Lauri Pitkä-Kangas Varapormestari, Vihreät Kestävä hankintatoimi, kaupunkiekologia Kulu aja-asiat, Reilun kaupan kaupunki Malmö, Ruotsi



Samankaltaiset tiedostot
Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

Ihmisen paras ympäristö Häme

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

Vähänkö hyvää! -lautasella

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Ruokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

TERVEELLISET VÄLIPALAT

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Kestävä liikenne ja matkailu


Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

ON HYVÄ DIILI. Työpaikkakouluttajan opas. Oppisopimus. Lapin oppisopimuskeskus

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

Kestävän vihreän kasvun palvelut

Kirkon ympäristödiplomi ja Kirkon energia- ja ilmastostrategia. Elina Hienonen Helsingin seurakunnat ympäristöasiantuntija

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

Liikennejärjestelmät energiatehokkaiksi. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Tampereen strategian lähtökohdat kaupunkiympäristön näkökulmasta

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Ympäristötavoitteet kaupunkistrategiassa. Esa Nikunen, ympäristöjohtaja

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Sopeutuminen osana Vantaan kaupungin strategiaa. Pääkaupunkiseudun sopeutuminen ilmastonmuutokseen -seminaari 4.5.

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA YMPÄRISTÖKASVATUS

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

Selvitys lisäetujen jakamista koskevien tavoi eiden toteutumisesta

Plusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto

Suomen Akatemian kysely tohtorintutkinnon suorittaneiden roolista yhteiskunnassa

Energian tuotanto ja käyttö

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Terveys muuttuvassa ympäristössä. TERVE! s

SUPERIOR SADEVESIJÄRJESTELMÄN TAKUU

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Suunni elutehtävä Suunni elutehtävässä määritellään vertaissuunni elun tavoi eita ja suunnitelmien arvioin perusteita.

Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi

Ateria Kasvaminen ja kasvattaminen vastuulliseen ravitsemukseen - kenen on valta ja vastuu markkinoilla?

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA Sanna Kopra

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Edessä väistämätön muutos

Maaseudun kehittämisohjelma

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

Laura Riuttanen, Helsingin yliopisto

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

LÄHTÖKOHTIA KUOKKALA HAKKARI HERRALA OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN

TAKA-WETKA 2. Ton esi elyt

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Luonnontuoteala ja megatrendit Anne Ristioja, Luonnontuotealan toimialapäällikkö, Lapin ely-keskus

Laadukkaita ja kustannustehokkaita ratkaisuja tuotannon eri tarpeisiin

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

Ympäristötyö Arkkihiippakunnassa. Lasse Mustonen

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Vantaan kaupungin Ehkäisevän päihdetyön yksikön toiminta vuonna 2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku,

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

- Potentiaalia innovaatioiksi

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen Keski-Suomen liitto

Transkriptio:

Lauri Pitkä-Kangas Varapormestari, Vihreät Kestävä hankintatoimi, kaupunkiekologia Kulu aja-asiat, Reilun kaupan kaupunki Malmö, Ruotsi Espoon konferenssi 2013, Malmö ja kestävän kehityksen ruoka

20 min Kööpenhaminasta junalla, Malmö on vihreä ja korkean teknologian kul uurikaupunki jossa on noin 300.000 asukasta.

Matka koh kestävän kehityksen Malmöa 2020 mennessä. Kestävän kehityksen yhteiskunnan rakentaminen on vaa vin haaste johon maailmamme on joutunut koskaan vastaamaan. Malmössa aloi mme matkamme kestävän kehityksen kaupunkia kohden jo jonkin aikaa si en, joten emme ole aloi amassa aivan nollasta. Työmme on jatkuva projek, ja jo saavu amamme asiat toimivat yhteisenä pohjana jolta voimme ponnistaa ja kasvaa saavu amaan tavoi eemme.

