FENNOVOIMA. Yritysvastu u ra portti

Yritysvastu u ra portti

Sisällys Yleinen 3 Toimitusjohtajan kirje 4 Vuoden kohokohtia Yhtiö 6 7 8 9 Toiminta 11 12 14 Liiketoimintatavat ja hallinto Fennovoiman tehtävät ja vastuut hankkeessa Visio, missio ja periaatteet Organisaation rakenne ja kehittyminen Toimintaympäristö Riskienhallinta Fennovoiman johtamisjärjestelmä Vastuullinen johtaminen 16 Lähestymistapamme 17 Politiikat ja toimintatavat 19 21 Yritysvastuuohjelma Sidosryhmien odotuksiin vastaaminen Taloudellinen vastuu 24 Keskeiset taloudelliset tiedot 25 Taloudelliset vaikutukset 26 28 30 31 Toimitusketjun hallinta Alihankkijaverkoston rakenne Toimitusketjun auditoinnit Harmaan talouden torjunta Turvallisuus 32 34 35 37 38 Ydinturvallisuus Turvallisuuden edistäminen Turvallisuuden valvonta Turvallisuuskulttuuri toimitusketjussa Työturvallisuus Sosiaalinen vastuu 41 43 45 47 49 Työntekijämme Osaamisen kehittäminen Hyvinvointi työpaikalla Paikallinen yhteistyö Hyvä naapuri Ympäristövastuu 50 Ympäristövaikutusten hallinta 53 Ympäristötutkimukset 54 57 58 Rakentamisenaikaiset ympäristövaikutukset Suojeltavat lajit ja kohteet Jätehuolto Raportointi 60 61 Raportointiperiaatteet Raportoidut indikaattorit

Tavoitteena hiilineutraali tulevaisuus Fennovoima on perustettu tuottamaan hiilidioksidipäästötöntä ja vakaahintaista energiaa osakkailleen. Kohtuuhintainen ja puhdas energiantuotanto on olennaista kestävälle taloudelliselle kasvulle ja ihmisten hyvinvoinnille, kuten YK:n kestävän kehityksen tavoitteet linjaavat. Energiantuotannon ja kulutuksen tulee olla kestävällä pohjalla, jotta ilmastonmuutoksen vaikutuksia voidaan hillitä. Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 linjaa Suomen energiantuotannon tavoitteet tuleville vuosille. Strategian selkeä tavoite on yhteiskunnan muuttaminen hiilineutraaliksi. Fennovoima auttaa osaltaan tavoitteen saavuttamisessa rakentamalla Suomeen maan kuudennen ydinvoimalaitoksen ja myöhemmin operoimalla sitä. Hanhikivi 1 -hanke edesauttaa suoraan energiantuotannon kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Valmistuttuaan Hanhikivi 1-ydinvoimalaitos korvaa energiamarkkinoilta poistuvaa energiantuotantokapasiteettia ja parantaa siten sähkön toimitusvarmuutta. Lisäksi hankkeella on myönteisiä vaikutuksia Suomen kansantalouteen ja työllisyystilanteeseen. Meillä on vielä vuosien työ edessämme ennen Hanhikivi 1:n käyttöönottoa, mutta nyt tekemämme päätökset viitoittavat tietämme pitkälle tulevaisuuteen. Tästä syystä vastuullisuus on sisäänrakennettuna toimintaamme ja sen toteutumista seurataan tarkasti niin nyt kuin läpi koko Hanhikivi 1 -hankkeen. Toni Hemminki Fennovoiman toimitusjohtaja 2016 organisaation kasvun ja kehityksen vuosi Menneenä vuonna Fennovoiman organisaatio kasvoi ja kehittyi merkittävästi. Palkkasimme vuoden aikana 84 uutta työntekijää ja valmistauduimme rakentamisvaiheeseen jatkamalla toimintatapojamme ja menettelyidemme kehittämistä. Toimitimme myös rakentamislupahakemukseen liittyvää ydinvoimalaitoksen suunnittelumateriaalia Säteilyturvakeskukselle arvioitavaksi. Lisäksi toimitimme työ- ja elinkeinoministeriölle käytetyn polttoaineen loppusijoituksen ympäristövaikutusten arviointiohjelman vuoden 2010 periaatepäätöksen ehtojen mukaisesti. Vuoden kuluessa rakentamistyöt etenivät laitosalueella, ja ensimmäiset rakennukset valmistuivat. Rakennustyömaalla työskenteli päivittäin keskimäärin 150 henkilöä, joista suurin osa oli suomalaisia. Ajan myötä rakennustyömaa kasvaa ja kansainvälistyy. Valmistaudumme tulevaan ja kehitämme työmaan yhteisiä pelisääntöjä ja käytäntöjä, jotta työt etenisivät toimivasti ja turvallisesti sekä lain kirjaa ja Fennovoiman eettisiä toimintaperiaatteita noudattaen. Yksi viime vuoden kehityskohteistamme oli uusi Compliance and Ethics -ohjelma, jonka lanseerasimme tammikuussa 2017. Kuluvana vuonna kehitämme sekä sisäisiä että alihankintaketjuun kohdistuvia prosessejamme siten, että ne mahdollistavat ohjelman periaatteiden valvonnan niin Fennovoiman omassa organisaatiossa kuin Hanhikivi 1-hankkeessa. Katse kohti tulevaa Yhteistyö laitostoimittaja RAOS Projectin kanssa kehittyy jatkuvasti. Vuonna 2017 yhteinen päätavoitteemme on ydinvoimalaitoksen suunnitteludokumentaation toimittaminen Säteilyturvakeskukselle aikataulun mukaisesti, jotta rakentamislupa voitaisiin myöntää meille vuonna 2018. Samaan aikaan Fennovoiman oman organisaation kehittäminen jatkuu. Compliance and Ethics -kehityksen osana Fennovoima allekirjoitti YK:n Global Compact -aloitteen vuoden 2017 alussa. Allekirjoittamalla aloitteen sitoudumme noudattamaan kymmentä ihmisoikeuksia, työvoimaa, ympäristönsuojelua ja korruption vastaista toimintaa koskevaa periaatetta. Aloitteeseen sitoutuminen oli mielestäni luonnollinen, mutta silti merkittävä askel kestävän kehityksen tavoitteidemme saavuttamisessa. 3

Vuoden kohokohtia Organisaation kehittyminen Fennovoima on kehittänyt voimakkaasti organisaatiotaan ja turvallisuuskulttuuriaan. Yhtiö on vuoden 2016 aikana palkannut 84 uutta asiantuntijaa seitsemässä rekrytointiaallossa. Yhtiön henkilömäärä oli vuoden lopussa 270 työntekijää. Rakentaminen Laitospaikalla Pyhäjoella jatkettiin valmistelevia töitä. Vuoden aika työmaalla työskenteli keskimäärin 150 henkilöä päivässä. Työmaan kaksi ensimmäistä yleistä luottamushenkilöä aloittivat tehtävässään tammikuussa. Koulutusrakennus, joka on projektin ensimmäinen pysyvä rakennus, valmistui syyskuun lopussa. Kaksi betoniasemaa valmistui kesäkuussa ja elokuussa. Lajiteltujen jätteiden käsittelyaseman rakentaminen alkoi. Käyttöönotto tapahtuu kevään 2017 aikana. Tavoitteenamme on, että 85 % työmaan rakennusjätteestä hyödynnetään joko materiaalina tai energiana. 4

Tekninen kehitys Hanhikivi 1 -laitosyksikön suojausautomaation suunnittelijaksi vahvistui keväällä Rolls-Royce Civil Nuclear SAS. Fennovoima solmi kesäkuussa palvelusopimuksen Posivan tytäryhtiön Posiva Solutions Oy:n kanssa. Sopimuksen myötä Posivan osaamista pystytään hyödyntämään Fennovoiman loppusijoitushankkeessa. Laitostoimittaja RAOS Project Oy ja GE Steam Power Systems tekivät elokuussa sopimuksen turbiinigeneraattoriyksikön toimituksesta. Sopimus kattaa turbiini-generaattorin suunnittelun ja toimituksen sekä asiantuntijatuen asennus- ja käyttöönottotöihin. Fennovoima toimitti rakentamislupahakemukseensa liittyvää suunnitteluaineistoa Säteilyturvakeskuksen arvioitavaksi. Toimitetussa aineistossa kuvattiin muun muassa laitoksen turvallisuussuunnittelun perusperiaatteet sekä suunnittelussa käytettyjä menettelyjä. Ympäristövaikutusten hallinta Kesäkuussa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi ympäristöluvan Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitokselle ja sen varaenergiantuotannolle. Lisäksi Fennovoimalle myönnettiin muita vesi- ja ympäristölupia rakentamistöitä varten. Ympäristövaikutusten arviointimenettely koskien voimajohtoja, joilla Fennovoiman Hanhikivi 1 - ydinvoimalaitos liitetään kantaverkkoon, suoritettiin yhdessä kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n kanssa. Arviointiselostus toimitettiin toukokuussa Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle, joka antoi lausuntonsa lokakuussa 2016. YVA-prosessin yhteydessä myös Natura 2000 -arviointi saatettiin päätökseen. Kesäkuussa Fennovoima toimitti työ- ja elinkeinoministeriölle käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta koskevan ympäristövaikutusten arviointiohjelman täyttäen näin vuoden 2010 periaatepäätöksessä asetetun velvoitteen. Loppusijoituslaitoksen vaihtoehtoiset sijaintikunnat ovat Eurajoki ja Pyhäjoki. Hankkeen kannatus Hankkeen kannatus on pysynyt vakaana Pyhäjoella. Joulukuussa 2016 valmistuneiden mielipidemittausten mukaan 67,4 prosenttia (68,1 % vuonna 2015) pyhäjokisista kannattaa Hanhikivi 1 -hanketta. Yhteenlaskettuna Pyhäjoen ja sen naapurikuntien Kalajoen, Merijärven, Oulaisten ja Raahen asukkaista 62 prosenttia (65,7 % vuonna 2015) suhtautuu hankkeeseen myönteisesti. 5

Liiketoimintatavat ja hallinto Yritysrakenne Yhtiökokous valitsee yhtiön hallitukseen viidestä yhteentoista varsinaista jäsentä ja neljä varajäsentä vuodeksi kerrallaan. Yhtiötä johtaa toimitusjohtaja apunaan johtoryhmä. Fennovoiman toiminnot on jaettu osastoihin, joista jokaista johtaa yksi johtoryhmän jäsen. Hän puolestaan raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle. Fennovoiman toimitusjohtaja on Toni Hemminki. Hallitus valvoo, että toimitusjohtaja hoitaa velvollisuutensa ja toimii yhtiön parhaaksi. Liiketoimintatapa Fennovoima noudattaa hyvän hallintotavan ja kirjanpidon periaatteita. Fennovoiman toimintaperiaatteet on määritelty toimintatapaohjeessa (Code of Conduct), jota jokaisen työntekijän tulee noudattaa poikkeuksetta. Fennovoiman eri osastojen vastuut ja velvollisuudet on selkeästi määritelty. Asemasta riippumatta kukaan Fennovoimassa ei saa edellyttää eikä sallia lainvastaista toimintaa. Korruptio ja lahjonta on kielletty kaikessa Fennovoiman toiminnassa. Fennovoimalla on lisäksi neljä hallituksen nimittämää komiteaa, jotka ovat Nuclear Safety Committee (ydinturvallisuus), Project Execution Committee (operationaalinen), Finance Committee (talous), and Nominating Committee (nimitykset). HALLITUS (2016) KOMITEA KANSALAISUUS Juhani Pitkäkoski (puheenjohtaja) Project execution committee (pj.), Nominating committee suomalainen Pekka Erkkilä (vpj.) Project execution committee suomalainen Nikita Konstantinov - ukrainalainen Juha Mäkitalo Project execution committee, Nominating committee suomalainen Seppo Siljama - suomalainen Stefan Storholm Project execution committee suomalainen Anastasia Zoteeva - venäläinen Komiteoissa oli lisäksi seuraavat jäsenet: Project execution committee: Grigory Gromov ja Djurica Tankosic; Finance committee: Esa Lager (puheenjohtaja), Jussi Lehto ja Vyacheslav Ivanov; Nominating committee: Olga Vechtomova; Nuclear safety committee: Ami Rastas (puheenjohtaja), Kirsi Kavonius-Hietanen, Juhani Hyvärinen, Peter Tuominen, Gabor Vamos ja Timo Äikäs. FENNOVOIMAN JOHTORYHMÄ (2016) VASTUUALUE KANSALAISUUS Toni Hemminki Toimitusjohtaja suomalainen Minna Forsström Projekti suomalainen Wilhelm Guthwert Lakiasiat suomalainen Maira Kettunen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet suomalainen Juha Nurmi Laatu suomalainen Vesa Ruuska Ydinturvallisuus suomalainen Eija Salo Henkilöstö- ja yleishallinto suomalainen Otso Torniainen Talous suomalainen 6

Fennovoiman tehtävät ja vastuut hankkeessa Fennovoima on Hanhikivi 1- hankkeen omistaja. Ydinvoimalaitoksen valmistuessa yhtiöstä tulee myös laitoksen operoija. Fennovoima on tehnyt laitostoimitussopimuksen RAOS Project Oy:n kanssa avaimet käteen -periaatteella. Laitostoimittaja RAOS Projectilla on neljä pääalihankkijaa. Hankkeen pääurakoitsija Titan-2 on vastuussa laitosalueen valmistelevista ja infrastruktuuritöistä, reaktori- ja turbiinisaarekkeiden rakentamisesta, asennustöistä, materiaaleista ja laitteista sekä suojausautomaatiosta. Fennovoima vastaa hankkeeseen liittyvien lisenssien ja lupien hakemisesta. Fennovoiman toimituslaajuuteen kuuluvat laitosalueen peruspalvelut, tukitoiminnot ja apurakennukset, kuten koulutuskeskus, hallintorakennus ja laitostoimisto, kuten oheisessa kuvassa esitetään. Hanhikivi 1 -hankkeen toimituslaajuudet Lakisääteiset vaatimukset Ydinenergia-ala on tarkkaan valvottu ja säännelty toimiala. Lakien ja säädösten noudattaminen kaikessa toiminnassa on välttämätöntä. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa ydinvoimapäätöksistä ja alan ylimmästä valvonnasta Suomessa. Ministeriö valmistelee lupapäätökset, esitykset lainsäädännön kehittämiseksi sekä ohjaa ydinjätehuollon suunnittelua ja toteutusta. Valtion ydinjätehuoltorahasto toimii ministeriön yhteydessä. Ydinvoima-alan toimintaa Suomessa ohjataan kolmella keskeisellä lailla, joita täydennetään erilaisin asetuksin. Keskeiset lait ovat: Ydinenergialaki (990/1987) Säteilylaki (592/1991) Ydinvastuulaki (484/1972) Ydinenergialailla ja ydinenergia-asetuksella (161/1988) varmistetaan, että ydinvoiman tuotanto on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Ydinenergian käytön tulee olla turvallista niin ihmisille kuin ympäristölle, eikä se saa edistää ydinaseiden leviämistä maailmalla. Ydinenergialakia uudistettiin heinäkuussa 2015, jolloin Säteilyturvakeskuksen (STUK) viranomaisvaltuuksia laajennettiin. STUKille myönnettiin myös oikeus asettaa sitovia teknisiä turvallisuusmääräyksiä. Hanhikivi 1 -hankkeen lisensointivaiheessa ydinturvallisuusohjeet (YVLohjeet) ovat merkittävin toimintaa ohjaava säännöstö. YVL-ohjeet kattavat kaikki ydinvoimalaitoksen turvallisuuteen liittyvät asiat, kuten suunnittelun, toiminnan, laitoksen ja sen ympäristön turvallisuuden, ydinmateriaalit, käytetyn polttoaineen sekä laitoksen rakenteet ja laitteet. YVL-ohjeet uudistettiin loppuvuodesta 2013, ja uudistetut ohjeet ovat käytössä Fennovoiman ydinvoimalaitoshankkeessa. Ydinvastuulain mukaan ydinvoimaluvan haltijoilla Suomessa on vahinkotilanteissa rajoittamaton vastuu. Fennovoima maksaa vuosittaista maksua valtion ydinjätehuoltorahastolle, jonka tarkoituksena on kerätä, säilyttää ja turvata varat, jotka tulevaisuudessa tarvitaan ydinjätteistä huolehtimiseen. Rahaston avulla yhteiskunnalla on taloudellinen takuu siitä, että ydinjätehuolto pystytään hoitamaan kaikissa olosuhteissa. Hanhikivi 1 -hanketta koskevat lisäksi lukuisat muut yleislainsäädäntöön liittyvät lait ja asetukset, kuten osakeyhtiölaki, työja yksityisyyslainsäädäntö sekä harmaan talouden torjuntaa koskevat lait. Jokaisella fennovoimalaisella on oltava riittävästi tietoa ja ymmärrystä Fennovoiman toimintaan vaikuttavista laeista ja säädöksistä. Riittävä tietämys turvataan jatkuvalla henkilöstön kouluttamisella. 7

Visio, missio ja periaatteet MISSIO Rakennamme hiilineutraalia tulevaisuutta Suomelle. VISIO Operoimme turvallista, modernia ja tehokasta FH1 -ydinvoimalaitosta tuottaaksemme sähköä Fennovoiman osakkaille. PERIAATTEEMME Ydinturvallisuus on meille keskeistä, ja käyttäytymisemme perustuu neljään periaatteeseen: Sitoutuminen: Aseta ydinturvallisuus ensisijalle, kanna vastuuta ja ole esimerkkinä muille. Tiedostaminen: Tiedä mitä teet ja miksi. Läpinäkyvyys: Kommunikoi ja tee yhteistyötä. Jatkuva parantaminen: Ole aloitteellinen ja pyri oppimaan lisää. Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen havainnekuva. Kuva: Fennovoima. 8

Organisaation rakenne ja kehittyminen Fennovoiman organisaation rakenne, vastuut ja toiminta on rakennettu vastaamaan YVL-ohjeita sekä muita yritystä sitovia lakeja ja asetuksia. Fennovoiman toiminnot on jaettu osastoihin, joista jokaista johtaa yksi johtoryhmän jäsen. Hän puolestaan raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle. Hallitus valvoo, että toimitusjohtaja hoitaa velvollisuutensa sääntöjen ja säädösten mukaisesti ja toimii yhtiön parhaaksi. Vuonna 2016 projektin kehitysyksikkö (Project Development) erotettiin projektiosastosta omaksi yksikökseen, joka keskittyy strategian kehittämiseen, ohjelmasuunnitteluun, vuosisuunnitteluun, organisaation suunnitteluun ja yhtiötason raportointiin sekä riskienhallintaan. Yksikkö raportoi suoraan toimitusjohtajalle. Fennovoiman organisaatiorakenne on esitelty alla olevassa englanninkielisessä kuvassa. Tällä hetkellä Fennovoiman toiminnan keskeisiä painopisteitä ovat ydinvoimalaitoksen suunnittelun valvonta, laadun- ja projektinhallinta sekä tarvittavien lupien hakeminen. Fennovoiman organisaation suurin osasto nyt luvitusvaiheessa on projektiosasto, jonka työtä tukevat tiiviisti erityisesti ydinturvallisuus- ja laatuosastot. Projektijohdon tukena toimii Fennovoiman hallituksen nimeämä komitea, joka valvoo projektin edistymistä, tunnistaa kehityskohteita ja valvoo projektin tavoitteiden saavuttamista. Rakentamisvaiheessa Fennovoiman organisaation rakenteen on suunniteltu pysyvän pääpiirteittäin nykyisen organisaatiorakenteen kaltaisena. Fennovoiman organisaatiorakenne 9

Organisaation kasvu Fennovoiman organisaation kasvusuunnitelma sisältyy vuosien 2014-2023 henkilöstöresurssisuunnitelmaan (Human Resource Plan). Henkilöstöarviot perustuvat projektin tarpeisiin kussakin projektivaiheessa, aikatauluihin ja työmääräarviointeihin. Resurssisuunnitelmaa päivitetään vuosittain. Henkilöstön rekrytointitoimenpiteet suoritetaan rekrytointiprosessin mukaisesti. Vuonna 2016 Fennovoiman henkilöstömäärän kasvu oli aiempaa rauhallisempaa. Vuonna 2017 organisaatio kasvaa edelleen maltillisesti Fennovoiman kehittäessä organisaatiotaan. Fennovoima on keskittynyt rekrytoinneissaan teknisten alojen ja projektinhallinnan osaajiin. Vuonna 2016 rekrytoinnit tapahtuivat seitsemässä aallossa, joiden lisäksi kesällä pyöri yksi ylimääräinen rekrytointikampanja. Fennovoima on tehnyt rekrytoinneissa yhteistyötä Psycon Oy:n ja muutaman suorahakuyhtiön kanssa. Tärkein rekrytointikanavamme on kuitenkin Fennovoiman omat työntekijät verkostoineen. Fennovoiman rekrytointitiimi työskentelee läheisesti linjaesimiesten kanssa. Fennovoiman arvioitu henkilöstömäärä vuosina 2014 2023. 10

