TOIMEENTULOTUKIOHJE Polvijärven kunnassa 1.1.2013 alkaen
Sisällysluettelo 1 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN, TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA RAKENNE... 3 2 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA KÄSITTELY... 3 3 OLESKELUKUNTA... 4 4 HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT... 5 4.1 Tulot... 5 4.2. Omaisuus ja varallisuus... 6 4.3 Tulojen jaksottaminen... 7 4.4 Jälkikäteen ilmenevät tulot... 8 5 PERUSTOIMEENTULOTUKEEN OIKEUTTAVAT MENOT... 8 5.2 Asumismenot... 9 5.2.1 Muut asumismenot... 10 5.3 Terveydenhuoltomenot... 11 5.4 Työmatkamenot... 12 6 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT... 12 6.1 Kodinhankinnat... 13 6.2 Vuokravakuus... 13 6.3 Muuttomenot... 13 6.4 Päivähoitomenot ja elatusmaksut... 14 6.5 Lastenvaunut ja lastenrattaat... 14 6.6 Lapsen tapaamisesta ja luonapidosta aiheutuvat menot... 14 6.7 Harrastusmenot... 14 6.8 Erityisistä tarpeista aiheutuvat vaatehankinnat... 15 6.9 Hautausavustus... 15 6.10 Opiskelusta aiheutuvat kustannukset... 15 6.11 Passit ja kansalaisuushakemukset, henkilöllisyystodistus... 16 6.12 Edunvalvontapalkkio ja maistraatin tilintarkastusmaksu... 16 7 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI... 16 8 OPISKELIJOIDEN AVUSTAMINEN... 17 9 YRITTÄJÄJIEN AVUSTAMINEN... 19 10 VANGIT... 20 1
Toimeentulotukiasian käsittelyä ohjaavat seuraavat säännökset muutoksineen: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 Hallintolaki 434/2003 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki lapsen elatuksesta 704/1975 Avioliittolaki 234/1929 Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 221/2003 Henkilötietolaki 523/1999 Perintökaari 4 /1965 Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille 11/2007 Polvijärven kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan 18.12.2012 hyväksymät ohjeet on tarkoitettu täydentämään ja tarkentamaan toimeentulotukilain säädöksiä ja sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukioppaan ohjeita sekä takaamaan kuntalaisille yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumisen toimeentulotukilakia sovellettaessa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan antamia ohjeita ei kuitenkaan voi käyttää yksinomaisina päätöksen perusteluina eikä niillä voida sivuuttaa lain säännöksiä, vaan päätökset perustellaan toimeentulotukilain asianmukaisilla kohdilla. 2
1 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN, TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA RAKENNE Suomen perustuslain 19 :n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki on toimeentulotukilain mukainen viimesijainen taloudellinen etuus, jonka tarkoituksena on turvata henkilön tai perheen välttämätön toimentulo ihmisarvoiseen elämiseen, antaa mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotukioikeus syntyy, jos henkilö tai perhe on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloaan ansiotyöllään, yritystoiminnallaan, muiden toimeentuloa turvaavien etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, hänelle elatusvelvollisen huolenpidolla tai muulla tavalla. Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloa turvaava etuus ja siitä syystä kaikki muut asiakkaan ensisijaiset mahdollisuudet (työ- ja yrittäjätulot) saada välttämätön toimeentulo on ensin aina selvitettävä sekä ohjattava ja neuvottava toimeentulotukihakijat käyttämään ja hakemaan heille kuuluvia sosiaaliturvaetuuksia (esimerkiksi eläkkeet, työttömyysetuudet, vakuutukset, sairauspäiväraha, lapsilisä, asumis- ja opintotuki). Hallintolaissa on mainittu hyvän hallinnon perusteina viranomaisen palveluperiaate ja neuvontavelvollisuus toimeentulotuen hakemiseen liittyvissä asioissa. Toimeentulotuki jaetaan valtion ja kunnan rahoittamaan perustoimeentulotukeen ja kunnan maksamaan täydentävään ja ennaltaehkäisevään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotukeen oikeuttavina menoina otetaan huomioon toimeentulotuen perusosan lisäksi kohtuulliset asumismenot, sähkö- ja kotivakuutusmenot, välttämättömät julkisen terveydenhuollon menot ja työmatkamenot. Täydentävä toimeentulotuki kattaa erityismenoiksi kutsuttavat menot: lasten päivähoitomenot, erityiset asumismenot sekä henkilön että perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulotuen turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Ehkäisevä toimeentulotuki on tarkoitettu henkilön ja perheen sosiaalisen turvallisuuden ja itsenäisen toimintakyvyn edistämiseen, ehkäisemään syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. 2 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA KÄSITTELY Toimeentulotukea haetaan pääsääntöisesti kirjallisesti tai suullisesti henkilökohtaisen käynnin yhteydessä sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan luona. Hakemuksesta on käytävä ilmi hakijan vaatimus perusteluineen. Toimeentulotuen hakijan on ilmoitettava ja esitettävä kaikki välttämättömät tiedot ja tositteet, jotka vaikuttavat toimeentulotukeen. Näitä tietoja ovat esimerkiksi tositteet tuloista ja muista kuin perusosaan kuuluvista menoista, päätökset ja maksutositteet muista sosiaaliturvaetuuksista, verotustiedot omaisuuden ja varallisuuden selvittämiseksi sekä hakijan kaikkien pankkitilien tiliotteet kahdelta edelliseltä kuukaudelta. Toimeentulotuen käsittelijällä on oikeus tarkis- 3