Luonnonvarojen kestävä käy ö yleisiä ympäristötavoi eita Malmön luonnonvarat eli maa, meri, kivi, raikas vesi ja biologinen moninaisuus ovat arvokkaita varoja joita suojelemme ja käytämme kestävällä tavalla vuonna 2020. Malmö tulee kasvamaan vaikka resurssien käy ö minimoidaan. Keski ämällä kaupunkirakentamiseen hentäminen) ilman e ä käy äisimme maatalouteen kelpaavaa maa-alaa. Kestävän kehityksen maatalou a Malmössä. Ei-viljeltävät sekä myrky ömät alueet maaseudulla au avat säily ämään luonnon moninaisuu a ja vähentää ravinteiden ja myrkkyjen leviämistä vesistöihin ja pohjaveteen. Enemmän maapohjaa tullaan käy ämään luomuviljelyyn. Vesiresurssien suojelu. Vuonna 2020 Malmö on johtamassa kaikkia vesialuekun a jotka huoleh vat vedenjakelusta kunnassa. Pohjavesi voi olla tulevaisuuden vedenlähde monenlaiseen tarpeeseen. Ravinteiden valuminen Öresundiin pienvesistöjä myöten tullaan pienentämään minimiin. Malmöä ympäröivä luonto tullaan suojelemaan. Luonnon moninaisuus säilytetään yhdessä luonnonsuojelun ja luonnonhuollon kanssa. On tärkeää o aa vastuuta uhanalaisten ja harvinaisten lajien säilymisessä. Malmön asukkaiden etotasoa ja kiinnostusta luonnosta lisätään.

Ruotsin ilmastoystävällisin kaupunki. Vuonna 2020 Malmö on ilmastoneutraali ja koko kunta tulee toimimaan 100% uusiutuvalla energialla. Tehokkaampaa energiankäy öä. Energiankulutus vuonna 2020 laskee ainakin 20% per henkilö (vrt. 2001-2005 keskitasoon) ja vielä 30% lisää 2030 mennessä. Lisää uusiutuvaa energiaa. Aurinko, tuuli ja biokaasuenergia tulee vaihei ain syrjäy ämään fossiiliset pol oaineet. Uusiutuva energia 100% vuonna 2020. Tavoi eena on myös tuo aa mahdollisimman suuri osa energiasta paikallises. Päästöjen vähentäminen. Kasvihuonekaasuja leikataan vähintään 40% vuoden 1990 tasosta. Muutos kuljetuksissa ja matkustamisessa. Huoma avaa kehi ämistä tulee tapahtumaan raideliikenteessä ja muussa sähköllä toimivassa julkisessa liikenteessä. Lisäksi polkupyöräilyverkkoja laajennetaan mikä luo uusia mahdollisuuksia paikalliselle ja alueelliselle matkailulle. Lau a- ja junakuljetusten kapasitee a lisätään. Sopeutuminen ilmastonmuutokseen. Malmö varautuu tuleviin lämpö lan muutoksiin, nousevaan merenpintaan sekä kosteuteen. Tulevaisuuden poh minen ajoissa johtaa alhaisempiin kustannuksiin ja parempaan ympäristöön.

Malmö tulevaisuuden kaupunki Vuonna 2020 Malmö on kukoistava ja johtava kestävän kehityksen etotaidon kehityskeskus ja näyteikkuna. Asukkaat nau vat puhtaasta ilmasta ja alhaisesta melutasosta. Kestävää kaupunkikehitystä. Malmö tulee pysymään kestävän kehityksen johtajana ja kehi yy edelleen. Resurssien järkevämpi käy ö. Kaupungista tulee heään ja monipuolises asu u kaupunki asuntoalueineen, viheralueineen, palveluineen kaikkien sijaitessa lähellä toisiaan. Maankäy öä tehostetaan ja vanhat teollisuusalueet otetaan käy öön. Kaupungista tulee puhtaampi ja hiljaisempi. Pyöräily, kävely ja julkinen liikenne muodostavat perusliikenneverkon ja yhdessä autojen yhteiskäytön kanssa vähentävät riippuvuu amme yksityisautoista. Malmön liikennejärjestelyt tulevat minimoimaan saasteet ja melun varsinkin keskustassa. Kaupungin viher- ja sinitarjontaa kehitetään. Puistoja, viher- ja vesialueita laajennetaan, suojataan ja niille annetaan suuri virkistäytymis- ja biologinen painoarvo. Lisää vesi- ja viher-rakenteita, kuten kasvustoa katoilla ja seinillä ja esimerkiksi avoimet myrskyvesiviemäröinnit. Mielly ävä asuinympäristö kaikille Malmössä. Asukkailla tulee olemaan turvalliset ja varmat kodit. Lapset voivat leikkiä ulkona terveellisessä ja innostavassa ympäristössä.