Toimintaympäristö Toimintaympäristöön vaikuttavia trendejä Ilmastonmuutos ja EU-tason vaatimukset koskien mm. kasvihuonekaasupäästöjä, päästökauppaa ja uusiutuvan energian tuotantoa Euroopan energiamarkkinoiden integroituminen Uusiutuvan energian tuet lisäävät tuotantokapasiteettia laskien sähkön hintaa Poliittisen ympäristön muutokset Energiamarkkinoiden ja regulatoristen puitteiden muutos Muutokset kuluttajaprefensseissä Teknologiset innovaatiot Toimintaympäristö vastaa suuria infrahankkeita Fennovoiman toimintaympäristöä voi tarkastella kahdesta eri lähtökohdasta käsin. Ennen ydinvoimalaitoksen kaupallista käyttöönottoa Fennovoiman toiminta vastaa pitkälti suuria infrastruktuurihankkeita. Tässä vaiheessa resurssien, kuten työvoiman, materiaalien ja osaamisen, saatavuudella on suuri merkitys hankkeen toteutukselle.ydinvoimalaitoksen kaupallisen toiminnan käynnistyttyä, käyttövaiheessa, hankkeen toimintaympäristö on ydinvoimalaitoksille tyypillinen. Käyttövaiheessa laitoksen toiminta, tuotantokustannukset, sähkön kysyntä ja markkinahinta ovat hankkeen kannalta merkittäviä tekijöitä. Energiamarkkinat ja poliittinen ympäristö Energiamarkkinoita ja poliittista ympäristöä ohjaavat trendit vaikuttavat myös Fennovoiman hankkeeseen. Maailmanlaajuinen ilmastosopimus saavutettiin Pariisin ilmastokokouksessa joulukuussa 2015. Ensimmäistä kertaa liki kaikki maailman maat ovat sitoutuneet ilmastonmuutoksen torjuntaan muun muassa vähentämällä energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä. Tavoite on erittäin toivottu mutta haastava. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan kaikkia vähäpäästöisiä energiantuotantomuotoja. Ydinvoiman käyttö energiantuotannossa lisääntyykin tasaisesti. Rakenteilla on yli 60 reaktoria yhteensä 15 eri maassa. Euroopassa siirtyminen vähähiiliseen energiantuotantoon on johtanut uusiutuvien energiantuotantomuotojen voimakkaaseen tukemiseen. Suomessa ydinvoimalla on kuitenkin vankka jalansija energiapolitiikassa, sillä yli 33 prosenttia maan energiasta tuotetaan ydinvoimalla. Myös ulkopolitiikan suuntaukset saattavat vaikuttaa Fennovoiman hankkeeseen. Fennovoima on riippuvainen laitostoimittajasta, kunnes ydinvoimalaitos on toiminnassa. Laitostoimittaja RAOS Project Oy on osa venäläistä valtionyhtiötä, ja laitoksen lisäksi myös merkittävä osuus hankkeen rahoituksesta tulee Venäjältä. Siksi esimerkiksi Venäjälle asetettujen sanktioiden kiristäminen saattaisi vaikututtaa Fennovoiman hankkeeseen. Elinkaarikustannuksiin suhteutettuna ydinvoima on taloudellinen energianlähde, jossa yhdistyvät niin turvallisuus, tuotantovarmuus, hyvin vähäiset kasvihuonekaasupäästöt ja kilpailukykyinen tuotantohinta. 11

Riskienhallinta Fennovoima toimii ympäristössä, joka on erittäin tarkkaan valvottu niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Ydinturvallisuus on ensisijaista Fennovoiman kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Riskienhallinnan näkökulmasta yritysvastuu liittyy niin toimivaan ja läpinäkyvään johtamiseen ja projektinhallintaan, ihmisiin, ydinturvallisuuteen kuin ympäristöön. Fennovoima on yhteiskunnan vastuullinen jäsen, ja sen riskinottohalukkuus on vähäinen, kuten myös lakisääteiset vaatimukset ja Fennovoiman omat politiikat määräävät. Fennovoiman riskienhallinnan tavoitteena on tukea toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista sekä ehkäistä toimintaan kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia tunnistamalla riskit mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä tekemällä aktiivisesti korjaavia ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Riskienhallinnan avulla tehostamme turvallisuutta ja laatua, taloudellisen arvon luomista, yritysvastuuta ja sidosryhmäyhteistyötä. Fennovoiman ylätason riskikartta Integroitu riskienhallinta Fennovoimassa strategisten, taloudellisten ja turvallisuusriskien hallinta on integroitu osaksi toimintaa (tätä riskienhallinta tapaa suosittelee myös esim. IAEA TECDOC 1209). Koko Fennovoiman organisaatio osallistuu riskienhallintaan, jota kuitenkin koordinoidaan keskitetysti. Tämä mahdollistaa, että organisaation käytössä on kutakin aihealuetta koskeva paras riskienhallinnan asiantuntemus ja osaaminen sekä systemaattiset menetelmät ja käytännöt. Koska laitostoimittaja kantaa merkittävän osa projektin riskeistä, Fennovoima valvoo, että laitostoimittajan riskienhallintaa johdetaan Fennovoiman asettamien vaatimusten mukaisesti. 12

Tehokas riskienhallinta Fennovoiman riskienhallinta kattaa kaikki Hanhikivi 1 -hankkeen vaiheet. Monitoroimalla riskejä varmistamme, että kaikki niin vanhat kuin uudet riskit ovat hallinnassa. Olemassa olevia riskejä ja niiden hallinnan onnistumista seurataan jatkuvasti osana Fennovoiman sisäistä kuukausiraportointia. Ydin- ja säteilyturvallisuus: Ydin- ja säteilyturvallisuus asetetaan Fennovoimassa ensisijalle kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Ydin- ja säteilyturvallisuuteen liittyviä asioita ovat turvallisuus, fyysinen turvallisuus, valmiusjärjestelyt ja ydinmateriaalivalvonta kaikissa ydinvoiman tuotannon vaiheissa. YVL-ohjeet asettavat vaatimuksia probabilistisen riskiarvion (PSA) käyttämisestä ydinturvallisuuden arvioinnissa. Probabilistinen riskiarviointi on integroitu osaksi niin ydinturvallisuuteen liittyvien riskien arvioinnin kuin yleisen riskienhallinnan prosesseja. Sama käytäntö pätee myös säteilyturvallisuuden osalta. Työturvallisuus: Fennovoima on asettanut työturvallisuudelle nolla työtapaturmaa -tavoitteen. Periaatteen mukaisesti työperäisiä onnettomuuksia ja sairauksia ennaltaehkäistään. Toimiva riskienhallinta on avainasemassa työturvallisuustavoitteen saavuttamisessa. Fennovoima pitää huolta siitä, että työturvallisuusriskit ovat hallinnassa, ja että rakentaminen tapahtuu turvallisesti kenenkään terveyttä vaarantamatta. Laatu: Turvallisuuden takaamiseksi Fennovoima asettaa laatutavoitteensa korkealle. Toiminnan ja tuotteiden laatukriteerit asetetaan niiden turvallisuusmerkityksen mukaisesti. YVL-ohjeiden (esim. A.7 301) mukaisesti tiukimmat laatuvaatimukset koskevat niitä tuotteita ja toimia, joiden merkitys turvallisuudelle on kaikkein korkein. Siten myös riskienhallinta näkyy laatuvaatimuksissa. Korkea laatu näkyy hankkeessa ennen kaikkea turvallisuutena ja teknisenä toimivuutena, mutta se vaikuttaa myös muihin laitoksen ominaisuuksiin sekä lisensioitavuuteen, hankkeen aikatauluun ja kustannuksiin. Yritysturvallisuus: Yritysturvallisuuteen kuuluu toiminnan turvaaminen, tietoturvallisuus, henkilöstö- ja fyysinen turvallisuus, rikosten ehkäiseminen kuin paloturvallisuus. Lisäksi liiketoiminnan jatkuminen ja kriisinhallinta ovat osa yritysturvallisuutta. YVL-ohjeiden (A.12) vaatimusten mukaisesti Fennovoimalla tulee olla käytössä tietoturvallisuuden johtamisjärjestelmä, joka kattaa myös tietoturvariskien arvioimisen ja hallinnan. Ympäristö: Fennovoima on asettanut ympäristön hallinnan tavoitetasonsa korkealle, jotta sen toiminnan ympäristövaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Riskienhallinta on osa kaikkea toimintaa, jolla voi olla ympäristövaikutuksia. Merkittävimmät taloudelliset riskit Merkittävimmät taloudelliset riskit ydinvoimalaitoksen kehitys- ja rakentamisvaiheessa liittyvät hankkeen kustannusarvion ylittymiseen, vieraan pääoman saatavuuteen ja hintaan sekä voimalaitoksen käyttöönoton viivästymiseen. Fennovoimalla on kiinteähintainen, avaimet käteen -sopimus RAOS Project Oy:n kanssa koskien Hanhikivi 1 -ydinvoimalan suunnittelua, toteutusta ja käyttöönottoa. Laitostoimittaja vastaa laajasta toimituskokonaisuudesta, jonka rajapinnat Fennovoiman vastuulla oleviin töihin ovat rajoitetut. Fennovoiman vastuulla olevat työt liittyvät etupäässä laitospaikan valmisteluun. Vieraan pääoman saatavuudella ja hinnalla on tyypillisesti merkittävä vaikutus ydinvoimahankkeiden taloudelliseen kannattavuuteen. REIN, joka on tytäryhtiönsä RAOS Projectin kautta laitostoimittaja ja yhtiön merkittävä vähemmistöomistaja, on osakassopimuksen mukaisesti sitoutunut hankkimaan projektin rakennusvaiheessa tarvittavan velkarahoituksen. REINin esittämien suunnitelmien mukaan pääosa hankkeen velkarahoituksesta on tulossa Venäjältä, ja huhtikuussa 2015 Fennovoima allekirjoitti REINin kanssa enimmäismäärältään 2,4 miljardin euron pitkäaikaisen lainasopimuksen. Alhainen öljyn hinta, ruplan arvon heikentyminen ja taloudelliset sanktiot voivat kuitenkin vaikuttaa niin Venäjän valtion kuin venäläisten rahoituslaitostenkin kykyyn rahoittaa hanketta tavoitteeksi asetetulla korkotasolla. Ruplan heikentymisestä johtuen on tiedossa, että edellä mainitun lainasopimuksen euromääräistä maksimia ei tulla täysin saavuttamaan. Voimalaitoksen käyttöönoton viivästymiseen vaikuttavat merkittävimmät riskit liittyvät rakentamislupahakemuksen sekä varsinaisen rakentamisvaiheen etenemiseen. Fennovoima on havainnut RAOS Projectin toimintoihin, organisoitumiseen, resursseihin ja alihankintaketjuun liittyviä riskejä, jotka toteutuessaan voivat viivästyttää kokonaisaikataulua. Olemme varautuneet rakentamislupahakemukseen liittyviin riskeihin avustamalla laitostoimittajaa lisensiointidokumentaation valmistelussa sekä kehittämällä omia menettelytapojamme ja henkilöstöämme. Lisäksi olemme ottaneet käyttöön alihankintaketjun arviointi- ja hyväksyntämenettelyt osaksi toimitusketjun riskienhallintaa. 13

Fennovoiman johtamisjärjestelmä Fennovoiman hankkeessa projektijohtamisella ja laadunhallinnalla on suuri merkitys. Fennovoiman johtamisjärjestelmä tukee vastuullista päätöksentekoa ja toiminnan laatua ydinvoima-alan vaatimusten mukaisesti. Johtamisjärjestelmä tukee vastuullista päätöksentekoa Fennovoiman johtamisjärjestelmä kokoaa kaikki yhtiön toiminnot tasapainoiseksi kokonaisuudeksi. Johtamisjärjestelmän avulla varmistamme, että ydin- ja säteilyturvallisuutta pidetään aina ensisijaisena kaikessa toiminnassa, että täytämme lainmukaiset vaatimukset ja noudatamme hyvää hallintotapaa, kannamme luvanhaltijan vastuun ja valvomme osakkaiden ja muiden keskeisten sidosryhmien etuja. Johtamisjärjestelmä rakentuu hierarkkisesti, edeten ylätason yleisistä toimintaperiaatteista yksityiskohtaisiin työohjeisiin. Se kattaa muun muassa laatu-, työturvallisuus- ja ympäristöhallinnan alueet. Järjestelmän selkeä rakenne ja verkkokäyttöliittymä helpottavat tiedon etsimistä. Koulutamme henkilöstöä järjestelmän käyttöön ja viestimme siitä sisäisesti. Järjestelmää kehitetään jatkuvasti Johtamisjärjestelmän kykyä vastata hankkeen kulloisenkin vaiheen vaatimuksiin arvioidaan ja seurataan systemaattisesti. Järjestelmän kehityksestä raportoidaan kuukausittain ja kehityssuunnitelman toteutumista seurataan myös johdon katselmuksissa, joissa tarvittaessa päätetään uusista kehityssuunnista. Johtamisjärjestelmän kehitys jatkui vuonna 2016, jolloin järjestelmää yhdenmukaistettiin ja mittava osa järjestelmän sisältämää dokumentaatiota ja prosesseja tarkistettiin. Kehittämistyöhön osallistui lukuisia fennovoimalaisia organisaation eri puolilta. Järjestelmälle tehtiin myös riippumaton valmiusarviointi, jonka osana tunnistettiin uusia kehityskohteita. Vuonna 2017 keskitymme parantamaan järjestelmän käytettävyyttä ja lisäämme johtamisjärjestelmään liittyvää koulutusta muun muassa uudella FMS-koulutusohjelmalla ja järjestämällä dokumentaation hyväksyntäkoulutuksen koko yhtiössä. 14

Sisäiset auditoinnit Fennovoima auditoi omaa toimintaansa säännöllisesti. Auditoinneissa tarkastellaan niin johtamisjärjestelmää kuin siihen sisältyvien prosessien ja ohjeiden noudattamista sekä tunnistetaan kehityskohteita. Sisäiset auditoinnit suoritetaan auditointisuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2016 teimme yhteensä 17 sisäistä auditointia. Fennovoiman kaiken toiminnan tulee olla YVL-ohjeiden mukaista. Vuonna 2016 toteutimme itsearvioinnin, joka käsitteli toiminnan YVL-ohjeidenmukaisuutta. Myös johdon katselmukset järjestettiin suunnitelmien mukaisesti kahdesti vuoden aikana. Johdon katselmukset ovat tavanomaisia arviointeja, joissa arvioidaan johtamisjärjestelmien toimivuutta. Myös vuosina 2017-2019 sisäisten auditointien ohjelma tulee olemaan mittava. Sertifioinnit Fennovoiman johtamisjärjestelmälle myönnettiin ISO 9001 laatusertifikaatti vuonna 2015. Sertifikaatin seuranta-auditointi järjestettiin vuonna 2016. OHSAS 18001 työturvallisuussertifikaatin auditointi järjestettiin loppuvuodesta 2016, ja sertifikaatti myönnettiin helmikuussa 2017. Ympäristöjärjestelmän sertifiointiauditointi on vuorossa vuonna 2017. 15

Lähestymistapamme Haluamme olla hyvä yrityskansalainen. Meille se tarkoittaa päätöksenteon turvallisuusvaikutusten sekä sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöasioiden jatkuvaa puntarointia ja Suomen lainsäädännön ehdotonta noudattamista. Fennovoiman kaltaisessa jättihankkeessa projektijohtamisella ja laadunhallinnalla on suuri merkitys. Kaiken päätöksenteon tulee perustua tietoon ja olla täsmällistä. Hallintotapamme perustuu avoimuuteen ja vastuun kantamiseen kaikessa toiminnassa. Fennovoiman organisaatio kasvaa vauhdilla, ja siksi jatkuva organisaation ja toimintatapojen kehittäminen on tärkeää. Kiinnitämme erityistä huomiota tiedon ja tietämyksen hallintaan ja panostamme henkilöstön koulutukseen. Selkeä organisaatiorakenne, toimivat johtamiskäytännöt ja vastuujaot sekä kattava johtamisjärjestelmä helpottavat hankkeeseen liittyvien riskien hallintaa. Luvanhaltijana meillä on jakamaton vastuu ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta. Tehokkaan projektin- ja laadunhallinnan avulla varmistamme hankkeen turvallisuuden, suunnitelmien mukaisen toteutuksen ja hankkeen pysymisen budjetissa ja aikataulussa. Koko organisaation on työskenneltävä saumattomasti yhteisiä tavoitteita kohti. Haluamme luoda ja pitää yllä myönteisiä suhteita sidosryhmiin. Käymme keskustelua tärkeimpien sidosryhmiemme kanssa ja kunnioitamme heidän mielipiteitään. Pyrimme vahvistamaan yhtiön mainetta, lisäämään hanketta kohtaan tunnettua luottamusta, ja edistämään kaikkien hankkeessa mukana olevien osapuolien sitoutumista hankkeeseen. Haluamme täyttää sidosryhmien odotukset. Kaikilla Fennovoiman sidoryhmillä on selkeä käsitys siitä, miten Fennovoiman tulisi toimia sidosryhmiään kohtaan. Hanke on saanut hyväksyntänsä Suomen hallitukselta ja eduskunnalta. Siksi meille on erityisen tärkeää, että viranomaiset ja muut sidosryhmämme voivat pitää Fennovoimaa ammattitaitoisena, läpinäkyvänä, kunnioitettavana ja luotettavana yhtiönä. Noudatamme eettisiä liiketomintakäytäntöjä. Hanhikivi 1 - hanke on vaativa ja pitkäkestoinen projekti. Yritysvastuuohjelman avulla varmistamme, että täytämme hankkeelle asettamamme vastuullisuusvaatimukset kaikissa projektin vaiheissa. Haluamme olla houkutteleva työnantaja sekä sitouttaa ja innostaa työntekijöitämme. Uskomme, että työntekijämme haluavat työskennellä yhtiössä, jota he voivat kunnioittaa. Panostuksemme monipuoliseen työkulttuuriin ja hyviin henkilöstökäytäntöihin sekä sitoutumisemme yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvoinnin kannalta tärkeisiin asioihin, voi auttaa meitä houkuttelemaan parhaita työntekijöitä. Haluamme vahvistaa Fennovoiman mainetta. Toimimalla kaikkien sääntöjen ja standardien mukaisesti, voimme vaikuttaa myönteisesti hankkeen julkisuuskuvaan. Mahdolliset kustannussäästöt. Prosessien tehokkuus sekä toiminnan sujuvuus ja vastuullisuus vaikuttavat hankkeen etenemiseen ja saattavat pitkällä aikavälillä tuottaa kustannussäästöjä. 16

Fennovoiman politiikat ja toimintatavat Fennovoima haluaa olla huippuluokan ydinvoimayhtiö, jonka toimintaa ohjaavat korkea turvallisuuskulttuuri sekä integriteetti. Fennovoimassa kaiken toiminnan tulee olla rehellisyyden ja vastuullisuuden periaatteiden mukaista. Noudatamme lainsäädäntöä, suojelemme ihmisoikeuksia, olemme oikeudenmukaisia emmekä koskaan hyväksy minkäänlaista lahjontaa tai korruptiota. Fennovoiman vastuullista toimintaa määrittelevät Fennovoiman toimintatapaohje (Code of Conduct) ja yhtiöpolitiikka. Fennovoiman koko henkilöstö on velvollinen noudattamaan ohjeissa ja politiikassa määriteltyjä periaatteita kaikessa toiminnassaan. Code of Conduct määrittää periaatteet, joita Fennovoimassa noudatetaan kaikessa toiminnassa. Ohje on YK:n Global Compact-vastuullisuusaloitteen periaatteiden mukainen. Fennovoima edellyttää myös alihankkijoidensa toimivan politiikkojensa ja lain vaatimusten mukaisesti. Fennovoiman yhtiöpolitiikka (Company Policy) tukee Fennovoimaa tehtävässään, tavoitteissaan ja strategiassaan. Politiikka määrittää tärkeimmät periaatteet laatuun, ydinturvallisuuteen, viestintään, työturvallisuuteen ja työympäristöön ja yritysturvallisuuteen liittyen. Yhtiöpolitiikka päivitettiin viimeksi vuonna 2016, ja sen sisältö tarkistetaan säännöllisesti Fennovoiman johtamisjärjestelmän prosessien mukaisesti. 17

