Vuosi Yritysvastuuraportti

Transkriptio

1 Vuosi 2017 Yritysvastuuraportti

2 Sisällys Kestävän energiatuotannon puolesta Vuoden 2017 kohokohtia Vastuullisuusstrategia Fennovoiman vastuullisuusohjelma Riskienhallinta Vastuulliset toimintatavat Toimintatapamme Lainsäädännön vaatimusten noudattaminen Ihmisoikeuksien turvaaminen ja edistäminen Jatkuva toiminta korruption ehkäisemiseksi Tehokas Hanhikivi 1 -hankkeen hallinta Toimintatapamme Lakisääteiset vaatimukset sekä ISO 9001, ISO ja OHSAS standardien vaatimukset täyttävä johtamisjärjestelmä Taloudellinen kannattavuus Toimintatapamme Keskeiset taloudelliset tiedot Hanhikivi 1 -hankkeella on merkittävä myönteinen vaikutus alueellisesti ja kansallisesti Ydinturvallisuus Toimintatapamme Vahva turvallisuuskulttuuri ja tinkimättömyys ydinturvallisuudessa Organisaation kehittäminen ja työskentely Fennovoimassa Toimintatapamme Organisaatio ja sen osaaminen vastaavat kullekin projektivaiheelle asetettuja lakisääteisiä vaatimuksia Jatkuva osaamisen ja pätevyyden kehittäminen tehokas koulutus Hyvä johtaminen Vahva organisaatiokulttuuri ja sitoutunut henkilöstö Hyvinvoiva henkilöstö Hyvä ja jatkuvasti parantuva työnantajakuva Toimitusketjun hallinta Toimintatapamme Hyväksytty ja toimiva toimitusketju Harmaata taloutta torjutaan tehokkaasti Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja edistäminen, oikeudenmukaisuus työvoimakäytännöissä Työterveys- ja turvallisuus Toimintatapamme Hyvinvoiva ja turvallinen työympäristö Hyvä työturvallisuuskulttuuri Tehokkaan riskienhallintajärjestelmän ylläpitäminen Ympäristövaikutusten hallinta Toimintatapamme Hankkeen ympäristövaikutusten ennakoiva estäminen ja vähentäminen Suojeltujen lajien ja suojelualueiden säilyttäminen Ympäristö- ja vesilupien noudattaminen kaikessa toiminnassa Rakennustyömaan tehokkaan jätehuollon varmistaminen Sujuva ja ajantasainen tiedonkulku ympäristöviranomaisille ja muille ulkoisille sidosryhmille Sidosryhmäyhteistyö Toimintatapamme Avoin ja ennakoiva viestintä Jatkuvan yhteistyön ylläpitäminen keskeisten sidosryhmien kanssa Hyvä maine oman organisaation ja ulkoisten sidosryhmien keskuudessa Tietoja yrityksestä Toimintaympäristö Hallintorakenne Fennovoiman tehtävät ja vastuut hankkeessa Toimitusketjun rakenne Raportointiperiaatteet GRI-sisältöindeksi

3 Kestävän energiantuotannon puolesta Ydinvoimalla tuotetaan vähäpäästöistä energiaa Kuluneen vuoden aikana lukuisat eri tahot ovat ilmaisseet huolensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sovittujen toimien riittämättömyydestä. Suomessa arviolta 75 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energian tuotannosta ja kulutuksesta, liikenteen käyttämä energia mukaan luettuna. Keskustelu ydinvoiman merkityksestä ilmastopäästöjen hillitsemisessä on aktivoitunut maailmalla, ja myös Fennovoima on ottanut näkyvästi kantaa puhtaan energiantuotannon puolesta. Koko elinkaaren aikana vähäisimmät ilmastovaikutukset syntyvät tuuli- ja aurinkoenergiasta sekä ydinvoimasta, jonka tuotannossa hiilidioksidipäästöjä ei synny käytännössä lainkaan. Vaikka uusiutuvien energialähteiden käyttö Euroopassa on lisääntynyt merkittävästi, suurin osa Euroopan vähäpäästöisestä energiasta tuotetaan ydinvoimalla. Globaalisti ydinvoimalla tuotettiin viime vuonna enemmän energiaa kuin koskaan aikaisemmin. Uusiutuvat energialähteet ja ydinvoima eivät ole toisiaan poissulkevia sähköntuotantomuotoja. Satsaamalla kaikkeen vähäpäästöiseen sähköntuotantoon, Suomessa voidaan tuottaa sähköä kotimaan kasvavaan tarpeeseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja samalla sähkön toimitusvarmuutta parantaen. Vastuullisuus ohjaa toimintaamme Fennovoiman vastuullisuusohjelma perustuu turvallisuuden, sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun huomioimiseen organisaation toiminnassa. Keskitymme asioihin, jotka ovat tärkeitä niin meille kuin sidosryhmillemme. Fennovoima hyväksyttiin alkuvuodesta 2017 mukaan YK:n Global Compact -vastuullisuusaloitteeseen, jonka jälkeen tarkistimme, että vastuullisuusohjelmamme vastaa kaikkia aloitteen kymmentä periaatetta. Samalla selkeytimme ja täsmensimme ohjelmassa asetettuja tavoitteita kuvaamaan entistä paremmin edistystämme vastuullisuustyössä. Pitkäjänteisellä työllä tuloksia työturvallisuudessa Työturvallisuus on Hanhikivi 1 -hankkeessa ydinturvallisuuden ohella ykkösasia. Vuonna 2017 Hanhikivi 1 -työmaalla työskenneltiin yli tuntia ilman ainutta poissaoloon johtanutta työtapaturmaa. Olemme saavutuksesta hyvin ylpeitä. Keskeisiä asioita onnistumiselle ovat olleet kaikkien työmaalla toimivien tahojen sitoutuminen nolla tapaturmaa -periaatteeseen, tarkat työturvallisuuskäytännöt ja jatkuva eri osapuolien kouluttaminen tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi. 3

4 Tavoitteena valmius rakentamisen aloittamiseen vuonna 2019 Viime vuoden suurin haaste Fennovoimalle oli laitoksen turvallisuusarviointiin vaadittavan suunnittelumateriaalin toimittaminen Säteilyturvakeskukselle. Suomalaisten vaatimusten ja lainsäädännön huomioiminen suunnittelutyössä on vienyt laitostoimittajalta enemmän aikaa kuin alun perin odotimme. Nyt tavoitteemme on saada voimalan rakentamiseen vaadittava rakentamislupa vuonna Rakentamisluvan myöntää valtioneuvosto, kun Säteilyturvakeskus toteaa, että voimala voidaan rakentaa suomalaisten turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Hankkeen edetessä myös laitostoimittajan toimitusketjun valmiuden ja toimitusketjun hallinnan merkitys korostuu. Strategiamme mukaisesti olemme sitoutuneet toimimaan vastuullisesti ja edellytämme samaa myös yhteistyökumppaneiltamme. Ympäristövaikutukset huomioidaan päätöksenteossa Vastuullisuuden periaate koskee myös hankkeen ympäristövaikutusten hallintaa. Fennovoiman ympäristöjärjestelmälle myönnettiin vuoden 2018 alussa ISO standardin mukainen ympäristösertifikaatti. Ympäristöjärjestelmää kehitetään ja pidetään aina ajan tasalla, jotta se vastaa työmaan muuttuvia olosuhteita. Näin haluamme varmistaa, että kaikissa rakentamisen vaiheissa vaikutukset ympäröivään luontoon ovat mahdollisimman vähäiset. Hanhikivi 1 -hankkeella vahva alueellinen tuki Pyhäjoen kunnan arjessa hankkeen eteneminen on näyttäytynyt paikallisille asukkaille muun muassa rakentamisen lisääntymisenä, uusina työmahdollisuuksina ja elinympäristön yleisenä vilkastumisena. Vuosittain tilaamamme mielipidetiedustelun mukaan hankkeen kannatus on Pyhäjoella ja sen lähialueilla noussut jo yli 70 prosenttiin. Toni Hemminki Fennovoiman toimitusjohtaja 4

5 Vuoden 2017 kohokohtia Tilikauden 2017 tärkeimmät tapahtumat on kuvattu Fennovoiman hallituksen toimintakertomuksessa, joka löytyy osoitteesta 5

6 Vastuullisuusohjelma Fennovoiman vastuullisuusohjelma tukee Fennovoiman ja koko Hanhikivi 1 - hankkeen kestävää kehitystä. Ydinvoima on, turvallinen, luotettava ja kustannustehokas sähköntuotantomuoto, ja siitä aiheutuu vain hyvin vähän kasvihuonekaasupäästöjä. Ydinvoimalla on merkittävä osa Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan pyrkimyksessä kohti hiiletöntä yhteiskuntaa. Tällä hetkellä ydinvoimalla tuotetaan yli puolet Euroopan vähäpäästöisestä energiasta. Kuva: Ferry Design Agency. Vastuullisuusohjelma Fennovoiman vastuullisuusohjelma tukee Fennovoiman ja koko Hanhikivi 1 -hankkeen kestävää kehitystä. Vastuullisuusohjelmaa päivitettiin viimeksi vuonna 2017, jolloin tarkistimme, että kaikki YK:n Global Compact -vastuullisuusaloitteen tavoitteet on sisällytetty ohjelmaan. Ohjelman avulla varmistamme, että Fennovoiman ja Hanhikivi 1 - rakennustyömaan toimintatavat ja tavoitteet ovat linjassa Fennovoiman sisäisten ja sidosryhmien meille asettamien vastuullisuusodotusten kanssa. Tämä Fennovoiman vuoden 2017 vastuullisuusraportti noudattaa vastuullisuusohjelman rakennetta. Vastuullisuustavoitteemme ja edistymisemme tavoitteiden saavuttamisessa on kuvattu seuraavilla sivuilla. Tavoitteet Vastuullisuusohjelman tehokas toteuttaminen edellyttää jatkuvia kehitystoimenpiteitä, tavoitteiden asettamista ja niiden toteutumisen seurantaa. Jotta pystymme vastaamaan toiminnalle asettamiimme kestävän kehityksen ja vastuullisuuden tavoitteisiin, teemme muutoksia toimintatapoihimme aina tarpeen vaatiessa. Vastuullisuusohjelman tavoitteet tarkastetaan vuosittain. Tavoitteiden saavuttamista seurataan Fennovoiman johtoryhmässä sekä tavoitteista vastaavissa osastoissa ja yksikköissä. Edistymisestä raportoidaan vuosittain Fennovoiman vastuullisuusraportissa. Vastuullisuusohjelmamme tavoitteet on merkitty raportissa tällä merkillä. 6

7 Riskienhallinta Fennovoima toimii ympäristössä, joka on erittäin tarkkaan valvottu niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Ydinturvallisuus on ensisijaista Fennovoiman kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Riskienhallinnan näkökulmasta yritysvastuu liittyy niin toimivaan ja läpinäkyvään johtamiseen ja projektinhallintaan, ihmisiin, ydinturvallisuuteen kuin ympäristöön. Fennovoima on yhteiskunnan vastuullinen jäsen, ja sen riskinottohalukkuus on vähäinen näin myös lakisääteiset vaatimukset ja Fennovoiman omat politiikat määräävät. Fennovoiman riskienhallinnan tavoitteena on tukea toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista sekä ehkäistä toimintaan kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia tunnistamalla riskit mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tekemällä aktiivisesti korjaavia ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Riskienhallinnan avulla tehostamme turvallisuutta ja laatua, taloudellisen arvon luomista, yritysvastuuta ja sidosryhmäyhteistyötä. Riskienhallinta kiinteä osa toimimntaa Fennovoimassa strategisten, taloudellisten ja turvallisuusriskien hallinta on kiinteä osa toimintaa. Koko Fennovoiman organisaatio osallistuu riskienhallintaan, jota kuitenkin koordinoidaan keskitetysti. Näin organisaation käytössä on kutakin aihealuetta koskeva paras riskienhallinnan asiantuntemus ja osaaminen sekä systemaattiset menetelmät ja käytännöt. Lisäksi menettelyllä varmistetaan, että riskienhallinta on osa jatkuvaa toimintaa. Koska laitostoimittaja kantaa merkittävän osa projektin riskeistä, Fennovoima valvoo, että laitostoimittajan riskienhallintaa johdetaan Fennovoiman asettamien vaatimusten mukaisesti. Fennovoiman riskikartta Tehokas riskienhallinta Fennovoiman riskienhallinta kattaa kaikki Hanhikivi 1 -hankkeen vaiheet. Monitoroimalla riskejä varmistamme, että kaikki niin vanhat kuin uudet riskit ovat hallinnassa. Olemassa olevia riskejä ja niiden hallinnan onnistumista seurataan jatkuvasti osana Fennovoiman sisäistä kuukausiraportointia. Ydin- ja säteilyturvallisuus: Ydin- ja säteilyturvallisuus asetetaan Fennovoimassa ensisijalle kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Ydin- ja säteilyturvallisuuteen liittyviä asioita ovat turvallisuus, fyysinen turvallisuus, valmiusjärjestelyt ja ydinmateriaalivalvonta kaikissa ydinvoiman tuotannon vaiheissa. Ydinturvallisuusohjeet (YVL-ohjeet) asettavat vaatimuksia todennäköisyyspohjaisen riskiarvion (Probabilistic Risk Assessment PRA) käyttämisestä ydinturvallisuuden arvioinnissa. Todennäköisyyspohjainen riskiarviointi on integroitu osaksi niin ydinturvallisuuteen liittyvien riskien arvioinnin kuin yleisen riskienhallinnan prosesseja. Sama käytäntö pätee myös säteilyturvallisuuden osalta. Työturvallisuus: Fennovoima on asettanut työturvallisuudelle nolla työtapaturmaa -tavoitteen. Periaatteen mukaisesti työperäisiä onnettomuuksia ja sairauksia ennaltaehkäistään. Toimiva riskienhallinta on avainasemassa työturvallisuustavoitteen saavuttamisessa. Fennovoima pitää huolta siitä, että työturvallisuusriskit ovat hallinnassa, ja että rakentaminen tapahtuu turvallisesti kenenkään terveyttä vaarantamatta. 7

8 Ympäristö: Fennovoiman tavoitteena on, että toiminnan ympäristövaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Riskienhallinta on osa kaikkea toimintaa, jolla voi olla ympäristövaikutuksia. Laatu: Turvallisuuden takaamiseksi Fennovoima asettaa laatutavoitteensa korkealle. Toiminnan ja tuotteiden laatukriteerit asetetaan niiden turvallisuusmerkityksen mukaisesti. YVL-ohjeiden (esim. A.7 301) mukaisesti tiukimmat laatuvaatimukset koskevat niitä tuotteita ja toimia, joiden merkitys turvallisuudelle on kaikkein korkein. Siten myös riskienhallinta näkyy laatuvaatimuksissa. Korkea laatu näkyy hankkeessa ennen kaikkea turvallisuutena ja teknisenä toimivuutena, mutta se vaikuttaa myös muihin laitoksen ominaisuuksiin sekä lisensioitavuuteen, hankkeen aikatauluun ja kustannuksiin. Yritysturvallisuus: Yritysturvallisuuteen kuuluu niin toiminnan turvaaminen, tietoturvallisuus, henkilöstö- ja fyysinen turvallisuus, rikosten ehkäiseminen kuin paloturvallisuus. Lisäksi liiketoiminnan jatkuminen ja kriisinhallinta ovat osa yritysturvallisuutta. YVL-ohjeiden (A.12) vaatimusten mukaisesti Fennovoimalla on tietoturvallisuuden johtamisjärjestelmä, joka kattaa myös tietoturvariskien arvioimisen ja hallinnan. 8