Malmössä on helppo tehdä asiat oikein. 2020 kestävä kehitys leimaa resurssien käy öä ja pitkän ajan suunnitelmia. Asukkaiden on helppoa tehdä kestävän kehityksen valintoja kulutuksessaan, palveluissaan, matkustelussaan ja jätehuollossa. Kestävät hankinnat. Kaupunki tulee uudistamaan hankintajärjestelynsä sekä kunnan resurssienkäytön. Luomu- ja lähiruoan käy ö tulee lisääntymään. Vaarallisten aineiden käytön vähentäminen. Tieto, yhteistyö ja valvonta au avat siirtymään pois vaarallisten aineiden käytöstä. Kaikki vaarallista aine a sisältävä materiaali suljetaan pois hankinnoista. Kaikilla sektoreilla käytetään uusiomateriaaleja. Jä eet kierrätetään. Yhä kasvavien jätevuorten kasvu on pysäyte ävä. Tehokkaas se onnistuu vähentämällä jä een syntymistä. Jä eidenlaji elusta tehdään helpompaa ja paremmin saatavilla olevaa. Malmö edon ja keksintöjen kaupunki. Malmö tulee vahvistamaan sen olemassa olevaa puhtaan teknologian yrityspohjaa ja hankkimaan uusia yrityksiä jatkamalla kehitystyötään. kestävä kehitys ja elämäntapa. Malmöläisille tulee olemaan helppoa tehdä kestäviä, myrky ömiä valintoja. Kulutus ja tuotanto vaa i vähemmän resursseja ja keski yy enemmän laatuun. n noin 300.000 asukasta.

Kestävän kehityksen ja ruoan strategia Malmössä Ruoan tärkeys ei vain ateria

Tarkoitus: strategia tulee Tukemaan Malmön kehitystä terveillä asukkailla Vahvistaa ruoan asemaa kaupungin toiminnoissa luodakseen ruoalle houku elevuu a Pyrkii 100% kestävän kehityksen ruoka-hankintoihin kaupungissa Varmistaa e ä Malmö pysyy johtavana kestävän kehityksen ja turvallisen ruoan kaupunkina virallisissa- ja edustusyhteyksissä.

Kestävän kehityksen ja ruoan strategia

Syö JÄRKEVÄSTI (SMART) Syö järkeväs on Tukholman alueen kansanterveysins tuu n luoma malli johon on saatu apua myös kansalliselta kulutusstrategiatyöryhmältä sekä kansalliselta ruokahallinnolta. Se on eto- ja koulutusresurssi joka esi elee lähestymistapoja jotka au avat sinua syömään terveellises sekä vähentämään ympäristörasite asi. Lähestymistapa perustuu terveys- ja ympäristösektorin näkökantoihin. Syö järkeväs pohjautuu ruotsalaiseen ravintosuositukseen yhdessä ruotsin ympäristötavoi eiden kanssa toimien. Vähemmän lihaa Vähemmän roskaruokaa ja tyhjiä kaloreita Enemmän luomua Oikeanlaista lihaa ja vihanneksia Kuljetustehokkuu a

Strategiasta käytäntöön

Kestävä talous Sopimususkollisuus Tekemällä hankintasopimuksia voimme alentaa useimmiten käy ämien tuo eidemme hintoja ja alentaa kustannuksia. Kaupungilla on jo useita hankintasopimuksia ee sille ja ympäristöser oiduille tuo eille Ruoan hankinta toteutetaan sopimuksilla. Kestävän kehityksen tuo eiden osuu a nostetaan sekä hankinnassa e ä ostoissa. Vaikutamme tuo ajiimme siten e ä lisää luomu- ja ee ses tuote ua tuote a saadaan hanki avaksi niin e ä pakkauskoot ja prosessoinnin määrä on sopivaa kaikissa toiminnoissa. Jä een vähentäminen Ruotsin ruoan ja biotekniikan ins tuu n toteu aman tutkimuksen mukaan 10-25% kaikesta ruoasta Ruotsissa päätyy jä eisiin. Vähentämällä jäte ä parannamme sekä ilmastoa e ä ympäristöä. Jokainen ruoan kanssa toimiva Malmössa tulee edistämään ruokajä een määrän laskua kuitenkaan riskeeraama a turvallisuu a. Ruokajä eistä tullaan kehi ämään biokaasua.