taa salassa pidettäviä tietoja viranomaisteitse ilman asiakkaan suostumusta (esimerkiksi Kelalta asumistukea, eläkkeitä, työttömyysetuutta tai opintososiaalisia etuuksia koskevia tietoja ja Verotoimistosta vahvistetut verotustiedot). Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä tai hakemus voidaan hylätä. Kaikille toimeentulotuen hakijoille annetaan aina kirjallinen päätös toimeentulotuesta. Toimentulotukipäätöksen hakemus -osioon kirjataan kaikki ne asiat, joihin asiakas hakee toimeentulotukea. Päätöksessä otetaan kantaa kaikkiin hakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin ja perustellaan asianomaisilla lainkohdilla. Myös osittain hylättyyn hakemukseen tehdään päätös perusteluineen. Kohtuullisharkinnan käyttö mainitaan ja perustellaan. Hakemus käsitellään ja ratkaistaan viivytyksettä seitsemän arkipäivän kuluessa, kiireellisissä tapauksissa joko samana tai seuraavana työpäivänä hakemuksen saapumisesta. Mikäli hakemusta on pyydetty täydentämään, ratkaisu toimeentulotuesta pyritään tekemään seitsemän työpäivän kuluessa lukien siitä päivästä, kun täydennetty hakemus tarvittavine liitteineen on saapunut sosiaalivirastoon. Toimeentulotuki myönnetään pääsääntöisesti kuukauden pituiselle ajanjaksolle ja päätös perustuu kuukausikohtaiseen toimeentulotukilaskelmaan. Toimeentulotukilaskelmaan merkitään asiakkaan tulot ja toimeentulotukeen oikeuttavat menot, joihin luetaan perusosa, varsinaiset asumismenot ynnä muut asumismenot, eli sähkö- ja kotivakuutusmenot sekä terveydenhuoltomenot. Menot kohdistetaan tietylle kuukaudelle laskujen eräpäivän tai ostopäivän mukaan. Toimeentulotukea ei pääsääntöisesti myönnetä takautuvasti. Takautuvaa toimeentulotukea voidaan myöntää perustellusta syystä vuokravelkaan tai muuhun toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin, joihin asiakkaalla olisi ollut oikeus menojen syntyessä. 3 OLESKELUKUNTA Toimeentulotukilain 14 mukaan toimeentulotuen myöntää pääsääntöisesti se kunta, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat. Jos tuen tarve on kiireellinen, toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa hakemus tehdään. Tällöin kysymykseen tulevat lähinnä matkalipun myöntäminen varsinaiseen kotikuntaan tai mahdollisen maksusitoumuksen myöntäminen välttämättömiin terveydenhuolto- ja ravintohankintoihin. Mikäli toimeentulotuen tarve aiheutuu hakijan ollessa laitoksessa tai muussa palveluasumisyksikössä (yksityinen/julkinen) määräaikaisessa asumismuodossa toisessa kunnassa, toimeentulotuen myöntää hakijan vakituinen oleskelukunta/asuinkunta. Pääsääntöisesti tämä on se kunta, josta hakija on 4
terveydenhuollon tai sosiaalihuollon viranomaisen lähetteellä/päätöksellä sijoitettu määräaikaiseen hoitoon tai kuntoutukseen. Mikäli toimeentulotuen tarve aiheutuu hakijan ollessa toistaiseksi, esim. palveluasumisyksikössä toisessa kunnassa, toimeentulotuen myöntää se kunta, missä palveluasumisyksikkö sijaitsee. Sillä seikalla ei ole merkitystä, menikö henkilö asumispalveluyksikköön itsellisesti vai esim. jonkun kunnan lähetteellä. Oleellista on, että asumista ei ole määritelty määräaikaiseksi ja asuminen on jatkuvaa, esim. vuokrasuhteeseen perustuvaa (KHO 11.7.2006, taltio 1766 ja 11.7.2006, taltio 1767). Mikäli toimeentulotuen hakija tai hänen perheenjäsenensä asuu vakituisesti tai oleskelee vakituisen luonteisesti kahdessa kunnassa, tulee hänen hakea toimeentulotukea siitä kunnasta, minkä kunnan alueella oleskelusta johtuen toimeentulotuen tarpeen aiheuttavat kustannukset ovat syntyneet. Mikäli hakijalle aiheutuu toimeentulotuen tarpeeseen johtuneita kustannuksia molemmissa kunnissa oleskelun johdosta, tulee hänen myös hakea tukea molemmista kunnista. Menojen, esim. asumismenojen, tulee olla toimeentulotukilain kannalta välttämättömiä ja kohtuullisia eikä hakijalla ole mahdollisuutta oleskella vain yhdessä kunnassa oleskelun syy (esim. opiskelu) huomioon ottaen. 4 HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT 4.1 Tulot Asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotuen käsittelijälle kaikki ne tulotiedot, joita tarvitaan toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Toimeentulotuesta päätettäessä tarkistetaan hakijan kahden viimeisen kuukauden tiliotteet. Tuloilla tarkoitetaan kaikkia henkilön tai perheen käytettävissä olevia tuloja, verollisia tai verottomia, tulolähteestä riippumatta, lukuun ottamatta alaikäisten lasten kesäansioita. Huomioon otettavia tuloja ovat palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot, etuudet, vakuusyhtiöiden korvaukset sekä yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat avustukset. Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki ja toimeentulotuen käsittelijä ohjaa asiakkaan hakemaan tälle ensisijaisesti kuuluvat etuudet. Palkkatuloista tulee selvityksenä olla palkkaerittely, josta näkyvät rahapalkan lisäksi maksetut erilliskorvaukset ja luontaisetuudet sekä tehdyt palkanpidätykset. Kilometrikorvauksia ja työnantajan maksamia päivärahoja ei oteta huomioon tulona. Myöskään muita työnantajan maksamia menokorvauksia ei oteta huomioon niiltä osin, kun ne korvaavat työntekijälle aiheutuneita menoja. Toimeentulotukea hakevan henkilön tai perheen ansiotuloista (netto) jätetään toimeentulotukea myönnettäessä huomioimatta, niin sanottuna etuoikeutettuna tulona, vähintään 20 % ja enintään 150 kuukaudessa kotitaloutta kohden. Kotitaloudella 5
tarkoitetaan yhden henkilön taloutta tai toimeentulotukilain 3 :n mukaista perhettä. Väliaikainen laki on voimassa 31.12.2014 saakka. Jos asiakkaan tuloja ulosmitataan, otetaan huomioon ulosoton jälkeen tosiasiassa asiakkaalla käytettävissä oleva tulon osuus. Tämä edellyttää, että ulosotto on tehty suoraan tuloista, tai ulosottoviranomainen on vahvistanut asiakkaalle kirjallisen maksusuunnitelman, jonka mukaisesti velallinen lyhentää velkaansa ulosottoon. Jos Kela perii aiemmin liikaa maksamaansa etuutta suoraan jostain etuudesta, otetaan huomioon asiakkaalle tosiasiallisesti maksettava netto-osuus. Mikäli asiakas vapaaehtoisesti lyhentää ulosotossa olevaa velkaansa tai Kelan perimään asiakkaalle liikaa maksettua etuutta, suhtaudutaan lyhennykseen samalla tavoin kuin muihinkin velanhoitolyhennyksiin eikä sitä pidetä toimeentulotukeen oikeuttavana menona. Jos toimeentulotuenhakija on velkajärjestelyssä, on hakijan esitettävä käräjäoikeuden maksuohjelma. Toimeentulotukipäätöstä tehtäessä velkajärjestelyssä vahvistettua maksuvaraa ei pidetä hakijan tai perheen toimeentuloon käytettävissä olevana tulona. Velkajärjestelyssä olevalle henkilölle tai perheelle toimeentulotuki pääsääntöisesti myönnetään vain äkillisiin suurehkoihin toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin. Mikäli velallisen maksukyky on maksuohjelman vahvistamisen jälkeen heikentynyt, ja hän on vaarassa jäädä ilman välttämätöntä toimeentulotukea, ei velkajärjestelyä voida pitää esteenä tilapäisen toimeentulotuen myöntämiselle. Näissä tapauksissa velallinen ohjataan hakemaan