9 Vastuulliset toimintatavat Lakien, säädösten ja eettisten toimintaperiaatteiden noudattaminen on edellytys hankkeen onnistumiselle. Toimintatapamme Fennovoima haluaa olla huippuluokan ydinvoimayhtiö, jonka toimintaa ohjaavat korkea turvallisuuskulttuuri sekä integriteetti. Lakien, säädösten ja eettisten toimintaperiaatteiden noudattaminen on edellytys hankkeen onnistumiselle. Fennovoiman Compliance & Ethics -ohjelma liittää lakien, säädösten ja eettisten toimintaperiaatteiden noudattamiseen liittyvät asiat osaksi Fennovoiman strategiaprosessia, johtamisjärjestelmää ja siihen kuuluvaa riskirekisteriä. Compliance & Ethics -ohjelma on Fennovoiman hallituksen hyväksymä, ja sen toteutuminen on viime kädessä yhtiön toimitusjohtajan vastuulla. Fennovoima on määrittänyt vastuullisuusohjelmassaan kolme tavoitetta vastuullisiin toimintatapoihin liittyen. Nämä tavoitteet ovat lainsäädännön vaatimusten noudattaminen, ihmisoikeuksien turvaaminen ja edistäminen sekä jatkuva toiminta korruption ehkäisemiseksi. Fennovoiman Compliance-yksikkö seuraa tavoitteiden saavuttamista. Compliance-yksikkö on vastuussa Compliance & Ethics -ohjelman kehityksestä ja seurannasta, compliance-huolien käsittelystä sekä henkilöstön ohjeistamisesta ja kouluttamisesta compliance-asioihin liittyen. Yksikkö myös käsittelee compliance-epäilyt ja päättää tarvittavista toimenpiteistä. Keskeiset politiikkamme ja periaatteemme vastuullisiin toimintatapoihin liittyen ovat: Fennovoima Code of Conduct (Toimintatapaohje, joka määrittää periaatteet, joita Fennovoimassa noudatetaan kaikessa toiminnassa.) Company Policy (Yhtiöpolitiikka, joka määrittää tärkeimmät periaatteet laatuun, ydinturvallisuuteen, työterveyteen ja - turvallisuuteen, henkilöstöhallintoon, ympäristöasioihin, yritysturvallisuuteen ja viestintään liittyen.) Ohjeet rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi (Fennovoima noudattaa soveltuvia lakeja ja on sitoutunut kansainvälisiin standardeihin, joilla estetään rahanpesua ja terrorismin rahoitusta.) Ohjeet korruption ja lahjonnan estämiseksi (Fennovoima ei hyväksy korruptiota tai rahanpesua.) YK:n Global Compact -periaatteet (Vapaaehtoinen vastuullisuusaloite, jonka periaatteita noudattamalla edistetään kestävää kehitystä ja vastuullisuutta Fennovoiman toiminnassa.) Lisätietoa Fennovoiman Compliance & Ethics -ohjelmasta löytyy verkkosivuiltamme osoitteesta: Politiikat ja ohjeet 9

10 Lainsäädännön vaatimusten noudattaminen Noudatamme lainsäädäntöä, suojelemme ihmisoikeuksia, olemme oikeudenmukaisia emmekä koskaan hyväksy lahjontaa tai korruptiota. Fennovoimassa tehtiin vuonna 2016 kaikki yhtiön toiminnot kattava vaatimustenmukaisuusriskien kartoitus. Tärkeimmiksi riskialueiksi tunnistettiin korruption, asiattoman vaikuttamisen ja eturistiriitojen mahdollisuus, alihankintaketjuun liittyvät riskit sekä lakien noudattamatta jättämiseen liittyvät riskit. Vuonna 2017 toteutetun seuranta-arvioinnin mukaan Fennovoiman Compliance & Ethics - ohjelma kattaa tunnistetut riskialueet. Myös Fennovoiman toimitusketjun hallintamenetelmiä on kehitetty vaatimustenmukaisuuden hallinnan ja -valvonnan osalta (lisätietoa tämän raportin luvussa Toimitusketjun hallinta). Compliance and ethics -koulutus Kaikki työntekijämme samoin kuin talossa toimivat konsultit käyvät pakollisen Compliance & Ethics -koulutuksen. Näin varmistamme, että kaikilla työntekijöillä on riittävät tiedot lainsäädännöstä ja asianmukaisista toimintatavoista. Vuoden 2017 loppuun mennessä yli 88 prosenttia henkilöstöstä ja talossa toimivista konsulteista oli suorittanut Compliance & Ethics -koulutuksen. Koulutus jatkuu vuonna 2018 osana perehdytyskoulutusta ja aloitamme myös kohdennetut ryhmäkoulutukset. Lainsäädännön vaatimusten noudattamiseen liittyvien huomioiden raportointi Ensisijaisesti vaatimustenmukaisuuteen liittyvät huomiot raportoidaan Fennovoimassa omalle esimiehelle tai Compliance-yksikölle. Yksikkö kannustaa työntekijöitä lähestymään heitä kysymyksin, tuomaan esiin huomioitaan ja puhumaan epäilemistään rikkomuksista avoimesti. Fennovoimassa on lisäksi käytössä raportointityökalu, joka mahdollistaa kaikkien vaatimustenmukaisuuteen liittyvien huomioiden raportoinnin myös anonyymisti. Työkalu on kaikkien fennovoimalaisten käytettävissä. Compliance-yksikkö arvioi kaikki raportoidut rikkomusepäilyt ja varmistaa, että asianmukaisiin toimenpiteisiin ryhdytään. Vuonna 2017 raportoidut huomiot eivät antaneet aihetta jatkotoimenpiteisiin. MERKITTÄVÄT LAINSÄÄDÄNNÖN JA SÄÄDÖSTEN RIKKOMUKSET Rikkomuksiin liittyvät sakot ja sanktiot

11 ihmisoikeuksien edistäminen ja turvaaminen Suomen perustuslain mukaan Suomessa noudatetaan kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Fennovoiman toimintatapaohjeessa (Code of Conduct) korostetaan toiminnan lakien ja säädösten mukaisuutta ja muun muassa ihmisoikeuksien turvaamisen tärkeyttä hankintaketjussa.osana hankintasopimuksia edellytämme kaikkien Fennovoiman uusien sopimuskumppaneiden noudattavan Fennovoiman toimintatapaohjeen periaatteita. Vuonna 2017 uudistimme yhtiön sopimuspohjat. Yhtiön uudet sopimuspohjat sisältävät sitoutumisen Fennovoiman Code of Conductiin. Vuoden 2018 kuluessa pyrimme tarkistamaan kaikki aiemmin tehdyt sopimukset tältä osin. Compliance and ethics -arvioinnit otetaan käyttöön osana Fennovoiman hankinta- ja toimitusketjun hallintamenettelyjä vuoden 2018 aikana. Lisäksi olemme perustaneet ohjausryhmän, jonka tehtävänä on analysoida hankintaketjun esivalintavaiheessa ja tarkastuksissa tehdyt compliance-huomiot sekä päättää tarvittavista korjaavista toimenpiteistä ja seurauksista. Jatkuva toiminta korruption estämiseksi Fennovoima ei hyväksy lahjontaa eikä korruptiota missään muodossa. Fennovoiman kaikille toiminnoille suoritettiin korruptioriskiarvio vuonna 2016 tehdyn riippumattoman vaatimustenmukaisuusriskien kartoituksen yhteydessä. Compliance & Ethics -ohjelma sisältää korruption vastaiset ohjeet, henkilöstön koulutuksen sekä toimintatavat ja menettelyt korruptioepäilysten ja -rikkomusten käsittelemiseksi. Vuonna 2017 ei tullut esiin Fennovoiman henkilöstöön liittyviä korruptiotapauksia. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi Fennovoimassa on käytössä asianmukaiset riskiarviointiin perustuvat tunnistamiskäytännöt ja due diligence -prosessit alihankkijoiden ja muiden sopimuskumppaneiden arvioimiseksi. Korruption vastainen koulutus on osa Fennovoiman Compliance & Ethics -koulutusta, joka on pakollinen kaikille fennovoimalaisille ja talossa toimiville konsulteille. Korruptionvastaiset toimintaohjeet ovat kaikkien työntekijöiden saatavilla intranetissä. Fennovoiman Compliance-yksikkö ohjeistaa henkilöstöä ja huolehtii siitä, että kaikki vaatimustenmukaisuuteen liittyvät epäilyt käsitellään asianmukaisesti. Kaikkiin esitettyihin huoliin suhtaudutaan vakavasti ja ne käsitellään luottamuksellisesti. Vuonna 2017 ei ollut tapauksia, joissa Fennovoiman henkilöstöä oltaisiin epäilty korruptiosta. KORRUPTIO Vahvistuneet korruptiotapaukset

12 Tehokas Hanhikivi 1 -hankkeen hallinta Vastuullinen toiminta Hanhikivi 1 -hankkeessa edellyttää Fennovoiman sisäisten toimintojen sujuvuutta. Toimintatapamme Tehokas hankkeen hallinta vaatii ennen kaikkea toimivia prosesseja ja systemaattisia toimintatapoja sekä toimivan johtamisjärjestelmän. Fennovoiman johtamisjärjestelmän avulla varmistetaan, että ydin- ja säteilyturvallisuutta pidetään aina ensisijaisena kaikessa toiminnassa, Fennovoiman toiminta on lakien ja hyvän hallintotavan mukaista, luvanhaltijan velvollisuudet täyttyvät, ja että Fennovoiman toiminta on osakkaiden etujen mukaista. Fennovoiman tavoitteena on toimiva johtamisjärjestelmä, joka täyttää kullekin hankkeen vaiheelle asetetut lakisääteiset vaatimukset sekä ISO 9001, ISO ja OHSAS standardien vaatimukset. 12

13 Lakisääteiset vaatimukset sekä ISO 9001, ISO ja OHSAS standardien vaatimukset täyttävä johtamisjärjestelmä Vuonna 2017 Fennovoiman johtamisjärjestelmän kehitys jatkui koko organisaation voimin. Järjestelmän teknistä käytettävyyttä parannettiin ja sen käyttöä tehostettiin mm. järjestämällä koko organisaatiolle koulutusta tarkastus- ja hyväksyntämenettelyistä. Myös sisäistä viestintää kehitettiin organisaation sisäisen tiedonkulun vahvistamiseksi.fennovoiman johtamisjärjestelmälle myönnettiin OHSAS työturvallisuussertifikaatti vuoden 2017 alussa, ja siihen liittyvä seuranta-auditointi suoritettiin vuoden 2017 lopulla. Fennovoiman ympäristöhallintajärjestelmä arvioitiin ISO 14001:2015 standardin mukaisesti vuoden 2017 lopussa ja järjestelmälle myönnettiin ympäristösertifikaatti vuoden 2018 alussa. Fennovoiman laatujärjestelmä arvioitiin uuden standardirevision ISO 9001:2015 mukaan ja sertifikaatti myönnettiin vuoden 2018 alussa. Vuonna 2018 keskitymme parantamaan prosessiperusteisen johtamisjärjestelmän tehokkuutta mm. ottamalla käyttöön prosessien seurantakäytäntöjä ja järjestämällä koulutuksia. Järjestelmässä otetaan käyttöön myös luokiteltu lähestymistapa turvallisuuden kannalta merkittävien toimintojen tunnistamisen helpottamiseksi. Johtamisjärjestelmän implementointi tapahtuu intranetin kautta avautuvan käyttöliittymän, koulutuksen ja sisäisen viestinnän avulla. Johtamisjärjestelmän arvioinnit Fennovoiman kaiken toiminnan tulee olla ydinturvallisuusvaatimusten mukaista. Johtamisjärjestelmän kykyä vastata hankkeen elinkaaren kunkin vaiheen erityistarpeisiin arvioidaan objektiivisesti ja seurataan järjestelmällisesti. Järjestelmän kehityksestä raportoidaan kuukausittain. Johdon katselmukset Kahdesti vuodessa järjestettävät johdon katselmukset ovat tavanomaisia arviointeja, joissa arvioidaan johtamisjärjestelmän kehityssuunnitelman toteutumista ja tarvittaessa päätetään uusista kehityssuunnista. Sisäiset auditoinnit Fennovoima suorittaa säännöllisesti sisäisiä auditointeja voimassaolevan auditointiohjelman mukaisesti. Auditoinneissa tarkastellaan niin johtamisjärjestelmää kuin siihen sisältyvien prosessien ja ohjeiden noudattamista sekä tunnistetaan kehityskohteita. Vuonna 2017 tehtiin yhteensä 19 sisäistä auditointia. Kolme suunniteltua auditointia siirrettiin vuodelle Myös vuosien sisäinen auditointiohjelma on kattava. Lisäksi suoritamme itsearviointeja ja kehitämme menetelmiä, joiden avulla edistämme henkilöstön sitoutumista johtamisjärjestelmän jatkuvaan parantamiseen. 13

14 Taloudellinen kannattavuus Taloudellinen vastuu tarkoittaa Fennovoimalla pitkän aikavälin arvontuottoa osakkaille sekä hankkeen myönteisiä taloudellisia vaikutuksia suomalaiselle yhteiskunnalle. Toimintatapamme Fennovoima tukee hankkeen myönteisten taloudellisten vaikutusten syntymistä monin tavoin ja on asettanut seuraavan tavoitteen: Hanhikivi 1 -hankeella on merkittävä myönteinen vaikutus alueellisesti ja kansallisesti. Keskeiset taloudelliset tiedot Fennovoiman tehtävänä on rakentaa Suomeen uusi ydinvoimalaitos, joka tuottaa vakaahintaista sähköä Fennovoiman omistajille. Fennovoiman suomalaiset omistajat ovat teollisuusyhtiöitä ja kunnallisia energiayhtiöitä, jotka tulevat käyttämään laitoksesta saamansa energian omiin tarpeisiinsa. Fennovoiman Hanhikivi 1 - hanke hyödyttää koko Suomea lisääntyneen hiilidioksipäästöttömän sähköntuotannon myötä. Fennovoima toimii mankala-periaatteen mukaisesti, eli osakkaat saavat osansa ydinvoimalaitoksen tuottamasta sähköstä omakustannushintaan omistusosuuksien mukaisesti. Tämän takia Fennovoima ei tuota voittoa tai maksa osinkoa perinteisen liiketoimintamallin mukaisesti. Fennovoimalla on kaksi toimistoa, pääkonttori sijaitsee Helsingissä ja paikallistoimisto Pyhäjoella. Fennovoima omistaa 100 % OOO Fennovoima Rus -yhtiöstä Venäjällä. Tytäryhtiö rekisteröitiin marraskuussa 2015, ja sen tehtävänä on valvoa Venäjällä tehtäviä hankintoja. OOO Fennovoima Rus -yhtiöllä on toimisto Pietarissa. Tilikausi 2017 Fennovoimalla ei ollut liikevaihtoa vuonna 2017, sillä yhtiö on projektivaiheessa eikä omista vielä tuloja tuottavia hyödykkeitä. Ydinvoimalaitoksen rakentaminen alkaa, kun Suomen hallitus myöntää Fennovoimalle rakentamisluvan. Nykyisen aikataulun mukaan laitoksen käyttöönotto tapahtuu vuonna 2024, jonka jälkeen laitoksen kaupallinen toiminta alkaa. Kaikki Fennovoiman kustannukset liittyvät ydinvoimalaitoksen suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöönottoon. Fennovoiman taloudellisen arvon jakautuminen kuvataan seuraavassa kuvassa. 14