Arvostamme ruokaa Malmössä. Korkealaatuinen ruokatarjonta lisää Malmön houku elevuu a ja saa aa olla ratkaisevassa asemassa kun asiakas valitsee kuntaa koulu- ja terveyspalveluiden näkökulmasta. Hyvin tasapainoiset lasten ateriat kouluissa ja esikouluissa antavat hyvän perustan oppimiselle. Maukas ateria on usein päivän kohokohta alueen hoitopalvelukeskuksissa. Malmö johtaa esimerkillään Edustamis- ja julkiset tapahtumat ovat Malmön julkinen omakuva. Tulemme näy ämään e ä kaupunki toimii esimerkillises kestävän kehityksen asialla ja jaamme etoa työstämme. Ruoka jota tarjoilemme julkistapahtumissa ja kun edustamme Malmön kaupunkia saa toimia esi eenä sekä uudesta e ä perinteisestä skandinaavisesta kul uurista. Kaikki ruoka jota tarjotaan edustus- ja julkistapahtumissa Malmössä tulee olla ilmastoystävällistä, luomua ja ee ses valmiste ua 2020 mennessä. Ravintolat joita kaupunki palkkaa ovat kaikki todistaneet täy ävänsä lain vaa mukset ruoanvalmistuksessa ja järjestelyissään. Yksinkertaisimmin asia selviää ravintolan hymymerkistä tai katsomalla viimeisintä hygieniatarkastusrapor a.

Kestävää liiketoimintaa Tekemällä etoises oikeita valintoja Malmön kaupunki aikaansaa hyvät olosuhteet kestävän liiketoiminnan pohjaksi. Kaupunki tulee myös antamaan asukkailleen etoa monessa eri muodossa ja koskien ruoan vaikutusta ilmastoon, terveyteen sekä ympäristöön kuin myös ruoan tuo ajista, jo a kulu ajat olisivat valistuneita. Maanviljelys Tulevaisuudessa ilmastonmuutos ja korkeat energiakustannukset tekevät paikallisesta maanviljelyksestä yhä tärkeämpää. On tärkeää säily ää ruokatuotantoon sopivaa viljelysmaata kaupungin alueella; myös luonnon moninaisuus ja koulutusala hyötyy siitä. Maaseutumaisema on myös tärkeä virkistäytymiselle ja luomaan lujemmat siteet kaupungin ja maaseudun välille. Tulevaisuuden suunnitelmissa maaseutumaisema tulee säily ää. Ruokatuotantoa kaupungissa ja lähialueilla tulee rohkaista. Kaupat, marke t ja ravintolat Kaupunki tulee tukemaan ostoissaan ja aloi eissaan paikallista koulutusta ja kulu ajia, yrityksiä ja erityises sellaisia jotka tarjoavat laajaa valikoimaa laadukasta ja kestävän kehityksen mukaista tuo eistoa. Kaupunki tukee aloi eita kuten maalaismarkkinat joilla lisätään yhteyksiä tuo ajien ja kulu ajien välillä.

Kestävän kehityksen hankinnat, Ee ses ser oidut tuo eet Malmön kaupunki on ruoan suurkulu aja. Tekemällä etoises oikeita valintoja tuemme ympäristöä, ilmastoa, työskentely-ympäristöä ja tervey ä ja voimme näin vaiku aa ruokatuotantoon posi ivises ja tukien kestävää kehitystä. Malmö oli ruotsin ensimmäinen reilun kaupan kaupunki 2006 Ee ses ser oidut eli reilun kaupan tuo eet tulevat aina olemaan ensisijainen vaihtoehto mikäli mahdollista. Syö järkeväs : Jo a ruoanhankinta olisi parempaa terveyden ja talouden sekä ympäristön kannalta, SMART-mallia tulisi seurata mahdollisimman tarkkaan

Muita asiaankuuluvia ohjausdokumen eja ja suosituksia Tämä strategia o aa huomioon muitakin ohjeistuksia, sekä kaupungin sisäisiä e ä kansalliseen strategiaan pyrkiviä. Tärkeimmät alla: Sisäinen kaupungin ympäristöohjelma Kaupungin hankintastrategia Laatu suhteessa ruokavalioon ja ravitsemukseen terveys- ja sosiaalitoimessa Liikalihavuuden estostrategia lasten ja nuorten keskuudessa Toimintasuunnitelma lasten ja nuorten fyysisen ak vitee n sekä hyvien ruokato umusten edistämiseksi Malmön kouluravintoloiden ympäristötyö Ulkoinen Parlamen : laki julkishankinnoista Hallitus: ehdotus 2009/10:165: uusi koululaki edon, valinnan ja turvallisuuden asioista Kansallinen ruokahallinto Ruotsin ravitsemussuositukset Hyvää ruokaa esikoululaisille Hyvää ruokaa koululaisille Ruoka ja ravitsemus sairaille terveys- ja sosiaalitoimessa Ruotsin ympäristöhallinta ruokakriteerit Tukholman kansanterveyslaitos Syö järkeväs (SMART) Ruotsin Reilu kauppa Reilun kaupan kaupungin kriteerit