirjapinossa aivan päällimmäisten lue avien joukossa, ja tulen kirjan ehdo omalla mielenkiinnolla lukemaan. Sisällyslue elon mukaan Esko Nurmi kirjoi aa asunto-osakeyhtiöjärjestelmän synnystä 1864-1939 otsikolla Pienistä pääomista syntyy talo, Laura Puron jatkaessa asunto-osakeyhtiöjärjestelmän laajenemisen ja syvenemisen merkeissä käsitellen vuosia 1939 2010 otsikolla Suomalaisen asumisen kivijalka, jonka jälkeen Mar Lujasen osuutena on Meillä ja muualla otsikon voimin asunto-osakeyh ö kansainvälisessä vertailussa. Kaikki osiot ovat erittäin mielenkiintoisia aiheita. Toivoisin e ä jokainen kyseisen historiakirjan lahjaksi juhlaseminaarissa saanut, ja myös mahdollisimman moni kiinteistöalan osaaja, tutustuu kirjaan ja sen lukee. Vanha totuus, eli jos emme tunne historiaamme, emme ymmärrä nykypäivää, ja vielä vähemmän ymmärrämme ja voimme tällöin suunnitella tulevaisuu amme, pitää nimi äin edelleen paikkansa. Yli 35 vuoden ammattimainen osaaminen kiinteistöalalta. Vuoden isännöitsijä 1986. Laaja kansainvälinen kokemus ja kontaktit ympäri maailmaa. Toimi 2009 2011 CEPI European Council of Real Estate Professions President tehtävässä, 27 EU-maan kansallisten isännöinti- ja kiinteistöalan järjestöjen ollessa jäseniä. REIM Groupin konsernihallituksen päätoiminen puheenjohtaja. Toiminut kolumnistina useissa julkaisuissa sanomalehdestä ammattijulkaisuihin. Harrastuksina gastronomia (Rotisseurs 1991 alkaen) ja viinit (Saimaan Munskänkarna 1991 alkaen), kirjallisuus, matkailu, musiikki ja sulkapallo. Vuoden 2017 ensimmäinen REIM Groupin konsernihallituksen kokous Mikkelissä REIM Groupin konsernihallitus kokoontui kokopäiväiseen ensimmäiseen tapaamiseensa tammikuun viimeisenä päivänä Mikkelissä. Ohjelma alkoi tutustumisella Länsi-Savon lehtitalossa Tikkojen merki ävään konserniin ja sen toimintaan. Seuraavana tutustumiskohteena eli REIM Mikkelin uusi toimisto, josta jatke in kuuluisalle Mikkelin Klubille, jossa konsernihallituksen kokous pide in, ja jossa paikan tapaan Mannerheimin hengessä lounastettiin. Päivän päätti Mikkelin kaupungin teknisen johtajan kaupungintalolla pitämä alustus Mikkelistä itsestään ja sen tulevaisuuden hankkeista. Mikkelin tekninen kaupunginjohtaja Jouni Riihelä piti mielenkiintoisen alustuksen reimiläisille. Länsi-Savo konsernin hallituksen puheenjohtaja Jukka Tikka pi mielenkiintoisen alustuksen yrityksen historiasta nykypäivään, ja sen haasteisiin. Mikkelin Klubi toimi konsernihallituksen kokouspaikkana, jossa myös lounaste in (pääruokana vorschmackia marsalkka Mannerheimin tapaan ja kuhaa á la Walevska). www.mikkelin.klubi fi kertoo vuonna 1894 perustetusta klubista. Mikkelin kaupungintalo vuodelta 1912, jonka on suunnitellut arkkiteh Selim A. Lindqvist. Länsi-Savo konserni on merki ävä toimija ja sen leh in kuuluvat nykyisin muun muassa alueidensa valtalehdet Etelä-Saimaa, Itä-Savo, Kouvolan Sanomat, Kymen Sanomat, Länsi-Savo ja Uu svuoksi. Yrityksen Mikkelin päätoimipaikkaa esi elee toimitusjohtaja Ilkka Tikka, ja reimiläiset kuuntelevat (vasemmalta lukien): Asko Laukkanen (REIM Mikkeli Oy:n toimitusjohtaja), Jani Takala, Kai Kosunen, Saija Toivonen, Kari Metsäkallio ja Timo Multanen.

Kiinteistöalan luote avat kumppanit esi äytyvät: Yhdeltä toimittajalta energiatehokkaat ratkaisut kiinteistöjen lämmitykseen Tarjoamme laadukkaita tuotteita uudisrakentamiseen ja saneeraukseen - yksittäisistä komponenteista kokonaisiin järjestelmiin. Patteriventtiilit ja -termostaatit Linjasäätöventtiilit Lattialämmitysjärjestelmät Ulkoalueiden sulanapito Lämpöpumput Kaukolämpö ja kaukokylmä ratkaisut Elektroniset huonesäätimet Öljypoltinkomponentit www.lampo.danfoss.fi lampo@danfoss.fi 0207 569 220 Lue lisää >