15 Ennen laitoksen kaupallista käyttöä Fennovoimalla ei ole odotettavissa tuloja, ja sen takia: Luotu taloudellinen lisäarvo (a) pysyy maltillisella tasolla ja koostuu pääosin rahoitustuotoista, jotka liittyvät lainasopimuksiin ja likviditeetin hallintaan. Jaettu taloudellinen lisäarvo (b) on huomattava ennen ydinvoimalaitoksen kaupallista käyttöä, koska laitosinvestointi ajoittuu tälle ajalle. Tällöin Fennovoima ei tuota jaettavissa olevaa tuloa tai taloudellista arvoa, kuten yritykset yleensä. Sen sijaan Fennovoima jakaa sijoitettua pääomaa lukuisille sidosryhmille (esim. oma henkilöstö, ulkoiset palveluntuottajat, viranomaiset ja laitostoimittaja), mikä edistää laitoksen valmistumista. Edellä esitetyistä syistä yhtiöön jätetty taloudellinen lisäarvo (a-b) on tällä hetkellä negatiivinen. Kun laitoksen kaupallinen käyttö aloitetaan, tuotettu taloudellinen lisäarvo kattaa jaetun taloudellisen lisäarvon. Mankala-periaatteen takia, yhtiöön jätetyn taloudellisen lisäarvon odotetaan pysyvän lähellä nollaa myös laitoksen kaupallisessa käyttövaiheessa. Hanhikivi 1 -hankkeella on merkittävä myönteinen vaikutus alueellisesti ja kansallisesti Hanhikivi 1 -hanke on merkittävä taloudellinen investointi, jonka vaikutukset ulottuvat koko Suomeen ja kansantalouteen. Investoinnit parantavat työllisyyttä etenkin rakennusalalla. Uuden ydinvoimalaitoksen rakentaminen synnyttää merkittäviä lisäinvestointeja paitsi energiasektorilla ja rakentamisessa, mutta myös hyödykkeitä tuottavassa teollisuudessa. Investoinneista syntyvät lisätulot kasvattavat kotitalouksien ostovoimaa ja piristävät kulutuskysyntää. Hanhikivi 1 -hankkeen vaikutukset näkyvät jo alueella elinympäristön vilkastumisena, rakennustoiminnan lisääntymisenä ja parantuneina työmahdollisuuksina. Fennovoima osallistuu kehittämishankkeisiin, joilla pyritään parantamaan paikallisten toimijoiden valmiuksia valmistautua ydinvoimalan rakentamisvaiheeseen. Kehityshankkeiden tavoitteena on saada Fennovoiman ydinvoimalaitoshankkeesta mahdollisimman paljon hyötyä seutukunnille ja vahvistaa alueen vetovoimaisuutta. Alueen kyky tukea hanketta ja sopeutua sen asettamiin vaatimuksiin on tärkeää Hanhikivi 1 -hankkeen sujuvan toteuttamisen kannalta. Paikallisten toimijoiden valmiuksien parantaminen Hanhikivi 1 -hankkeen sosiaalinen ulottuvuus on merkittävä. Fennovoima on tehnyt tiivistä yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa projektin alkuvaiheista asti. 15

16 Liiketoiminnan tukeminen Kannustamme suomalaisia yrityksiä ottamaan osaa Hanhikivi 1 - hankkeeseen ja kerromme hankkeesta erilaisissa tilaisuuksissa, joita järjestetään lähialueen kunnissa ja muualla Suomessa. Fennovoiman lisäksi tietoa työ- ja urakointimahdollisuuksista Hanhikivi 1 -työmaalla tarjoavat alueen kunnat ja yrityspalvelut. Fennovoima auttaa myös laitostoimittaja RAOS Projectia ja pääurakoitsija Titan-2:a tekemään yhteistyötä suomalaisten yritysten kanssa. Lisäksi Fennovoima tarjoaa suomalaisille yrityksille tietoa hankkeesta ja siihen liittyvistä sopimuksista, hankintamenettelyistä ja vaatimuksista FinNuclearin järjestämissä valtakunnallisissa info- ja verkostoitumistilaisuuksissa. Alueellisesti tätä tietoa välittävät kunnat ja yrityspalvelut. Suomalaisten yritysten kykyä osallistua menestyksekkäästi tarjouskilpailuihin parannetaan valmennuksin. Fennovoima osallistuu FinNuclearin tarjoaman koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Työmaarekisterissä olevien yritysten alueellinen jakautuminen Suomessa. TYÖMAAREKISTERI Yritykset Yrityksiä yhteensä Suomeen rekisteröityjä 454 (93 %) 329 (95 %) Työntekijät Työntekijöitä yhteensä Suomlaisia 2017 (88 %) 1498 (98 %) Yritykset ja työntekijät työmaarekisterissä. Työmaalla työskentelevien työntekijöiden määrä on kaksinkertaistunut vuoden takaiseen verrattuna. Työmaalla työskenteli päivittäin keskimäärin 300 työntekijää. 16

17 Ydinturvallisuus Ydinturvallisuus on toimintamme keskiössä. LAES II Toimintatapamme Kun kyse on ydinvoimalaitoksen turvallisuuden hallinnasta koko sen elinkaaren ajan, on avainasemassa organisaation turvallisuustietoisuus ja se, että siihen ohjataan jatkuvasti. Fennovoiman toimintatavoissa keskeistä on, että turvallisuus asetetaan aina etusijalle, ymmärretään oman ja toiminnan merkitys turvallisuudelle ja kannetaan turvallisuudesta vastuuta. Yhtä tärkeää on, että opitaan omista ja muiden kokemuksista ja kannustetaan myös yhteistyökumppaneita turvalliseen toimintaan. On tärkeää, että Hanhikivi 1 -hankkeessa vallitsee yhteisymmärrys siitä, mitä turvallisuudella tarkoitetaan, ja että jokainen hankkeessa työskentelevä kantaa vastuuta turvallisuudesta. Yhtenäisen turvallisuusajattelun varmistamiseksi olemme sopineet turvallisuuskulttuuriperiaatteista, joita edellytämme kaikkien hankkeessa mukana olevien tahojen noudattavan. Hankkeen turvallisuusperiaatteet ovat: Sitoutuminen: Aseta ydinturvallisuus ensisijalle, kanna vastuuta ja ole esimerkkinä muille. Tiedostaminen: Tiedä mitä teet ja miksi. Läpinäkyvyys: Kommunikoi ja tee yhteistyötä. Jatkuva parantaminen: Ole aloitteellinen ja pyri oppimaan lisää. Näiden turvallisuusperiaatteiden jatkuva huomioiminen kaikessa toiminnassa on keskeinen edellytys Fennovoiman ydinvoimalaitoksen turvallisuudelle sen rakentamisen aikana sekä käyttö- ja käytöstäpoistovaiheissa. Vastuullisuusohjelmassa Fennovoima on asettanut kolme ydinturvallisuuteen liittyvää tavoitetta, jotka ovat: Vahva turvallisuuskulttuuri: Fennovoima kehittää jatkuvasti turvallisuuskulttuuriaan ja pitää turvallisuuden niin korkealla tasolla kuin mahdollista. Korkein mahdollinen ydinturvallisuuden taso: Fennovoima on sitoutunut korkeimpaan ydinturvallisuustasoon, minkä takia ympäristöön ja ihmisiin kohdistuva onnettomuus- ja säteilyriski on alhainen. Korkein mahdollinen säteilyturvallisuuden taso: Fennovoima on sitoutunut korkeimpaan säteilyturvallisuuden tasoon työympäristössä. Henkilöstön säteilyaltistukset tullaan pitämään niin pieninä kuin mahdollista (ALARA-periaate). Fennovoiman turvallisuuskulttuuriohjelma tukee näiden periaatteiden toteutumista ja turvallisuuskulttuurin jatkuvaa kehittämistä Hanhikivi 1 -hankkeessa. 17

18 Vahva turvallisuuskulttuuri ja tinkimättömyys ydinturvallisuudessa Vuonna 2017 Fennovoiman turvallisuuskulttuuriohjelma ja siihen liittyvät menettelyt tarkistettiin. Tavoitteena oli parantaa Fennovoiman johtamisjärjestelmää siten, että saavutamme ydinvoimalaitoksen rakentamiseen vaadittavan valmiuden. Tarkistus perustui kokemuksiin, joita on kerätty turvallisuuskulttuuriohjelman aiemman version toteutuksesta sekä kansainvälisesti kerätyistä turvallisuuskulttuurikokemuksista. Osana tarkistusta kirjoitettiin kaksi uutta proseduuria, jotka käsittelevät Fennovoiman sisäisen turvallisuuskulttuurin kehitystä sekä turvallisuuskulttuurin varmistamista Hanhikivi 1 -ohjelman toimitusketjussa. Myös henkilöstöresursseja vahvistettiin ja osastolle palkattiin turvallisuuskulttuurispesialisti. Turvallisuuskulttuurin tekninen tukimissio Fennovoimassa järjestettiin WANOn (World Association of Nuclear Operators) turvallisuuskulttuurin tekninen tukimissio toukokuussa Missioon osallistui asiantuntijoita useista muista voimayhtiöistä. Mukana olleet asiantuntijat tarkastivat Fennovoiman turvallisuuskulttuuriohjelman ja antoivat neuvoja ohjelman kehittämiseksi. Osana tilaisuutta ylimmälle johdolle järjestettiin koulutustyöpaja. Fennovoima toimitti STUKille tiedoksi selvityksen turvallisuusjohtamisesta ja turvallisuuskulttuurista. Selvityksessä täsmennetään kuinka Fennovoima varmistaa alihankkijoiden pätevyyden ja projektinhallintajärjestelmien sopivuuden rakennushankkeen toteuttamiseksi YVL-ohjeissa määriteltyjen turvallisuuskulttuurivaatimusten mukaisesti. Selvityksessä esitetään myös, miten Fennovoima luvanhakijana arvioi turvallisuuskulttuurivaatimusten täyttymistä rakennusvaiheen aikana omassa organisaatiossaan, laitostoimittajan organisaatiossa ja muissa hankkeessa mukana olevissa organisaatioissa. Kuvauksen vaatimukset esitetään YVL-ohjeiden osassa A.1, liite A, luku A14. Laitosalueella tehtyjen tutkimusten arviointi Fennovoima käynnisti myös sisäisen tarkistuksen, joka koski laitostoimittajan projektialueella vuosina suorittamia tutkimuksia. Tarkistuksella varmistetaan, että tutkimukset on suoritettu oikein, ja että niiden tuloksia on käytetty Hanhikivi 1:n perussuunnittelussa, erityisesti reaktorin tarkan sijainnin valinnassa. Tarkistuksen ensimmäinen vaihe suoritettiin vuonna 2017, ja siinä keskityttiin tutkimustiedon oikeellisuuteen ja tiedon hyväksikäyttämiseen. Seuraavassa tutkimusvaiheessa käsitellään Fennovoiman sisäisiä käytäntöjä tutkimustiedon hyödyntämisessä. Toisen tutkimusvaiheen suorittaa riippumaton asiantuntijaryhmä vuoden 2018 aikana. Molempien tutkimusvaiheiden tavoitteena on varmistaa Hanhikivi 1 - ydinvoimalaitoksen ydinturvallisuus ja oppia lisää Hanhikivi 1 - ohjelman työtapojen ja turvallisuuskulttuurin kehittämiseksi. Vuoden 2017 aikana aloitettiin useita korjaavia toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että laitosalueen tutkimukset on suoritettu järjestelmällisesti ja tutkimustietoa käytetään voimalaitoksen perussuunnittelussa. Turvallisuuskulttuuri toimitusketjussa Fennovoima jatkoi toimitusketjun turvallisuuskulttuurin varmistusta. Turvallisuuskulttuurityöryhmä kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Työryhmän tavoitteena on selkeyttää hankkeen yhteisiä turvallisuuskulttuuriodotuksia, lisätä kaikkien hankkeen osapuolten tietoisuutta turvallisuuskulttuurista sekä valvoa turvallisuuskulttuurin kehittymistä koko toimitusketjussa ja työmaalla. Vuoden 2017 lopussa työryhmään kuului virallisia edustajia seuraavista organisaatioista: Fennovoima, RAOS Project, Gidropress, Atomproekt, Atomenergomash, Titan-2, RASU, TVEL ja Kurchatov Instituutti. Kolme viimeksi mainittua liittyivät mukaan työryhmään vuoden 2017 alussa. Vuonna 2018 hankkeen edetessä työryhmään nimitetään uusia edustajia. Työryhmä kokoontuu koko päivän kestäviiin kokouksiin, joissa käsitellään laajasti eri aiheita kuten turvallisuuskulttuurista opittuja asioita, johtamisjärjestelmiä, turvallisuuskulttuurin arviointia, turvallisuuskulttuuriin liittyvää dokumentaatiota ja suomalaisia turvallisuuskulttuurivaatimuksia. Työryhmän kokousten lisäksi järjestettiin useita työpajoja laitteiden valmistamisesta vastaaville organisaatioille (Atomenergomashin vetämänä) ja rakentamisesta vastaaville organisaatioille (RAOS Projectin vetämänä). 18

19 Turvallisuuskulttuuriauditoinnit Edellä mainittujen toimintojen lisäksi Fennovoima toteutti kuusi toimitusketjun turvallisuuskulttuuriin keskittynyttä auditointia seuraavissa organisaatioissa: Atomenergomash, Titan-2, Atomproekt, Gidropress, RAOS Project, ja AEM-Technology (johtamisjärjestelmän auditoinnin yhteydessä). Edelliseen vuoteen verrattuna jonkin verran edistystä oli havaittavissa. LAES II Puolueeton arvio turvallisuuskulttuurista STUK tilasi vuonna 2017 Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä puolueettoman arvion Hanhikivi 1 -hankkeen turvallisuuskulttuurista. Tutkimuksen tavoitteena oli saada selkeä kuva Fennovoiman, RAOS Pprojectin ja Titan-2:n turvallisuuskulttuurin sen hetkisestä tilasta Fennovoiman rakentamislupahakemuksen käsittelyn tueksi. Tutkimuksen keskeinen loppupäätelmä oli, että Fennovoiman turvallisuuskulttuuri on hyväksyttävällä tasolla luvanhaltijalle, mutta vielä löytyy myös parannettavaa. RAOS Projectin ja Titan-2:n turvallisuuskulttuureissa parannettavaa oli enemmän. Arvion mukaan Fennovoiman vahvuuksia ovat organisaation työilmapiiri, turvallisuuden huomioiminen organisaation käytännöissä ja se, että henkilöstö on omaksunut turvallisuuden todellisena arvona varsin hyvin. Lisäksi raportissa todettiin, että Hanhikivi 1 -projektin suurimman haasteen muodostaa toimitusketju ja Fennovoiman kyky seurata, valvoa ja tukea ketjua sekä Fennovoiman kyky saavuttaa kokonaisvaltainen käsitys projektista ja suunnittelun eheydestä. Fennovoima suorittaa itsearvioinnin turvallisuuskulttuuristaan syksyn 2018 aikana ja turvallisuuskulttuurin kehittäminen toimitusketjussa jatkuu. Turvallisuushuomiot Fennovoiman turvallisuushavaintojärjestelmän avulla edistämme organisaation oppimista ja työntekijöiden osallistumista turvallisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Jos työntekijästä tuntuu, että johonkin asiaan ei kiinnitetä riittävästi huomiota organisaatiossa, hän voi tehdä siitä turvallisuushuomion. Huomiot voivat liittyä esimerkiksi henkilöstöhallintoon, lakiasioihin, projektinhallintaan, suunnitteluun, ydinturvallisuuteen, fyysiseen turvallisuuteen, työterveyteen ja - turvallisuuteen tai yleisesti turvallisuuskulttuuriin. Raportointijärjestelmä on toimiva ja läpinäkyvyyttä lisäävä keino turvallisuuskulttuurin kehittämiseksi oragnisaatiossa. Oppivassa organisaatiossa kynnyksen arvion tekemiseen tulisi olla matala ja siksi kannustamme kaikkia tekemään turvallisuushavaintoja. Vuonna 2017 Fennovoiman henkilöstö teki turvallisuushuomioita aktiivisesti. Lisäksi perustimme erityisen turvallisuushuomiotiimin, jonka tehtävänä on edistää huomioiden käsittelyä ja seurata korjaavien toimenpiteiden toteuttamista. Raportoidut kriittiset turvallisuushuomiot koskivat dokumenttien kommentointia ja Fennovoiman johtamiskäytäntöjä. Molempien huomioiden pohjalta tehtiin korjaava toimenpidesuunnitelma. TURVALLISUUSHUOMIOT Raportoidut turvallisuushuolet Kriittiset 2 0 Merkittävät Vähäiset 15 8 Kehitysaloitteet 69 (otettu käyttöön 2017) 19