maksuohjelman muuttamista. Mikäli toimeentulotuen tarve muodostuu pitkäaikaiseksi, ohjataan asiakas kääntymään ulosottoviranomaisen puoleen sen selvittämiseksi, voidaanko ulosottomaksua pienentää tai voidaanko asiakkaalle myöntää vapaakuukausia. Asiakasta ohjataan tarvittaessa talous- ja velkaneuvonnan piiriin. Tuloina otetaan myös huomioon kaikki hakijan muilta henkilöiltä tai tahoilta saadut avustukset ja suoritukset. Vähäisiksi katsottavat, tiliotteella näkyvät, satunnaiset avustukset ja tulot, otetaan huomioon 50 ylittävältä osalta kalenterikuukautta kohti, mikäli tilillepanojen huomioiminen ei ole asiakkaan kannalta kohtuutonta. Veronpalautukset huomioidaan tulona yksinäisellä 100 ja perheellä 150 ylittävältä osalta. Erityisin perustein viranhaltija voi käyttää harkintaa ja jättää veronpalautuksen tuloksi huomioimatta kokonaan tai osittain. Toimeentulotukea laskettaessa huomioon ei oteta äitiysavustusta, Kelan eläkkeensaajan hoitotukea, vammaistukilain mukaista vammaistukea, lapsen hoitotuesta annetun lain mukaista lapsen hoitotukea, työttömyysturvalaissa tai julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitettua ylläpitokorvausta ja korotusosaa eikä kuntoutusrahalain mukaista ylläpitokorvausta. Tuloina ei oteta myöskään huomioon alle 18 -vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja siltä osin kuin ne ylittävät perustoimeentulotuen ja täydentävän toimeentulotuen nojalla huomioon otettavat menot. (ToTuL 11 ) 4.2. Omaisuus ja varallisuus Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat. Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon 1) 6
henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa 2) tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä 3) alle 18 -vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan perustoimeentulotuen ja täydentävän toimeentulotuen nojalla huomioon otettavat menot, eikä muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulotuen turvaamiseksi. (TotuL 12 ) Helposti realisoitavissa oleva omaisuus, kuten pankkitalletukset, arvopaperit, osakkeet ja osuudet, puhelinosake, otetaan huomioon käytettävissä olevana varallisuutena. Mikäli asiakkaalla ei ole omaisuudesta tuloja käytettävissä, myönnetään hänelle toimeentulotuki siihen saakka, kunnes omaisuuden realisointiarvio on tiedossa. Vaikeammin realisoitavissa olevan varallisuuden, kuten vapaa-ajan asunnon tai maa- ja metsäomaisuuden, realisoimiseen annetaan aikaa korkeintaan 3 kk, jolle ajalle toimeentulotuki voidaan myöntää. Realisoinnista päätetään kohtuullisharkintaa käyttäen ja asia käsitellään sosiaalityön viikkopalaverissa tai esimiehen kanssa. Mikäli toimeentulotuen tarve muodostuu yli kolmen kuukauden mittaiseksi, tehdään varallisuudesta perintä. Omaisuuden myyntituloista otetaan huomioon vain velkojien tai muiden menojen jälkeen jäävä tulo. Hakemus voidaan hylätä toistuvasti käytettävissä olevan varallisuuden perusteella. 4.3 Tulojen jaksottaminen Toimeentulotukea myönnettäessä asiakkaan saama tulo, tulolähteestä riippumatta, voidaan jakaa eriin (jaksottaa) otettavaksi huomioon useampana toimeentulotuen määräämisen ajanjaksona, jos se tulon kertaluontoisuuden taikka sen saamisen perusteen tai käyttötarkoituksen huomioon ottaen on kohtuullista. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun henkilö tai perhe saa suuren kertakorvauksen, esimerkiksi palkan, erorahan, yritystulon, perinnön, omaisuuden myyntitulon, vakuutuskorvauksen, veikkausvoiton tai muun näihin verrattavan tulon. Aina on kuitenkin varmistettava, että asiakkaalla on tosiasiassa käytettävissään tuloja välttämättömien elinkustannustensa kattamiseen sinä aikana, jolle kertaluontoinen tulo on jaksotettu. Tilanne ratkaistaan aina asiakkaan kokonaistilanne huomioon ottaen. Viranhaltija voi käyttää harkintavaltaa asiakaskohtaisesti. Ansiosidonnainen päiväraha-, peruspäiväraha- ja työmarkkinatukitulo huomioidaan tulona 20 maksupäivältä kuukaudessa, kun maksu on säännöllistä. Pitkäaikaistyöttömällä on vuoden aikana yksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana hänelle maksetaan kaksi 20 päivän päivärahasuoritusta. Työttömyyspäiväraha jaetaan tällöin kuukausittaisiin eriin siten, että keskimääräisenä kertoimena käytetään 21,5 päivää. Jaksotus aloitetaan, kun henkilö on tosiasiallisesti saanut kaksi työttömyyspäivärahasuoritusta saman kuukauden aikana. Mikäli hakija saa soviteltua päivärahaa tai muuten tulot vaihtelevat, hakijalle katsotaan tuloksi tosiasialliset tulot. Tällöin tuloja ja menoja voidaan arvioida tukea myönnettäessä pitemmältä aikaväliltä kuin mille tukea haetaan. Opintolaina jaksotetaan pääsääntöisesti toimeentulotuen myöntöajanjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta ollenkaan oikeudesta huolimatta. Opintolaina 7
voidaan huomioida myös nostettavissa olevan suuruisena kertaeränä, mikäli siihen on perusteet (KHO 23.3.2005, taltio 629). Yrittäjyyteen sisältyy yritysriski, minkä vuoksi yrittäjän on varauduttava tuloissa tapahtuviin muutoksiin. Tällöin arviointikautena voi olla koko tilikausi (tilikauden tuotto jaetaan kuukautta kohden). Toimeentulotuki voidaan määrittää takautuvasti, mikäli hakijalla on osoittaa erityisiä syitä hakea tukea takautuvasti. Tällöin hakijan tulee esittää samalta ajalta tositteisiin perustuen tulo- ja varallisuustiedot, toimeentulotukeen oikeuttavat menonsa sekä muut tarvittavat tositteet (mm. tilitiedot) ja erityisesti omassa käytössä olevien varojen määrä. Mikäli yrittäjällä on mahdollisuus saada yrityksestään vähintään peruspäivärahaa vastaava tulo, voi toimeentulotuen myöntäminen olla yrittäjälle perusteltua. Kannattamatonta yritystoimintaa ei tueta toimeentulotuella pitkäaikaisesti (enintään 3 kuukautta). 4.4 Jälkikäteen ilmenevät tulot Jälkikäteen ilmenevät ansiotulot tai muut tulot, jotka eivät ole olleet tiedossa toimeentulotukipäätöstä tehtäessä, voidaan ottaa jälkikäteen huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana, mikäli menettely harkitaan kohtuulliseksi. Jälkikäteen ei kuitenkaan oteta huomioon vähäisiä yksityisiä avustuksia tai muita tuloja, elleivät ne tosiasiallisesti ole hakijan käytettävissä sen kuukauden aikana, jolle toimeentulotuesta päätös tehdään. 