Compliance and Ethics -ohjelman kehitys Compliance and Ethics -ohjelman toteuttamista varten Fennovoimaan perustettiin uusi Complianceyksikkö. Yksikkö vastaa ohjelman suunnittelusta ja kehittämisestä sekä compliance-raportoinnista. Lisäksi yksikkö ohjaa ja kouluttaa organisaatiota compliance-asioissa sekä vastaa epäiltyjen rikkomusten asianmukaisesta hoitamisesta. Osana sopimuksia edellytämme kaikkien Fennovoiman uusien sopimuskumppaneiden tutustuvan Fennovoiman toimintatapaohjeeseen ja noudattavan sen periaatteita. Compliance-seuranta tuodaan osaksi Fennovoiman toimitusketjun auditointeja vuonna 2017. Compliance and Ethics -ohjelma koostuu seuraavista osista: Strateginen kehitys ja organisation kehittäminen: Fennovoiman Compliance and Ethics -ohjelma liittää compliance-asiat osaksi Fennovoiman strategiaprosessia, johtamisjärjestelmää ja siihen kuuluvaa riskirekisteriä. Compliance-ohjelma on Fennovoiman hallituksen hyväksymä, ja sen toteutuminen on toimitusjohtajan vastuulla. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti ohjelman periaatteiden noudattamisesta. Compliance-yksikkö: Yksikkö tarjoaa complaince-neuvontaa ja koulutusta Fennovoiman organisaatiolle. Politiikat ja ohjeet: Ohjelma sisältää Fennovoiman toimintatapaohjeen (Code of Conduct) sekä ohjeet koskien rahanpesua ja terrorismin rahoittamista sekä lahjonnan ja korruption ehkäisyä. Compliance-työkalu: Fennovoimassa otettiin käyttöön uusi, riippumaton raportointityökalu, joka mahdollistaa compliancehuomioiden raportoinnin myös anonyymisti. Työkalu on kaikkien fennovoimalaisten käytettävissä. Compliance-yksikkö arvioi kaikki raportoidut rikkomusepäilyt ja varmistaa, että asianmukaisiin toimenpiteisiin ryhdytään. Ensisijaisesti compliance-huomiot raportoidaan edelleen omalle esimiehelle tai Compliance-yksikölle. Yksikkö kannustaa työntekijöitä lähestymään heitä kysymyksin, tuomaan esiin huomioitaan ja puhumaan epäilyksistä. Koulutus: Pakollinen Compliance-koulutus järjestetään koko Fennovoiman henkilöstölle vuonna 2017. Compliance-riskit Fennovoimassa tehtiin vuonna 2016 kaikki yhtiön toiminnot kattava compliance-riskikartoitus. Tärkeimmiksi riskialueiksi tunnistettiin korruption, väärin perustein vaikuttamisen ja eturistiriitojen mahdollisuus, alihankintaketjuun liittyvät riskit sekä lakien noudattamatta jättämiseen liittyvät riskit. Kartoituksessa esitettyjen riskien välttämiseksi Fennovoima kehitti eettisten toimintatapojen ohjelman (Compliance and Ethics Program), joka implementoidaan Fennovoiman organisaatioon vuonna 2017. YK:n Global Compact -vastuullisuusaloite Osana Compliance and Ethics -ohjelman kehitystä, Fennovoima allekirjoitti YK:n Global Compact -aloitteen ja sitoutui noudattamaan ja tukemaan aloitteen kymmentä periaatteita, jotka koskevat niin ihmisoikeuksia, työelämää, ympäristöä kuin korruption vastaista toimintaa. Fennovoiman sitoumus hyväksyttiin tammikuussa 2017. Vuonna 2016 ei ollut oikeudenkäyntejä compliance-rikkomuksiin liittyen. Lahjonnan ja korruption vastaiset periaatteet Fennovoima toimii oikeudenmukaisesti, ei tarjoa asiattomia etuisuuksia muille eikä vastaanota niitä muilta. Yksikään työntekijä ei saa suoraan tai välillisesti tarjota, luvata, myöntää tai valtuuttaa ketään rahan tai minkään muun arvokkaan antamiseksi toiselle osapuolelle tarkoituksenaan vaikuttaa päätöksentekoon tai saavuttaa sopimatonta etua. Kaikkien tarjousten, lupausten, tuen ja lahjojen tulee olla lakien ja Fennovoiman sääntöjen mukaisia. Liiketoimintakumppanien arviointi on osa sisäistä riskienhallintaa. Fennovoima suhtautuu korruptioon vakavasti ja käsittelee mahdolliset korruptioepäilyt huolella. Tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi. Rahanpesun vastaiset periaatteet Fennovoima on sitoutunut rahanpesua ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskeviin kansainvälisiin standardeihin ja noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä. Fennovoimassa on käytössä asianmukaiset riskiarviointiin perustuvat tunnistamiskäytännöt ja due diligence-prosessit alihankkijoiden ja muiden sopimuskumppaneiden arvioimiseksi. Toimenpiteillä minimoidaan riski joutua osalliseksi järjestelyihin, jotka sisältävät laittomista lähteistä tulevaa rahoitusta. 18

Vastuullisuusohjelma Fennovoiman vastuullisuusohjelma on määritetty vuonna 2015 vastaamaan olennaisuusmatriisiin kerättyjä meille ja sidosryhmillemme tärkeitä vastuullisuuden teemoja. Samassa yhteydessä kirjasimme ohjelmaan Fennovoiman vuosien 2015-2018 vastuullisuustavoitteet ja tavoitteiden seuraamiseksi asetetut mittarit. Vastuullisuusohjelma Vastuullisuusohjelmamme on kokonaisvaltainen ja kattaa organisaation kaiken toiminnan. Ohjelma on osa Fennovoiman johtamisjärjestelmää, mikä edistää ohjelman toimeenpanoa ja helpottaa tavoitteiden toteutumisen seurantaa. Ohjelma rakentuu neljälle strategisesti merkittävälle peruspilarille, jotka huomioidaan yhtiön kaikessa päätöksenteossa kaikkina aikoina. Nämä pilarit ovat: vastuulliset liiketoimintatavat, osaava henkilöstö, hankkeen taloudellinen kannattavuus osakkaille sekä korkein mahdollinen ydin- ja säteilyturvallisuus. Lisäksi ohjelmassa korostetaan seuraavia teemoja: tehokas projektijohtaminen, vastuullinen ihmisten johtaminen, sidosryhmien osallistaminen, vastuulliset liiketoimintakäytännöt ja ympäristövaikutusten hallinta. Fennovoimassa yritysvastuun ja kestävän kehityksen asioita johdetaan johtoryhmästä käsin. Johtoryhmää avustaa tässä tehtävässä tehtävään nimetty tiedottaja. Vastuullisuustavoitteet Nyt luvitusvaiheessa keskitymme erityisesti Fennovoiman organisaation ja prosessien kehittämiseen, jotta organisaatiomme kattaa kaikki rakentamisvaiheen kannalta keskeiset osaamisalueet, ja jotta turvallisuus on huomioitu asianmukaisesti kaikessa toiminnassa. Varmistamme lisäksi, että prosessimme ja toimintatapamme vastaavat lainmukaisia vaatimuksia ja standardeja, ja että olemme varautuneet hankkeen eri vaiheisiin liittyviin riskeihin. Näin luomme hyvän perustan ydinvoimalaitoksen vastuulliselle ja turvalliselle rakentamiselle. Fennovoiman vastuullisuusohjelma on määritetty vuonna 2015 vastaamaan olennaisuusmatriisiin kerättyjä meille ja sidosryhmillemme tärkeitä vastuullisuuden teemoja. Samassa yhteydessä kirjasimme ohjelmaan Fennovoiman vuosien 2015-2018 vastuullisuustavoitteet ja tavoitteiden seuraamiseksi asetetut mittarit. 19

Fennovoiman vastuullisuustavoitteet vuosille 2015-2018 20

Sidosryhmien odotuksiin vastaaminen Fennovoiman hanke on yhteiskunnallisesti merkittävä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Sidosryhmien odotukset Fennovoimaa kohtaan ovat erilaisia, joten myös sidosryhmien kanssa tekemämme yhteistyö on monipuolista. Viestinnän tavoitteena on edistää ja tukea Fennovoimaa saavuttamaan tavoitteensa, vahvistamaan yhtiön mainetta, lisäämään hanketta kohtaan tunnettua luottamusta ja edistämään kaikkien hankkeessa mukana olevien osapuolien sitoutumista hankkeeseen. Hanke on saanut hyväksynnän Suomen hallitukselta ja eduskunnalta. Siksi meille on erityisen tärkeää, että viranomaiset ja muut sidosryhmämme voivat pitää Fennovoimaa ammattitaitoisena, läpinäkyvänä, kunnioitettavana ja luotettavana yhtiönä. Fennovoiman johto on sitoutunut varmistamaan, että täytämme keskeisten sidosryhmiemme odotukset. Viestintäpolitiikkamme mukaisesti viestimme ajantasaisesti, avoimesti ja rehellisesti kaikissa tilanteissa. Käymme jatkuvaa vuoropuhelua ja teemme yhteistyötä eri sidosryhmiemme kanssa. Sidosryhmiämme ovat ne tahot ja organisaatiot, joilla on vaikutusta hankkeeseen ja joihin Hanhikivi 1 -hanke vaikuttaa. Toimimme yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa niin paikallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisesti. Fennovoiman keskeiset sidosryhmät ovat henkilöstö, osakkaat, Pyhäjoen seutu, laitostoimittaja ja urakoitsijat, alihankkijat, viranomaiset ja päättäjät, ydinenergia-alan toimijat ja -järjestöt, työmarkkinajärjestöt, alan oppilaitokset, media, suuri yleisö ja kansalaisjärjestöt. Sidosryhmätoimintaamme Pyhäjoella ja sen lähiseuduilla voit tutustua Paikallinen yhteistyö -osassa raporttia. 21

Sidosryhmätutkimus Fennovoima teetti loka-marraskuussa 2015 sidosryhmätutkimuksen, jossa tarkasteltiin suuren yleisön, poliittisten päätöksentekijöiden, median ja Fennovoiman työntekijöiden näkemyksiä Fennovoimasta. Alkuvuonna 2016 vastaava tutkimus toteutettiin Fennovoiman potentiaalisten tulevien työntekijöiden keskuudessa. Tutkimuksen toteutti T-Media Oy. Tutkimustulosten mukaan vastuullisuus on suuren yleisön ja mahdollisten tulevien työntekijöiden mielestä tärkein Fennovoimasta muodostuvaan mielikuvaan vaikuttava tekijä. Myös muut sidosryhmät nostavat vastuullisuuden neljän tärkeimmän tekijän joukkoon. Kaikki sidosryhmät painottavat läpinäkyvyyden ja avoimuuden tärkeyttä, ennakoivaa viestintää ja hyvää hallintoa. Aktiivinen viestintä on tärkein poliittisten päätöksentekijöiden mielipiteeseen vaikuttava tekijä. Suuri yleisö, poliittiset päätöksentekijät ja potentiaaliset tulevat työntekijät odottavat Fennovoiman toteuttavan lupauksensa tuottaa sähköä vakaaseen hintaan ja lisäävän sähköntuotannon omavaraisuutta tulevaisuudessa. Fennovoiman työntekijät ovat luonnollisesti parhaita arvioimaan Fennovoimaa työnantajana ja myös arvottavat tätä osa-aluetta eniten. Työntekijät odottavat Fennovoiman johdon osoittavan esimerkillistä johtajuutta ja toimintatapoja ja toimivan avoimesti ja läpinäkyvästi viestinnässään ja toimissaan. Fennovoima ottaa sidosryhmätutkimuksen tulokset huomioon jokapäiväisessä toiminnassaan. Sidosryhmätutkimuksien tekemistä jatketaan säännöllisesti. Media ja sosiaalinen media Fennovoima julkaisi kuusi lehdistötiedotetta ja 38 uutista vuoden 2016 aikana. Palvelemme tiedotusvälineitä mahdollisimman ripeästi. Hyödynnämme myös sosiaalisen median kanavia, kuten Twitteriä ja Facebookia, jotta tavoitamme tärkeimmät sidosryhmämme nopeasti ja tehokkaasti. Järjestämme median edustajille kaksi kertaa vuodessa työmaavierailuja, joissa asiantuntijamme kertovat hankkeen edistymisestä. Lisäksi toukokuussa 2016 kutsuimme kansainvälisen median edustajia työmaalle. Otamme kantaa ajankohtaisiin asioihin myös kirjoittamalla näistä aiheista sidosryhmälehdessämme Fennosessa. Mediassa esiin nousseet aiheet aiheuttavat paljon keskustelua myös sosiaalisessa mediassa. Osallistumme Fennovoimaa koskevaan keskusteluun sosiaalisessa mediassa aktiivisesti. Kannustamme työntekijöitämme ja ylintä johtoa ottamaan osaa Fennovoimaa, Hanhikivi 1 -hanketta ja laajemmin energiaa, ydinvoimaa ja ilmastonmuutosta käsittelevään keskusteluun. KESKEISET MEDIAN ESIINTUOMAT AIHEET 2016 ARTKKELIN NÄKÖKULMA AIHEESEEN Hanhikivi 1 -hankkeen taloudelliset ja työllisyysvaikutukset Myönteinen Uudet urakkasopimukset Myönteinen Rakennustöiden eteneminen työmaalla Myönteinen Fennovoiman rekrytoinnit Myönteinen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Neutraali tai kielteinen Laitosdokumentaation toimittaminen Säteilyturvakeskukselle Neutraali tai kielteinen Fennovoiman turvallisuuskulttuurin tila Kielteinen Fennovoiman laitostoimittaja Neutraali tai kielteinen Aktivistien mielenosoitukset laitosalueella Neutraali tai kielteinen EU:n Venäjä-pakotteiden vaikutus hankkeeseen Neutraali tai kielteinen 22

KUMPPANNUUDET JA JÄSENYYDET Energiateollisuus International Atomic Energy Agency (IAEA) Veronmaksajain keskusliitto European Nuclear Society (ENS) Oulun Kauppakamari Teollisuuslakimiesten yhdistys ry FIBS yritysvastuuverkosto Projektiyhdistys World Association of Nuclear Operators (WANO) FinNuclear PSK Standardisointi World Energy Council Foratom Suomalaisen työn liitto Helsingin seudun kauppakamari Suomen Yrittäjät, Pohjois-Pohjanmaa Kansainväliset sidosryhmät Tavoitteemme on pitää kansainväliset sidosryhmämme ajan tasalla projektin etenemisestä ja viestiä avoimesti projektiin liittyvistä asioista. Tärkeimmät kansainväliset sidosryhmämme ovat EU virkamiehet pääasiallisesti Euroopan komissiossa ja Euroopan atomienergiayhteisössä. Lisäksi olemme yhteydessä etenkin Euroopan parlamentin suomalaisiin jäseniin. Kesäkuussa 2015 Euroopan komissio antoi Suomen hallitukselle lausunnon Fennovoiman hankkeesta Euratomin perustamissopimuksen artiklan 41/43 mukaisesti. Lausunnossaan EUkomissio antoi myönteisen arvion Hanhikivi 1 -hankkeesta edellyttäen, että vielä avoimet kysymykset ratkaistaan suunnitelmien mukaisesti. Fennovoima toimitti kaikki komission pyytämät tiedot työ- ja elinkeinoministeriölle, jonka tehtävänä on hoitaa Artikla 41 -prosessi päätökseen. Fennovoima toimi muun muassa Lontoossa toukokuussa 2016 Plattsin järjestämän ydinvoima-alan seminaarin yhteistyökumppanina. Lisäksi annoimme useita haastatteluita kansainväliselle medialle, ja esimerkiksi Financial Times -lehdessä julkaistiin kattava erikoisartikkeli Hanhikivi 1 -hankkeesta. Edistämme ja suunnittelemme Hanhikivi 1 -hankkeen viestintää yhdessä laitostoimittaja RAOS Projectin ja pääurakoitsija Titan-2:n kanssa. Tätä varten perustettuun PR-työryhmään kuuluu viestinnän henkilöitä Fennovoimalta, RAOS Projectilta ja Titan-2:lta. Työryhmä kokoontui viisi kertaa vuonna 2016. Seurasimme tarkasti Euroopan unionin energiaan liittyvää keskustelua ja päätöksentekoa, erityisesti EU:n energiaunioniin, energiaturvallisuusstrategiaan, Venäjä-pakotteisiin ja yleiseen ydinvoimapolitiikkaan liittyen. Fennovoima on myös vahvistanut profiiliaan osana Euroopan energiateollisuutta ja ydinvoimayhteisöä muun muassa osallistumalla erilaisiin kansainvälisiin tapahtumiin. Dialogi hankkeen vastustajien kanssa Hanhikivi 1 -hankkeen vastustus näkyy kaikkein selkeimmin sosiaalisessa mediassa käytävissä keskusteluissa ja aktivistien järjestäminä mielenosoituksina Pyhäjoella. Fennovoiman viestintäosasto palvelee sidosryhmiään heidän ydinvoimakannastaan huolimatta. Olemme viestineet hankkeesta aktiivisesti ja osallistuneet keskusteluihin sosiaalisessa mediassa ja vastanneet suuren yleisön kysymyksiin ja huolenaiheisiin. Järjestämme myös yleisötilaisuuksia, jossa osallistujilla on mahdollisuus keskustella asiantuntijoidemme kanssa. Pro Hanhikivi on paikallinen Hanhikivi 1 -hanketta vastustava kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on ollut hidastaa Fennovoiman hankkeen edistymistä ja pysäyttää se, jos mahdollista. Protestit ja aktivismi Rakennustöiden alettua Hanhikivi 1 -työmaalla vuonna 2014 aktivistit ovat ajoittain järjestäneet mielenosoituksia ja pyrkineet pysäyttämään rakennustyöt laitosalueella. Aktivistit ovat järjestäneet Reclaim the camp -toimintaviikon huhtikuussa 2015 ja 2016. Lähes 100 aktivistia osallistui toimintaviikon protesteihin keväällä 2016. Aktivistien toiminta on vaatinut runsaasti poliisin resursseja vuonna 2016 kuten myös vuonna 2015. Aktivistien toiminnasta tehtiin vuoden 2016 aikana noin 100 rikosilmoitusta. Poliisi hajotti aktivistien Hanhikiven niemen läheisyydessä sijaitsevan leirin huhtikuun lopussa toimintaviikon päätteeksi. Tämän jälkeen mielenosoitukset loppuivat ja loppuvuosi Hanhikiven niemellä oli rauhallinen. Fennovoima on reagoinut aktivistien toimintaan muun muassa lisäämällä turvatoimia ja valvontaa laitosalueella. Fennovoiman henkilökuntaa on opastettu toimimisesta uhkaavissa tai muuten epätavallisessa tilanteessa aktivistien kanssa. Kunnioitamme kaikkien oikeutta mielipiteen ilmaisuun ja rauhanomaisten mielenosoitusten järjestämiseen. Työmaalla työskentelevien, paikallisten asukkaiden, viranomaisten tai aktivistien oman turvallisuuden vaarantamista emme kuitenkaan hyväksy missään tilanteessa, kuten emme hyväksy myöskään omaisuuden, työkoneiden tai ympäristön vahingoittamista. 23

Keskeiset taloudelliset tiedot Fennovoima Oy:n tehtävänä on rakentaa Suomeen uusi ydinvoimalaitos, joka tuottaa vakaahintaista sähköä Fennovoiman omistajille. Fennovoiman suomalaiset omistajat ovat teollisuusyhtiöitä ja kunnallisia energiayhtiöitä, jotka tulevat käyttämään laitoksesta saamansa energian omiin tarpeisiinsa. Fennovoiman Hanhikivi 1 -hanke hyödyttää koko Suomea lisääntyneen hiilidioksipäästöttömän sähköntuotannon myötä. Fennovoima toimii mankala-periaatteen mukaisesti, eli osakkaat saavat osansa ydinvoimalaitoksen tuottamasta sähköstä omakustannushintaan omistusosuuksien mukaisesti. Tämän takia Fennovoima ei tuota voittoa tai maksa osinkoa perinteisen liiketoimintamallin mukaisesti. Fennovoima omistaa 100 % OOO Fennovoima Rus -yhtiöstä Venäjällä. Tytäryhtiö rekisteröitiin marraskuussa 2015, ja sen tehtävänä on valvoa Venäjällä tehtäviä hankintoja. OOO Fennovoima Rus - yhtiöllä on toimisto Pietarissa. Fennovoimalla on kaksi toimistoa, pääkonttori sijaitsee Helsingissä ja paikallistoimisto Pyhäjoella. Tilikausi 2016 Fennovoimalla ei ollut liikevaihtoa vuonna 2016, sillä yhtiö on projektivaiheessa eikä omista vielä tuloja tuottavia hyödykkeitä. Ydinvoimalaitoksen rakentaminen alkaa, kun Suomen hallitus myöntää Fennovoimalle rakentamisluvan. Nykyisen aikataulun mukaan laitoksen käyttöönotto tapahtuu vuonna 2024, jonka jälkeen laitoksen kaupallinen toiminta alkaa. Kaikki Fennovoiman kustannukset liittyvät ydinvoimalaitoksen suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöönottoon. Fennovoiman taloudellisen arvon jakautuminen kuvataan alla olevassa kuvassa. Koska ennen laitoksen kaupallista käyttöä Fennovoimalla ei ole odotettavissa tuloja: Luotu taloudellinen lisäarvo (a) pysyy maltillisella tasolla ja koostuu pääosin rahoitustuotoista, jotka liittyvät lainasopimuksiin ja likviditeetin hallintaan. Jaettu taloudellinen lisäarvo (b) on huomattava ennen ydinvoimalaitoksen kaupallista käyttöä, koska laitosinvestointi ajoittuu tälle ajalle. Tällöin Fennovoima ei tuota jaettavissa olevaa tuloa tai taloudellista arvoa, kuten yritykset yleensä. Sen sijaan Fennovoima jakaa sijoitettua pääomaa lukuisille sidosryhmille (esim. oma henkilöstö, ulkoiset palveluntuottajat, viranomaiset ja laitostoimittaja), mikä edistää laitoksen valmistumista. Edellä esitetyistä syistä yhtiöön jätetty taloudellinen lisäarvo (a-b) on tällä hetkellä negatiivinen. Kun laitoksen kaupallinen käyttö aloitetaan, tuotettu taloudellinen lisäarvo kattaa jaetun taloudellisen lisäarvon. Mankala-periaatteen takia, yhtiöön jätetyn taloudellisen lisäarvon odotetaan pysyvän lähellä nollaa myös laitoksen kaupallisessa käyttövaiheessa. 24