20 LAES II. Laitoksen käyttöönottoon valmistautuminen Käyttöönotto on keskeinen vaihe Hanhikivi 1 -hankkeessa. Varmistaaksemme onnistuneen ja turvallisen laitoksen käyttöönoton valmistaudumme siihen jo nyt. Kaksi keskeistä valmistautumisen osaaluetta tällä hetkellä ovat muilta alan toimijoilta oppiminen sekä Fennovoiman henkilöstön osaamisen kehittäminen LAES II - ydinvoimalaitoksen käyttöönottoa seuraamalla. LAES II on Fennovoiman Hanhikivi 1-laitoksen referenssilaitos, jonka käyttöönotto on parhaillaan käynnissä. Laitos sijaitsee noin 70 km länteen Pietarista. Hanhikivi 1 -laitoksella ja LAES II -laitoksen suunnittelussa on noudatettu samoja keskeisiä periaatteita, turvallisuusominaisuuksia sekä alihankkijoita. Seuraamalla laitoksen käyttöönottoa Fennovoima kerää tietoa käyttöönotton eroista Suomessa ja Venäjällä. Fennovoima pyrkii hyödyntämään LAES II:n käyttöönotossa kerättyjä tietoja (teknisiä, organisatorisia jne.) Hanhikivi 1:n käyttöönoton valmistelussa aina kun mahdollista. Havainnoimalla LAES II:n käyttöönottoa fennovoimalaiset lisäävät omaa osaamistaan. Fennovoimalaisia organisaation eri yksiköistä on ollut seuraamassa paikan päällä lukuisia LAES II:n käyttöönottoon liittyviä toimenpiteitä, kuten esimerkiksi passiivisen lämmönpoistojärjestelmän (PHRS) testausta. Fennovoimalaisten on mahdollista täydentää osaamistaan työssäoppimalla LAES II - laitoksella. Fennovoima kantaa vastuunsa lisenssinhakijana eikä käyttöönoton onnistuminen ole tästä poikkeus. Hanhikiven 1 -ydinvoimalaitoksen käyttöönotossa tullaan noudattamaan kurinalaista ja järjestelmällistä lähestymistapaa. Näin juuri valmistunut laitos otetaan käyttöön mahdollisimman turvallisesti, tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. LAES II. Kuva: Aleksander Kashin, JSC Concern Titan-2. LAES II. Kuva: Aleksander Kashin, JSC Concern Titan-2. 20

21 Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Fennovoima solmi kesäkuussa 2016 kymmenvuotisen palvelusopimuksen suomalaisen käytetyn polttoaineen asiantuntijan Posiva Solutions -yhtiön kanssa. Sopimuksen myötä Posivan osaaminen pystytään hyödyntämään Fennovoiman loppusijoitushankkeessa. Loppusijoitushankkeen arvioitu kesto on yli sata vuotta. Loppusijoituspaikan valinta tulee ajankohtaiseksi 2040-luvulla ja Hanhikivi 1 -laitoksen käytetyn polttoaineen loppusijoitus alkaa aikaisintaan 2090-luvulla. Fennovoima toimitti kesäkuussa 2016 käytetyn polttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelman (YVA) työ- ja elinkeinoministeriölle. YVA-ohjelmassa Fennovoima esitti kaksi vaihtoehtoista paikkaa loppusijoituslaitokselle, Eurajoen ja Pyhäjoen. Kenttätutkimukset alkavat paikkakunnilla aikaisintaan muutaman vuoden kuluttua. Vaihtoehtoisilla paikkakunnilla tullaan tekemään asukaskyselyitä osana YVA-menettelyä. Samanaikaisesti kummallakin paikkakunnalla järjestetään pienryhmätilaisuudet keskeisille sidosryhmille. Ryhmien tarkoituksena on lisätä vuorovaikutusta Fennovoiman, viranomaisten ja muiden interssiryhmien välillä. Pienryhmätilaisuuksiin kutsutaan myös paikallisia asukkaita. Vuonna 2017 käynnistimme kallioperän tavoiteominaisuuksien selvittämiseksi geologisten kriteerien päivitystyön, jota tarvitaan jätteen loppusijoituspaikan ja matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituspaikan selvittämiseksi. Vuoden 2018 aikana Fennovoima ja Posiva Solutions tekevät yhdessä nettisivuston, jonka välityksellä jaamme lisätietoa käytetystä polttoaineesta ja sen loppusijoituksesta. Kuva: Ferry Design Agency 21

22 Organisaation kehittäminen ja työskentely Fennovoimassa Osaava ja sitoutunut henkilöstö on keskeinen voimavaramme. Toimintatapamme Fennovoima varmistaa, että sillä on käytettävissa riittävä asiantuntijuus ja osaaminen hankkeen kaikissa vaiheissa, ja kiinnittää paljon huomiota organisaation kehittämiseen. Henkilöstöresurssien suunnittelu ja osaamisen kehittäminen ovat keskeisiä menestystekijöitä Fennovoimalle. Fennovoiman organisaatiokulttuuria ja siihen liittyviä toimintatapoja kehitetään jatkuvasti hyvän ja tasa-arvoisen työympäristön ylläpitämiseksi.fennovoiman henkilöstöresurssimanuaali ja organisaatiomanuaali sekä niihin liittyvät prosessit ja suunnitelmat on integroitu osaksi Fennovoiman johtamisjärjestelmää. Fennovoima toteuttaa henkilöstöhallintoaan yhtiöpolitiikan mukaisesti ja noudattaa YK:n Global Compactin periaatteita. Fennovoima on asettanut vastuullisuusohjelmassa seuraavat tavoitteet organisaation kehittämiselle ja siinä työskentelemiselle: organisaatio ja sen osaaminen vastaavat kullekin projektivaiheelle asetettuja lakisääteisiä vaatimuksia, jatkuva osaamisen ja pätevyyden kehittäminen, tehokas koulutus, hyvä johtaminen, vahva organisaatiokulttuuri sekä sitoutunut henkilöstö ja hyvinvoiva henkilöstö. 22

23 Organisaatio ja sen osaaminen vastaavat kullekin projektivaiheelle asetettuja lakisääteisiä vaatimuksia Tämän hetken tärkein tavoitteemme on kehittää Fennovoiman organisaatiota ja sen osaamista ydinvoimalan rakentamisvaiheelle asetettujen lakisääteisten vaatimusten mukaisesti. Rekrytointipäätökset perustuvat hakijan osaamiseen, pätevyyteen, motivaatioon ja soveltuvuuteen kyseessä olevaan tehtävään. Hakijan sukupuoli, ikä tai kansallisuus eivät vaikuta päätökseen.vuonna 2017 Fennovoima rekrytoi uusia työntekijöitä seitsemässä rekrytointiaallossa. Lisäksi teimme täydentäviä rekrytointeja. Rekrytointiemme painopiste pysyi laaja-alaisesti eri tekniikan alojen, voimalaitos- ja turbiiniteknologian sekä projektinhallinnan ja ydinturvallisuuden vahvistamisessa. Joitakin vuodelle 2017 suunniteltuja rekrytointeja siirrettiin myöhäisempään ajankohtaan hankeaikataulun päivityksen takia. Meillä oli jonkin verran haasteita löytää osaavia ja sopivia kandidaatteja sähkötekniikan ja automaatiosuunnittelun tehtäviin, mutta tilanne parani selkeästi ennen vuoden loppua. Organisaation resurssien ja osaamisen kehittäminen jatkuu myös vuonna 2018, jolloin pyrimme rekrytoimaan yli 50 uutta työntekijää. Rekrytointien painopiste pysyy aiempien vuosien tapaan tekniikan alojen, projektinhallinnan ja ydinturvallisuuden aloilla. HENKILÖSTÖ Henkilöstön määrä Muutos henkilöstön määrässä Työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus 100 % 100 % Henkilökohtaiset kehityskeskustelut 98 % 97 % TYÖNTEKIJÄT VAKITUISET MÄÄRÄAIKAISET YHTEENSÄ Sopimustyypin, sukupuolen ja alueen mukaan jaoteltuna Helsinki Pyhäjoki Helsinki Pyhäjoki Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Kokoaikainen Osa-aikainen Kaikki Naisten osuus työntekijöistä on 28,7 %.Fennovoima tekee pääasiassa vakituisia työsopimuksia. Määräaikaisia työsopimuksia tehdään esimerkiksi sijaisuuksissa, kuten työntekijän jäädessä vanhempainvapaalle tai opintovapaalle, kesätyöntekijöille tai projektin tarpeisiin liittyvien lyhytaikaisten työtarpeiden ollessa kyseessä. Mahdollisuutta tehdä lyhennettyä työaikaa on käytetty useimmiten osa-aikaista hoitovapaata varten. UUDET TYÖNTEKIJÄT HELSINKI PYHÄJOKI YHTEENSÄ Ikäryhmä Naiset Miehet Naiset Miehet lkm % Alle 30-vuotiaat ,0 % vuotiaat, ,3 % vuotiaat ,0 % vuotiaat % Yli 60-vuotiaat ,7 % Yhteensä (lkm) Vuonna 2017 Fennovoimassa aloitti yhteensä 75 uutta työntekijää. Luvussa on mukana yksitoista kesätyöntekijää. Vuonna 2016 aloittaneiden määrä oli 84 (sisältäen kesätyöntekijät). 23

24 Jatkuva pätevyyden ja osaamisen kehittäminen tehokas koulutus Koulutuksia järjestetään Fennovoimassa vuosisuunnitelman mukaisesti. Koulutussuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti, jotta se vastaa Fennovoiman organisaation ja henkilöstön sekä koko Hanhikivi 1 -hankkeen kehitystarpeita ja lakisääteisiä vaatimuksia. Vuonna 2017 koulutustoiminta jatkui tiiviinä ja koulutustarjonta laajeni useilla uusilla kursseilla. Koulutusten hallintamenettelyjä kehitettiin edelleen. Kaikille työntekijöille tarjotaan koulutusta säännöllisesti ja koulutussuunnitelma sisältää useita pakollisia koulutuksia kuten uusien työntekijöiden perehdytyskoulutuksen, VVER-laitosteknologiaa, YVL-ohjeita, turvallisuuskulttuuria, Compliance & Ethics -ohjelmaa ja Fennovoiman johtamisjärjestelmää koskevat koulutukset. Kuluvana vuonna pitkän aikavälin koulutussuunitelmaa kehitetään edelleen ja huomiota kiinnitetään erityisesti RAOS Projectin kanssa yhteistyössä tehtävän laitostoimittajakoulutuksen kehittämiseen. Aiomme lisäksi vaihtaa asteittain nykyisen HR-järjestelmämme uuteen osaamisenhallintajärjestelmään, jotta voimme vastata nykyistä paremmin osaamisen hallinnan vaatimuksiin. Kehitämme myös osaamismallia ja työtehtävien kuvauksia edelleen. KESKIMÄÄRÄISET KOULUTUSTUNNIT NAISET 2017 NAISET 2016 MIEHET 2017 MIEHET 2016 YHTEENSÄ 2017 Johtoryhmä 45, , ,1 Esimiehet 50, , ,8 Työntekijät 54, , ,0 Vuonna 2017 henkilöstölle kertyi keskimäärin 72,8 koulutustuntia (46 tuntia vuonna 2016). Eri ryhmien välisiä eroja koulutustunneissa selittää uusien työntekijöiden osallistumisena perehdytyskoulutukseen sekä insinöörien osallistuminen heille suunnattuun VVER-laitosteknologiakoulutukseen. Hyvä johtaminen Fennovoima kehittää johtamiskulttuuriaan ja painottaa hyvien johtamistaitojen tärkeyttä. Ylimmälle johdolle ja esimiehille suunnatun johtamisen kehittämisohjelman avulla hiomme johtamistapoja ja varmistamme tapojen yhdenmukaisuuden organisaatiossa. Ohjelma koostuu erilaisista koulutuksista, ryhmä- ja yksilövalmennuksesta sekä mentoroinnista. Vuonna 2017 esimiehet ja yrityksen ylin johto osallistuivat kehittämisohjelmaan suunnitellusti. Kesäkuussa toteutetun henkilöstötutkimuksen mukaan johtamiskulttuurin kehitys Fennovoimassa on ollut myönteistä. Väittämän Esimieheni kohtelee työntekijöitä oikeudenmukaisesti tulokset nousivat arvosanasta 4,88 arvosanaan 5,04 kuuden kuukauden ajanjaksolla. Olemme asettaneet vuodelle 2018 uusia johtamisen laatua kuvaavia mittareita, joiden avulla parannamme kehityksen seurantaa tällä alueella. 24

25 Vahva organisaatiokulttuuri ja sitoutunut henkilöstö Organisaatiokultuurimme mukaiset Fennoway-kulmakivet otettiin käyttöön vuonna Kehitimme ja otimme käyttöön uusia toimintatapoja esimerkiksi kokouskäytäntöihimme: Näin varmistamme, että työtapamme vastaavat organisaatiokulttuuriamme. Fennowayn kulmakivien mukaiset toimintatavat edistävät henkilöstön hyvinvointia, työntekijöiden sitoutumista, yhtäläistä ja oikeudenmukaista kohtelua, monimuotoisuutta sekä työelämän tasapainoa. Lisäksi organisaatiokulttuurissamme korostuvat selkeiden työroolien ja vastuunkannon tärkeys, laadukas johtajuus ja työntekijyys sekä koko organisaation motivoituneisuus ja ammattitaito. Yrityskulttuuri on toimiva, kun se konkretisoituu jokapäiväisessä työssämme. Vuoden 2017 aikana palkitsimme työntekijöitä Fennowayn periaatteiden mukaisesta toiminnasta. Yrityskulttuurin kehittäminen jatkuu tulevina vuosina. Fennowayn kulmakivet. VAPAAEHTOINEN LÄHTÖVAIHTUVUUS HELSINKI PYHÄJOKI YHTEENSÄ Ikäryhmä Naiset Miehet Naiset Miehet lkm % alle 30-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 60-vuotiaat Yhteensä ,57 % *Vapaaehtoinen lähtövaihtuvuus: vapaaehtoisesti irtisanoutuneet/työntekijöiden lukumäärä Vuonna 2017 koko organisaation vapaaehtoinen lähtövaihtuvuus oli 9,57 prosenttia (7,04 prosenttia vuonna 2016). 25