5 PERUSTOIMEENTULOTUKEEN OIKEUTTAVAT MENOT 5.1. Perusosa Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, autopaikasta, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen ja Internetin käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosan suuruus tarkistetaan vuosittain siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa säädetään. Perusosaa voidaan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan harkinnalla alentaa määräajaksi enintään kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan, jos toimeentulotuen hakija ei ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi, kieltäytyy tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, aktivointisuunnitelman tai kotouttamissuunnitelman laatimisesta tai muutoin toiminnallaan aiheuttaa, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä voida hänelle tarjota. Perusosa voidaan alentaa ensin 20 % ja jos hakija on toistuvasti menetellyt edellä kuvatun tavoin, tapauskohtaisesti alentaa 40 %. Toimeentulotukilain 10 :ään sisältyy erityissäännös: Alentamisen yhteydessä on aina laadittava toimintasuunnitelma, mikäli mahdollista, yhdessä ao. henkilön ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. 8
Laitoksissa (esimerkiksi vankilassa tai sairaalassa) olevien toimeentulotukilaskelmissa käytetään perusosan sijasta sosiaali- ja terveysministeriön vuosittain vahvistamaa laitoshoidon tai asiakasmaksupäätöksen käyttövaraa (v 2013, 99 / kk) 5.2 Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Ruokakunnan jäsenten itse maksamat asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti maksettuja tositteita vastaan tai vuokra ja sähkölaskut sekä muut asumismenot maksetaan suoraan laskuttajille. Kun asunnossa asuu eri perheisiin kuuluvia henkilöitä tai on muutoin erityinen syy jakaa asumismenoja henkilöiden kesken, jaetaan nettoasumiskustannukset pääluvun mukaisesti, ellei olosuhteista muuta johdu. Mikäli asumiskuluja jaetaan, viranhaltijan tulee tarkistaa asuntoon tehty asumistukipäätös, mikäli sellainen on tehty. Uudelle (ei aikaisempaa asiointia) toimeentulotukiasiakkaalle annetaan riittävä aika (3 kk) hakeutua edullisempaan asuntoon, ennen kuin asumismeno voidaan ottaa tukea myönnettäessä kohtuullistettuna huomioon. Mikäli opiskelijalle on tarjottu asuntolapaikka, opiskelijaa velvoitetaan ensisijaisena asumisensa turvaamisen keinona ottamaan tarjottu asuntolapaikka vastaan. Kohtuullisina vuokramenoina kuukaudessa pidetään vuokria asukasluvun mukaisesti seuraavan taulukon mukaisesti: 1 henkilö 440 2 henkilöä 550 3 henkilöä 660 4 henkilöä 750 5 henkilöä 880 6 henkilöä 960 7 henkilöä 1040 8 henkilöä 1130 => Mikäli asiakas toimeentulotukiasiakkuuden aikana muuttaa ilman perusteltua syytä kohtuuvuokraisesta asunnosta asumismenoiltaan kalliimpaan asuntoon, eikä muutolle ole esitetty hyväksyttävää syytä (esimerkiksi häätö, terveydelliset syyt, lisätilan tarve) kohtuullistetaan vuokramenot välittömästi toimeentulotukilaskelmassa edellä esitetyn taulukon mukaisesti. Eläkeläisten asumistuen rajat ovat väljemmät. Vanhusten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten osalta voidaan poiketa edellä mainitusta vuokramenojen kohtuullistamisharkinnasta ja hyväksyä vuokramenot todellisina. Vanhempansa luona asuvilla nuorilla voidaan ottaa asumismenot huomioon silloin, kun nuori itse on todistettavasti aikaisemmin maksanut asumismenoistaan vanhemmilleen 9
ja hänellä on ollut siihen myös taloudelliset mahdollisuudet. Pelkkä ravintomenojen maksaminen kotiin ei vielä edellytä, että asumismenot otettaisiin huomioon, koska ravintomenot sisältyvät toimeentulotukilaskelman perusosaan. Jos asumismenot otetaan huomioon, lasketaan nuorelle korkeintaan pääluvun mukainen osuus asumismenoista. 5.2.1 Muut asumismenot Mikäli vesimaksut eivät sisälly vuokramenoihin, otetaan ne huomioon toimeentulotukilaskelmassa erikseen. Saunamaksut huomioidaan menona kohtuullisharkintaa käyttäen. Sen sijaan autopaikkamaksut eivät ole toimeentulotuella katettavia menoja. Pesutupamaksu huomioidaan perustoimeentulotuki laskelmassa menona, jos hakijalla ei ole omaa pyykinpesukonetta tai taloyhtiössä on pakollinen pesutupamaksu. Kaapeli-tv maksu, kellari- ja varastomaksu huomioidaan menona jos maksut ovat taloyhtiössä pakollisia. Omistusasunnon (asunto-osakkeiden tai omakotitalon) asunto- ja peruskorjauslainan korot voidaan ottaa menona huomioon. Mikäli korot ovat kohtuuttoman suuret, asiakkaan tulee neuvotella lainojen lyhennyserien pienentämisestä / lyhennysvapaista kuukausista pankin kanssa. Hakijan tulee esittää asuntolainan koroista tositteet, joista ilmenee, miltä ajalta korot ovat sekä lainan käyttötarkoitus ja kokonaismäärä. Omakotitalon osalta huomioidaan menona jäteastioiden ja sakokaivojen tyhjennyksestä aiheutuneet menot, koti- ja palovakuutus, vesi- ja tieyksikkömaksu tien aurausmaksu ja nuohouslasku. Vakuutuksista on esitettävä vakuutuskirja, josta käy esille vakuutusmaksujen muodostuminen. Kodin irtaimiston osalta kotivakuutus voidaan huomioida menona. Vesimaksut huomioidaan menona laskujen tai ennakkomaksujen mukaisesti. Tienparannus ja korjausmaksuja ei huomioida menona. Menoina normilaskelmassa huomioidaan pääsääntöisesti yhden kuukauden osuutta vastaava summa. Asuinkiinteistöjen lämmityksen osalta huomioidaan kohtuulliset sähkö- öljy-, pelletti- ja hakelaskut. Polttopuihin voidaan myöntää avustusta enintään 12 kuutiota / vuosi. Menona huomioidaan polttopuiden kuutiohintana enintään 50. Mikäli lämmityskulut ovat kohtuuttoman suuret hakijatalouden kokoon nähden, voidaan lämmityskuluja kohtuullistaa. Kohtuullistaminen käsitellään sosiaalityön viikkopalaverissa. Muina omistusasunnon menoina otetaan huomioon hoitovastike, kunnossapitomenot ja taloyhtiön perusparannuksesta johtuvat ylimääräiset yhtiövastikkeet tai sitä varten otettujen lainojen korkokulut. Asumisoikeusasunnon, osaomistusasunnon sekä omistusasunnon asumismenoihin sovelletaan samoja kohtuullisuusperiaatteita kuin vuokra-asuntojen vuokriin. 10