Hankkeen taloudelliset vaikutukset Fennovoiman ydinvoimalan rakentaminen on 1,8 2,7 miljardin kotimainen investointi, jonka taloudelliset vaikutukset ulottuvat koko Suomeen ja kansantalouteen. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VTT) * teki vuonna 2014 riippumattoman tutkimuksen Suomen uusien ydinvoimainvestointien taloudellisista vaikutuksista Suomessa**. Alla olevilla tiedoilla viitataan kyseiseen VTT:n tutkimusraporttiin, ellei muuta lähdetietoa ole annettu. Tutkimuksen mukaan Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitosinvestointi kasvattaa kotimaan investointeja 2020-luvulla lähes prosentin verran ja kansantuotetta yli 0,25 prosenttia. Kansantuotteen kasvusta lähes puolet liittyy investointien kasvuun koko 2020-luvun ajan. Työllisyysvaikutukset Investoinnit parantavat työllisyyttä etenkin rakennusalalla. Työllisyyden kasvua lisäävä vaikutus on noin kolmannes kansantuotteen lisäkasvusta. Teollisuuden investointien kasvu kohdistuu investointihyödykkeitä valmistaviin aloihin 2020-luvulla. Muun vientiteollisuuden investoinnit alkavat taas kasvaa 2030-luvulle tultaessa. Pöyry Suomen (aiemmin Pöyry Energia) vuodelta 2008 olevan arvion*** mukaan voimalan rakentamisen aikaiset työllisyysvaikutukset Suomessa ovat 24 000 36 000 henkilötyövuotta, jos kotimaisuusaste on 45 prosenttia. Ydinvoimalaa rakentaa enimmillään noin 4000 ihmistä, ja käyttövaiheessa se työllistää suoraan 400 500 ihmistä. Kotitalouksien ostovoima Investoinneista syntyvät lisätulot kasvattavat kotitalouksien ostovoimaa ja piristävät kulutuskysyntää. Kotitalouksien ostovoimaa parantaa myös se, että energian hinta nousee maltillisemmin kuin ilman, että uutta ydinvoimaa rakennetaan. Energian maltillinen hintakehitys on Suomelle hyvin tärkeä, koska se parantaa koko maan kilpailukykyä. Kotitalouksien ostovoiman kasvu lisää 2020-luvulla investointeja kaupan ja yksityisten palveluiden aloilla. VTT:n tarkastelussa tehdyissä mallilaskelmissa sähkön kysynnän perusarvio muodostettiin lähtökohtanaan vuoden 2013 energia- ja ilmastostrategian perusskenaario, jossa on huomioitu muun muassa uusimmat lyhyen aikavälin talousennusteet. Uuden ydinvoimalaitoksen rakentaminen synnyttää merkittäviä lisäinvestointeja paitsi energiasektorilla ja rakentamisessa, mutta myös hyödykkeitä tuottavassa teollisuudessa. * Lehtilä, Honkatukia & Koljonen (2014) Ydinvoimapäätösten energia- ja kansantaloudelliset vaikutukset. Tutkimusraportti VTT- R-03704-14, VTT Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. **Fennovoiman osuus VTT:n tutkimuksen mukaisista talousvaikutuksista on laskettu jakamalla tutkimuksen esittämät lukuarvot puoliksi uusien ydinvoimahankkeiden kesken. *** Pöyry Energy Oy (2008) Aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnin taustaselvitys. Taloudelliset vaikutukset vuosina 2015 2016 Fennovoima ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät keräsivät vuodenvaihteessa 2016 2017 ensimmäistä kertaa webropolkyselyllä tietoa Hanhikivi 1-hankkeen aluetaloudellisista vaikutuksista vuosina 2015 2016. Noin 42 prosenttia vastaajista ilmoitti Hanhikivi 1-hankkeen vaikuttaneen myönteisesti yrityksen liiketoimintaan, mutta hankkeen vaikutuksen yrityksen liikevaihtoon pysyneen edelleen hyvin vähäisenä: 72 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei hankkeella ollut lainkaan vaikutusta liikevaihtoon ja 15 prosenttia ilmoitti vaikutuksen olleen alle 23 000 euroa. Vain 2,2 prosenttia vastaajista kertoi liikevaihtoa kertyneen 1-20 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan 53 prosenttia vastaajista odottaa Hanhikivi 1 - hankkeen vaikuttavan myönteisesti yrityksen liikevaihtoon vuosina 2017 2018. Kyselyn vastaajista suurin osa on pienistä -tai keskisuurista 1 5 työntekijää (52 %) työllistävistä yrityksistä Pohjois-Pohjanmaalta (90%), joiden liikevaihto oli alle 500 000 euroa. Noin 90 % kyselyyn vastanneista yrityksistä työllistää alle 50 työntekijää ja yrityksen liikevaihto on alle 5 miljoonaa euroa. Kyselyyn vastasi yhteensä 316 vastaajaa. 25

Toimitusketjun hallinta Fennovoiman toimitusketjun hallinta sisältää koko Hanhikivi 1 -hankkeen alihankintaverkoston hallinnan, valvonnan ja kehittämisen. Toimitusketjun hallinnan osa-alueita ovat alihankkijoiden hyväksyntä, seuranta, ohjaus ja alihankkijatietojen hallinta. Turvallisuusvaatimusten täyttäminen on edellytyksenä Hanhikivi 1 -hankkeessa alihankkijana toimimiselle. Fennovoima varmistaa, että vain ne toimittajat, joilla on edellytykset vaatimusten mukaiseen toimintaan ja käytössään selkeät laadunhallintaa ja -varmistusta koskevat menettelytavat, voivat osallistua turvallisuuden kannalta merkittäviin toimituksiin. Hallintaprosessien kehittäminen Fennovoiman toimitusketjun hallintaprosessien kehittäminen etenee projektivaiheiden vaatimusten mukaisesti. Vuonna 2016 keskityimme tiiviisti prosessikehitykseen ja RAOS Projectin toimitusketjun valvontaa koskevan dokumentaation kehitykseen. Lisäksi järjestimme toimitusketjun hallintaan liittyviä koulutuksia yhdessä päätoimittajien kanssa. Vuonna 2017 keskitymme erityisesti RAOS Projectin alihankkijoiden prosessien kehittämiseen sekä ohjeiden noudattamisen valvontaan. 26

Alihankkijoiden hyväksyminen ja seuranta Alihankkijoiden hyväksyntäprosessi voi lähteä liikkeelle Fennovoiman omasta tarpeesta laatia sopimus, tai hyväksyntäpyynnön voi tehdä laitostoimittaja RAOS Project tai ydinpolttoainetoimittaja TVEL virallisella kirjeellä. Fennovoiman alihankintaosasto on vastuussa arviointiprosessin koordinoimisesta ja arviointipäätöksen jakamisesta asianomaisille. Fennovoiman laatu- ja alihankintaosastot tarkastavat alihankkijayritykset erittäin kattavasti. Kaikki alihankkijoiden tuottamat palvelut ja toiminnat luokitellaan niiden ydinturvallisuusmerkityksen mukaan. Lisäksi toimittajien tulee täyttää joukko muita vaatimuksia voidakseen toimia alihankkijana Hanhikivi 1- hankkeessa. Tärkeitä valintaperusteita ovat muun muassa yrityksen tekninen ja taloudellinen kyky toimia tavaran tai palveluntoimittajana, yrityksen referenssihankkeet, yrityksen omien alihankkijoiden valvontaan liittyvät toimintatavat sekä työturvallisuus- ja ympäristövaatimusten täyttyminen OHSAS 18001 ja ISO 14001 -standardien mukaisesti. Turvallisuuden kannalta merkittävien tuotteiden toimittajilla tulee lisäksi olla sertifioitu (esim. ISO 9001) tai puolueettomasti kolmannen osapuolen arvioima laadunhallintajärjestelmä, sekä menetelmät omien alihankkijoiden toiminnan valvomiseen. Fennovoiman ja laitostoimittajan alihankintaohjeet (Supply Chain Manual), sekä hankintasuunnitelmat ja - ohjeistukset sisältävät toimittajien alihankkijoiden käyttöä, tiedon kulkua ja vaatimusten välittämistä koskevat tarkat ehdot ja vaatimukset. Näin varmistamme turvallisuusvaatimusten täyttymisen koko alihankintaverkostossa. Kaikkien toimittajiemme ja alihankkijoidemme tulee noudattaa soveltuvaa suomalaista ja kansainvälistä lainsäädäntöä sekä vastata viranomaisvaatimuksia ja sopimusehtoja. Odotamme yhteistyökumppaneidemme noudattavan eettisiä liiketoimintatapoja, kunnioittavan ympäristöä ja ihmisoikeuksia sekä tarjoavan työntekijöilleen turvallisen ja oikeudenmukaisen työympäristön. Toimitusketjunhallintaprosessikaavio 27

Toimitusketjun rakenne Hanhikivi 1 -hankkeen toimitusketju jakautuu Fennovoiman omaan toimituslaajuuteen ja RAOS Projectin toimituslaajuuteen, josta on sovittu laitostoimitussopimuksessa. Fennovoiman toimituslaajuus Fennovoiman toimituslaajuus sisältää Fennovoiman kanssa suorassa sopimussuhteessa urakoitsija- tai konsultointityönä tehtävän suunnittelu- ja rakennustyön. Tehtäviin kuuluu lisensiointityö ja tavanomainen luvitus sekä niin ikään työmaan valmisteluun, rakentamiseen ja palveluihin liittyvät laitostoimitussopimuksen ulkopuolelle jäävät työt, kuten esimerkiksi sähköverkkoliitäntä, paikalliset infrastruktuurihankkeet, käytetyn ydinpolttoaineen välivarastointi ja matala- ja keskiaktiivisen ydinjätteen loppusijoittaminen. Fennovoiman omaan rakentamislaajuuteen kuuluu lähinnä ydinvoimalaitoksen tukirakennuksia kuten koulutusrakennus, laitostoimisto ja hallintorakennus. Vuonna 2016 suomalaiset yritykset vastasivat lähes kaikesta Fennovoiman toimituslaajuuteen kuuluvasta työstä. Työmaan ensimmäinen pysyvä rakennus, koulutuskeskus, valmistui syyskuun lopulla oulaistelaisen Rakennusliike Sorvoja Oy:n rakentamana. Ruskon Betonin kaksi betoniasemaa valmistuivat kesäkuussa ja elokuussa kalajokilaisen Steel Kamet Oy:n toimesta. Fennovoiman alihankkijat maittain. Yhteensä 158 alihankkijaa. (Tilanne 12/2016). Lapin Teollisuusrakennus Oy rakensi jäteaseman, jonka viimeistelytyöt saadaan päätökseen ja asema otettua käyttöön keväällä 2017. Jäteasemaa operoi Sita Oy. Destia vastasi reaktorirakennuksen montun kaivuutöistä -2 metrin tasolle ja Graniittirakennus Kallio sai päätökseen työt, joihin kuului tierakennustöitä, parkkialueen rakentaminen sekä vesi- ja viemäröintitöitä. VS Turva-aidat sai marraskuussa päätökseen laitosalueen aitaamisurakan. RAOS Projectin toimituslaajuus Laitostoimitussopimuksen mukaisesti laitostoimittaja RAOS Project vastaa ydinvoimalaitoksen toimituksesta avaimet käteen periaatteella. RAOS Project on perustanut toimistot Pietariin, Moskovaan, Helsinkiin ja Pyhäjoelle. Tässä vaiheessa projektia Pietarin toimisto koordinoi kaikkien toimistojen toimintoja. Tulevaisuudessa Pyhäjoen toimisto tulee vastaamaan seuraavista osa-alueista: Työmaaorganisaatio ja sen hallinta Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen rakentaminen ja työn seuranta Työmaan turvaaminen ja turvallisuus Rakentamis- ja asentamistöiden alihankkijoiden koordinointi ja valvonta Työsuojelu, paloturvallisuus ja ympäristön suojelu työmaalla Yhteistyö Fennovoiman, alihankkijoiden, Pyhäjoen kunnan sekä viranomaisten kanssa Suurin osa laitostoimittajan toimituslaajuuteen kuuluvista päätoimittajista kuuluu Rosatom-konserniin. Rosatom-konserniin kuuluu yhtiöitä, joiden erityisalaa on muun muassa uraanin louhiminen ja rikastaminen, polttoaineen tuotanto, laitteiden suunnittelu ja valmistus, ydinvoimalaitosten operoiminen sekä käytetyn ydinpolttoaineen ja ydinjätteen hallinta. Tällä hetkellä Rosatom-konserniin kuuluu yli 350 yritystä, jotka työllistävät yhteensä yli 250 000 työntekijää. RAOS Project'in alihankkijat maittain. Yhteensä 210 alihankkijaa. Ei sisällä maanrakennustöihin osallistuneita alemman tason alihankkijoita. (Tilanne 12/2016). 28

Kehittyvä alihankkijaverkosto Tähän mennessä laitostoimittajan toimitusketjuun alihankkijoiksi on valittu seuraavia yhtiöitä: Rosatomin tytäryhtiö JSC Atomproekt on valittu laitoksen pääsuunnittelijaksi, jonka tehtävänä on vastata, että Hanhikivi 1 - ydinvoimalaitos täyttää lakien ja viranomaismääräysten vaatimukset sekä laitostoimitussopimuksessa esitetyt vaatimukset. JSC OKB Gidropress, niin ikään Rosatomin tytäryhtiö, on valittu reaktorihallin pääkiertojärjestelmän suunnittelijaksi. Gidropress vastaa reaktorirakennuksen perussuunnittelusta kuten myös turvallisuus- ja hallintaratkaisujen suunnittelemisesta, diagnostiikasta ja reaktorirakennuksen turvallisuuden varmistamisesta. JSC TITAN-2 on valittu hankkeen pääurakoitsijaksi, jonka vastuulle kuuluu laitoksen yksityiskohtainen suunnittelu ja rakennustyöt. RAOS Project Oy:n toimitusketjun kehittyminen aikavälillä tammikuu 2016 - tammikuu 2017. Ei sisällä maanrakennustöihin osallistuneita alemman tason alihankkijoita. SC Atomenergomash (AEM), joka on myös osa Rosatom-konsernia, vastaa pitkän toimitusajan vaatimien komponenttien, kuten paineastian ja höyrystimien toimittamisesta reaktorisaarekkeelle. Yksi viimeisimmistä alihankkijavalinnoista on ollut GE Alstom Power Systemsin valinta turbiinigeneraattorin toimittajaksi. Hankkeen myöhemmässä vaiheessa RAOS Project tulee valitsemaan operaattoreiden koulutuksesta ja laitoksen käyttöönotosta vastaavat yhtiöt. RAOS Project Oy:n päävastuualueet ja valitut päätoimittajat (12/2016) 29

Toimitusketjun auditoinnit Fennovoiman alihankkija-auditoinneilla varmistetaan lain, viranomaisvaatimusten ja sopimusehtojen täyttyminen sekä alihankkijan kyvykkyys tuottaa tuotteita tai palveluita, joita heiltä on tilattu. Auditoinnit on yksi alihankkijoiden toimittamien tuotteiden laadun varmistamiseen käytetyistä keinoista. Fennovoiman auditoinnit kattavat kaikki turvallisuuden kannalta tärkeät alihankkijat. Vuonna 2016 Fennovoima suoritti yhteensä 41 omaa organisaatiotaan ja alihankkijoita koskevaa auditointia. Myös laitostoimittaja toteuttaa auditointeja omille alihankkijoilleen koko Hanhikivi 1-hankkeen ajan. Alihankkijat, kolmannet osapuolet ja STUK voivat suorittaa auditointeja, jos ne katsotaan tarpeellisiksi. STUKilla on lisäksi aina halutessaan oikeus osallistua auditointeihin. Auditointeihin liittyvistä vaatimuksista on säädetty YVL-ohjeissa. Auditointimetodeihin kuuluu: Auditoinnin kohteena olevan yhtiön henkilöstön haastattelut Dokumentaation arviointi Pöytäkirjojen arviointi Toimintojen ja prosessien havainnointi Olosuhteiden havainnointi Välillä auditoinneissa havaitaan toimintatapoja ja menettelyjä, jotka eivät vastaa asetettuja vaatimuksia eli niin kutsuttuja poikkeamia. Fennovoima voi lakiin, viranomaisvaatimuksiin ja sopimusehtoihin viitaten huomauttaa alihankkijoille poikkeamista ja vaatia korjaavia toimenpiteitä. Poikkeamatilanteissa alihankkijoiden on kyettävä todistamaan, että korjaavat ja ehkäisevät toimenpiteet on otettu käyttöön sovitussa aikataulussa ennen kuin toimintaa voidaan hyväksytysti jatkaa. Jos kriittisiin poikkeamiin liittyviä korjaavia toimenpiteitä ei ole suoritettu tehokkaasti, toimittaja hyllytetään tai toimitussopimus vedetään pois. Auditoinnit kattavat turvallisuuden kannalta merkittävät alihankkijat Vuonna 2016 suoritettujen alihankkija-auditointien keskiössä oli johtamisjärjestelmien, turvallisuuskulttuurin ja tietoturvallisuuden arvioiminen. Suurin osa auditoinneissa tehdyistä huomioista liittyi tiedonkulkuun. Auditoimme myös laitostoimittaja RAOS Projectin ja pääurakoitsija Titan 2:n työturvallisuus- ja ympäristöhallintajärjestelmät ja aloitimme turvallisuuskulttuuriauditoinnit. Lisäksi osallistuimme tarkkailijana kaikkiin laitostoimittajan suorittamiin auditointeihin. Uusia painopisteitä vuonna 2017 Vuonna 2017 keskitymme selventämään laitostoimitussopimuksen ja YVL-ohjeiden vaatimuksia alihankkijoille. Lisäksi jatkamme itsearviointimenetelmiemme kehittämistä. Turvallisuuden kannalta merkittävien laitteiden valmistuksen alkaminen vuonna 2017 vaikuttaa auditointien laajuuteen. Tulevissa auditoinneissa annamme aiempien auditointien poikkeama-analyysien tuloksiin perustuen entistä enemmän painoarvoa turvallisuuskulttuurin, vaatimusten hallinnan, konfiguraatiohallinnan ja suunnittelun arviointiprosessien arvioimiselle. Lisäksi complianceauditoinnit lisätään osaksi auditointiprosesseja Compliance and Ethics - ohjelman toteutumisen varmistamiseksi niin Fennovoiman omassa organisaatiossa kuin hankintaketjussa. 30

Harmaan talouden torjunta Fennovoiman tavoitteena on toimiva ja turvallinen työmaa, jossa työsuhdeasiat hoituvat asianmukaisesti, ja harmaata taloutta torjutaan tehokkaasti. Hyvä valmistautuminen Harmaan talouden torjunta on keskeinen tavoite Hanhikivi 1 - rakennustyömaan hallinnassa. Fennovoima on valmistautunut aliurakoitsijaverkoston johtamiseen ja valvontaan ja harmaan talouden torjuntaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen, laitostoimittajan ja eri viranomaisten kanssa. Fennovoima on koonnut keskeisten suomalaisten työmarkkinajärjestöjen edustajista työryhmän, joka pohtii ennalta ratkaisuja työmaan työmarkkinahaasteisiin. Hanhikivi 1 -työmaalla työskentelee enimmillään arviolta 4000 ihmistä. Rakennustyömaalla tulee olemaan suomalaisia ja ulkomaisia työntekijöitä sekä laaja alihankkijoiden verkosto. Työmaasopimus Fennovoima, RAOS Project ja työmarkkinajärjestöt ovat solmineet yhdessä työmaasopimuksen Hanhikivi 1 -työmaan yhteisistä pelisäännöistä. Siopimuksessa sovitaan muun muassa tietojen vaihdosta, ongelmatilanteiden ratkaisusta, ammattiliittojen edustuksesta työmaalla sekä käytännön keinoista harmaan talouden estämiseksi. Työmaarekisteri Fennovoiman keskeinen työkalu harmaan talouden torjunnassa on työmaarekisteri, jonka avulla valvotaan, että kaikkien työmaalla toimivien alihankintaketjun yritysten ja työntekijöiden osalta vaadittavat tiedot ovat kunnossa. Työmaarekisteri otettiin käyttöön heinäkuussa 2015. Tavoitteenamme on, että työmaalla ei työskentele yhtään rekisteriin kirjaamatonta henkilöä tai yritystä. Työmaarekisterin avulla pyrimme takaamaan lakisääteisten velvoitteiden toteutumisen. Verottajalle tehtävien ilmoitusten lisäksi Fennovoima pystyy toimittamaan aluehallintovirastolle reaaliaikaisen tiedon työmaalla työskentelevistä henkilöistä, heidän saamastaan perehdytyksestä ja työturvallisuudesta työmaalla. Verottaja ja aluehallintovirasto, sekä myös STUK, saavat tilanneraportin järjestelmästä aina tarvittaessa. Käytännössä työmaarekisteri on ajantasainen keskitetty rekisterijärjestelmä, joka sisältää työmaalla olevien yritysten, niiden välisten sopimusten, työntekijöiden ja tunnisteiden tiedot kansallisuudesta riippumatta, ja tarvittavat prosessit niiden hallinnointiin. Järjestelmässä on runsaasti automatisoituja suuren työmaan hallintaa helpottavia toiminnallisuuksia, kuten esimerkiksi yritysten tilaajavastuutietojen automaattinen tarkistus. Järjestelmä mahdollistaa myös reaaliaikaiset työntekijätarkastukset työmaalla. 31