26 Hyvinvoiva henkilöstö Hyvät johtamistaidot ja koulutus Haluamme, että Fennovoima on hyvä työpaikka meille kaikille. Työhyvinvointi koostuu monista eri asioista. Hyvät johtamistaidot ovat avainasemassa työpaikan hyvinvoinnissa, ja kiinnitämme huomiota johtamiskulttuuriin ja -käytäntöihin. Fennovoima tarjoaa henkilöstölle laaja-alaisesti koulutus- ja urakehitysmahdollisuuksia. Henkilökohtaiset kehityskeskustelut järjestetään vuosittain kaikille työntekijöille. Kehityskeskusteluissa läpikäytäviä osa-alueita ovat henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen ja seuranta, työhyvinvointi, palautekeskustelu, osaamisen arviointi ja henkilökohtaisten kehityssuunnitelmien laatiminen. Tuemme hyvinvointia Tuemme työnhyvinvointia monin eri keinoin kuten erilaisilla työaika- ja työjärjestelyillä, esimiehiä valmentamalla ja järjestämällä henkilöstön hyvinvointipäiviä. Henkilöstöllemme on tarjolla Fennovoiman urheiluja kulttuurikerhojen toimintaa ja nuorille ammattilaisille Young Professionals -klubitoimintaa. Lisäksi osallistumme yhdessä erilaisiin urheilukampanjoihin. Työhyvinvoinnin seuranta Työhyvinvointia seurataan joka toinen vuosi Työterveyslaitoksen ParTy -kyselytutkimuksen avulla. Tutkimus toteutetaan jälleen vuonna Viime vuonna työhyvinvoinnin Pulse-tutkimus toteutettiin kerran. Tutkimustulosten mukaan työhyvinvointi on Fennovoimassa hyvällä tolalla. Pulse-tutkimus tullaan korvaamaan toisella seurantatyökalulla vuonna Syrjimätön ja tasa-arvoinen työympäristö Fennovoiman johtoryhmä ja esimiehet ovat vastuussa tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä oman työnsä kautta. Heidän vastuullaan on myös tasa-arvon ja syrjimättömyyden toteutumisen seuraaminen. Jokaisella fennovoimalaisella on niin ikään velvollisuus edistää tasa-arvon ja syrjimättömyyden toteutumista omassa työympäristössään. Vuonna 2017 tietoomme ei tullut tapauksia, joissa työntekijämme olisi kokenut syrjintää. Työterveys ja -turvallisuus Fennovoiman työterveyshuolto on kattavampi kuin mitä lakisääteisesti edellytetään. Fennovoimalla on käytössä varhaisen välittämisen toimintamalli työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi hyvällä tasolla. Mallin mukaisesti sairaspoissaoloja seurataan ja niihin reagoidaan nopeasti, jotta ratkaisua vaativiin tilanteisiin voidaan pureutua ajoissa. Vuonna 2017 Salmisaaren pääkonttorilla tai matkalla töihin tai kotiin tapahtui yhteensä 5 työtapaturmaa (seitsemän vuonna 2016). Nämä tapaturmat eivät kuitenkaan johtaneet työpoissaoloihin. HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI Henkilöstön sairaspoissaolot (tavoite: alle 2,5 %) 1,63 % 2,07 % Pulse-hyvinvointi-indeksi (skaala 0 6, keskiarvo 4,53, tavoite: 4,5) 4,59 4,76 and 4,63 Party-tutkimus (skaala 0 20, teollisen toimialan keskiarvo 13,9, tavoite: 14) Seuraava tutkimus tehdään Poissaoloon johtaneet työtapaturmat toimistoissa 0 Kaksi työtapaturmaa, joista toisesta aiheutui 14 menetettyä työpäivää 26

27 Hyvä ja jatkuvasti parantuva työnantajakuva Hyvä työnantajamielikuva on tärkeä tekijä organisaation onnistuneessa kehittämisessä. Fennovoima on saanut hyvää palautetta rekrytointikampanjoistaan. Työnantajakuvatutkimus suoritettiin viimeksi vuonna 2016, ja se toteutetaan uudelleen vuonna

28 Toimitusketjun hallinta Fennovoiman toimitusketjun hallinta kattaa koko Hanhikivi 1 -hankkeen alihankintaverkoston hallinnan, valvonnan ja kehittämisen. Toimintatapamme Sujuva toimitusketjun hallinta edellyttää asianmukaisia sopimuksia, kokenutta ja pätevää henkilöstöä sekä johtamisjärjestelmän ja prosessien asianmukaisia kuvauksia. Myös läheiset suhteet alihankkijoihin, hankintaketjun aktiivinen seuranta ja ohjaaminen sekä välitön puuttuminen poikkeamatilanteisiin ovat edellytyksiä toimivalle toimitusketjun hallinnalle. Turvallisuusvaatimusten täyttäminen on edellytyksenä Hanhikivi 1 - hankkeessa alihankkijana toimimiselle. Fennovoima varmistaa, että vain ne toimittajat, joilla on edellytykset vaatimusten mukaiseen toimintaan ja käytössään selkeät laadunhallintaa ja -varmistusta koskevat menettelytavat, voivat osallistua turvallisuuden kannalta merkittäviin toimituksiin. Fennovoima on asettanut vastuullisuusohjelmassa kolme tavoitetta toimitusketjun hallinnalle ja työvoimakäytännöille. Tavoitteet ovat: hyväksytty ja toimiva toimitusketju, harmaan talouden tehokas torjuminen sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja edistäminen ja oikeudenmukaisuus työvoimakäytännöissä. Fennovoima tarkastaa mahdolliset alihankkijayritykset kattavasti. Tärkeitä valintaperusteita ovat muun muassa yrityksen tekninen ja taloudellinen kyky toimia tavaran tai palveluntoimittajana, yrityksen omien alihankkijoiden valvontaan liittyvät toimintatavat, Suomen lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten noudattaminen, sopimusvelvoitteiden noudattaminen sekä työturvallisuus- ja ympäristövaatimusten täyttyminen OHSAS ja ISO standardien mukaisesti. Turvallisuuden kannalta merkittävien tuotteiden toimittajilla tulee lisäksi olla sertifioitu (esim. ISO 9001) tai puolueettomasti kolmannen osapuolen arvioima laadunhallintajärjestelmä, sekä menetelmät omien alihankkijoiden toiminnan valvomiseen.edellä mainittujen ehtojen lisäksi, Fennovoima edellyttää alihankkijoidensa noudattavan Fennovoiman Code of Conductin eettisiä vaatimuksia ja valvovan oman toimitusketjunsa vaatimustenmukaisuutta. 28

29 Fennovoiman Code of Conduct edellyttää toimitusketjun Noudattavan kaikkia soveltuvia lakeja Kieltävän kaiken korruptiivisen toiminnan Turvaavan työturvallisuuden kaikessa toiminnassaan Kunnioittavan ihmisoikeuksia, mukaan lukien lapsi- ja orjatyövoiman kieltäminen Noudattavan ympäristövaatimuksia ja edistävän toimenpiteitä, joilla pyritään kestävään kehitykseen ja Tukevan Fennovoiman Code of Conductin mukaista toimintaa sidosryhmien ja etenkin alihankkijoiden keskuudessa. Hyväksytty ja toimiva toimitusketju Ydinvoimalaitoksen onnistunut käyttöönotto edellyttää pätevää ja toimivaa toimitusketjua laitoksen rakentamisvaiheessa. Vuonna 2017 RAOS Projectin ja Fennvoiman toimitusketjuihin hyväksyttiin yhteensä 331 uutta alihankkijaa. GE Alstom Power Systems valittiin turbiinigeneraattorin toimittajaksi. Lisäksi Titan-2 ja Rolls-Royce allekirjoittivat marraskuussa sopimuksen suojausautomaation lisensioinnin tuesta. Titan-2 käy neuvotteluja lopullisesta suojausautomaation toimitussopimuksesta. Fennovoiman RAOS Projectin yhteinen toimitusketjun hallinnan työryhmä kokoontuu kuukausittain käsittelemään toimitusketjun kehittämiseen liittyviä asioita. Lisäksi työryhmä järjestää tarvittaessa keskeisiä aiheita (esim. konedirektiivi) käsitteleviä työpajoja. Toimitusketjun arviointi- ja hyväksyntämenettelyjä kehitettiin edelleen vuoden 2017 aikana. Erityisesti huomiota kiinnitettiin sen varmistamiseen, että alihankkijoilla on tarvittava osaaminen ja ymmärrys Hanhikivi 1 -hankkeen lakisääteisistä ja sopimusvaatimuksista. Myös alihankkijoiden esivalintamenettelyjä ja compliance & ethics - arviointimenetelmiä kehitettiin. Menettelyihin sisällytettiin käytäntöjä complaince-hallintaan ja -seurantaan. Uudet toimintatavat otetaan käyttöön vuoden 2018 aikana. Vaatimusten ja sopimusehtojen täyttyminen sekä alihankkijoiden kyvykkyys tuottaa tuotteita tai palveluita, joita heiltä on tilattu, varmistetaan toimitusketjun auditoinneilla. FENNOVOIMAN TOIMITUSLAAJUUS Alihankkijoita yhteensä Alihankkijat maittain Suomi 84 % 89 % Ruotsi 9 % 5 % Is-Britannia 1,5 % 2 % USA 1,5 % 0 % Muut (Tsekki, Tanska, Saksa, Etelä-Afrikka, Sveitsi) 4 % 4 % Fennovoiman toimitusketjuun kuului 184 yritystä, joista 84 prosenttia oli Suomesta. (12/2017). 29

30 RAOS PROJECTIN TOIMITUSLAAJUUS Alihankkijoita yhteensä Alihankkijat maittain Suomi 80 % 72 % Venäjä 15 % 23 % Viro 1 % <0,5 % Ranska 1 % 1 % Alankomaat 0,5 % 1 % Is-Britannia 0,5 % 1 % Muut (Bulgaria, Tsekki, Saksa, Unkari, Latvia, Ruotsi, Ukraina) 2 % 2 % RAOS Projectin toimitusketjuun kuului 524 yritystä, joista 80 prosenttia oli Suomesta (12/2017). Toimitusketjun auditoinnit Fennovoiman auditointiohjelma kattaa kaikki ydinturvallisuuden kannalta merkittävät Hanhikivi 1 -hankkeen alihankkijat. Vuonna 2017 Fennovoima suoritti yhteensä 35 auditointia omassa ja laitostoimittajan toimitusketjussa. Laitostoimittaja auditoi kaikki omaan Hanhikivi 1 -hankkeen toimitusketjuunsa kuuluvat alihankkijat. Fennovoiman ja RAOS Projectin suorittamien auditointien lisäksi alihankkijat, ulkoiset auditoijat ja STUK suorittavat auditointeja ja tarkastuksia hankkeen eri vaiheissa. STUKilla on oikeus osallistua kaikkiin suoritettuihin auditointeihin. Auditointi- ja arviointivaatimukset on määritetty YVL-ohjeissa. Lisäksi Fennovoiman vastuullisuusohjelma ja Compliance & Ethics -ohjelma asettavat vaatimuksia toimitusketjun arvioinneille. Vuonna 2017 auditoinneissa keskityttiin erityisesti johtamisjärjestelmien toimivuuteen, turvallisuuskulttuuriin, suunnitteluprosesseihin, vaatimusten hallintaan sekä valmiuksiin toimittaa pitkän toimitusajan vaativia komponentteja. Suurin osa toimitusketjun auditoinneissa tehdyistä huomioista liittyivät puutteellisiin toimintatapoihin ja dokumentoitujen käytäntöjen riittämättömään toimeenpanoon. Fennovoima auditoi myös laitostoimittaja RAOS Projectin ja sen pääurakoitsija Titan 2:n ympäristö- ja työturvallisuusjärjestelmät. Lisäksi osallistuimme tarkkailijana lähes kaikkiin laitostoimittajan ja sen alihankkijoiden suorittamiin auditointeihin. Vuonna 2018 keskitymme erityisesti selventämään laitostoimitussopimuksen ja YVL-ohjeiden asettamia vaatimuksia toimitusketjulle. Myös turvallisuuden kannalta merkittävien laitteiden valmistuksen alkaminen vaikuttaa auditointien laajuuteen. Tulevissa auditoinneissa painotamme entistä enemmän turvallisuuskulttuurin, vaatimusten hallinnan, konfiguraatiohallinnan ja suunnittelun arviointiprosessien arviointia. 30

31 Harmaata taloutta torjutaan tehokkaasti Fennovoima on sitoutunut torjumaan tehokkaasti harmaata taloutta ja varmistamaan suomalaisen työlainsäädännön noudattamisen Hanhikivi 1 -rakennustyömaalla. Fennovoima kiinnittää huomiota työvoimakäytäntöihin, sillä haluamme varmistaa, että käytettävät työvoimakäytännöt ovat vastuulliset ja rakennusvaihe toteutetaan myös näiltä osin onnistuneesti. Yhteistyö työmarkkinajärjestöjen, viranomaisten ja laitostoimittajan kanssa on keskeistä toimitusketjun hallinnassa ja harmaan talouden torjunnassa. Fennovoiman rakentamisyksikkö vastaa siitä, että työmaasopimuksessa määritettyjä yhteisiä pelisääntöjä noudatetaan, ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja harmaata taloutta torjutaan tehokkaasti työmaalla. Keskeinen työkalu harmaan talouden torjunnassa on Fennovoiman työmaarekisteri, jonka avulla valvotaan, että kaikkien työmaalla toimivien alihankintaketjun yritysten ja työntekijöiden osalta vaadittavat tiedot ovat kunnossa, ja että työmaalla noudatetaan lakia. Vuonna 2017 työmaarekisterin toimintoja päivitettiin tilaajavastuulakiin liittyvän dokumentaation porrastetun seurannan parantamiseksi. Työmaarekisterin käytöstä järjestettiin myös koulutusta. Vuonna 2017 kaikkien työmaalla toimivien yritysten ja siellä työskentelevien henkilöiden tiedot olivat vaadituilta osin kunnossa. Työmaarekisteriin rekisteröimättömille yrityksille tai työntekijöille ei myönnetty kulkulupia. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja edistäminen, oikeudenmukaisuus työvoimakäytännöissä Fennovoiman Compliance & Ethics -tarkastukset viedään osaksi Fennovoiman hankinta- ja toimitusketjun hallintamenettelyjä vuoden 2018 aikana. Alihankkijoiden esivalintakyselyyn liitetään compliance & ethics -osuus ja se lähetetään Fennovoiman toimitussa oleville alihankkijoille. Alihankkijoille suoritetaan lisäksi compliance & ethics -tarkastus, joka pohjautuu SA standardiin, ISO 37001:2016 anti-bribery management systems -standardiin ja Fennovoiman Code of Conductiin. Ihmisoikeus- ja työvoimakäytännöt ovat tarkastuksiin sisältyviä osa-alueita. Lisäksi Fennovoimaan on perustettu compliance & ethics - ohjausryhmä, johon kuuluu asiantuntijoita sopimustenhallinnan, compliance-asioiden, hankinnan, laadun ja yritysvastuun osa-alueilta. Ohjausryhmä analysoi alihankkijoiden esivalinnassa ja tarkastuksissa ilmenneet compliance-huomiot ja päättää korjaavista toimenpiteistä ja seurauksista. 31

32 Työterveys ja -turvallisuus Fennovoima noudattaa nolla tapaturmaa -periaatetta. Työturvallisuuskonseptimme kattaa koko toimitusketjun. Toimintatapamme Edellytämme kaikkien hankkeessa työskentelevien sitoutuvan nolla tapaturmaa -periaatteeseen. Työturvallisuus asetetaan aina etusijalle yhdessä ydinturvallisuuden kanssa. Fennovoima on asettanut kolme tavoitetta työturvallisuuteen liittyen. Tavoitteet ovat hyvinvoiva ja turvallinen työympäristö, hyvä työturvallisuuskulttuuri ja tehokkaan riskienhallintajärjestelmän ylläpitäminen. Työturvallisuuden hallinnan ja valvonnan vastuut jakautuvat Fennovoiman organisaation eri tasoille. Työterveyden- ja työturvallisuuden toteutumista valvoo työturvallisuuspäällikkö, joka raportoi viikoittain rakentamisjohtajalle ja kuukausittain Fennovoiman johtoryhmälle. 32