Kun vailla vakituista asuntoa oleva henkilö hakee aktiivisesti asuntoa ja mikäli hänelle on aiheutunut ylimääräisiä asunnonhankintakuluja, voidaan kohtuulliset menot eriteltyjä maksutositteita vastaan huomioida hänelle täydentävänä toimeentulotukena, mikäli muutoinkin on oikeus toimeentulotukeen. Toimeentulotuen perusosa määräytyy pääsääntöisesti toimeentulotukilain 9 1 mom. 2 kohdan mukaisesti. Mikäli toimeentulotuen hakija on väestörekisteritietojen mukaan asunut vanhempiensa luona ja sieltä muuttaa Poste restante osoitteeseen, niin pääsääntöisesti perusosa määräytyy vanhemman luona asuvan perusosan mukaisesti, ellei ole esitetty erityisiä syitä. 5.3 Terveydenhuoltomenot Toimeentulotuen hakijan edellytetään käyttävän julkisen terveydenhuollon palveluja. Yksityisistä terveydenhuollon palveluista aiheutuneet kustannukset voidaan ottaa huomioon silloin, kun erikoishoidon tarpeellisuus, hoidon kiireellisyys tai jatkuva hoitosuhde sitä perustellusti edellyttävät. Hoidon tarpeellisuuden ja sen eri vaihtoehdot arvioi julkisen terveydenhuollon ammattihenkilökunta. Lääkemenona korvataan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon lääkärin sairauden hoitoon määräämät lääkkeet. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin lääkkeiden vaihtamista koskevan lain perusteella määrittämä edullisin vaihtoehto paitsi, jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Ilman lääkemääräystä hankitut lääkkeet ja hoitotarvikkeet sisältyvät perusosaan. Ehkäisypillerit ja muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet korvataan toimeentulotukeen oikeuttavina menoina. Erektionhoitolääkket, laihdutuslääkkeet ja tupakanvieroituslääkkeet hyväksytään menoksi vain Kelan hyväksymään perussairauden hoitoon tai jos lääkäri on lausunnollaan todennut ne terveydentilan kannalta välttämättömiksi. Hedelmöityshoidon julkisen terveydenhuollon kustannukset otetaan huomioon toimeentulotukeen oikeuttavina menoina. Jos asiakkaalle on määrätty kallista syöpälääkettä tai muuta Kelan korvauksen ulkopuolelle jäävää lääkitystä, tällöin selvitetään terveyskeskuksen johtavan lääkärin kanssa lääkkeiden välttämättömyys tai vaihtoehtoisen lääkkeen mahdollisuus. Hammashoidosta korvataan kunnan omana toimintana tai ostopalveluna järjestämästä ja välttämättömäksi arvioimasta hammashoidosta aiheutuvat menot. Laajemmasta hammashoidosta on toimitettava kustannusarvio. Silmälaseihin myönnetään toimeentulotuki tarjouskilpailun jälkeen hankintapaikaksi valitun optikkoliikkeen kustannusarvion mukaisesti. Toimeentulotuen silmälaseihin voi saada enintään kahden vuoden välein. Erityisten perusteiden, kuten silmäsairauksien vuoksi voidaan silmälasit huomioida menona tarpeen mukaan erityiskäsittelyineen. Asiakkaan tulee tällöin toimittaa hakemuksen liitteeksi todistus erityisistä perusteista. Lapsille silmälasit voidaan ottaa menona huomioon tarpeen mukaan useamminkin. 11
Fysikaalisen hoidon / kuntoutuksen menot huomioidaan menona lääkärin lähetteellä, mikäli kyseessä on työhön kuntoutus, pitkäaikaissairaus tai vamma tai muu erityinen peruste. Ensisijaista on, että asiakas selvittää fysikaalisen hoidon / kuntoutuksen mahdollisuuden kunnallisessa terveydenhuollossa. Apuvälineitä ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukena, vaan asiakas voi hakea tarvitsemansa apuvälineen terveyskeskuksen kuntoutuksen apuvälinepalvelusta. Terveydenhuoltomenona korvataan terveyskeskus- sairaala- ja poliklinikkamaksut sekä lausunnoista aiheutuvat menot. Menona ei hyväksytä käyttämättä jääneestä ajasta aiheutuvia sakkomaksuja. Asiakkaan sairaalassaoloajalta vähennetään ravintomenojen osuus, 49 % täydestä perusosasta, kun asiakkaan sairaalassaolo kestää yli 14 vuorokautta. Yli kolme kuukautta kestäneen sairaalassaolon jälkeen perusosa korvataan käyttövaralla (vuonna 2013 99 / kk). Mikäli toimeentulotukeen oikeutetulla on oikeus saada psykoterapiaa Kelan kustantamana kuntoutuksena, voidaan psykoterapian omavastuuosuuteen myöntää toimeentulotukea. 5.4 Työmatkamenot Työmatkamenot korvataan pääsääntöisesti edullisimman matkustustavan mukaan. Oman kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuvia menoja voidaan ottaa huomioon esimerkiksi silloin, kun oman kulkuneuvon käyttäminen työmatkoilla on välttämätöntä työtehtävien hoitamisen, puuttuvien tai hankalien liikenneyhteyksien, sairauden tai vamman vuoksi. Jos matkat maksetaan kilometrikorvauksen mukaan, on korvaus 0,21 / km. 6 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT Toimeentulotuesta annetun lain 7 c : Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: 1) lasten päivähoitomenot 2) muut kuin 7 a ja 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot; sekä 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, jatkuvaa pienituloisuutta, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Tarpeenmukaista täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää pääsääntöisesti toistuvais- ja pitkäaikaisasiakkaille sekä muille pienituloisille asiakkaan toimittamaan tarveselvitykseen perustuen, mikäli muutoin on oikeus toimeentulotukeen ja ratkaisu edesauttaa henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista vastaisuudessa. Täydentävän toimeentulotuen maksut ovat pääsääntöisesti kertaluontoisia. 12
6.1 Kodinhankinnat Toimeentulotukea voidaan myöntää välttämättömiin kodin hankintoihin, kuten sänkyyn, patjaan, vuodevaatteisiin, pöytään, tuoleihin, valaisimiin sekä mattoihin, mikäli hakija ei voi muulla kohtuullisella tavalla rahoittaa hankintoja. Erityisenä perusteena koti-irtaimistoavustuksen myöntämiselle on pitkään jatkunut asunnottomuus tai hakijalla ei ole lainkaan koti-irtaimistoa ja voidaan arvioida, ettei hän itse ole aiheuttanut tilannetta eikä hänellä ole ollut mahdollista varautua hankintoihin eikä hänellä ole myöskään mahdollisuutta hankkia kodin irtaimistoa lähiaikoina. Hakijan tulee esittää tarveselvitys ja eritelty kustannusarvio aiotuista hankinnoista ennen päätöksentekoa. Alkuavustus koti-irtaimistoon (suositaan kierrätyskeskuksia) myönnetään yksinäiselle henkilölle enintään 250 ja perheelle enintään 400 Kodinkoneisiin voidaan myöntää avustusta edullisimman vaihtoehdon mukaisesti enintään: pölynimuri 50, pyykinpesukone 300, mikäli taloyhtiössä ole pesutupaa, jääkaappi 250, ellei sisälly keittiön kalustukseen. 