Ydin- ja säteilyturvallisuus Ydin- ja säteilyturvallisuus varmistetaan hankkeen kaikissa vaiheissa. Fennovoima kiinnittää huomiota turvallisuuskulttuuriin jatkuvaan parantamiseen koko hankkeen elinkaaren ajan. Hanhikivi 1 -hankkeessa turvallisuus on keskeisellä sijalla. Hankkeen keskeiset turvallisuusperiaatteet ovat: Sitoutuminen: Aseta ydinturvallisuus ensisijalle, kanna vastuuta ja ole esimerkkinä muille. Tiedostaminen: Tiedä mitä teet ja miksi. Läpinäkyvyys: Kommunikoi ja tee yhteistyötä. Jatkuva parantaminen: Ole aloitteellinen ja pyri oppimaan lisää. 32

Turvallisuusperiaatteet Fennovoima pitää yllä ja kehittää edelleen turvallisuuskulttuuriaan. Fennovoiman turvallisuuskulttuurin keskeisiä elementtejä ovat turvallisuuden priorisointi, omien tekemisten tärkeyden ymmärtäminen, vastuunkantaminen, avoimuus, toisilta oppiminen ja yhteiystyökumppaneiden kannustaminen turvalliseen toimintaan. On tärkeää, että Hanhikivi 1 -hankkeessa vallitsee yhteisymmärrys siitä, mitä turvallisuudella tarkoitetaan, ja että jokainen hankkeessa työskentelevä kantaa vastuuta turvallisuudesta. Yhtenäisen turvallisuusajattelun varmistamiseksi olemme sopineet turvallisuuskulttuuriperiaatteista, joita edellytämme kaikkien hankkeessa mukana olevien tahojen noudattavan. Ydinvoimalaitoksen suunnittelu nojautuu niin sanottuun syvyyssuuntaiseen puolustukseen. Se tarkoittaa, että yksittäinen inhimillinen erehdys tai laitevika ei voi vaarantaa ydinturvallisuutta toisistaan riippumattomien turvajärjestelmien takia. STUK vastaa kansallisella tasolla ydinturvallisuuden valvonnasta Suomessa. STUKin tehtävänä on suorittaa arviointeja ja tarkistuksia, antaa lausuntoja ja päätöksiä ja myös suosituksia säteilyvaaratilanteissa. Hanhikivi 1 -projektissa STUK varmistaa, että Fennovoiman toiminta on ydinvoimalainsäädännön, YVL-ohjeiden ja virallisten päätösten mukaista. Fennovoima arvioi turvallisuuden toteutumista säännöllisesti ja pyrkii jatkuvasti parantamaan sitä. Ydin- ja säteilyturvallisuus Fennovoima ja STUK valvovat ydinvoimalaitoksen rakentamista sen kaikissa vaiheissa. Fennovoima varmistaa, että laitos rakennetaan turvallisuusmääräysten ja hyväksyttyjen suunnitelmien ja prosessien mukaisesti. Turvallisuuden arviointi ja kehittäminen on jatkuvaa. Hankkeen edetessä STUK arvioi ydinvoimalaitoksen turvallisuutta laajemmin rakentamisluvan ja käyttöluvan hakuprosessien yhteydessä. Myöhemmin turvallisuutta arvioidaan laajemmin muun muassa vähintään 10 vuoden välein käyttöluvan uusimisen tai laitoksen elinkaaren vaiheen muuttuessa. Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto tapahtuu STUKin hyväksyttyä ydinvoimalaitoksen ja sitä operoivan henkilökunnan. Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto huomioidaan jo laitoksen suunnitteluvaiheessa. Hyvällä suunnittelulla voidaan vaikuttaa loppusijoitusta vaativan käytöstäpoistosta syntyvän jätteen ja käytöstäpoistosta vastaavien työntekijöiden säteilyaltistuksen määrään. Turvallisuuden jatkuvan parantamisen osana teknologian kehittyminen ja turvallisuusanalyysien tulokset huomioidaan laitoksen ja sen operointikäytäntöjen kehittämisessä. STUKin turvallisuustarkastukset STUK aloitti Hanhikivi 1 -projektin rakentamislupahakemuksen käsittelyyn liittyvän tarkastusohjelman (RKT) tarkastukset syyskuussa 2015. STUK hyödyntää tarkastusten tuloksia lopullisessa turvallisuusarviossaan. Vuonna 2016 STUK suoritti yhteensä 15 tarkastusta, jotka on mainittu alla olevassa listassa. Kevät Fennovoiman johtamisjärjestelmä ja keskeiset prosessit, seuranta Fennovoiman rakennustekniikka ja tila- ja sijoitussuunnittelu varautuminen sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin Laitoksen primääripiirin pääsuunnittelijan, OKB Gidropressin, tarkastusmenettelyt ja turvallisuuden arviointi Laitostoimittajan, RAOS Project Oy:n tarkastusmenettelyt ja turvallisuuden arviointi Keskeisimpien komponenttien valmistuksen (Long Lead Items, LLI) aloittamiseen liittyvät toimet Fennovoimassa Fennovoiman johtaminen ja turvallisuusasioiden käsittely, seuranta Syksy RAOS Project Oy, seuranta Fennovoiman henkilöstöresurssit, seuranta Kurchatov Instituutti JSC concern TITAN-2 Fennovoiman turvallisuusjärjestelyt, seuranta JSC Atomproekt, seuranta Fennovoiman sähkötekniikka Fennovoiman ydinmateriaalinvalvonta Fennovoiman turvallisuuskulttuuri, seuranta 33

Ydin- ja säteilyturvallisuuden edistäminen Fennovoima ja STUK valvovat ydinvoimalaitoksen rakentamista ja turvallisuutta rakentamisen kaikissa vaiheissa. Fennovoima varmistaa, että laitos rakennetaan turvallisuusmääräysten ja hyväksyttyjen suunnitelmien ja prosessien mukaisesti. Fennovoima varmistaa myös, että laitostoimittaja ja turvallisuuden kannalta merkittäviä palveluita ja tuotteita valmistavat alihankkijat toimivat turvallisuusvaatimusten mukaisesti ja ymmärtävät niiden tärkeyden. Turvallisuuden kannalta merkittäviä tuotteita ja palveluja valmistamaan hyväksytään vain sellaisia alihankkijoita, jotka toimivat vaatimusten mukaisesti ja joiden laadunhallinta ja -varmistusprosessit ovat selkeitä. Fennovoimalla on käytössään menetelmät turvallisuuden kannalta merkityksellisten tuotteiden toimittajien arvioimiseksi, hyväksymiseksi ja ohjaamiseksi. Prosessit kattavat kaikki Hanhikivi 1 -hankkeen turvallisuuden kannalta merkitykselliset toimittajat ja tuotteiden koko elinkaaren. Fennovoiman ydinvoimalaitoksen turvallisuus rakentuu Fennovoiman, Fennovoiman alihankkijoiden sekä laitostoimittajan ja sen alihankkijoiden suoritteista. Fennovoimalla on kokonaisvastuu ydinturvallisuudesta. Käytössämme on paras mahdollinen tieto ja resurssit, joilla varmistamme, että suoritteet tukevat ydinturvallisuutta. Turvallisuusajattelu Turvallisuutta pidetään Fennovoiman kasvavassa organisaatiossa yllä ja, sen merkitystä korostetaan jatkuvalla avoimella kommunikaatiolla ja koulutuksilla. Uusien työntekijöiden sitouttaminen turvallisuuskulttuuriin alkaa jo heti ensimmäisinä työpäivinä. Fennovoiman kaksi viikkoa kestävässä perehdytyskoulutuksessa turvallisuuskulttuurikoulutukselle annetaan paljon painoarvoa. Myös muiden koulutustoimenpiteiden avulla varmistamme, että organisaation eri tehtävissä työskentelevät fennovoimalaiset ymmärtävät työnsä turvallisuusmerkityksen ja pitävät yllä korkeatasoista turvallisuuskulttuuria. Turvallisuuskulttuuri on myös osa työmaan perehdytyskoulutusta. Vuonna 2016 uudistimme perehdytyskoulutusmateriaalia siten, että turvallisuusperiaatteet tuodaan aiempaa vahvemmin esiin kaikissa koulutuksen osissa. Fennovoiman omalle henkilöstölle aloitimme uuden turvallisuuskulttuuriluentosarjan, jossa perehdymme inhimillisiin ja organisatorisiin turvallisuustekijöihin, organisatorisiin onnettomuuksiin sekä turvallisuusjohtamiseen. Koko Fennovoiman organisaatio osallistui lisäksi keskusteluun turvallisuuskulttuurin toteutumisesta päivittäisessä työssä. Keskustelut käytiin tiimi- ja yksikköpalavereissa. Jokainen tiimi tai yksikkö teki konkreettisen lupauksen siitä, miten kukin voi vaikuttaa Fennovoiman turvallisuuskulttuuriperiaatteiden toteutumiseen. Kaikki lupaukset kerättiin yhteen ja niistä muodostettiin neljä yhtiötason sitoumusta, joiden toteutumista seurattiin vuoden aikana. Aloitimme keräämään tietokantaa muissa ydinvoimalaitoksen rakentamishankkeissa ja vastaavissa hankkeissa havaituista parhaista toimintatavoista. Tietokantaan merkitsimme myös Fennovoiman toimenpiteet vastaavien tilanteiden varalle. Tietokannan täydentäminen jatkuu vuonna 2017. Fennovoimassa turvallisuuskulttuuria tuodaan esiin myös intranetissä ja kahdesti kuukaudessa julkaistavassa esimieskirjeessä, kuten myös Fennovoiman sidosryhmälehdessä Fennosessa. Turvallisuuskulttuurilähettiläät Vuonna 2015 Fennovoimassa perustettiin turvallisuuskulttuurilähettiläiden ryhmä, jonka tehtävänä on edistää organisaation turvallisuuskulttuuria. Vuonna 2016 Fennovoiman organisaatiossa eri tehtävissä toimi yhteensä 14 turvallisuuslähettilästä. Lähettiläät muun muassa toimivat fennovoimalaisten kontakteina turvallisuuskulttuuriasioissa, auttoivat turvallisuussitoumusharjoituksen toteuttamisessa, osallistuivat turvallisuuskulttuuriauditointeihin ja -koulutuksiin ja tukivat turvallisuuskulttuuripäällikköä tämän tehtävässä. 34

Turvallisuuden valvonta Turvallisuuskulttuurin tilaa on Fennovoimassa seurattu vuodesta 2008 lähtien. Turvallisuuskulttuurin auditointi on osa Fennovoiman sisäisiä auditointeja. Turvallisuuskulttuuria tarkastellaan myös tekemällä fennovoimalaisille turvallisuusaiheisia kyselyitä. Lisäksi kaikki Fennovoiman tiimit ja osastot arvioivat vuosittain turvallisuusperiaatteiden toteutumisen omassa työssään. Arviot koostetaan yhteen, raportoidaan ylimmälle johdolle ja tarvittaessa suoritetaan vaadittavat korjaavat toimenpiteet. Turvallisuushuomiot Turvallisuushuomiot jaetaan avoimesti Fennovoiman organisaatiossa. Otimme vuonna 2016 käyttöön uuden turvallisuushuomioiden raportointityökalun, joka on integroitu osaksi Fennovoiman johtamisjärjestelmää. Työkalun avulla haluamme varmistaa, että kaikki turvallisuushuomiot raportoidaan ja niihin reagoidaan asianmukaisesti. Jokainen fennovoimalainen voi raportoida huomioistaan toiminnan kehittämiseksi, ja jokainen huomio myös tutkitaan. Työntekijät saavat halutessaan huomioistaan palautetta. Järjestelmän kautta on mahdollista raportoida nimettömästi poikkeamia, turvallisuushuolia ja kehitysehdotuksia. Raportointijärjestelmän on tarkoitus edistää organisaation oppimista ja osallistaa työntekijöitä turvallisuuden ylläpitoon ja kehittämiseen. Jos työntekijästä tuntuu, että johonkin asiaan ei kiinnitetä riittävästi huomiota organisaatiossa, hän voi tehdä siitä turvallisuushuomion. Huomiot voivat liittyä esimerkiksi henkilöstöhallintoon, lakiasioihin, projektin hallintaan, suunnitteluun, ydinturvallisuuteen, fyysiseen turvallisuuteen, työterveyteen ja -turvallisuuteen tai yleisesti turvallisuuskulttuuriin. Raportointijärjestelmä on toimiva ja läpinäkyvyyttä lisäävä keino turvallisuuskulttuurin kehittämiseksi. Kaikki huomiot käsitellään Kaikki turvallisuushuomiot arvioidaan ja käsitellään viipymättä huomion vakavuuden mukaisesti oikealla organisaatiotasoilla ja kaikista korjaavista toimenpiteistä viestitään organisaatiossa. Vuonna 2016, Fennovoimassa tehtiin yhteensä 18 turvallisuushuomiota. Kaksi yleisintä syytä huomioille olivat kommunikaatioon ja yhteistyöhön sekä prosesseihin liittyviä. Fennovoiman riippumaton ydinturvallisuuskomitea valvoi turvallisuushuomioprosessia ja turvallisuuskulttuurin kehittymistä organisaatiossa. Turvallisuuskulttuuria tarkastellaan myös johdon katselmuksissa. 35

Ydinturvallisuusarviointi Ydinturvallisuusarvioinneissa ydinvoimalaitoksen ominaisuuksia ja suorituskykyä, laitoksen järjestelmiä, laitteita, rakenteita, työskentelytapoja ja laadunhallintaa verrataan suhteessa niille asetettuihin vaatimuksiin. Turvallisuusanalyysi luo kuvan sen hetkisestä suorituskyvystä ja turvallisuusvaatimusten riittävyydestä. Ydinturvallisuusanalyysi suoritetaan kaikille laitoksen yleiseen turvallisuuteen vaikuttaville dokumenteille. Turvallisuusarvioinnin tulos on kokoelma laitoksen yleisen turvallisuuden tilaa kuvaavia perusteluita ja todistusaineistoa joiden sisältöön vaikuttaa laitoksessa käytössä oleva teknologia, organisaatio ja laitosalue. Ydinturvallisuuskomitea Ydinturvallisuuskomitea kokoontuu säännöllisesti käsittelemään turvallisuuteen liittyviä aiheita ja antaa niistä suosituksia valtioneuvoston asetuksen ydinvoimalaitosten turvallisuudesta (717/2013) mukaisesti. Ydinturvallisuuskomitea on toimitusjohtajan ja johtoryhmän neuvoa antava elin turvallisuusasioissa. Ydinturvallisuuskomitealla on Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen lisensiointivaiheessa seuraavat tehtävät: Kokemuksellaan se varmistaa, että ydinturvallisuus huomioidaan organisaation kehittämisessä ja johtamisjärjestelmässä. Johtajuudellaan se edistää turvallisuuskulttuurin kehitystä organisaatiossa. Verkostoitaan hyväksi käyttäen se auttaa ydinturvallisuuden parhaiden toimintatapojen omaksumisessa. Tietämystään hyväksi käyttäen se tukee organisaatiota ydinturvallisuuteen liittyvissä teknisissä ja lisensiointiasioissa. Osaamistaan hyväksi käyttäen se kommentoi suunnitelmia, manuaaleja, raportteja ja muita ydinturvallisuuden kannalta merkittäviä dokumentteja. Ydinturvallisuuskomitean jäseniä ovat: Ami Rastas (pj.), Juhani Hyvärinen, Kirsi Kavonius-Hietanen, Peter Tuominen, Gabor Vamos ja Timo Äikäs. 36

Turvallisuuskulttuurin edistäminen toimitusketjussa Fennovoima on asettanut turvallisuuskulttuuria koskevia vaatimuksia laitostoimitussopimuksessa. Vaatimustenmukaisuus varmistetaan johtamisjärjestelmäauditoinneilla ja kohdistetuilla turvallisuuskulttuuriauditoinneilla. Auditointien kehittäminen Fennovoiman turvallisuuskulttuuriauditointeja kehitettiin ja samalla luotiin erillinen turvallisuuskulttuurien auditointeja koskeva ohje. Pilottiauditointi suoritettiin kesäkuussa 2016 Titan-2:n Pyhäjoen toimistolla. Atomproektin ja Atomenergomashin turvallisuuskulttuuriauditoinnit suoritettiin syksyllä. Gidropressin ja RAOS Projectin vastaavat auditoinnit on aikataulutettu alkuvuoteen 2017. Turvallisuuskulttuuriohjelmien hyväksyminen Fennovoima hyväksyi laitostoimittaja RAOS Projectin turvallisuuskulttuuriohjelman vuonna 2015. Vuonna 2016 neljän päätoimittajan, Atomproektin, Gidropressin, Atomenergomashin ja Titan-2:n turvallisuuskulttuuriohjelmat hyväksyttiin. Turvallisuuskulttuuri on säännöllisesti esillä Fennovoiman suorittamissa auditoinneissa. Turvallisuuskulttuurityöryhmä Vuonna 2015 perustettiin turvallisuuskulttuurityöryhmä, johon kaikkien turvallisuuden kannalta merkittävien sopimusosapuolten ja alihankkijoiden tulee nimittää edustaja. Työryhmän tavoitteena on yhteisten turvallisuuskulttuuria koskevien odotusten selventäminen, turvallisuustietoisuuden lisääminen osapuolten keskuudessa sekä alihankkijaverkoston ja työmaan turvallisuuskulttuurin kehittymisen seuraaminen. Tapahtumia ja koulutusta Fennovoima osallistui myös kahteen rinnakkaiseen Rosatomin Pietarissa järjestämään turvallisuuskulttuuritapahtumaan, jotka olivat the XI International Nuclear Forum Safety of nuclear technologies: safety culture ja the 5th International Safety Culture School. Tilaisuudet isännöi Rosatom CICE&T. Fennovoiman turvallisuuskulttuuripäällikkö piti tilaisuuksissa useita esityksiä. Koulusta kaksi päivää oli omistettu Hanhikivi 1 -hankkeelle ja erityisesti kulttuurien väliselle kommunikaatiolle. Yli 80 Hanhikivi-hankkeessa mukanaa olevaa asiantuntijaa osallistui turvallisuuskulttuurikouluun. 37

Työterveys ja -turvallisuus Fennovoimassa työturvallisuus asetetaan aina etusijalle yhdessä ydinturvallisuuden kanssa. Yrityksen työturvallisuuskulttuuri sisältää kaikki yrityksen omaksumat arvot, käytännöt ja toimintatavat. Ne määrittelevät työturvallisuuskulttuurin ja vaikuttavat sen ohjaamiseen. Työturvallisuuskulttuuri viittaa organisaation tapaan käsitellä työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen, työkyvyn ylläpitoon ja hyvinvointiin liittyviä asioita. Nolla tapaturmaa -periaate Fennovoima noudattaa nolla tapaturmaa -periaatetta. Kaikki työntekijät osallistuvat työturvallisuuden turvaamiseen. Tavoitteenamme on, että jokainen fennovoimalainen ymmärtää työturvallisuuden tärkeyden ja oman merkityksensä sen takaamisessa. Fennovoiman työturvallisuuskonsepti kattaa koko toimitusketjun. Edellytämme kaikkien työmaalla työskentelevien sitoutuvan nolla tapaturmaa -periaatteeseen. Laadimme yhdessä laitostoimittajan ja pääurakoitsijoiden kanssa työturvallisuusohjeita ja valvomme, että toiminta työmaalla noudattaa ohjeita. 38