33 Hyvinvoiva ja turvallinen työympäristö Fennovoima hallinnoi ja valvoo työmaan turvallisuussääntöjä yhdessä laitostoimittajan ja rakennustyömaan päätoteuttajien kanssa. Vuoden 2017 aikana Fennovoiman, RAOS Projectin ja Titan-2:n välisiä päivittäisiä tehtäviä ja työtuvallisuusvastuita täsmennettiin. Keskityimme myös yhteistyökäytäntöjen kehittämiseen urakoitsijoiden kanssa ja hyvän turvallisuuskulttuurin luomiseen Hanhikivi 1 - työmaalla. Fennovoima edellyttää, että työmaan toimijat sitoutuvat jatkuvasti parantamaan työturvallisuutta. OHSAS sertifikaatti Fennovoiman työturvallisuusjärjestelmälle myönnettiin OHSAS standardin mukainen sertifikaatti helmikuussa. Vuoden aikana järjestelmän toimivuutta ja luettavuutta parannettiin edelleen. Myös RAOS Projectin ja Titan-2:n Hanhikivi 1 -työmaan työturvallisuusjärjestelmille on myönnetty OHSAS standardin mukainen sertifikaatti. Vuoden 2018 aikana Fennovoiman työturvallisuusjärjestelmää kehitetään uuden ISO standardin vaatimusten mukaiseksi. Tarkastukset työmaalla Rakennustyömaan päivittäisten käytäntöjen kehittäminen jatkui. Työmaalla otettiin käyttöön uusi Hazard Hunt - työturvallisuustarkastusmenettely. Hazard Hunt -tarkastuksilla tarkoitetaan kohdennettuja tarkastuksia, joissa keskitytään tarkastamaan yksi tietty osa-alue kerrallaan, kuten esimerkiksi kaikki työmaan nostoapuvälineet tai kemikaalivarastot. Tarkastuksissa tehdyt havainnot raportoidaan ja urakoitsijoille osoitetaan vaadittavat korjaavat toimenpiteet. Lisäksi työmaalla otettiin käyttöön alkoholitestauskäytäntö ja työturvallisuusrikkomusten sanktiokäytäntö. Rikkomustapauksista seurauksena on ensin suullinen varoitus, tarpeen vaatiessa tätä seuraa kirjallinen varoitus ja viime kädessä kulkuluvan poistaminen joko määräajaksi tai kokonaan. Urakoitsijoiden työturvallisuustarkastusten avulla varmistetaan, että urakoitsijat täyttävät lakisääteiset vaatimukset. Ensimmäiset tarkastukset suoritettiin vuonna 2016 ja tarkastuskäytäntö oli täysin käytössä vuoden 2017 alusta lähtien. Vuoden 2017 aikana viranomaiset suorittivat yhdeksän tarkastusta, joiden tuloksena raportoitiin yksi poikkeama urakoitsijan toimissa. Urakoitsija toteutti vaaditut korjaavat toimenpiteet, jonka jälkeen poikkeama suljettiin. Lisäksi Fennovoiman johtoryhmä teki työmaalla suunnitellusti kaksi työturvallisuustarkastusta. Ei poissaoloon johtaneita tapaturmia Vuonna 2017 työmaalla kirjattiin yhteensä tehtyä työtuntia eikä siellä sattunut yhtään poissaoloon johtanutta tapaturmaa. Neljä työntekijää sai ensiapua pienten tapaturmien takia, mutta nämä tapaturmat eivät aiheuttaneet poissaoloja. Vaikka työturvallisuuskulttuuri on projektityömaalla hyvällä mallilla, toimintatapoja parannetaan vuoden 2018 aikana. Työmaalla tehdään lukuisia työturvallisuustarkastuksia ja työturvallisuusviestintää kehitetään ottamalla käyttöön extranet-järjestelmä ja infotauluja. TYÖTAPATURMAT Poissaoloon johtaneet työtapaturmat* 0 3 Menetetyt työpäivät 0 9 Tapaturmien keskimääräinen vakavuus (työpäivinä) 0 3 Tapaturmataajuus (LTIFR)** 0 8,08 TR/MVR työturvallisuusindeksi (tavoite: Fennovoiman minimivaatimustaso 90 % saavutetaan 100 % mittauksista) Saavutettu 99 mittauksessa 105 mittauksesta (94 %) Saavutettu 123 mittauksessa 129 mittauksesta (95 %) Kuolemantapaukset 0 0 * a) Tapaturmat, jotka on voitu hoitaa ensiavun keinoin ei ole laskettu IR:ään, b) kuolemantapaukset on laskettu mukaan IR:ään, c) menetetyllä työpäivällä tarkoitetaan kokonaista menetettyä työvuoroa, d) päivillä tarkoitetaan sovittuja työpäiviä, e) laskeminen alkaa työtapaturmaa seuraavana päivänä (1 kokonainen työvuoro). Jos loukkaantunutta henkilöä hoidetaan samana päivänä, kun tapaturma tapahtuu ja henkilö palaa takaisin töihin, tämä lasketaan ensiaputapaukseksi. ** LTIFR lasketaan jakamalla poissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrä miljoonalla työtunnilla. Poissaoloon johtaneeksi työtapaturmaksi lasketaan tapaturma, joka johtaa vähintään yhteen menetettyyn työvuoroon. 33

34 Hyvä työturvallisuuskulttuuri Varmistamme, että kaikilla Hanhikivi 1 -työmaalla työskentelevillä henkilöillä on turvalliseen työskentelyyn vaadittavat tiedot ja taidot oikeista työskentelytavoista ja turvallisuuskäytännöistä, ja että kaikki käyttävät työmaalla vaadittavaa suojavarustusta. Työturvallisuutta edistetään Hanhikivi 1 -työmaalla erityisesti kouluttamalla urakoitsijoita. Vuonna 2017 järjestimme kolme työmaan päätoteuttajien työturvallisuuskoulutusta, julkaisimme yksitoista Toolbox Talk -koulutusmateriaalia ja kahdeksan Safety Flash - tiedotusmateriaalia. Rakennustöiden alkamisesta lähtien yhteensä 2299 (791 vuonna 2017) henkilöä on käynyt työmaan tulokoulutuksen. Lisäksi työturvallisuuskoulutusta annetaan myös paikan päällä työmaalla. Työturvallisuushuomiot Työturvallisuushuomiot ovat työmaalla tehtyjä työturvallisuuteen liittyviä huomioita. Kannustamme henkilöstöämme tekemään ja raportoimaan huomiota työturvallisuuskulttuurin parantamiseksi. Vuonna 2017 fennovoimalaisia työskenteli työmaalla keskimäärin 28 henkilöä. Tavoitteemme, joka oli kaksi työturvallisuushuomiota Fennovoiman työntekijää kohden, ylitettiin. Työturvallisuushuomiot vaihtelivat liikenneruuhkista, sisäisiin palotarkastuksiin ja henkilösuojainten käyttöön. Myös myönteisiä huomioita tehtiin ja raportoitiin. Tavoitteenamme on, että jokainen huomio otetaan käsittelyyn kahden päivän kuluessa, toimintasuunnitelma laaditaan seitsemän päivän kuluessa ja korjaustoimenpiteet suoritetaan sovitussa aikataulussa. Tämä tavoite saavutettiin 57 kertana 75 kerrasta. Vuoden 2018 aikana työturvallisuushuomiokäytäntöjä ja turvallisuushuomioiden analysointia kehitetään edelleen. TYÖTURVALLISUUSHUOMIOT Työmaalla raportoidut huomiot 627 huomiota, joista fennovoimalaiset raportoivat 102 (87 Fennovoiman toimituslaajuuteen ja 15 RAOS Projectin toimituslaajuuteen liittyen) 521 Fennovoiman henkilöstön raportoimat huomiot keskimäärin henkilöä kohden (tavoite vuonna 2017 yli 2 huomiota ja 2016 yli 1 huomio) 3,6 2,7 34

35 Tehokkaan riskienhallintajärjestelmän ylläpitäminen Fennovoiman työterveyden- ja turvallisuuden valvonta- ja tarkastuskäytännöt ovat vakiintuneita, ja niitä kehitetään ja laajennetaan jatkuvasti. Säännöllisesti tarkistetut ja kokonaisvaltaiset riskienhallintaprosessit sekä aktiivinen turvallisuushavaintojen raportointi ovat tärkeä osa ennaltaehkäisevää työturvallisuuden hallintaa. Riskiarvioinnit suoritetaan ennen jokaista työtä. Kaikki Fennovoiman toimituslaajuudessa työskentelevät urakoitsijat noudattavat Fennovoiman riskirekisteriin perustuvaa kattavaa riskiarviointi- ja hallintamenettelyä. Näin varmistetaan, että riskiarvioinnit ovat yhdenmukaisia, ja että ne täyttävät Fennovoman vaatimukset. Fennovoiman riskirekisteri päivitetään neljästi vuodessa. Laitostoimittaja RAOS Projet ja pääurakoitsija Titan-2 noudattavat vastaavia riskiarviointi- ja hallintamenettelyjä. Tunnistetut riskit viestitään kaikille urakoitsijoille ja rakentajille Toolbox Talk -opetusmateriaaleilla tai Safety Flash -tiedotusmateriaaleilla, joissa kuvataan tunnistettuja riskejä ja parhaita käytäntöjä näiden riskien välttämiseksi. Riskienhallintamenettelyjen kehittäminen jatkuu myös vuonna 2018 osana toiminnan jatkuvaa parantamista. TYÖTURVALLISUUSRISKIEN HALLINTA Riskiarvio suoritettu ennen jokaista työtä % 100% Työperäiset sairaudet Ei Ei Työtapaturmien ja läheltä piti tilanteiden tutkiminen Ei tutkimuksia, koska ei poissaoloon johtaneita onnettomuuksia 100% työtapaturmista (3 kpl) tutkittu 7 päivän kuluessa. Korkean riskin työt Ei Ei 35

36 Ympäristövaikutusten hallinta Fennovoima valvoo koko työmaan ympäristövaikutusten hallintaa. Toimintatapamme Fennovoiman tavoitteena on varmistaa, että kaikissa rakentamisen vaiheissa vaikutukset ympäröivään luontoon ovat mahdollisimman vähäiset. Kartoitamme ympäristöriskejä ja valvomme ympäristön tilaa. Fennovoiman ympäristöasioiden jatkuva parantaminen perustuu koulutukseen, kannustamiseen ja johtamiseen, yhteistyöhön laitostoimittajan kanssa sekä tehokkaaseen viestintään viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Fennovoiman viisi ympäristötavoitetta ovat hankkeen ympäristövaikutusten ennakoiva estäminen ja vähentäminen, suojeltujen lajien ja suojelualueiden säilyttäminen, ympäristö- ja vesilupien noudattaminen kaikessa toiminnassa, rakennustyömaan tehokkaan jätehuollon varmistaminen sekä sujuva ja ajantasainen tiedonkulku ympäristöviranomaisille ja muille ulkoisille sidosryhmille. Ympäristöjärjestelmä Fennovoima varmistaa ympäristöjärjestelmän avulla, että ympäristölainsäädäntöä ja lupaehtoja noudatetaan ja rakennustyöt suoritetaan siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle. Periaatteidemme mukaisesti rakennustyöt tulee toteuttaa turvallisesti ja kaikkia asiaankuuluvia ympäristöjärjestelmän käytäntöjä ja ohjeita noudattaen. Ympäristöjärjestelmä on osa Fennovoiman integroitua johtamisjärjestelmää, ja sille myönnettiin vuoden 2018 alussa ISO 14001:2015 -ympäristösertifikaatti. Se kattaa Fennovoimalle kuuluvat työkokonaisuudet ja myöhemmässä vaiheessa se tulee kattamaan myös Fennovoiman Salmisaaren toiminnot. Ympäristöseuranta Laitostoimittaja RAOS Project ja kaikki laitosalueella toimivat aliurakoitsijat ovat vastuussa jatkuvasta ympäristöseurannasta ja - vaatimuksien täyttymisestä oman työkokonaisuutensa osalta. Laitostoimittajan velvollisuuksiin kuuluu valvoa oman alihankintaketjunsa ympäristövaikutusten hallintaa työmaalla. RAOS Projectilla on käytössä oma ympäristöjärjestelmä, jolle myönnettiin ISO 14001:2015 -sertifikaatti vuonna

37 Hankkeen ympäristövaikutusten ennakoiva estäminen ja vähentäminen Tavoitteenamme on varmistaa, että rakentamistyöt aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa rakennustyömaan ympäristössä. Ennen uusien töiden tai työvaiheiden alkua suoritetaan aina ympäristöriskien arviointi. Ympäristötarkkailu Fennovoima ja RAOS Project tekevät ympäristötarkkailua yhteisen ympäristötarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelma koostuu lupehdoissa edellytetyistä ympäristötarkkailusta sekä omaehtoisesta rakennustyömaan ympäristövaikutusten seurannasta. Ympäristötarkkailun ja -tutkimusten avulla varmistamme, että meillä on kattava tietämys Hanhikiven niemen tilasta, ja keräämme lupahakemuksiin sekä rakennusten ja rakenteiden suunnitteluun tarvittavaa tietoa. Ympäristötarkastukset Ympäristötarkkailun lisäksi Fennovoima ja RAOS Project tekevät työmaa-alueella säännöllisiä ympäristötarkastuksia, joiden avulla edistetään ympäristöasioiden hallinnan jatkuvaa parantamista ja varmistetaan, että kaikki urakoitsijat noudattavat ympäristölainsäädäntöä ja lupaehtoja sekä noudattavat työmaan ohjeita. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN HALLINTA Ympäristölainsäädännön ja -asetusten rikkomukset Ei rikkomuksia Ei rikkomuksia Lupaehtojen ylitykset (tavoite: ei ylityksiä) Ei ylityksiä Ei ylityksiä Ympäristöhavainnot (tavoite <50 havaintoa vuodessa) 159 (20 koskien Fennovoiman toimituslaajuutta ja 139 laitostoimittajan toimituslaajuutta) 127 Ympäristöhavainnot käsittelivät pääasiassa pieniä öljyvuotoja, jätehuoltoa ja kemikaalien käsittelyyn liittyviä asioita. Kaikki havainnot käsiteltiin ja tarvittavat korjaavat toimenpiteet toteutettiin. 37