6.2 Vuokravakuus Takuuvuokrana voidaan huomioida pääsääntöisesti yhden kuukauden kohtuullista vuokraa vastaava vakuus. Vuokravakuuden tarpeesta on esitettävä asukkaaksi hyväksymisilmoitus, vuokrasopimus tai muu luotettava asiakirja. Ensi sijassa vuokravakuus myönnetään maksusitoumuksena. Toimeentulotukea myönnetään vuokravakuuteen pääsääntöisesti kertaluontoisena. Uuteen asuntoon vakuus myönnetään, jos edelliseen asuntoon myönnetty vakuus palautuu. Muuton perusteen on oltava hyväksyttävä esimerkiksi perheen koon tai rakenteen muutos, halvempi asunto, työ, opiskelu, asunnon kunto tai sijainti. Mikäli vuokravakuus myönnetään Polvijärven ulkopuolella sijaitsevaan asuntoon, vakuus on voimassa enintään vuoden vuokrasuhteen alkamispäivästä. Hakijan tulee sinä aikana järjestää vakuus joko itse tai hakea vuokravakuutta oleskelukunnaan toimeentulotukiviranomaiselta. 6.3 Muuttomenot Muutosta aiheutuviin kustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea, mikäli muutto on välttämätöntä perhetilanteen, opiskelun tai työpaikan takia ja hakija ei saa muuttoon avustusta esimerkiksi työvoimatoimiston kautta. Jos hakija käyttää muuttoautoa, pyydetään häntä toimittamaan kustannusarvio tai hintatiedot muuttokustannuksista useammalta yrittäjältä. Muuton tapahtuessa omalla tai tuttavan autolla, voidaan menona huomioida kohtuullisina polttoainekustannuksina enintään 0,21 / kilometri. Perävaunun vuokrasta voidaan huomioida menona enintään 30. 13
6.4 Päivähoitomenot ja elatusmaksut Toimeentulotuessa voidaan tilapäisesti huomioida 1-2 kuukauden ajan lasten päivähoitomenoja ja iltapäiväkerhomenoja. Mikäli asiakkaalla on toistuva toimeentulotuen tarve, ohjataan asiakasta hakemaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 11 :n mukainen vapautus päivähoito- / iltapäiväkerhomaksuista tai yksityisen palvelun osalta hakeutumaan julkisen palvelun piiriin, mikäli tuen tarve jatkuu ja tarve aiheutuu päivähoito- tai iltapäiväkerhomaksuista. Seurakunnan kerhotoiminnasta voi myös saada maksuvapautuksen. Lapselle maksettavaan elatusapuun ei myönnetä toimeentulotukea. Maksettu elatusapu voidaan kuitenkin ottaa tilapäisesti menona huomioon. Mikäli asiakkaan toimeentulotuen tarve muodostuu pitkäaikaiseksi, on elatusvelvollisen haettava elatusmaksun alentamista ja lapsen lähihuoltajan elatustukea. 6.5 Lastenvaunut ja lastenrattaat Toimeentulotukea myönnetään luotettaviin hankintatositteisiin tai kustannusarvioon perustuen enintään rattaisiin 100 euroa, lastenvaunuihin 150 euroa, yhdistelmävaunuihin 250 euroa ja Auton turvaistuimia on vuokrattavissa, joten niitä ei pääsääntöisesti huomioida. Vuokraamiskuluihin voidaan antaa pieni avustus. Ostoissa suositaan kierrätyskeskuksia yms. 6.6 Lapsen tapaamisesta ja luonapidosta aiheutuvat menot Lapsen tapaamisesta ja luonapidosta aiheutuviin menoihin voidaan toimeentulotukea myöntää sen mukaisesti, kun sosiaalilautakunnan vahvistamassa sopimuksessa on tapaamisista sovittu tai tuomioistuimen päätöksessä määrätty. Luonapidosta huomioidaan etävanhemman menona lasten päiväkohtaisesta perusosasta 50 %:a, koska kulutustutkimuksen mukaan perusosasta käytetään 49 % ravintomenoihin. Luonapitopäiviksi lasketaan esimerkiksi perjantai-illasta sunnuntai-iltaan 3 päivää. Jos lapsen tapaamisesta ja luonapidosta aiheutuvat kustannukset maksaa tosiasiassa toinen vanhempi yksin, voidaan menot huomioida täysimääräisinä hänelle. Matkakulut huomioidaan pääsääntöisesti edullisimman kulkuneuvon mukaan puoleksi vanhempien kesken. Henkilöautoa käytettäessä korvataan 0,21 / km. 6.7 Harrastusmenot Lasten ohjattuun harrastusten (1 harrastus/lapsi/vuosi) tukemiseen voidaan huomioida kohtuullinen, sosiaalityöntekijän harkitsema summa asiakkaan esittämän tarveselvitykseen ja tositteisiin perustuen pääsääntöisesti lapsille, joiden vanhemmat ovat pitkäaikaisia sosiaalityönasiakkaita tai joihin kohdistuu lastensuojelullinen huoli. Muutoin jokapäiväiset harrastusmenot kuuluvat perusosalla katettaviin menoihin. 14
Aikuisten harrastusmenoihin voidaan tukea myöntää kohtuullisessa määrin kuntoutuksellisin perustein. 6.8 Erityisistä tarpeista aiheutuvat vaatehankinnat Mikäli henkilöllä on sellaisia erityisiä kohtuullisia vaatekuluja, jotka eivät kuulu perusosalla katettaviin menoeriin, eikä menoja korvata muun lain perusteella, voidaan niihin myöntää täydentävää toimeentulotukea. Hakijan tulee esittää tarpeestaan ja vaatimuksistaan selvitys ja kustannusarvio ja sitä tukeva lääkärin tai muun viranomaisen lausunto erityisestä tarpeesta vaatekulujen osalta. Toimeentulotukilaskelmassa perinteistä romaaninaisen asua käyttävän romaaninaisen asusteisiin menoksi voidaan hyväksyä enintään 400 kahden vuoden välein ja välivuonna enintään 100 asusteiden korjauskuluihin. Nuoren naisen asusteet voidaan huomioida laskelmassa menona sitten, kun hänestä maksettava Kelan lapsilisä on päättynyt. Muu romaninaisen vaatetus, kuten röijyt ja puserot, kuuluvat perusosalla katettaviin menoihin kuten myös miesten romanivaatetus. Lapsilisä, elatusmaksu ja elatustuki on tarkoitettu kattamaan myös lasten vaatemenoja. Lisäksi toimeentulotuen perusosa kattaa vaatekustannuksia. Lapsen vaate- ja kenkämenoihin voidaan pääsääntöisesti huomioida enintään 85 / lapsi / vuosi. Erityisistä tarpeista johtuen voidaan käyttää lisäksi viranhaltijan harkintavaltaa. 6.9 Hautausavustus Hautauskustannuksina huomioidaan kohtuulliset välttämättömät kustannukset siltä osin kuin vainajan tulot ja varat eivät riitä hautajaiskuluja kattamaan. Mikäli kuolinpesä on varaton, myönnetään hautajaiskuluihin edullisimman mukaan: arkku, vaatetus, arkkuun laitto, kukat arkun päälle, vainajan kuljetus ja hautapaikka /polttohautaus. Toimeentulotukiasiakkaan hautajaisiin myönnetään kaikkineen enintään 650. Mikäli vainaja ei ollut toimeentulotukiasiakas, on perukirja esitettävä sen valmistuttua mahdollista takaisinperintää varten. Päätöksessä tulee olla maininta mahdollisesta perinnästä. Asiakkaan kuoleman jälkeen erääntyvät laskut jäävät kuolinpesän velaksi ja merkitään perukirjaan. Niihin ei myönnetä toimeentulotukea. Seurakunnan kuluihin ei myöskään myönnetä toimeentulotukea. Lähiomaisten (vanhemmat, sisarukset, puoliso, lapset ja isovanhemmat) hautajaisiin osallistumista varten voidaan myöntää toimeentulotukea kukkavihon hankintaan korkeintaan 40. Pitkään toimeentulotukiasiakkaana olleelle voidaan lisäksi myöntää avustusta hautajaisvaatteisiin korkeintaan 80. 6.10 Opiskelusta aiheutuvat kustannukset Opintolainan korkoihin ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. Opintolainan korkoihin voi joissain tilanteissa saada Kelan opintotukikeskuksen korkoavustusta. Mikäli koron maksaminen on edellytys uuden lainan saamiselle, korkokulut 15