Työturvallisuusriskien hallinta Tehokkaat riskienhallintaprosessit ja ennakoiva riskeihin puuttuminen ovat keskeisiä tekijöitä turvallisen työympäristön luomisessa. Säännöllisesti tarkistetut ja kokonaisvaltaiset riskienhallintaprosessit sekä aktiivinen turvallisuushavaintojen raportointi muodostavat perustan ennaltaehkäisevälle työturvallisuuden hallinnalle. Tällä hetkellä työmaalla tehdään tavanomaisia rakennus- ja vesirakennustöitä, joihin ei liity korkeaa työtapaturman tai työperäisen sairauden riskiä. Tulevaisuudessa työmaalla on tehtäviä, joissa työtapaturman vaara on olemassa. Tällaisia töitä ovat esimerkiksi ahtaissa tiloissa ja tunneleissa, korkealla ilmassa tai veden alla tehtävät työt. Fennovoima seuraa Hanhikivi 1 -työmaan työturvallisuusriskejä jatkuvasti. Koulutamme ja ohjeistamme henkilöstöä ja kumppaneitamme noudattamaan yhteisiä turvallisuuskäytäntöjä ja -ohjeita. Oikeat tiedot ja taidot Varmistamme, että kaikilla Hanhikivi 1 -työmaalla työskentelevillä henkilöillä on turvalliseen työskentelyyn vaadittavat tiedot ja taidot oikeista työskentelytavoista ja turvallisuuskäytännöistä, ja että kaikki käyttävät työmaalla vaadittavaa suojavarustusta. Hanhikivi 1 -työmaalla työskentelevät työntekijät ovat kaikki velvollisia puuttumaan sopimattomaan toimintaan ja raportoimaan välittömästi havaitsemansa läheltä piti -tilanteet, onnettomuudet ja muut terveyteen tai turvallisuuteen liittyvät huolenaiheet. Ryhdymme välittömästi toimiin havaittujen turvallisuusriskien poistamiseksi tai lievittämiseksi. Työturvallisuuskoulutukset Työturvallisuutta edistetään Hanhikivi 1 -työmaalla erityisesti kouluttamalla urakoitsijoita. Rakennustöiden alkamisesta lähtien kaikki työmaalla työskentelevät henkilöt ovat saaneet työturvallisuuskoulutuksen osana työmaan tulokoulutusta. Lisäksi työturvallisuuskoulutusta annetaan myös paikan päällä työmaalla. Esimerkiksi Toolbox talks on lyhyt paikan päällä pidettävä koulutus ajankohtaisista työturvallisuusaiheista. Toolbox talk järjestetään noin kerran kuussa urakoitsijoille. Koulutusmateriaali annetaan urakoitsijoille, jotka sen jälkeen pitävät koulutuksen työntekijöilleen. Hankkeen edetessä Fennovoima tulee järjestämään työmaalla työskenteleville paljon erilaisia koulutuksia. Esimerkiksi ensiapu-, työturvallisuuskortti- ja tulityökorttikoulutuksia on jo järjestetty. Työturvallisuuden jatkuva parantaminen Vuonna 2016 Fennovoiman Hanhikivi 1 -työmaan työturvallisuuden hallintajärjestelmää ja laitostoimittaja RAOS Projectin ja pääurakoitsija Titan-2:n vastaavia järjestelmiä on kehitetty vastaamaan OHSAS 18001 - standardin vaatimuksia. Kehitämme myös yhteistyökäytäntöjä urakoitsijoiden kanssa ja kehitämme hyvää turvallisuuskulttuuria Hanhikivi 1 -työmaalla. Fennovoima vaatii kaikkien työmaalla työskentelevien sitoutuvan työturvallisuuden jatkuvaan parantamiseen. Työturvallisuuden hallintajärjestelmän kehitys jatkuu vuonna 2017. Lisäksi aloitamme uuden työterveys- ja turvallisuuskoulutuksen työmaalla toimiville esimiehille. Otamme käyttöön myös uusia urakoitsijoiden työturvallisuuden valvontaan liittyviä prosesseja. Tavoitteet Fennovoima on määrittänyt työturvallisuustavoitteet pitkälle aikavälille ja vuositasolle. Työturvallisuustavoitteita tarkennetaan vuosittain toimintamme muuttuessa ja kehittyessä. Jokaiselle tavoitteelle on määritetty tarkat indikaattorit. Fennovoiman työturvallisuuspäällikkö seuraa tavoitteiden toteutumista ja raportoi viikoittain rakentamisjohtajalle ja kuukausittain Fennovoiman johtoryhmälle. 39

TYÖTERVEYS- JA TURVALLISUUS Turvallisuushuomiot Työmaalla tehtiin 521 turvallisuushuomiota:185 huomiota Fennovoiman työmaata ja 336 huomiota laitostoimittajan työmaata koskien. Turvallisuushuomioita tehtiin 2,7 huomiota per työntekijä (tavoite > 1 huomio per työntekijä). Turvallisuushuomioiden raportointijärjestelmä otettiin käyttöön elokuussa 2015. Työtapaturmat työmaalla ja poissaoloon johtaneiden tapaturmien keskimääräinen vakavuus 3 poissaoloon johtanutta työtapaturmaa* tapahtui urakoitsijoille (2015:6). Keskimääräinen vakavuus oli 3 työpäivää (2015: 11). Yhteensä 9 työpäivää menetettiin työtapaturmien takia (2015: 66). Ei kuolemantapauksia (2015: 0). Työperäiset sairaudet Ei tunnistettuja työperäisiä sairauksia (2015: 0). Tapaturmataajuus% LTIFR** 8,08 Työtapaturmien ja läheltä piti - tilanteiden tutkiminen 100 % työtapaturmista (3) tutkittiin seitsemän päivän kuluessa (2015: 100 %). Kolme viidestä läheltä piti -tilanteesta käsiteltiin kahden päivän kuluessa ja kaikki läheltä piti - tilanteet käsiteltiin asianmukaisesti. TR- ja MVR-työturvallisuuden havainnointi-indeksi Yli 90 % tavoitetaso saavutettiin 123 yhteensä 129 kerrasta. TR ja MVR-mittauksia tehtiin joka viikko jokaisella Hanhikivi 1 -projektin työmaalla. * a) Tapaturmat, jotka on voitu hoitaa ensiavun keinoin ei ole laskettu IR:ään, b) kuolemantapaukset on laskettu mukaan IR:ään, c) menetetyllä työpäivällä tarkoitetaan kokonaista menetettyä työvuoroa, d) päivillä tarkoitetaan sovittuja työpäiviä, e) laskeminen alkaa työtapaturmaa seuraavana päivänä (1 kokonainen työvuoro). Jos loukkaantunutta henkilöä hoidetaan samana päivänä, kun tapaturma tapahtuu ja henkilö palaa takaisin töihin, tämä lasketaan ensiaputapaukseksi. ** LTIFR lasketaan jakamalla poissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrä miljoonalla työtunnilla. Poissaoloon johtaneeksi työtapaturmaksi lasketaan tapaturma, joka johtaa vähintään yhteen menetettyyn työvuoroon. 40

Työntekijämme Henkilöstöjohtamisemme painopiste on yhtiön vastuullisessa ja jatkuvassa kehittämisessä. Tämän hetken tärkein tavoitteemme on kehittää Fennovoiman organisaatiota ja sen osaamista ydinvoimalan rakentamisvaiheelle asetettujen lakisääteisten vaatimusten mukaisesti. Henkilöstöresurssien suunnittelu ja osaamisen kehittäminen ovat keskeisiä menestystekijöitä Fennovoimalle. Niin Fennovoiman henkilöstöhallinto- kuin organisaatiokäsikirja ovat integroitu osa Fennovoiman johtamisjärjestelmää. Fennovoimalla on käytössä keskeiset henkilöstöhallinnan ja työhyvinvoinnin prosessit hyvän ja tasa-arvoisen työympäristön luomiseksi. Vuonna 2016 täydensimme organisaation osaamista eri osa-alueilla ja vahvistimme organisaatiotamme rekrytoimalla uusia asiantuntijoita. Aloitimme Fennovoiman osaamismallin kehittämisen ja tarkastimme yhtiön ydinosaamisalueet ja keskeiset johtamistaidot. Lisäksi järjestimme johtamiskoulutusta Fennovoiman esimiehille. Koulutusta jatketaan vuosittain. 41

HENKILÖSTÖTIEDOT Työntekijöiden kokonaismäärä 270 työntekijää mukaan lukien omat työntekijät ja 46 resurssisuunnitelman mukaista konsulttia Uudet työsuhteet sopimustyypin mukaan sukupuolen mukaan ikäryhmän mukaan Helsinki 72, Pyhäjoki 12, yhteensä 84 (2015:119), joista 73 vakituisia tai uusittuja määräaikaisia työsuhteita ja 11 lyhytaikaista määräaikaista työsuhteita (ml. kesätyöntekijät) 19 naista ja 65 miestä Alle 30 vuotta: 17, 30 39 vuotta 38, 40 49 vuotta: 12, 50 59 vuotta: 13, yli 60 vuotta: 4 Henkilöstön vapaaehtoinen lähtövaihtuvuus* Sijainnin ja sukupuolen mukaan Ikäryhmän mukaan Henkilöstön kokonaismäärän muutos 7,04 % 31 päättynyttä työsuhdetta Helsingissä ja 3 Pyhäjoella (naiset 11, miehet 23), joista 14 päättynyttä määräaikaista työsuhdetta (ml. kesätyöntekijät) Alle 30 vuotta: 4,2 %, 30 39 vuotta 8,1 %, 40 49 vuotta: 7,4 %, 50 59 vuotta: 7,0 %, yli 60 vuotta: 10,0 % +55 Työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus 100 % Henkilöstön keski-ikä 41 vuotta Kansalaisuudet 19 eri kansallisuutta *Henkilöstön vapaaehtoinen lähtövaihtuvuus: irtisanoutuneet/ henkilömäärä 31.12.2016 x 100 Tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteet Haluamme, että Fennovoima on meille kaikille hyvä työpaikka. Tavoitteenamme on tasa-arvoinen ja hyvä työympäristö, jossa sukupuolesta, tehtävänkuvasta tai taustasta riippumatta kaikkia kohdellaan tasaarvoisesti, ja kaikilla on yhtäläiset oikeudet osallistua toimintaan ilman pelkoa syrjinnästä. Fennovoiman johtoryhmä ja esimiehet ovat vastuussa tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä oman työnsä kautta. Heidän vastuullaan on myös tasa-arvon ja syrjimättömyyden toteutumisen seuraaminen. Jokaisella fennovoimalaisella on niin ikään velvollisuus edistää tasa-arvon ja syrjimättömyyden toteutumista omassa työympäristössään. Syrjimättömyyden, monimuotoisuuden ja tasavertaisten mahdollisuuksien periaatteet on kuvattu Fennovoiman tasa-arvo- ja syrjimättömyyssuunnitelmassa. Vuonna 2016 ei ollut raportoituja syrjintätapauksia. 42

Osaamisen kehittäminen Organisaation jatkuvalla kehittämisellä varmistamme, että meillä on hankkeen kaikissa vaiheissa käytettävissä riittävä asiantuntemus ja osaaminen. Fennovoimassa kiinnitetään tällä hetkellä erityistä huomiota yhtiön johtamisjärjestelmän kehittämiseen, henkilöstön osaamisen kasvattamiseen koulutuksen ja rekrytointien avulla sekä organisaation turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Rekrytoinnit Rekrytoinnit toteutetaan Fennovoiman rekrytointiprosessin mukaisesti, joka on osa Fennovoiman johtamisjärjestelmää. Rekrytointiemme painopiste vuonna 2016 oli laaja-alaisesti eri tekniikan alojen, voimalaitos- ja turbiiniteknologian sekä projektinhallinnan ja ydinturvallisuuden vahvistamisessa. Rekrytointien painopiste pysyy samanlaisena myös vuonna 2017. Rekrytointipäätökset perustuvat hakijan osaamiseen, pätevyyteen, motivaatioon ja soveltuvuuteen kyseessä olevaan tehtävään. Hakijan sukupuoli, ikä tai kansallisuus eivät vaikuta päätökseen. Fennovoima edistää avoimuutta rekrytoinneissaan ja kannustaa työntekijöidensä urakehitystä julkaisemalla avoimet työpaikat myös Fennovoiman intranetissä. Kaikki työntekijät voivat hakea Fennovoiman avoimiin tehtäviin. Kuluneena vuonna rekrytoimme neljä yli 60-vuotiasta työntekijää, jotka toivat tullessaan niin oman osaamisensa kuin mittavan kokemuksensa ydinvoima-alasta. Yksikään Fennovoiman työntekijä ei jäänyt eläkkeelle vuonna 2016. Fennovoima on myös rekrytoinut uransa alkuvaiheessa olevia ja nuoria osaajia. Lisäksi palkkasimme 9 kesätyöntekijää, joista neljä jatkoi työskentelyä kesätyön päätyttyä. 43

Koulutukset Vuonna 2016 olemme kehittäneet koulutuksiamme ja ottaneet käyttöön uusia koulutuskokonaisuuksia. Järjestämme henkilöstökoulutusta vuosittaisen koulutussuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaa päivitetään säännöllisesti, jotta se vastaa projektin, organisaation ja henkilöstömme tarpeita sekä lakisääteisiä vaatimuksia. Fennovoima kehittää johtamiskulttuuriaan kouluttamalla esimiehiä jatkuvasti ja painottaa hyvien johtamistaitojen tärkeyttä. Johtamistaitoja kehitetään myös yksilöja ryhmävalmennuksissa sekä mentoroinnin avulla. Henkilöstölle tarjotaan säännöllisesti koulutusta ja järjestetään useita pakollisia kursseja muun muassa VVER-laitostekniikasta, YVL-ohjeista, ydinturvallisuuskulttuurista, johtamisjärjestelmästä ja käytössämme olevista työkaluista. Laitostoimittaja järjesti ensimmäiset pilottikoulutukset laitostekniikasta marraskuussa 2016. Koulutuksen seuraava osa järjestettiin tammikuussa 2017. Kurssit järjestää ROSATOM-CICE&T. Lisäksi organisaation sisäistä prosessinhallintakoulutusta on kehitetty ja dokumentoitu. Työntekijöiden osaamismallin kehittämistä on jatkettu, ja teknisen osaamisen sisältävä ensimmäinen versio mallista valmistuu vuonna 2017. Tulevina vuosina koulutuspäivien määrä kasvaa, kun laitostoimittajan järjestämiä laitostekniikkakoulutuksia järjestetään lisää. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen Haluamme varmistaa, että uudet työntekijämme sopeutuvat ongelmitta uuteen työympäristöönsä. Kaikki uudet työntekijät osallistuvat työsuhteen alkaessa kaksi viikkoa kestävään perehdytyskoulutusohjelmaan. Jokaiselle uudelle työntekijälle tehdään myös henkilökohtainen perehdytyssuunnitelma. Perehdytysjaksoon kuuluu pakollista koulutusta, itseopiskelua, mentorointia ja henkilökohtaista ohjausta esimiehen kanssa. Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää uudet työntekijät ydinvoimaalan vaatimuksiin sekä varmistaa, että he omaksuvat ydinturvallisuuskulttuurin periaatteet ja talon toimintatavat. Lisäksi haluamme taata, että jokaisella on riittävät perustiedot projektin eri osa-alueista. Henkilökohtaiset kehityskeskustelut Henkilökohtaiset kehityskeskustelut ovat tärkein keino työn tavoitteiden seurannassa ja kehittämisessä. Keskustelu käydään jokaisen työntekijän kanssa vuosittain. Kehityskeskustelussa työntekijän tavoitteiden saavuttamista seurataan ja asetettuja tavoitteita päivitetään. Työhyvinvointi, osaamisen arviointi, palautteen antaminen ja henkilökohtainen kehittymissuunnitelma ovat myös tärkeitä kehityskeskustelussa käsiteltäviä asioita. Sovittujen tavoitteiden ja toimintasuunnitelmien toteutumista seurataan, ja niitä päivitetään säännöllisesti. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Keskimääräiset koulutustunnit 46 tuntia per työntekijä Keskimääräiset koulutustunnit työntekijäkategorian ja sukupuolen mukaan Kehityskeskustelut Johtoryhmä: naiset 13 tuntia, miehet 38 tuntia Esimiehet: naiset 40 tuntia, miehet 37 tuntia Muut: naiset 44 tuntia, miehet 50 tuntia Erot koulutustuntien välillä syntyvät enimmäkseen perehdytyskoulutukseen osallistumisesta. Henkilöillä, joilla on pidempi työkokemus Fennovoimalla, on vähemmän koulutustunteja, koska he eivät osallistu perehdytyskoulutukseen. Kehityskeskustelut pidettiin 97 %:n kanssa työntekijöistä 44

Hyvinvointi työpaikalla Mielestämme korkealaatuinen esimiestyöskentely on avainasemassa henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitämisessä. Esimiestyöskentelyyn kiinnitetään Fennovoimassa paljon huomioita. Taitavan johtamisen ja yhtenäisten toimintatapojen varmistamiseksi koulutamme esimiehiämme jatkuvasti. Varhaisen välittämisen toimintamalli Fennovoiman työterveyshuolto on kattavampi kuin mitä lakisääteisesti edellytetään. Fennovoimalla on käytössä varhaisen välittämisen -toimintamalli työntekijöiden hyvän työkyvyn ylläpitämiseksi. Mallin mukaisesti sairaspoissaoloja seurataan ja niihin reagoidaan nopeasti, jotta ratkaisua vaativiin tilanteisiin voidaan pureutua ajoissa. Varhainen välittäminen tarkoittaa, että esimiehen (tai toisen työntekijän) tulee tarttua tilanteeseen ja etsiä ratkaisua yhdessä työntekijän kanssa ennen kuin tilanne muodostuu vaikeaksi ratkaista tai mahdollinen sairasloma toteutuu. Hyvinvoinnin edistäminen Tuemme työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista monin eri keinoin, esimerkiksi erilaisilla työaika- ja työjärjestelyillä, yksilöllisillä joustoilla sekä esimiehiä valmentamalla. Liukuvan työajan ansiosta fennovoimalaisilla on mahdollisuus järjestää työ- ja vapaa-aikansa itselleen parhaiten sopivalla tavalla. Fyysisen hyvinvoinnin edistämiseksi kannustamme työntekijöitämme liikkumaan ja osallistumaan erilaisiin tapahtumiin. Fennovoiman henkilöstön urheilukerho kokoontuu aktiivisesti kokeilemaan erilaisia urheilulajeja ja osallistumme yhdessä myös erilaisiin liikunnallisiin kampanjoihin. Fennovoiman kulttuurikerho järjestää monenlaisia kulttuuriaktiviteetteja ympäri vuoden. Työhyvinvoinnin seuranta Seuraamme työhyvinvointia yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, ja osallistumme työterveyshuollon yleistä työhyvinvointia mittaavaan Pulse-kyselyyn kaksi tai kolme kertaa vuodessa. Lisäksi teetämme Työterveyslaitoksen ParTy -kyselyn joka toinen vuosi. Työhyvinvointikyselyillä kerätty tieto on tärkeää Fennovoiman johdolle, esimiehille ja henkilökunnalle työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuteen vaikuttavien osa-alueiden kehittämiseksi. 45

Työ ja työelämän joustot Fennovoima tekee pääasiassa vakituisia työsopimuksia. Määräaikaisia työsopimuksia tehdään vain esimerkiksi sijaisuuksissa, kuten työntekijän jäädessä vanhempainvapaalle tai opintovapaalle, kesätyöntekijöille tai projektin tarpeisiin liittyvien lyhytaikaisten työtarpeiden ollessa kyseessä. Mahdollisuutta tehdä lyhennettyä työaikaa on käytetty useimmiten osa-aikaista hoitovapaata varten. Fennovoiman työaikaohjeistukset noudattavat lakimääräyksiä, kuten työsopimuslakia, työaikalakia ja soveltuvia suomalaisia energia-alan työehtosopimuksia. Työaikaohjeistusten avulla varmistetaan työelämän tasapaino ja työn tavoitteiden toteutuminen. Fennovoimassa on käytössä liukuvan työajan käytäntö. Liukuva työaika mahdollistaa yksilölliset joustot päivittäiseen työaikaan. Työntekijöiden työaikaa seurataan ja työajan kirjaaminen työajan seurantajärjestelmään on pakollista. Jokainen työntekijä voi seurata omia työtuntejaan, ja työntekijöitä kannustetaan valvomaan omien tuntien kertymistä. Fennovoiman työntekijät sopimustyypin ja sukupuolen mukaan. Fennovoiman henkilöstöhallinto raportoi työntekijöiden työtunnit esimiehille kuukausittain. Esimiesten tulee seurata alaistensa työtuntien kertymistä ja edistää hyvää työelämän tasapainoa. Jos työtunteja uhkaa kertyä liiaksi tai poissaoloja on paljon, esimiehen tulee puuttua tilanteeseen. Fennovoima kannustaa työntekijöitään käyttämään kertyneitä tunteja työn kuormittavuuden tasapainottamiseen. Kertyneiden liukumatuntien käyttäminen on joustavaa; tuntien käytöstä sovitaan esimiehen kanssa. HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI Henkilökunnan sairaslomat ja poissaolot 2,07 % (tavoite <2,5 % saavutettu) Pulse-kyselyn hyvinvointi-indeksi (asteikko 0-6, kansallinen keskiarvo 4,53) 4,67 (1/2016) ja 4,63 (11/2016) (tavoite 4,5 saavutettu) Party-kyselyn tulos (skaala 0-20, tehdasteollisuuden keskiarvo 13,9) 14,5 (tavoite 14,0 saavutettu) Työterveyskustannukset 634 /hlö/vuodessa, summa korkeampi kuin markkinakeskiarvo (430 ) organisaation vahvan kasvun ja työsuhteen alkaessa tehtävän laajemman työterveystarkastuksen takia Kokoaikaiset ja osa-aikaiset työntekijät, sukupuolen, sopimustyypin ja toimipaikan mukaan 260 kokoaikaista työntekijää: 73 naista, 187 miestä, joista toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella: 65 naista ja 168 miestä Helsingissä, 8 naista ja 13 miestä Pyhäjoella 10 osa-aikaista työntekijää: 4 naista ja 6 miestä, joista toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella: 1 nainen ja 2 miestä Helsingissä ja 1 nainen Pyhäjoella 46

Paikallinen yhteistyö Hanhikivi 1 -projekti asettaa vaatimuksia myös lähialueen kunnille. Fennovoima on tehnyt tiivistä yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa projektin alkuvaiheista asti. Yhteistyö paikallisten yritysten ja julkisen sektorin kanssa Fennovoima on tehnyt tiivistä yhteistyötä julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa projektin alkuvaiheista asti. Yksi merkittävä yhteistyön muoto on erilaiset kehittämishankkeet, joilla pyritään parantamaan paikallisten toimijoiden valmiuksia valmistautua ydinvoimalan rakentamisvaiheeseen. Hankkeet koskevat muun muassa alueen julkisia palveluita sekä yritys- ja koulutustarjontaa. Kehityshankkeiden tavoitteena on saada Fennovoiman ydinvoimalaitoshankkeesta mahdollisimman paljon hyötyä seutukunnille ja vahvistaa alueen vetovoimaisuutta. Kannustamme suomalaisia yrityksiä ottamaan osaa Hanhikivi 1 -hankkeeseen ja kerromme hankkeesta erilaisissa tilaisuuksissa, joita järjestetään lähialueen kunnissa ja muualla Suomessa. Fennovoiman lisäksi tietoa työ- ja urakointimahdollisuuksista Hanhikivi 1 -työmaalla tarjoavat Pyhäjoen alueen kunnat, yrittäjäjärjestöt ja yrityskehitysorganisaatiot. Fennovoima auttaa myös laitostoimittaja RAOS Projectia ja pääurakoitsija Titan-2:ta tekemään yhteistyötä suomalaisten yritysten kanssa. 47