38 Meriveden laatu Vesirakennustyöt käynnistyivät marraskuussa 2015 ja jatkuivat syyskuussa 2016 ja kesäkuussa Työt keskeytettiin talvikuukausien ajaksi. Seuraava ruoppauskausi alkaa keväällä 2018 pehmeän maa-aineksen poistamisella. Räjäytystyöt merialueella alkavat toukokuun lopussa vesiluvan mukaisesti. Ruoppaustyöt saataneen päätökseen vuoden 2018 aikana. Fennovoima jatkoi meriveden laadun seurantaa. Vesinäytteitä otetaan viisi kertaa vuodessa kymmenestä eri seurantapisteestä. Kaksi seurantapisteistä on sijoitettu meriläjitysalueelle noin 10 km etäisyydelle Hanhikiven niemestä ja neljä Hanhikiven niemen välittömään läheisyyteen. Sameus Rakentamistyöt matalalla rannikkoalueella aiheuttavat väliaikaista veden samentumista. Alueella vesi sekoittuu luonnollisista syistä voimakkaasti, mikä näkyy hiekan ja orgaanisen materiaalin kertymisenä alueelle. Tästä syystä kova tuuli on kohottanut ajoittain ruoppausalueella havaittuja sameustasoja ja sameus on levinnyt osittain koillisen suuntaan kohti Raahea. Sameustasot palasivat normaaleiksi tuulen tyynnyttyä. Sameutta seurataan jatkuvatoimisilla mittauksilla. Rannikkoalueen meriveden sameus vaihtelee luonnostaan myrskyjen ja kovien sateiden aikana. Öljyntorjuntaharjoitus Vuonna 2016 ruoppaustöiden yhteydessä tapahtui öljyvahinkoja. Vastaavien onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi ja toimintavalmiuden parantamiseksi Fennovoima on perustanut ruoppaustöiden ohjausryhmän yhdessä laitostoimittaja RAOS Projectin, pääurakoitsija Titan-2:n ja ruoppaustöitä toteuttavan aliurakoitsijan kanssa. Keväällä 2017 ennen ruoppaustöiden jatkamista Hanhikiven niemellä toimintatapoja ja ohjeistuksia kehitettiin merkittävästi. Valmistelimme mm. uuden työmaata koskevan öljyntorjuntasuunnitelman yhdessä laitostoimittajan kanssa. Suunnitelma on toimitettu myös viranomaisille. Kaikki työmaan urakoitsijat ovat velvollisia noudattamaan öljyntorjuntasuunnitelmaa. Lisäksi toukokuussa 2017 Hanhikiven niemellä järjestettiin öljyntorjuntaharjoitus, jonka tarkoituksena oli kehittää rakentamiseen osallistuvien yritysten ja viranomaisten yhteistyötä sekä kehittää eri osapuolten öljyntorjuntataitoja maalla ja merellä. Parantuneiden toimintatapojen myötä työmaalla ei tapahtunut merkittäviä öljyvuotoja vuoden 2017 aikana. Kalastus Kalasto- ja kalatalousseurantaa ja -tutkimuksia jatkettiin vesiluvan mukaisesti. Seurannan tarkoituksena on arvioida vesirakentamistöiden aiheuttamia vaikutuksia kalastolle. Tutkimukseen sisältyi muun muassa ammattikalastajille ja virkistyskalastajille tehty kysely, siian, muikun ja silakan poikastuotantotutkimus, sekä koeverkkokalastusta. Vuonna 2016 suoritetun kalastotutkimuksen seurantaraportti valmistui toukokuussa Raportin mukaan rakennustöistä ei ole aiheutunut merkittäviä vaikutuksia siian, muikun tai silakan poikastuotannolle. Ammattikalastajat raportoivat veden sameutumisen ja siitä aiheutuneen verkkojen likaantumisen vaikuttaneen kalastukseen. Osa kalastajista oli joutunut vaihtamaan kalastuspaikkaansa. Fennovoiman maksamat kalatalousmaksut ja korvaukset ammattikalastajille olivat yhteensä euroa vuonna Öljyntorjuntaharjoitus toukokuussa Lue lisää öljyntorjuntaharjoituksesta ja katso video täältä: Fennonen. 38

39 Melu Melun voimakkuus vaihtelee merkittävästi eri rakennusvaiheissa. Ydinvoimalaitoksen rakentamisen ja käytön aikainen melualue ulottuu alle kilometrin etäisyydelle. Melun vaikutus lintujen pesintöihin ja lintukantoihin ei todennäköisesti ole merkittävä. Melua seurataan jatkuvatoimisesti seitsemässä eri mittauspisteessä, jotka sijaitsevat eri puolilla Hanhikiven niemeä. Asutusta lähinnä oleva mittauspiste sijaitsee noin kilometrin päässä asutuksesta. Mitatut melutasot vaihtelevat vuorokauden ajan ja sen mukaan, miten kaukana mittauspiste on tehtävästä rakennustyöstä. Keskimääräinen melutaso eri mittauspisteillä on ollut vuonna 2017 välillä db (sama kuin vuonna 2016). 30 db vastaa voimakkuudeltaan kuiskausta ja 65 db normaalia keskustelua tai naurua. Merialueen viereisissä mittauspisteissä havaittiin joitakin ohjearvot ylittäviä melupiikkejä, jotka aiheutuivat vesirakennustöistä. Merkittävimmät melun lähteet olivat räjäytysten varoitussignaalit, räjäytykset, kivimateriaalin lastaus ja ruoppausaluksista aiheutunut melu. Myös sääolosuhteet, kuten voimakas tuuli ja rankkasateet, vaikuttivat yksittäisiin piikkeihin melutasoissa. Fennovoima vastaanotti yöaikaan suoritettuja räjäytyksiä koskevia valituksia. Kaikki valitukset käsiteltiin huolellisesti. Aiheeseen liittyvä selvitys toimitettiin syyskuussa myös Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle syyskuussa. Ruoppaustöistä vastaava yritys pyrkii suorittamaan kaikki räjäytystoimenpiteet ennen iltakymmentä. Yksi suurempi räjäytys jouduttiin teknisistä ongelmista johtuneen viivästyksen takia tekemään vasta kello 22 jälkeen. Lisäksi joitakin pienempiä räjäytyksiä oli tarpeen tehdä tavoiteaikarajan jälkeen. Melumittauksissa ei havaittu pienten räjäytysten aiheuttaneen piikkejä melutasoissa. Ruoppaustöistä vastaava yritys pyrkii parhaansa mukaan välttämään yöaikaisia räjäytyksiä seuraavana ruoppauskautena töiden huolellisella suunnittelulla. Seuraava ruoppauskausi ajoittuu välille Ilmanlaatu Pölyämistä aiheuttavat maanrakennustyöt, liikenne työmaalla ja esimerkiksi kivenmurskaus. Pölyn lähteet ovat yleensä matalalla, jolloin pöly ei pääse leviämään kauas, ja sen vaikutus ilmanlaatuun rajoittuu lähinnä työmaa-alueelle. Pölyseurantaa on suoritettu työmaalla vuodesta 2015 lähtien. Seurannassa ei ole koko rakentamisen aikana Seurannan aikana ei ole havaittu lisääntyneitä pölymääriä. Fennovoima on tehnyt pölyseurantaa erityisesti luonnonsuojelualueiden läheisyydessä. Suojeltujen lajien ja suojelualueiden säilyttäminen Luonnonsuojelualueet ja muut arvokkaat luontokohteet Hanhikiven niemellä sijaitsevat aidatun laitosalueen ulkopuolella. Fennovoima varmistaa kohteiden seurannalla, että rakennustöillä ei ole haitallisia vaikutuksia luonnonsuojelualueiden ja arvokkaiden luontokohteiden luontoarvoihin. Ei kielteisiä muutoksia Osa arvokkaista alueista on eristetty aitaamalla. Lisäksi rakennustyöntekijät ohjeistetaan ja koulutetaan välttämään liikkumista luonnossa laitosalueen aidan ulkopuolella, jotta voimme varmistaa luontoarvojen säilymisen. Vuoden 2017 aikana suojelualueilla ja arvokkaissa luontokohteissa ei havaittu kielteisiä muutoksia. Keltakurjenmiekat Rakennustyömaa-alueella kasvaneet suojellut keltakurjenmiekat (Iris pseudacorus, uhanalaisuusluokka: elinvoimainen) siirrettiin uuteen sopivaan elinympäristöön luonnonsuojelualueen läheisyyteen vuosina 2015 ja 2016 Fennovoimalle myönnetyn poikkeusluvan mukaisesti. Viimeinen siirrettyjen keltakurjenmiekkojen elinvoimaisuutta tarkasteleva seuranta tehtiin kesäkuussa Kasvit olivat juurtuneet uuteen kasvuympäristöön ja kasvoivat hyvin. 39

40 Ympäristö- ja vesilupien noudattaminen kaikessa toiminnassa Hanhikivi 1 -hanke edellyttää lukuisia lupia. Lupien hakemiseen liittyvistä vastuista on sovittu Fennovoiman ja RAOS Projectin välillä. Lupiin haettiin vuonna 2017 joitakin muutoksia lupien ajantasaisuuden varmistamiseksi. Vesirakentamiseen ja meriläjitysalueeseen liittyvä lupamuutoshakemus Fennovoima toimitti vesirakentamiseen ja meriläjitysalueeseen liittyvän lupamuutoshakemuksen Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle, joka myönsi luvan elokuussa. Luvan mukaisesti ruopattua maa-ainesta voidaan sijoittaa meriläjitysalueelle aina 20 metrin syvyyteen merenpinnasta asti. Aiempi lupa mahdollisti sijoittamisen 23 metriin merenpinnasta asti. Lupamuutoksen seurauksena alueelle aiheutuvat ympäristövaikutukset eivät muutu tai lisäänny. Lupamuutos kivenlouhintaa ja -murskausta koskevaan ympäristölupaan RAOS Project haki muutosta kivenlouhintaa ja -murskausta koskevan ympäristöluvan sisältämiin toiminnalle asetettuhin aikarajoihin. Myönnetty lupa mahdollistaa kivenmurskauksen vuorokauden ympäri. The granted permit change allows the RAOS Project to execute crushing of rock material 24/7. Ydinvoimalaitoksen ympäristölupa Fennovoimalle myönnettiin ydinvoimalaitoksen ja sen varavoimatuotannon ympäristölupa kesäkuussa Lupaan sisältyy myös jäähdytysveden purkurakenteiden edellyttämä vesilain mukainen lupa sekä vesilupa meriveden käytölle voimalaitoksen jäähdytysvetenä. Luvasta valitettiin, ja Vaasan hallinto-oikeus antoi päätöksen valituksiin liittyen joulukuussa Vaasan hallinto-oikeus muutti lupaehtoja joiltakin osin, eikä lupa ole tällä hetkellä lainvoimainen. Fennovoima valitti päätöksestä korkeimpaan hallintooikeuteen tammikuussa Kemikaalilupahakemus Tällä hetkellä Fennovoima valmistelee kemikaalilupahakemusta. Lupa koskee voimalaitoksen käytönaikaista vaarallisten kemikaalien laajamittaista käsittelyä ja varastointia. Lupahakemus toimitetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille vuoden 2018 aikana. 40

41 Rakennustyömaan tehokkaan jätehuollon varmistaminen Rakentamisen aikainen jätehuolto perustuu jätteen tehokkaaseen lajitteluun syntypaikoilla sekä työmaalla toimivien urakoitsijoiden yhdenmukaiseen ohjeistukseen jätehuoltoa koskevista menettelytavoista. Rakentamisen aikana syntynyt jäte lajitellaan ja kierrätetään asianmukaisesti. Mahdollisimman suuri osa jätteestä hyödynnetään materiaalina tai energiantuotannossa. mahdollisuuksien mukaan rakennuspaikalla maan täytöissä ja tasauksissa. Vaarallisten jätteiden käsittelystä, varastoinnista ja kuljetuksesta huolehditaan säännösten mukaisesti. Ylitimme tavoitteemme hyödyntää vähintään 85 prosenttia koko työmaan rakennusjätteestä joko materiaalina tai energiana. Jätteen hyödyntämistavoite on asetettu tuleville vuosille 90 prosenttiin. Rakennusaikana syntyvät kaivuu-, louhinta- ja ruoppausmassat hyödynnetään Rakennusjätteen hyödyntäminen materiaalina tai energiana vuonna Jätelajit Vuonna 2017 Hanhikivi 1 -työmaalla syntyi yhteensä noin 883 tonnia jätettä. Purkujätteestä 88,5 prosenttia oli puuta, betonia ja energiajätettä, joka hyödynnettiin materiaalina tai energiana. Ongelmajätteiden asianmukaisesta käsittelystä vastasi jätehuolintakumppani. Suurin osa työmaalla kertyvästä jätteestä on tavanomaista rakennusjätettä eli metallia, puuta, betonia, kiviä, biojätettä, paperia, pahvia, lasia tai sähkö- ja elektroniikkajätettä. Infrastruktuurin ja tukirakennusten rakentamisesta syntyneet jätelajit on esitetty alla olevassa taulukossa. Kuivatusvesien käsittely Laitostoimittaja RAOS Project aloitti laitosalueen louhinta- ja kaivuutyöt keväällä Vuonna 2017 reaktorin kaivantoa louhittiin tasoon -2 m asti. Kaivantoon kertyi vettä noin kuutiometriä. Vesi pumpattiin väliaikaisen vedenpuhdistusjärjestelmän kautta mereen. Mereen ohjattu vesi aiheutti tilapäistä meriveden samentumista purkupaikan läheisyydessä. Veden laatua tarkkailtiin kuukausittaisella näytteenotolla ja samentumishaittoja seurattiin silmämääräisesti. Läjitysalueen valuma- ja suotovesiä (pintavedet) tarkkaillaan myös Fennovoiman maaläjitysalueella. Vettä tarkkaillaan silmämääräisesti ja siitä otetaan näytteitä kolmen vuoden välein. Ensimmäisen kerran vesinäytteet otettiin, kun maaläjitysalue otettiin käyttöön vuonna 2015 ja seuraavan kerran näytteet otetaan vuonna Maanläjitysalueen pintavedet johdetaan ympärysojiin, joista vesi johdetaan viivytysaltaina toimiviin ojien levennyskohtiin alueen molemmin puolin. Levennyskohdat mahdollistavat veden mahdollisen ylimääräisen kiintoaineksen laskeutumisen, jotta karkeasta murskeesta rakennettujen suodatinpatojen kautta alueen ulkopuolelle johdetut pintavedet eivät aiheuta ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. 41

42 JÄTTEET Tuhatta kiloa (t) % jätteestä Tuhatta kiloa (t) % jätteestä Rakennusjäte % % Purkujäte 29 3 % % Vaarallinen jäte 58 7 % 24 5 % Yhteensä % % Hanhikivi 1 -työmaalla syntynyt jäte. RAKENNUSJÄTE Tuhatta kiloa (t) % jätteestä Tuhatta kiloa (t) % jätteestä Puujäte % % Energiajäte 72 9 % % Betoni- ja tiilijäte % 14 6 % Asfaltti % 0 0 % Sekalainen rakennusjäte 42 5 % 2 1 % Muu jäte 19 3 % 10 5 % Yhteensä % % Hanhikivi 1 -työmaalla vuosina 2016 ja 2017 syntynyt rakennusjäte jätelajin ja -osuuden mukaan. Muu jäte -kategoria sisältää metalli- paperi-, pahvi- ja biojätteet sekä sähköja elektroniikkajätteet. Sujuva ja ajantasainen tiedonkulku viranomaisille ja muille ulkoisille sidosryhmille Säännölliset ympäristökokoukset Sujuva tiedonkulku hankkeen eri osallistujien kesken varmistetaan valvovan viranomaisen ja hankkeen pääyhteistyökumppaneiden kanssa pidettävien säännöllisten ympäristökokousten avulla. Alihankkkijoiden ympäristökoulutus Työmaan päätoteuttajien ympäristö- ja työturvallisuuskoulutuksen aloitettiin yhteistyössä RAOS Projectin ja Titan-2:n kanssa vuonna Koulutuksella haluamme varmistaa ympäristövaatimusten mukaisen toiminnan työmaalla. Lisäksi jaamme tietoa ajankohtaisista ympäristöasioista kaikille työmaan urakoitsijoille mm. Toolbox-koulutuksilla. Vuonna 2017 Toolbox-koulutuksissa käsiteltyjä ympäristöaiheita olivat kemikaalien käsittely, öljyntorjuntamateriaalit ja ympäristöhavaintojen tekeminen. Tiedottaminen paikallisille asukkaille Fennovoima tiedottaa paikallisille asukkaille rakennustöiden, kuten kivenmurskauksen alkamisesta yhtiön nettisivuilla. Ruoppaustöiden alkamisesta kerrottiin myös paikallislehdissä julkaistuilla ilmoituksilla. Haluamme varmistaa sujuvan tiedonkulun paikallisten asukkaiden ja Fennovoiman välillä ja kehitämme viestintätapojamme edelleen vuoden 2018 aikana. Tavoitteenamme on järjestää esimerkiksi kaksi ympäristöaiheista tilaisuutta paikallisille sidosryhmille. Ympäristöaiheiset valitukset ja huolet Fennovoima on ottanut käyttöön ohjeen, jolla varmistetaan ympäristöaiheisten valitusten ja huolien yhdenmukainen käsittely. Vuonna 2017 vastaanotimme valituksia, jotka kohdistuivat meluhaittoihin, yöaikaisiin räjäytyksiin ja meriveden samentumiseen. 42