hyväksytään. Sosiaalityöntekijä voi lisäksi hyväksyä opintolainan korot osana suunnitelmallista sosiaalityötä. Opiskelusta aiheutuvat kustannukset katetaan pääsääntöisesti opintotuella. Tutkinnon suorittamisen kannalta pakollisiin, oppilaitoksen vaatimiin oppikirjoihin ja muihin pakollisiin opiskelutarvikkeisiin, joihin sisältyvät mm. työvaatteet ja jalkineet, voidaan harkita avustusta. Pääsykokeisiin liittyviin maksuihin ja niihin liittyviin mahdollisiin matkakustannuksiin voidaan myöntää pääsääntöisesti yksi pääsykoemaksu sekä matkustuskulut edullisimman vaihtoehdon mukaisesti, mikäli hakijalla ei ole jo ammatillista tutkintoa työllistyä työmarkkinoille. Ylioppilaskirjoitusmaksuja ei hyvitetä toimeentulotuesta. 6.11 Passit ja kansalaisuushakemukset, henkilöllisyystodistus Oleskeluluvan, passin ja viisumin uusiminen hyväksytään maahanmuuttajille, pakolaisille ja paluumuuttajille toimeentulotukeen oikeuttavina erityismenona kokonaan. Muiden ulkomaalaisten oleskelulupa- ja passimaksuja ei oteta huomioon. Myönteisen kansalaisuuspäätöksen lunastamisesta aiheutuva ilmoitusmaksu on toimeentulotukeen oikeuttavaa menoa. Henkilöllisyystodistuksen hankintaan voidaan myöntää toimeentulotukea enintään 50 mikäli toimeentulotukilain 7 c :n mukaiset edellytykset täyttyvät. 6.12 Edunvalvontapalkkio ja maistraatin tilintarkastusmaksu Edunvalvojapalkkiot, samoin kuin muut edunvalvontaan liittyvät maksut hyväksytään tarpeellisen suuruisina menoina edunvalvojan laskun perustuen. 7 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI (Oppaasta toimeentulotukilain soveltajille s 91 92) Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan muun muassa tuensaajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisen tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikkenemisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuensaajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Ehkäisevää tukea voidaan myöntää myös henkilölle tai perheelle, joka ei muutoin olisi toimeentulotukeen oikeutettu, mikäli ennalta ehkäisevän tuen myöntämisellä voidaan 16
esimerkiksi ehkäistä pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden syntyminen. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen edellyttää yleensä aina palvelusuunnitelman laatimista yhdessä asiakkaan kanssa. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää esimerkiksi akuuteissa kriiseissä, kuten perheenjäsenen kuoleman, vakavan sairastumisen tai onnettomuuden kohdatessa sekä rikoksen uhriksi jouduttaessa. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää vuokrarästien maksuun, jos sillä voidaan välttää häätö tai perheen tilanteen muuttuminen entistä kaoottisemmaksi ja samalla myös yhteiskunnalle entistä kalliimmaksi. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää sellaisiin menoihin, jotka vaarantavat toimeentulon, mutta joita ei voida toimeentulotukea myönnettäessä ottaa huomioon, kuten lainan lyhennykset. Ehkäisevällä tuella voidaan auttaa myös opiskelussa ja työllistymisessä, etenkin itsenäistyvien nuorten tukemisessa, nuorten ja pitkäaikaistyöttömien aktivoimisessa ja työllistymisen edistämisessä. Tukea voidaan myöntää myös vanhusten asumiseen ja vammaisille henkilöille itsenäisen selviytymisen tukemiseen, silloin kuin hän ei ole oikeutettu tukeen vammaispalvelulain nojalla. Ehkäisevää toimeentulotukea tulee käyttää tarpeen mukaan. Ehkäisevän toimeentulotuen riittävän varhaisella suunnitelmallisella käytöllä voidaan puuttua henkilöä ja perhettä uhkaaviin riskeihin ja toimeentulo-ongelmiin. Tavoitteena on pyrkiä parantamaan asiakkaan kuntoutumista ja toimeentulomahdollisuuksia sekä hänen edellytyksiään itse kohentaa sosiaalisia ja taloudellisia olosuhteitaan. 8 OPISKELIJOIDEN AVUSTAMINEN Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki: opintolainan valtiontakaus, opintoraha ja asumislisä. Opintotuki on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Valtion takaama opintolaina on siten myös ensisijainen toimeentulotukeen nähden, ja opiskelija on velvoitettu nostamaan opintolaina toimeentulonsa turvaamiseksi. Mikäli opintotuen hakeminen on viivästynyt opiskelijasta riippumattomasta syystä (esimerkiksi ilmoitus opiskelupaikasta on tullut myöhään), voidaan toimeentulotuki myöntää määräajaksi. Mahdollisesta takautuvasti maksettavasta opintotuesta tehdään perintä, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Jos opiskelija voi saada opintolainaan valtiontakauksen, mutta ei jostain syystä sitä nosta tai on käyttänyt opintolainan opintotukijaksotuksesta poiketen, otetaan opintolaina kuukautta kohden jaksottuva osuus normilaskelmassa huomioon tulona. Mikäli opiskelija ei saa opintolainan valtiontakausta, tulee hänen antaa Kelalle tämän pyytämä selvitys maksuhäiriöön johtaneista syistä ennen kuin toimeentulotukiasia voidaan käsitellä. Mikäli opiskelija ei Kelalle antamastaan selvityksestä huolimatta voi saada opintolainan valtiontakausta, tulee hänen selvittää mahdollisuutensa rahoittaa opiskelunsa muulla tavalla. Jos opiskelija on ollut ennen opiskelunsa aloittamista työtön, eikä hänellä ole ammatillista koulutusta, voidaan opiskelu turvata toimeentulotuen varoin. Opiskelijan mahdollisuudet suorittaa opiskelunsa työmarkkinatuella (omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella tuettuna) tai Kelan kuntoutusrahan turvin tulee selvittää. 17