Paikalliset yritykset merkittävässä asemassa Hanhikivi 1 -hankkeen aluetaloudelliset vaikutukset näkyvät jo lähialueiden taloudessa ja työllisyydessä. Taloudelliset ja työllisyysvaikutukset kasvavat vielä merkittävästi hankkeen edetessä. Paikalliset yritykset tulevat olemaan merkittäviä laitosalueen tukipalveluiden tuottajia. Kun laitosalueen työntekijämäärä kasvaa, myös tarve esimerkiksi asumisratkaisuille, terveydenhuollolle ja muille palveluille kasvaa merkittävästi. Yhteistyöhankkeet Fennovoima on mukana erilaisissa yhteistyöprojekteissa, joissa keskitytään parantamaan paikallisten toimijoiden valmiuksia valmistautua ydinvoimalan rakentamisvaiheeseen. Koulutus Ydinosaajat Olemme mukana Pohjois-Suomen koulutusverkostossa, johon kuuluu 17 organisaatiota Kokkolan, Kajaanin ja Rovaniemen väliseltä alueelta. Mukana ovat Oulun yliopisto, kaikki pohjoisen ammattikorkeakoulut sekä lisäksi ammattiopistoja ja täydennyskoulutuksen tarjoajia. Yhteistyön myötä verkostoon kuuluvilla koulutusorganisaatioilla on entistä paremmat edellytykset ja taloudelliset resurssit laadukkaan koulutuksen kehittämiseen alueella. Nykyisten koulutusohjelmien jatkuminen laaja-alaisina on Fennovoiman hankkeelle tärkeää, jotta varmistetaan, että saatavilla on ammattitaitoista työvoimaa myös tulevaisuudessa. Syksyllä 2016 järjestimme Pohjois-Suomen koulutusverkoston kanssa opettajavalmennuksia ja tietoiskuja opiskelijoille yhdeksän eri kunnan oppilaitoksissa. Arviolta 200 opettajaa ja 500 opiskelijaa osallistui valmennuksiin ja tietoiskuihin. Kunnat ja viranomaiset Hanhikivi-yhteyshanke Olemme mukana Hanhikivi-yhteyshankkeessa, jonka tarkoituksena on parantaa julkishallinnon kykyä vastata kasvavan työmaan ja ulkomaisen työntekijämäärän tarpeisiin sekä kehittää julkisia palveluita. 48

Haluamme olla hyvä naapuri Hankkeen kannatus Pyhäjoella on pysynyt vahvana. Selvä enemmistö Pyhäjoen asukkaista, 67,4 prosenttia tukee Fennovoiman ydinvoimalahanketta (2015: 68,1 %). Fennovoima teetti kyselytutkimuksen Norstat Finlandilla joulukuussa 2016. Tutkimustulosten ja paikallisten asukkaiden kanssa käymiemme keskusteluiden perusteella alueen asukkaat haluavat saada tietoa hankkeen vaikutuksista asukkaiden elämään, työllistymismahdollisuuksista, ympäristövaikutuksista ja turvallisuudesta. Paikalliset asukkaat haluavat tietoa myös käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta, loppusijoituslaitoksen sijoituspaikan valinnasta, Hanhikivi 1 -hankkeen aikataulusta, hankkeen etenemisestä, kannattavuudesta ja rahoituksesta sekä venäläisen laitostoimittajan osallistumisesta hankkeeseen. Fennovoiman hankkeen kannatus Pyhäjoella (12/2016) Norstat Finland Oy. Läsnä paikkakunnalla Haluamme olla helposti lähestyttävä ja hyvä naapuri pyhäjokisille. Meille on tärkeää tavata pyhäjokisia ja lähikuntien asukkaita ja käydä avointa keskustelua hankkeesta. Fennovoiman Pyhäjoen toimisto on palvellut paikallisia asukkaita ja yrityksiä vuodesta 2008 lähtien. Lisäksi järjestämme yleisöpäiviä ja teemailtoja ja käymme kertomassa hankkeesta seminaareissa, messuilla ja tilaisuuksissa. Järjestimme kuluneena vuonna neljä teemailtaa (2015: 9), joissa käsiteltiin muun muassa käytetyn polttoaineen loppusijoitusta, ydinvoimalaitostekniikkaa ja ydinvoimalaitoksen vedenkäyttöä. Lisäksi laitostoimittaja RAOS Project ja sen pääurakoitsija Titan-2 esittäytyivät paikallisille. Järjestimme myös kuntakiertueen Ylivieskaan, Kalajoelle ja Oulaisiin, ja kutsuimme median edustajia työmaavierailulle kahdesti vuonna 2016. Hanhikivi 1 -työmaan yleisöpäivä lokakuussa keräsi yli 1400 kävijää. Tuotamme säännöllisesti uutiskirjeen Pyhäjoen ajankohtaisista aiheista ja julkaisemme omaa lehteä, Fennosta, joka jaetaan 130 000 kotitalouteen alueella kahdesti vuodessa ja on saatavilla myös sähköisessä muodossa. Tuemme lisäksi paikallista urheilu- ja kulttuuritoimintaa Pyhäjoen lähialueella. Paikallisten projektien ja toiminnan tukeminen Paikallistoiminnan tukeminen on meille arvokasta yhteistyötä. Fennovoiman sponsorointia koskevien sääntöjen mukaisesti tuemme urheilua, kulttuuria ja yleishyödyllisiä hankkeita Pyhäjoella ja sen lähialueilla. Erityisesti tuemme lasten ja nuorten hyvinvointiin keskittyviä hankkeita. Sponsorointipäätökset tehdään vuosittain avoimien hakemusten perusteella. Vuonna 2016 teimme 31 sponsorointisopimusta. Teimme lisäksi 50 000 lahjoituksen Oulun yliopiston teknilliselle tiedekunnalle. Fennovoima toimi Oulussa 21. 24.7. järjestettyjen yleisurheilun Kalevan kisojen pääyhteistyökumppanina. Yhteensä Fennovoima tuki alueella tapahtuvaa 168 000 eurolla. Fennovoima järjesti 4x100 metrin viestin Fennovoiman sponsoroimien urheiluseurojen nuorille Kalevan kisojen väliaikaohjelmana. 49

Ympäristövaikutusten hallinta Fennovoiman ympäristöjärjestelmää kehitetään ja pidetään aina ajan tasalla, että se vastaa työmaan muuttuvia olosuhteita. Kartoitamme ympäristöriskejä ja tarkkailemme ympäristön tilaa, jotta pystymme tarvittaessa tekemään muutoksia rakennustoimiin. Fennovoima valvoo koko työmaan ympäristöasioiden hallintaa ja ympäristövaikutuksia. Olemme asettaneet viisi tavoitetta ympäristöasioiden hallinnalle. Tavoitteenamme on: Estää ja vähentää ympäristövaikutuksia ennakoivasti. Varmistaa rakennustyömaan tehokas jätehuolto. Varmistaa, että Hanhikiven niemen ja Natura 2000 -alueen luonnonsuojelualueet ja lajit säilyvät. Varmistaa vesi- ja ympäristölupien mukainen toiminta. Hyvät suhteet ympäristöviranomaisiin ja muihin ulkoisiin sidosryhmiin. 50

Ympäristövaikutusten hallinta Fennovoiman ympäristöjärjestelmän jatkuvan parantamisen periaate perustuu koulutukseen, kannustamiseen ja johtamiseen, yhteistyöhön laitostoimittajan kanssa sekä tehokkaaseen viestintään viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Fennovoiman periaatteiden mukaisesti rakennustyöt pitää toteuttaa turvallisesti ja kaikkia asiaankuuluvia ympäristöjärjestelmän käytäntöjä ja ohjeita noudattaen. Fennovoima kehittää työmaan ympäristöjärjestelmäänsä. Järjestelmässä määritellään muun muassa ympäristöhallinnan vaatimukset ja tavoitetaso, ja se tarjoaa ohjeistusta Hanhikivi 1 -hankkeen rakennusvaihetta varten. Ympäristöjärjestelmä on integroitu Fennovoiman johtamisjärjestelmään, ja se noudattaa ISO 14001 -standardin vaatimuksia. Tavoitteenamme on saada ympäristöjärjestelmälle ISO 14001 -sertifikaatti vuoden 2017 loppuun mennessä. Fennovoiman ympäristöosasto vastaa ympäristöasioiden hallinnasta. Ympäristöosasto on osa Fennovoiman laatuosastoa ja työmaaorganisaatiota laitospaikalla. Työmaaorganisaatiossamme on nimetyt henkilöt, joiden tehtävänä on valvoa koko työmaan ympäristöasioiden hallintaa ja ympäristövaikutuksia. Vastuut Laitostoimittaja RAOS Project ja kaikki laitosalueella toimivat aliurakoitsijat kantavat vastuun jatkuvasta ympäristöseurannasta ja - vaatimuksien täyttymisestä oman työnsä osalta. Laitostoimittajan velvollisuuksiin kuuluu valvoa oman alihankintaketjunsa ympäristövaikutusten hallintaa työmaalla. Laitostoimittaja on vastuussa siitä, että kaikki toiminta laitostoimittajan toimituslaajuudessa täyttää suomalaisen ympäristölainsäädännön ja - lupien vaatimukset. Laitostoimittajan tulee noudattaa Fennovoiman ohjeistusta. Laitostoimittaja on vastuussa oman ympäristöjärjestelmänsä laatimisesta ja toteuttamisesta. Laitostoimittajan tulee myös hakea rakennustöitä varten tarvittavat tavanomaiset luvat. Ympäristöjärjestelmän tulee sisältää ympäristöhallintamanuaali ja siihen liittyvät ohjeistukset, ja sen tulee noudattaa ISO 14001 - standardin vaatimuksia. Vesi- ja ympäristöluvat Ydinvoimalaitoksen rakentaminen edellyttää lukuisia tavanomaisia lupia, kuten rakennus-, toimenpideja maisematyölupia. Rakentamiseen liittyvien lupien hakemisesta on sovittu laitostoimittajan kanssa Fennovoiman ja laitostoimittajan vastuiden mukaisesti. Fennovoimalle myönnettiin vesilain mukaiset luvat heinäkuussa 2015. Vesiluvat tarvitaan ydinvoimalaitoksen sataman ja jäähdytysvedenottorakenteiden rakentamista sekä meriväylän ruoppaamista ja ruoppausmassojen meriläjitystä varten. Lupapäätökset sisältävät useita määräyksiä, jotka tulee huomioida rakentamisen aikana. RAOS Projectille myönnettiin ympäristölupa laitosalueen louhintoja ja kivenmurskaamoa varten tammikuussa 2016. Huhtikuussa 2016 RAOS Project sai ympäristöluvan myös betoniasemaa varten. Molemmat lupapäätökset sisältävät toiminnan aiheuttamien päästöjen tarkkailuvelvoitteita. Fennovoimalle myönnettiin tammikuussa 2016 poikkeuslupa siirtää keltakurjenmiekat Siikalahden rantaalueelta luonnonsuojelualueen läheisyydestä uuteen sopivaan elinympäristöön. Keltakurjenmiekkojen siirto toteutettiin huhtikuun lopussa. Lisäksi Fennovoimalle myönnettiin heinäkuussa 2011 poikkeuslupa viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdysalueen hävittämiseksi Hanhikiven niemen ranta-alueelta. Viitasammakoita etsittiin kutuaikaan keväällä 2016, mutta yhtään yksilöä ei löydetty. Viranomainen totesi tehdyt toimenpiteet riittäviksi, ja Fennovoima aloitti rakennustyöt alueella. Kesäkuussa 2016 Fennovoimalle myönnettiin ympäristölupa ydinvoimalaitoksen käytönaikaisia toimintoja varten ja ydinvoimalaitoksen varaenergiantuotannolle. Ympäristölupa myönnettiin myös jäähdytysveden purkurakenteiden rakentamiselle. Lisäksi Fennovoimalle myönnettiin vesilain mukainen lupa meriveden ottoon ja käyttämiseen ydinvoimalaitoksen jäähdytysvetenä. Ympäristölupa sisältää tavanomaisia päästöjä koskevat rajat ja velvoitteen seurata ympäristön tilaa ennen ydinvoimalaitoksen käyttöönottoa ja käytön aikana. Lupapäätöstä koskevat valitukset ovat tällä hetkellä Vaasan hallinto-oikeuden käsittelyssä. Vuonna 2017 Fennovoima jättää kemikaalilupahakemuksen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille. Lupa koskee kemikaalien käsittelyä ja säilyttämistä ydinvoimalaitoksen käytön aikana. 51

Yhteistyökäytännöt ja koulutus Vuonna 2016 keskityimme kehittämään yhteistyökäytäntöjä kaikkien Hanhikivi 1 -työmaalla toimivien tahojen kesken. Tarkensimme toimintatapoja ja perustimme uusia yhteistyöryhmiä ja säännöllisiä kokouskäytäntöjä, jotta voimme varmistaa tehokkaan tiedon kulun kaikkien toimijoiden kesken. Aloitimme ympäristö- terveys- ja turvallisuuskoulutuksen kehittämisen yhdessä RAOS Projectin ja Titan-2:n kanssa. Koulutuskokonaisuus on tarkoitettu aliurakoitsijoiden esimiehille. Koulutuksen avulla haluamme varmistaa, että asetetut ympäristövaatimukset otetaan tarkasti huomioon laitosalueella. Ympäristöasioista viestiminen Työ- ja elinkeinoministeriö ja Fennovoima järjestivät käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen YVA-ohjelmasta kaikille avoimen yleisötilaisuuden Eurajoella ja Pyhäjoella syyskuussa 2016. Tilaisuuksissa yleisöllä oli mahdollisuus esittää näkemyksiään YVAmenettelystä, saada tietoa ja keskustella Fennovoiman, ministeriön ja YVA-ohjelman laatimiseen osallistuneiden asiantuntijoiden kanssa. Fennovoima järjesti myöhemmin syksyllä myös teemaillan loppusijoituksesta Pyhäjoen asukkaille. Fennovoima kertoo ydinvoimalaitoksen rakentamistöiden edistymisestä nettisivuillaan. Ruoppaustöiden aloittamisesta informoitiin paikallisia myös paikallislehdissä julkaistulla ilmoituksella. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN HALLINTA Rakennustöiden ympäristöriskiarviot Riskiarvio tehty 100 %:lle rakennustöistä. Urakoitsijoita vaaditaan tekemään riskiarviointi ennen rakennustöiden aloittamista. Ympäristöhavainnot Työmaalla tehtiin 127 ympäristöhavaintoa, tavoitteemme yli 50 havaintoa vuodessa Ympäristökoulutus Kaikki urakoitsijat ja aliurakoitsijat ovat saaneet ympäristökoulutuksen ennen rakennustöiden aloittamista. Ympäristö- ja vesilupien ehtojen noudattaminen Ei raportoituja poikkeamia Ympäristövaikutusten arviointimenettelyt Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) perustuu ympäristövaikutusten arviointia koskevaan direktiiviin (85/337/ETY), joka on Suomessa pantu täytäntöön YVA-lailla (468/1994) ja -asetuksella (713/2006). YVA-menettelyn tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja ympäristövaikutusten yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tavoitteena on myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia sekä mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa hankkeiden suunnitteluun. YVA-menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä eikä ratkaista sitä koskevia lupa-asioita. VUOSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYT SIJAINTI 2008 YVA-menettely arviolta 1500 2500 megawatin ydinvoimalaitoksen rakentamiselle ja käytölle Pyhäjoki, Ruotsinpyhtää ja Simo 2014 YVA-menettely arviolta 1200 megawatin ydinvoimalaitoksen rakentamiselle ja käytölle Hanhikiven niemi, Pyhäjoki 2007-2013- 2015-2016 Ydinvoimalaitoksen 110 ja 400 kilovoltin liittymisjohtojen YVA-menettely yhdessä Fingrid Oyj:n kanssa. Natura 2000 -arviointi päivitettiin YVA-menettelyn yhteydessä. Pyhäjoki, Raahe, Kalajoki ja Merijärvi 2016 Käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen YVA-ohjelma Eurajoki ja Pyhäjoki 52

Ympäristötutkimukset Fennovoima on tehnyt ympäristön tilan seurantaa ja ympäristö- ja luonnonsuojelututkimuksia maalla ja merellä hankkeen varhaisesta vaiheesta asti. Pöly on yksi rakentamisen ympäristövaikutuksista. Pölyn määrää mitataan jatkuvasti. Kuva: Jarmo Tyyskä Tähän mennessä Hanhikiven niemellä ja sen ympäristössä on tehty lähes 90 tutkimusta. Ympäristöseurannan ja -selvityksien ansiosta meillä on hyvä tietämys ympäristön tilasta Hanhikiven niemellä. Selvitykset jatkuvat ydinvoimalaitoksen rakentamisen aloittamiseen saakka, ja osaa selvityksistä jatketaan ydinvoimalan koko elinkaaren ajan. Teetämme tutkimukset ja selvitykset eri asiantuntijakonsulteilla varmistaaksemme, että tutkimustulokset ovat objektiivisia. Maa-alueella on tehty maaperä- ja seismisiä tutkimuksia, joilla on tutkittu kallioperää, maakerrosten paksuutta ja pohjaveden korkeutta. Näistä tutkimuksista saadaan tarkentavaa tietoa mm. ydinvoimalan jäähdytysvesitunnelien reittien suunnitteluun. Lisäksi olemme teettäneet kasvillisuus- ja luontotyyppitutkimuksia ja erilaisia eläimistöä koskevia selvityksiä esimerkiksi linnuista, lepakoista ja viitasammakoista. Merialueella veden laatua on monitoroitu vuodesta 2009 asti. Hanhikiven niemen läheistä merenpohjaa on tutkittu muun muassa merenpohjaa poraten, pintasukelluksin ja lentokoneesta mitaten. Merialueen vesikasvillisuutta ja pohjaeläimistöä on tutkittu sukelluksin. Lisäksi alueen kalastoa on tutkittu muun muassa useiden kalatalousselvityksien ja poikastuotantotutkimuksien avulla ja rakentamisen vaikutuksia kalakantoihin on selvitetty. Fennovoiman maksamat kalatalousmaksut ja korvaukset ammattikalastajille olivat yhteensä 0,07 miljoonaa euroa vuonna 2016. Meriharjustutkimus Toteutimme vuonna 2016 meriharjustutkimuksen ydinvoimalaitoksen ympäristöluvassa asetetun velvoitteen mukaisesti. Meriharjus on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi kalalajiksi. Noin kahden kilometrin päässä etelässä Hanhikiven niemestä sijaitseva Liminkajoki on meriharjuksen kutualuetta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuteeko meriharjus Liminkajoen lisäksi myös Hanhikiven niemeä ympäröivällä merialueella. Fennovoima on teetättänyt vastaavanlaisen tutkimuksen vuonna 2012. Tutkimukseen sisältyi muun muassa ammattikalastajakysely, koekalastustutkimus ja meriharjuksen poikasten havainnointia. Kattavista tutkimuksista huolimatta Hanhikiven niemen merialueella ei havaittu meriharjuksen kutualueita. Vuonna 2017 jatkamme kalasto- ja kalatalousseurantaa vesiluvan ehtojen mukaisesti. Lisäksi teetämme kyselytutkimuksen vapaa-ajan kalastajille. 53

Rakentamisen ympäristövaikutukset Fennovoiman tavoitteena on varmistaa, että kaikissa rakentamisen vaiheissa vaikutukset ympäröivään luontoon ovat mahdollisimman vähäiset. Noin kymmenen vuotta kestävän rakennusvaiheen ympäristövaikutukset Hanhikiven niemellä ovat merkittäviä. Fennovoima rakentaa ydinvoimalaitoksen alueelle, jolla ei aikaisemmin ole ollut teollista toimintaa. Alue on muuttunut luonnontilaisesta rakennetuksi ympäristöksi. Maisema ja maankäyttö Voimalaitos rakennetaan näkyvälle paikalle avomerelle työntyvän niemen kärkeen, ja se muuttaa maisemaa merkittävästi. Maanrakennustöiden aloittaminen on jo muuttanut Hanhikiven niemen alueen maankäyttöä. Varsinainen laitosalue on aidattu ja alueen kulkureitit ovat muuttuneet. Asetus liikkumis- ja oleskelurajoituksesta Hanhikiven niemellä astui voimaan marraskuussa 2015. Hanhikivi 1 -laitosalue. Pohjoista ja koillista kohti suuntautuneilla rannoilla, jotka ovat luonnonsuojelun kannalta merkittäviä, maankäyttö säilyy pääosin entisellään. Pääsy rauhoitetulle Hanhikivelle ei tällä hetkellä ole mahdollista. Hankkeen merkittävimmät vaikutukset virkistyskäyttöön liittyvät kalastukseen ja metsästykseen. Vesistöt ja kalasto Ydinvoimalaitoksen rakentamisella on paikallisia vaikutuksia alueen vesistöihin ja kalatalouteen. Hanhikiven edustan rannikko on avoin, merialue on karua ja kasvillisuutta on vähän. Merialueella esiintyvät kalalajit edustavat tyypillistä Perämeren kalastoa. Vesirakentaminen alkoi ruoppaustöillä marraskuussa 2015 ja jatkui syyskuussa 2016. Vesirakentaminen aiheuttaa veden paikallista väliaikaista samenemista, mutta sillä ei ole merkittävää vaikutusta veden laatuun. Sameusvaikutuksia tarkkaillaan jatkuvatoimisilla mittauksilla. Hanhikiven niemen edustan merialueella veden sameuden arvot nousevat myös luonnostaan melko korkeiksi myrskyjen aikana tai runsaiden sateiden johdosta. Kalastotutkimuksia. Kalastus vesirakennustyöalueen välittömässä läheisyydessä ei ole mahdollista. Rakennusvaiheessa vesistötöiden aiheuttama melu voi karkottaa kaloja laajemmalta alueelta ja väliaikaisesti muuttaa vaeltavien kalojen vaellusreittejä. Lisäksi ruoppausalueilla menetetään karisiian ja silakan kutualueita. Hanhikiven niemen merialue on kalastollisesti ja kalataloudellisesti merkittävä. Alueella toimii myös ammattikalastajia, joiden elinkeinoon hanke vaikuttaa toimeentulomahdollisuuksia heikentävästi. Vuonna 2016 toteutimme kalasto- ja kalatalousseurantaa vesiluvan ehtojen mukaisesti. Seurannan tarkoituksena on arvioida vesirakentamistöiden aiheuttamia vaikutuksia kalastolle. Tutkimukseen sisältyi muun muassa ammattikalastajakysely, siian, muikun ja silakan poikastuotantotutkimus, sekä koeverkkokalastusta. 54