Mikäli opiskelijan opintoetuuksiin ovat vaikuttaneet vanhempien tulot ja varallisuus, tulee vanhempien osallistumisesta opiskelijan elatukseen ja koulutuskustannuksiin pyytää hakijalta erillinen selvitys. Mikäli toimeentulotuen hakija saa tosiasiallisesti säännöllisesti vanhemmiltaan tuloja tulolähteestä riippumatta tai muuta elatusta, otetaan nämä huomioon hakijan käytettävissä olevana tulona, esimerkiksi voidaan katsoa vanhempien elatusvastuun kattavan ruokamenojen osuuden 49 % kotona asuvan opiskelijan toimeentulotuen määrästä. Mikäli vanhemmilta saatu avustus on satunnaista ja tilapäistä (enintään kaksi perättäistä kuukautta) huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa tulona 100 / kk / henkilö tai 200 / kk / kotitalous ylittävä osuus. Opiskelijan vanhempien ollessa vähävaraisia (=toimeentulotukiasiakkaita) ja opiskelijan asuessa vanhempiensa taloudessa, ei opiskelijaa velvoiteta nostamaan opintolainaa (koskee alaikäisiä ja lukiolaisia). Jälkihuoltonuorten ei myöskään oleteta nostavan opintolainaa. Vanhempiensa luona asuvat täysi-ikäiset ammattiopintoja suorittavat sekä itsenäisesti asuvat lukiolaiset ja ammattiopintoja suorittavat opiskelijat velvoitetaan nostamaan opintolaina iästä huolimatta, ellei esitetä erityisiä sosiaalisia tai muita syitä nostamattomuuteen. Mikäli opiskelija on nostanut opintolainan, huomioidaan se kaikissa tilanteissa tuloksi. Opiskelevia lapsiperheiden vanhempia ei velvoiteta nostamaan opintolainaa. Itsenäisesti asuvan alle 18 vuotiaan opiskelijan toimeentulotuen hakee ensisijaisesti huoltaja, joka toimittaa päätöksentekoa varten tarvittavat selvitykset ja tositteet. Opiskelijan ensisijainen tehtävä on opiskella myös kesäajalla. Mikäli opiskelija ei voi opiskella kesällä, eikä hän ole saanut toimeentuloaan järjestettyä muulla tavalla, voidaan hänelle myöntää toimeentulotukea. Mikäli opiskelijalle tarjotaan toimeentulotuen vastikkeeksi ansiotyötä ja hän kieltäytyy siitä ilman erityisiä syitä, voidaan hänen perusosaansa alentaa enintään 40 % toimeentulotukilain (1412/1997) 2, 2a ja 10 perustuen. Opiskelijan hakiessa toimeentulotukea kesäajalle tilanteessa, jossa hän ei ole nostanut opiskelukuukausille valtion takaamaa opintolainaa, johon hänellä olisi ollut oikeus ja joka on edelleen nostettavissa, voidaan nostamatta jäänyt opintolaina huomioida hakijalle käytettävissä olevaksi tuloksi. Laskelmaan huomioidaan opintolainan kuukausiosuus, ellei hakijan olosuhteista muuta johdu (Laki toimeentulotulotuesta 2 ja 15 ). Opintolaina on pääsääntöisesti nostettavissa 31.7. asti ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Mikäli opintolainaa em. tapauksessa ei ole haettu, voidaan hakija velvoittaa vielä 31.5. asti hakemaan opintolainan valtiontakaus niille kuukausille, joille takaus on mahdollista vielä saada, ellei hakijan olosuhteista muuta johdu. Polvijärvellä erityistä ovat itsenäisesti asuvat lukiolaiset. Osalla koulumatka kotoa lukioon on pitkä, ja bussiyhteydet huonot. Nämä seikat vaikuttavat harkintaan lukiolaisten toimeentulotuessa vanhempien elatuskyvyn lisäksi. Polvijärvellä asuvien Joensuussa/Outokummussa koulua käyvien toimeentulotuesta voidaan harkinnan mukaan hyvittää seutulipun omavastuuhinta Kelan koulumatkakorvauksen vähennyksen jälkeen.. Opiskelijaa tuetaan pääsääntöisesti täysimääräisellä perustoimeentulotuella yksi kuukausi seuraavissa erityistilanteissa edellyttäen, ettei hänellä ole jo ammattitutkintoa jol- 18
la työllistyä työmarkkinoilla. Samalla päätöksessä hakijaa ohjeistetaan yksilöllisesti, kuinka tulee toimia, kun: - opiskelijasta itsestään johtuvista syistä opinnot ovat viivästyneet kohtuuttomasti ja opintotuki lakkautettu. - hakija on aloittanut opiskelun, johon ei ole oikeutta saada opintososiaalisia etuuksia eikä ole varmistanut koko opiskeluajalle riittävää toimeentuloturvaa (uusi ammattitutkinto, aikuislukio, avoin yliopisto). Mikäli opiskelija ei ole viranhaltijan nimenomaisesta viranhaltijapäätökseen kirjatusta yksilöidystä ohjauksesta huolimatta toiminut annetun ohjeistuksen mukaisesti ja saanut järjestettyä opintotukietuuksia korvaava rahoitusta opinnoilleen tai hakeutunut toimeentulotukeen nähden ensisijaisten etuuksien tai sosiaalityön palvelusuunnitelman piiriin, niin tällöinkään opiskelijaa ei voida jättää täysin ilman toimeentulotukea. Edellä mainitussa tapauksessa perusosaa voidaan alentaa kaksi kuukautta enintään 20 % viranhaltijan päätöksellä. Mikäli opiskelija tämän jälkeenkin on kieltäytynyt järjestämästä toimeentuloturvaansa muulla hänen realistiset kykynsä huomioivalla tavoin kuin toimeentulotuella, niin perusosaa voidaan alentaa enintään 40 % viranhaltijan päätöksellä kaksi kuukautta kerrallaan. Uusi alentamispäätös voidaan tehdä välittömästi edellisen jälkeen, ellei olosuhteista, jotka viranomainen tarkistaa muuta johdu. Yksityistä koulutusta, johon ei voi saada opintotukea ei pääsääntöisesti tueta eivätkä koulutuksen maksut ole toimeentulotuessa hyväksyttäviä menoja, ellei siihen ole erityisiä syitä ja ellei se perustu sosiaalityön palvelusuunnitelmaan. Hakija ohjataan hakeutumaan koulutukseen, joka on opintotuen piirissä tai rahoittamaan opintonsa muulla tavalla kuin toimeentulotuella. 9 YRITTÄJÄJIEN AVUSTAMINEN Yrittäjän saama tulo yrittäjätoiminnastaan, myös yksityisotot, on toimeentulotuessa huomioon otettavaa tuloa, vaikka yritystoiminta olisi tappiollista. Käytettävissä olevia tuloja arvioitaessa voidaan selvityksenä käyttää esimerkiksi yrityksen tilinpäätöstä ja tilintarkastuskertomusta viimeksi päättyneeltä tilikaudelta, välitilinpäätöstä, tiliotteita, yrityksen ja yrittäjän viimeisimpiä veroilmoituksia sekä työvoimaviranomaisten tai Kelan lausuntoja. Kannattamatonta yritystoimintaa ei ole pitkäaikaisesti tarkoituksenmukaista toimeentulotuen keinoin tukea. Yrittäjää, jonka yritystoiminta jatkuu kannattamattomana, voidaan avustaa yleensä vain lyhytaikaisesti korkeintaan 3 kk:n ajan. Määräajan jälkeen edellytetään hakijan saavan kohtuullisen toimeentulonsa yritystoiminnalla tai hakeutuvan työmarkkinoille työnhakijaksi lopetettuaan yritystoiminnan tai saavan toimeentulonsa muulla tavoin. Jos yrittäjä jatkaa kannattamatonta yritystoimintaansa yksilöidystä päätösohjauksesta huolimatta ja joutuu sen vuoksi edelleen toimeentulotuen tarpeeseen, voidaan hänen perusosaansa alentaa aluksi kaksi kuukautta enintään 20 % perusteella, että hän on itse laiminlyönyt elatustaan ja aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpi- 19