Meriveden laadun seuranta Fennovoima jatkoi meriveden laadun seurantaa Hanhikiven niemen edustan merialueella. Vesinäytteitä otetaan viisi kertaa vuodessa kuudesta eri mittauspisteestä. Vesiluvan ehtojen mukaisesti meriveden sameusmittaukset aloitettiin uudestaan 10. elokuuta 2016 ennen ruoppaustöiden jatkamista. Seurantaa jatkettiin 16. marraskuuta asti. Sameutta mitattiin kuudessa eri mittauspisteessä, joista kaksi sijaitsee ruoppausmassojen meriläjitysalueella arviolta 10 kilometrin päässä Hanhikiven niemestä. Loput neljä mittauspistettä sijaitsevat lähellä Hanhikiven niemen rantaviivaa. Ruoppaustyöt Hanhikiven niemellä syksyllä 2016. Hanhikiven niemen merialueella tapahtui syys-lokakuussa 2016 neljä öljyvuotoa aliurakoitsijan suorittamissa ruoppaustöissä sattuneiden vahinkojen takia. 6. syyskuuta - kuljetusproomun pohjakosketuksesta johtuva öljyvuoto (300 litraa vaihdeöljyä) 16. syyskuuta - mekaanisesta vauriosta johtuva hydrauliikkaöljyvuoto palkoproomun hydrauliikkajärjestelmästä (50 litraa hydrauliikkaöljyä) 22. syyskuuta - kuljetusproomun pohjakosketuksesta johtuva proomun potkurijärjestelmän vaihteistoöljyvuoto (30 litraa vaihteistoöljyä) 6. lokakuuta - kuljetusproomun pohjakosketuksesta johtuva öljyvuoto (105 litraa vaihteistoöljyä) Mereen vuotaneen aineen haitallisuuden ja liukoisuuden perusteella öljyvuodoista ei aiheutunut pysyvää vahinkoa ympäristölle. Öljyä ei löydetty Hanhikiven niemen ranta-alueilta, minkä takia on voitu olettaa, että ranta-alueiden kasvillisuudelle tai eläimille ei aiheutunut vahinkoa. Fennovoima keskeytti ruoppaustyöt, kunnes tapahtuneista öljyvahingoista saatiin yksityiskohtaiset raportit, vaaditut korjaavat toimenpiteet oli toteutettu ja uudet toimintaohjeet otettu käyttöön. Ennen kuin ruoppaustöitä Hanhikiven niemellä jatketaan keväällä 2017, ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja ohjeistuksia on kehitetty merkittävästi. Fennovoima on perustanut ohjausryhmän ruoppaustöitä varten yhdessä laitostoimittaja RAOS Projectin, pääurakoitsija Titan-2:n ja ruoppaustöitä toteuttavan aliurakoitsijan kanssa. Öljyvahingoista tehdyn analyysin perusteella toimintatapoja on kehitetty vastaavien onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi ja toimintavalmiuden parantamiseksi. Valmistelimme uuden työmaata koskevan öljyntorjuntasuunnitelman yhdessä laitostoimittajan kanssa, ja suunnitelma on toimitettu myös viranomaisille. Kaikki työmaan urakoitsijat ovat velvollisia noudattamaan öljyntorjuntasuunnitelmaa. Kasvillisuus, eläimistö ja suojelukohteet Rakentamisenaikaiset suorat ympäristövaikutukset kohdistuvat rakentamisen kohteena olevalle alueelle. Pääosin rakentaminen sijoittuu noin yhden neliökilometrin alueelle Hanhikiven niemen keskiosiin. Rakentamisen myötä osa Hanhikiven niemen metsä- ja ranta-alueista muuttuu rakennetuksi ympäristöksi ja laitosalueen läheisen luonnon lajisto ja luototyypit voivat muuttua lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Rakentaminen on aiheuttanut myös maankohoamisrannikon metsien osittaista pirstoutumista. Rakennusvaiheen aikana ympäröivään luontoon kohdistuu välillisiä vaikutuksia muun muassa rakennustyömaalta ja työmaaliikenteestä leviävästä melusta ja pölystä sekä räjäytys- ja louhintatöiden aiheuttamasta tärinästä. Keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus). Luonnonsuojelualueet ja luonnonsuojelulain perusteella suojellut merenrantaniityt jäävät rakentamisen ulkopuolelle eikä rakentamisesta aiheudu merkittäviä heikentäviä vaikutuksia näille alueille. Työntekijät koulutetaan ja ohjeistetaan välttämään liikkumista aidatun laitosalueen ulkopuolella. Lisätietoa suojelukohteista löytyy tämän raportin kohdassa Suojeltavat lajit ja kohteet. 55

Ilmanlaatu Ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät ovat pölyäminen ja liikenteestä aiheutuvat päästöt. Niiden vaikutukset ovat paikallisia, eikä niiden arvioida aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia Hanhikiven niemen luonnonsuojelualueille. Pölyämistä aiheuttavat maanrakennustyöt, liikenne työmaalla ja esimerkiksi kivenmurskaus. Pölyn lähteet ovat yleensä matalalla, jolloin pöly ei pääse leviämään kauas, ja sen vaikutus ilmanlaatuun rajoittuu lähinnä työmaa-alueelle. Pölyn määrässä ei kasvua Liikenteen päästöjen vaikutukset ovat hyvin paikallisia, ja niiden vaikutus ilmanlaatuun riippuu päästömäärien lisäksi käytetyistä liikennereiteistä. Ydinvoimalaitoksen liikenne kulkee enimmäkseen valtateitä, joiden varrella sijaitseva asutus on pääosin niin etäällä tiestä, että epäpuhtauspitoisuuksien kasvu ei ole merkittävää. Laitosalueelle johtavan Hanhikiventien lähin asuinrakennus sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä tiestä ja muu asutus noin 0,5 1 kilometrin etäisyydellä. Fennovoima on pyrkinyt vähentämään liikenteen aiheuttamia päästöjä asfaltoimalla valtatieltä 8 laitosalueelle johtavan yhdystien ja asettamalla 30 km/h nopeusrajoituksen laitosalueelle ja 40 km/h Fennovoiman laitostoimistolle johtavalle tielle. Liikenteestä aiheutuvaa pölyämistä vähennetään myös kastelulla. Tulokset Pölyseuranta aloitettiin vuonna 2015, ja sitä jatkettiin vuonna 2016. Pölyseurantaa on tehty erityisesti luonnonsuojelualueiden läheisyydessä. Pölyn määrän ei ole havaittu lisääntyneen rakennustöiden aloittamisen jälkeen. Melu Melumallinnuksen mukaan hankkeen aiheuttama melu alittaa asuin- ja loma-asuinalueille annetut melun ohjearvot sekä ydinvoimalaitoksen rakentamisen että käytön aikana. Melun voimakkuus vaihtelee suuresti sen mukaan, mikä rakentamisen osavaihe on meneillään. Ydinvoimalaitoksen rakentamisen ja käytön aikainen melualue rajoittuu alle kilometriin. Rakentamisen vilkkaimmassa vaiheessa liikenteen aiheuttaman melun leviämisalueet ovat melko kapeita eikä niiden vaikutuspiirissä sijaitse asuinkiinteistöjä. Melun vaikutus lintujen pesintöihin tai lintulajien kantoihin ei todennäköisesti ole merkittävä. Keskimääräinen melutaso eri mittauspisteissä oli 30 65 db Tulokset Keskimääräinen melutaso eri mittauspisteissä oli 30 65 db vuonna 2016 (sama kuin vuonna 2015). Melutasossa on vaihtelua mittauspisteen sijainnista ja vuorokaudenajasta riippuen (päivä- tai yöaika). Yksittäisiä piikkejä melutasossa selittää yleensä sääolosuhteet, kuten voimakkaat tuulet tai rankkasateet. Lisätietoa arvioiduista ympäristövaikutuksista on saatavilla Fennovoiman YVA-materiaaleista, jotka löytyvät nettisivuiltamme: www.fennovoima.fi/fennovoima/media/julkaisut 56

Suojeltavat lajit ja kohteet Luonnonsuojelualueet ja muut arvokkaat luontokohteet Hanhikiven niemellä sijaitsevat aidatun laitosalueen ulkopuolella. Osa arvokkaimmista alueista on eristetty aitaamalla, jotta voimme varmistaa luontoarvojen säilymisen. Rakennustyömaa-alueella kasvoi suojeltuja keltakurjenmiekkoja (Iris pseudacorus, uhanalaisuusluokka: elinvoimainen) muutamassa eri kasvupaikassa. Fennovoimalle myönnetyn poikkeusluvan mukaisesti keltakurjenmiekat siirrettiin uuteen sopivaan elinympäristöön luonnonsuojelualueen läheisyyteen huhtikuun lopussa. Tarkistimme siirrettyjen kasvien tilan kesäkuussa 2016 ja totesimme, että kasvit olivat juurtuneet hyvin uuteen kasvuympäristöön. Tulevan satama-alueen läheisyydessä sijaitsi aiemmin yksi viitasammakoiden (Rana arvalis, uhanalaisuusluokka: elinvoimainen) kutualue. Fennovoimalle on myönnetty poikkeuslupa viitasammakoiden siirtämiseksi toiseen sopivaan elinympäristöön Hanhikiven niemellä ja tulevan satama-alueen kutupaikan hävittämiseksi. Viitasammakoita etsittiin kutuaikaan huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa, mutta yhtään yksilöä ei löydetty. Viranomainen totesi tehdyt toimenpiteet riittäviksi, ja Fennovoima aloitti rakennustyöt satamaalueella. Merkittävimpänä kallioperään kohdistuvana vaikutuksena voidaan pitää sitä, että kallioperän louhintaa suoritetaan muusta ympäristöstä geologisesti poikkeavalla Hanhikiven konglomeraattialueella, mikä vähentää alueen geologista arvoa. Kalliosta pyritään jättämään edustavia osia näkyville Lisätietoa uhanalaisista ja rauhoitetuista lajeista on löydettävissä Fennovoiman Ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (2014) luvusta 7.6.4.5 Työmaa-alueen läheiset luonnonsuojelualueet ja arvokkaat luontokohteet. Kartta: Sito Oy. 57

Jätehuolto työmaalla Jätehuolto rakentamisvaiheessa järjestetään ympäristöohjeiden mukaisesti, jotta varmistamme, että jätteiden ja niiden käsittelyn ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Ensisijaisena tavoitteenamme on jätteiden synnyn vähentäminen, sen jälkeen kierrätys sekä jätteen hyödyntäminen materiaalina tai energiana ja viimeisenä jätteen asianmukainen sijoittaminen kaatopaikalle. Rakentamisaikainen jätehuolto perustuu jätteiden tehokkaaseen lajitteluun syntypaikoillaan. Lisäksi työmaalla toimivia eri tahoja ja yrityksiä ohjeistetaan yhdenmukaisesti jätehuoltoa koskevista menettelytavoista. Rakentamisen aikana syntyvät jätteet lajitellaan asianmukaisesti ja mahdollisimman suuri osa niistä kierrätetään tai hyödynnetään materiaalina tai energiantuotannossa. Rakennusaikana syntyvät kaivuu-, louhinta- ja ruoppausmassat hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan rakennuspaikalla maan täytöissä ja tasauksissa. Vaarallisten jätteiden käsittelystä, varastoinnista ja kuljetuksesta huolehditaan säännösten mukaisesti. Rakennusjätteellä 85 % hyödyntämistavoite Vuonna 2016 Hanhikivi 1 -työmaan jätehuolto oli vielä pienimuotoista, koska rakentamistyöt olivat vasta alkuvaiheessa. Jätehuoltoa varten työmaalla otettiin käyttöön väliaikainen Fennovoiman vastuulla oleva jätehuoltopiste. Ennen sitä kaikki urakoitsijat vastasivat omasta jätehuollostaan rakennusjätteiden kierrätysohjeiden mukaisesti. Suurin osa työmaalla kertyvästä jätteestä on tavanomaista rakennusjätettä eli metallia, puuta, betonia, kiviä, biojätettä, paperia, pahvia, lasia tai sähkö- ja elektroniikkajätettä. Olemme asettaneet tavoitteeksi, että koko työmaan rakennusjätteestä hyödynnetään vähintään 85 % joko materiaalina tai energiana. Vuonna 2016 tavoite ylitettiin. 58

Jätteet Vuonna 2016 laitosalueella kertyi jätettä yhteensä 491 tonnia. Laitosalueen infrastruktuurin ja tukirakennuksien rakennustöistä aiheutuneet jätteet kattavat yhteensä 42 prosenttia kaikesta laitosalueella syntyneestä jätteestä. Osuus on esitetty oheisessa taulukossa. Lisäksi 259 tonnia jätettä syntyi vanhojen rakennusten ja mökkien purkamisesta alueelta. Mökkien purkujätteet muodostavat 53 prosenttia kaikesta laitosalueella syntyneestä jätteestä. Purkujätteestä 88 prosenttia oli puuta, betonia ja energiajätettä, jotka on hyödynnetty materiaalina tai energiana. Loput 5 prosenttia (24 tonnia) jätteen kokonaismäärästä oli vaarallista jätettä, kuten öljyistä kivimateriaalia, pilssivettä, jäteöljyä, akkuja, maaleja ja liuottimia. RAKENNUSJÄTE VUONNA 2016 TUHATTA KILOA (T) % KAIKESTA JÄTTEESTÄ Puujäte 132 64 % Energiajäte 50 24 % Betoni- ja tiilijäte 14 6 % Kaatopaikalle päätyvä rakentamisjäte 2 1 % Muu jäte 10 5 % Vuonna 2016 Hanhikivi 1 -työmaalla syntynyt rakennusjäte jätetyypin ja -osuuden mukaan lajiteltuna. Muu jäte -kategoria sisältää metalli- paperi-, pahvi- ja biojätteet sekä sähkö- ja elektroniikkajätteet. Taulukko ei sisällä mökkien purkujätettä (259 tonnia) tai ongelmajätettä (24 tonnia), koska sitä ei ole eroteltu rakennus- ja purkujätteiden osalta. Kuivatusvesien käsittely Laitostoimittaja RAOS Project aloitti laitosalueen louhinta- ja kaivuutyöt keväällä 2016. Reaktorin kaivantoa louhittiin suunnitelmien mukaisesti vuoden loppuun mennessä tasoon -2 m asti. Kaivantoon kertynyt sadevesi (58447 m3) käsiteltiin pumppaamalla kertynyt vesi väliaikaisen vesienpuhdistusjärjestelmän kautta mereen. Mereen ohjattu vesi aiheutti tilapäistä meriveden samentumista purkupaikan läheisyydessä. Veden laatua tarkkailtiin kuukausittaisella näytteenotolla ja samentumishaittoja seurattiin silmämääräisesti. Jätevettä tarkkaillaan myös Fennovoiman maaläjitysalueella. Jätevettä tarkkaillaan silmämääräisesti ja siitä otetaan näytteitä kolmen vuoden välein. Ensimmäisen kerran vesinäytteet otettiin, kun maaläjitysalue otettiin käyttöön vuonna 2015 ja seuraavan kerran näytteet otetaan vuonna 2018. Maanläjitysalueen pintavedet (valuma- ja suotovedet) johdetaan ympärysojiin, joista vesi johdetaan viivytysaltaina toimiviin ojien levennyskohtiin alueen molemmin puolin. Levennyskohdat mahdollistavat veden mahdollisen ylimääräisen kiintoaineksen laskeutumisen, jotta karkeasta murskeesta rakennettujen suodatinpatojen kautta alueen ulkopuolelle johdetut pintavedet eivät aiheuta ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. Fennovoima on rakentanut työmaa-alueelle kokonaisvaltaista hulevesien hallintajärjestelmää. Vuonna 2016 Fennovoima rakensi työmaa-alueelle hulevesiojia, jotka ohjaavat alueelta kertyneet pintavedet mereen. Fennovoima rakensi hulevesiojan myös laitosalueen ulkopuolelle Puustellintielle vähentämään sulamisvesien kertymistä tielle keväisin. Ojalla ei ole suoraa yhteyttä mereen muuten kuin merivedenkorkeuden ollessa ylimmillään. 59

Raportointiperiaatteet Tämä on Fennovoiman ensimmäinen julkaistu yritysvastuuraportti. Raportti kattaa vuoden 2016. Fennovoiman yritysvastuuraportissa viitataan GRI-indeksissä esitettyjen julkaistavien tietojen osalta GRI Standardeihin 2016. Tämän lisäksi olemme raportoineet Fennovoiman omia julkaistavia tietoja, jotka kuvaavat Fennovoimalle keskeisiä vastuullisuuden osa-alueita. Vastuullisuuden kannalta olennaisia asioita määritellessämme olemme huomioineet niin oman organisaatiomme kuin ulkoisten sidosryhmien meitä kohtaan asettamat odotukset ja vaatimukset. Lisätietoa yritysvastuuohjelmastamme ja olennaisten asioiden määrittämisestä löytyy tämän raportin osasta Yritysvastuuohjelma. Raportoinnin rajapinnat ja tietolähteet Raportissa esitetyt tiedot kattavat Fennovoima Oy:n toiminnot Helsingissä ja Pyhäjoella sekä Hanhikivi 1 rakennnustyömaalla, ellei raportissa mainita toisin. Fennovoiman Fennovoima RUS -tytäryhtiöllä on ainoastaan yksi työntekijä. Fennovoiman yritysvastuuohjelma ei kata tytäryhtiön toimintaa, ja tästä syystä sen tiedot eivät ole osa raporttia. Jotta raportti kattaa olennaisilta osin Hanhikivi 1-rakennustyömaan tiedot, kerromme raportissa myös laitostoimittaja RAOS Project Oy:tä ja pääurakoitsija Titan-2:a koskevia tietoja niiltä osin kuin tiedot ovat suoraan yhteydessä Fennovoiman yritysvastuun keskeisiin asioihin. Raportissa esitetyt taloustiedot ovat peräisin Fennovoiman tarkastetusta tilinpäätöksestä. Toimitusketjua koskevat tiedot ovat Fennovoiman johtamisjärjestelmästä sekä Hanhikivi 1:n työmaarekisteristä. Laitostoimittajan toimituslaajuutta koskevat tiedot ovat peräisin RAOS Project Oy:ltä. Raportissa esitetyt ympäristötiedot kattavat Hanhikivi 1-työmaan tiedot. Tiedot on kerätty Fennovoiman johtamisjärjestelmästä, ympäristöjohtamisjärjestelmästä, kuukausiraporteista, vuoden 2014 ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja riippumattomien tutkijoiden laitosalueella tekemistä tutkimusraporteista. Rakentamisen jätetiedot on kerätty Fennovoiman järjestelmistä, urakoitsijoilta ja jätehuolintakumppaneiltamme Remeo Oy:ltä and Pyhäjoen Leipä ja Kuljetus Pehkonen & Kumpp.. Raportissa esitetyt henkilöstöhallintoa koskevat tiedot kattavat Fennovoiman organisaation Helsingissä ja Pyhäjoella. Työturvallisuusosiossa esitetyt numeeriset tiedot liittyvät Hanhikivi 1 -työmaahan. Ulkoinen varmentaminen Englanninkielisessä yritysvastuuraportissa esitetyt taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun tunnusluvut on varmentanut riippumaton kolmas osapuoli, PricewaterhouseCoopers Oy. Suomenkielisille vastuullisuustiedoille on tehty vastaavuustarkistus. 60

Raportoidut GRI-standardit Tämä raportti sisältää Global Reporting Initiative (GRI) Standardi-ohjeiston mukaista perussisältöä ja Fennovoiman omia toiminnan vastuullisuuden tasoa kuvaavia indikaattoreita. GRI-indeksi 61

FENNOVOIMA 62

FENNOVOIMA 63

FENNOVOIMA 64

65