43 Vähäpäästöiset energiantuotantomuodot on asetettava etusijalle vakavien ilmaston lämpenemisestä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi Ihmisen toiminnasta peräisin olevat kasvihuonekaasupäästöt ovat merkittävin ilmastonmuutoksen aiheuttaja. Energian tuotantoon ja käyttöön liittyvät päästöt aiheuttavat kaksi kolmasosaa kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja 80 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. Jotta ilmaston lämpenemisestä ei aiheudu vakavia haittoja, näitä päästöjä on leikattava voimakkaasti. Samalla pyrkimyksenä tulee kuitenkin olla enrgiaturvallisuuden parantaminen, maailman talouskasvun ylläpitäminen ja energiansaannin turvaaminen niille yli miljardille ihmiselle ympäri maailman, joilta se vielä puuttuu. Ydinvoiman tuotannosta ei aiheudu kasvihuonepäästöjä. Koko tuotannon elinkaarta tarkasteltaessa päästöjä aiheutuu voimalaitoksen rakentamisesta ja käytöstäpoistosta sekä polttoaineen tuotannosta. Ydinvoiman koko elinkaaren ajan päästöt vastaavat tuuli- ja vesivoimalla tuotetusta energiasta aiheutuneita päästöjä. Sähköntuotantomuotojen elinkaaren ajan kasvuhuonepäästöintensiteetti (World Nuclear Association, 2011). 43

44 Sidosryhmäyhteistyö Hanhikivi 1 -hanke on mittava, verkottunut ja yhteiskunnallisesti vaikuttava hanke. Toimintatapamme Fennovoima toimii yhteistyössä lukuisten sidosryhmien kanssa paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Fennovoiman yhtiöstrategiassa sidosryhmiksi on määritetty ne organisaatiot ja tahot, joilla on vaikutusta Hanhikivi 1 -hankkeeseen ja joihin hanke vaikuttaa. Fennovoiman keskeiset sidosryhmät ovat henkilöstö, osakkaat, Pyhäjoen seutu, laitostoimittaja ja urakoitsijat, alihankkijat, viranomaiset ja päättäjät, ydinenergia-alan toimijat ja -järjestöt, työmarkkinajärjestöt, alan oppilaitokset, media, suuri yleisö ja kansalaisjärjestöt. Vastuullisuusohjelmassa Fennovoima on asettanut kolme sidosryhmäyhteistyöhön liittyvää tavoitetta, jotka ovat avoin ja ennakoiva viestintä, jatkuvan yhteistyön ylläpitäminen keskeisten sidosryhmien kanssa sekä hyvä maine organisaatiossa ja ulkoisten sidosryhmien keskuudessa. 44

45 Avoin ja ennakoiva viestintä Luottamus ja läpinäkyvyys luovat pohjan sidosryhmäyhteistyölle. Viestimme hankkeesta ennakoivasti ja ajantasaisesti sekä avoimesti ja rehellisesti kaikissa tilanteissa. Fennovoiman johto on sitoutunut varmistamaan, että täytämme keskeisten sidosryhmiemme odotukset. Käymme jatkuvaa vuoropuhelua ja teemme yhteistyötä eri sidosryhmiemme kanssa. Fennovoima julkaisi neljä lehdistötiedotetta ja 25 uutista vuonna Media seuraa Hanhikivi 1 -hanketta tiiviisti. Vuonna 2017 lehtiartikkeleissa käsiteltiin laajasti erilaisia Fennovoimaan ja Hanhikivi 1 -hankkeeseen liittyviä aiheita. Pääaiheita olivat hankkeen aikataulu ja rakentamislupaprosessin eteneminen, rakentamistyöt laitosalueella, Hanhikivi 1 -hankkeen taloudelliset ja työllisyysvaikutukset sekä suomalaisten omistajien osallistuminen hankkeeseen. Tutustu tarkemmin sidosryhmäyhteistyöhömme verkkosivuillamme. Ilmaston puolesta Olemme huolissamme ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista yhteiselle planeetallemme. Kampanjoimalla ilmastonmuutoksesta ja vähäpäästöisestä sähköntuotannosta Fennovoima pyrkii lisäämään ilmastotietoisuutta ja tukemaan yhtiötä missiossaan kohti hiilineutraalia Suomea. Myös Fennovoiman viestintäkanavissa, kuten sidosryhmälehti Fennosessa, jaetaan tietoa kestävästä kehityksestä ja ilmastoasioista. Jatkuvan yhteistyön ylläpitäminen keskeisten sidosryhmien kanssa Fennovoima toimii yhteistyössä lukuisten sidosryhmien kanssa paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Sidosryhmien erilaiset tarpeet huomioidaan yhteistyötä ja viestintää suunniteltaessa. Virallisten raporttien, kokousten ja päivittäisen viestinnän lisäksi Fennovoima jakaa tietoa hankkeesta yhtiön verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa, järjestää tapahtumia eri sidosryhmille, julkaisee sidosryhmälehteä ja vastaa kysymyksiin ja tiedusteluihin niin Pyhäjoella kuin Helsingissä. KUMPPANUUDET JA JÄSENYYDET Energiateollisuus, European Nuclear Society (ENS), FIBS ry, FinNuclear, Foratom, Helsingin seudun kauppakamari, International Atomic Energy Agency (IAEA), Oulun Kauppakamari, Pohjois-Pohjanmaa, Projektiyhdistys ry, PSK Standardisointi, Suomalaisen työn liitto, Suomen yrittäjät, Teollisuuslakimiesten yhdistys ry, Veronmaksajain keskusliitto, World Association of Nuclear Operators (WANO), World Energy Council (WEC), World Nuclear Association (WNA) Vuonna 2017 pidimme yli sata hanke-esittelyä ja järjestimme yli 70 työmaavierailua eri sidosryhmillemme. 45

46 Paikallinen yhteistyö Haluamme olla helposti lähestyttävä ja hyvä naapuri pyhäjokisille. Meille on tärkeää tavata pyhäjokisia ja lähikuntien asukkaita ja käydä avointa keskustelua hankkeesta. Fennovoiman Pyhäjoen toimisto palvelee paikallisia asukkaita ja yrityksiä, ja vastaamme kysymyksiin ja tarjoamme tietoa hankkeesta ja työmaalla käynnissä olevista rakennustöistä. Tuotamme säännöllisesti uutiskirjeen Pyhäjoen ajankohtaisista aiheista, ja julkaisemme omaa lehteä, Fennosta, joka jaetaan kotitalouteen alueella kahdesti vuodessa ja on saatavilla myös sähköisessä muodossa. Tapahtumia ja tilaisuuksia Lisäksi järjestämme erilaisia tapahtumia paikallisille asukkaille. Vuonna 2017 järjestimme esimerkiksi energia-iltoja, joissa keskusteltiin muun muassa ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, Suomen sähköntuotannon tulevaisuuden näkymistä, sekä ydinvoiman roolista energiantuotannossa nyt ja tulevaisuudessa. Hanhikivi 1 -työmaalla järjestetty avoimien ovien päivä keräsi paikalle 2500 hankkeesta kiinnostunutta vierailijaa. Juhlimme Fennovoiman kymmenvuotispäiviä kesäkuussa järjestämällä julkisen konsertin Pyhäjoella. Paikallisten hankkeiden ja toiminnan tukeminen Paikallistoiminnan tukeminen on meille arvokasta yhteistyötä. Fennovoiman sponsorointia koskevien sääntöjen mukaisesti tuemme urheilua, kulttuuria ja yleishyödyllisiä hankkeita Pyhäjoella ja sen lähialueilla. Erityisesti tuemme lasten ja nuorten hyvinvointiin keskittyviä hankkeita. Vuonna 2017 suurimmat taloudelliset lahjoitukset myönnettiin Pyhäjoen jäähallin valaistuksen uudistamiseen ja Parhalahden kalasataman ruoppaukseen. Yhteensä Fennovoima tuki paikallista toimintaa ja tapahtumia eurolla (2016: ). Sponsorointipäätökset tehdään vuosittain avoimien hakemusten perusteella. Hyvä maine oman organisaation ja ulkoisten sidosryhmien keskuudessa Kyselyjä ja tutkimuksia Haluamme varmistaa, että tiedämme mitä sidosryhmämme ajattelevat Hanhikivi 1 -hankkeesta. Edistämme avointa vuoropuhelua ja toteutamme kyselyjä tärkeimpien sidosryhmiemme keskuudessa näkemysten selvittämiseksi. Kyselyt tehdään yhdelle valitulle sidosryhmälle kerrallaan. Vuonna 2017 Fennovoima teetti sidosryhmätutkimuksen suuren yleisön keskuudessa. Tutkimustulosten mukaan suuri yleisö pitää Fennovoiman toiminnalle tärkeinä ominaisuuksina vastuullisia liiketoimintatapoja, läpinäkyvyyttä ja avoimuutta sekä ennakoivaa viestintää. Lisäksi suuri yleisö odottaa Fennovoiman lunastavan lupauksensa tuottaa vähäpäästöistä sähköä vakaaseen hintaan tulevaisuudessa, lisätä kotimaista energiantuotantoa ja energiaomavaraisuutta sekä turvata suomalaisen teollisuuden ja talouden kilpailukykyä. 46

47 Hankkeella vahva paikallinen tuki Paikallinen tuki Fennovoiman ydinvoimahankkeelle kasvoi merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna. Saavutetun luottamuksen säilyttäminen ja parantaminen vaatii aitoa osallistumista ja sitoutumista, kasvokkaista vuorovaikutusta ja avointa vuoropuhelua paikallisten asukkaiden kanssa. Joulukuussa 2017 tehdyn tutkimuksen mukaan 75,0 % pyhäjokisista kannattaa Hanhikivi 1 -hanketta (2016: 67,4 %). Hankkeen kannatus vahvistui myös koko tutkimusalueella. Pyhäjoen, Kalajoen, Merijärven, Oulaisten ja Raahen asukkaista 71,9 % kannattaa hanketta (2016: 62,0 %). Kiinnostuksen kohteet Paikallisten asukkaiden kiinnostuksen aiheet ovat suurelta osin pysyneet ennallaan verrattuna edellisiin vuosiin. Tutkimustulosten ja paikallisten asukkaiden kanssa käymiemme keskusteluiden perusteella alueen asukkaat haluavat saada tietoa hankkeen vaikutuksista asukkaiden elämään, työllistymismahdollisuuksista, ympäristövaikutuksista ja turvallisuudesta. Paikalliset asukkaat haluavat tietoa myös käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta, loppusijoituslaitoksen sijoituspaikan valinnasta, Hanhikivi 1 -hankkeen aikataulusta, hankkeen etenemisestä, kannattavuudesta ja rahoituksesta sekä venäläisen laitostoimittajan osallistumisesta hankkeeseen. Hankkeen kannatus Pyhäjoella 12/2017 (Norstat Finland Oy). 47

48 Tietoja yrityksestä Toimintaympäristö Fennovoiman toimintaympäristöä voi tarkastella kahdesta eri lähtökohdasta. Ennen ydinvoimalaitoksen kaupallista käyttöönottoa Fennovoiman toiminta vastaa pitkälti suuria infrastruktuurihankkeita. Tässä vaiheessa resurssien, kuten työvoiman, materiaalien ja osaamisen, saatavuudella on suuri merkitys hankkeen toteutukselle. Ydinvoimalaitoksen kaupallisen toiminnan käynnistyttyä, käyttövaiheessa, hankkeen toimintaympäristö on ydinvoimalaitoksille tyypillinen. Käyttövaiheessa laitoksen toiminta, tuotantokustannukset, sähkön kysyntä ja markkinahinta ovat hankkeen kannalta merkittäviä tekijöitä. Energiamarkkinat ja poliittinen ympäristö Energiamarkkinoita ja poliittista ympäristöä ohjaavat trendit vaikuttavat myös Fennovoiman hankkeeseen. Euroopassa siirtyminen vähähiiliseen energiantuotantoon on johtanut uusiutuvien energiantuotantomuotojen voimakkaaseen tukemiseen. Suomessa ydinvoimalla on kuitenkin vankka jalansija energiapolitiikassa, sillä yli 33 prosenttia maan energiasta tuotetaan ydinvoimalla. Myös ulkopolitiikan suuntaukset saattavat vaikuttaa Fennovoiman hankkeeseen. Fennovoima on riippuvainen laitostoimittajasta, kunnes ydinvoimalaitos on toiminnassa. Laitostoimittaja RAOS Project Oy on osa venäläistä valtionyhtiötä, ja laitoksen lisäksi myös merkittävä osuus hankkeen rahoituksesta tulee Venäjältä. Toimintaympäristöön vaikuttavia trendejä: Ilmastonmuutos ja EU-tason vaatimukset koskien mm. kasvihuonekaasupäästöjä, päästökauppaa ja uusiutuvan energian tuotantoa Euroopan energiamarkkinoiden integroituminen Uusiutuvan energian tuet lisäävät tuotantokapasiteettia laskien sähkön hintaa Poliittisen ympäristön muutokset Energiamarkkinoiden ja regulatoristen puitteiden muutos Muutokset kuluttajaprefensseissä Teknologiset innovaatiot 48

49 Hallintorakenne Yhtiökokous valitsee yhtiön hallitukseen viidestä yhteentoista varsinaista jäsentä ja neljä varajäsentä vuodeksi kerrallaan. Yhtiötä johtaa toimitusjohtaja apunaan johtoryhmä. Fennovoiman toiminnot on jaettu osastoihin, joista jokaista johtaa yksi johtoryhmän jäsen. Hän puolestaan raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle. Fennovoiman toimitusjohtaja on Toni Hemminki. Hallitus valvoo, että toimitusjohtaja hoitaa velvollisuutensa ja toimii yhtiön parhaaksi. Fennovoimalla on lisäksi neljä hallituksen nimittämää komiteaa, jotka ovat Nuclear Safety Committee (ydinturvallisuus), Project Execution Committee (operationaalinen), Finance Committee (talous), and Nominating Committee (nimitykset). Fennovoiman hallituksen toimintakertomus 2017 löytyy täältä. HALLITUS KOMITEAJÄSENYYDET KANSALAISUUS Esa Härmälä (pj.) Nominating (pj.) Suomi Pekka Erkkilä (vara pj.) Project execution (pj.) Suomi Jussi Lehto Project execution, Finance (varalla), Nominating (varalla) Suomi Seppo Siljama Finance (varalla) Suomi Stefan Storholm Project execution Suomi Djurica Tankosic Project execution USA Anastasia Zoteeva - Venäjä Komiteoissa oli lisäksi mukana seuraavat henkilöt: Project Execution Committee: Irina Andropova, Juha Mäkitalo, Sasu Valkamo (varalla) Finance Committee: Esa Lager (pj.), Juha Mäkitalo ja Anastasia Polovinkina Nominating Committee: Arto Räty ja Diana Shafieva Nuclear Safety Committee: Ami Rastas (pj.), Kirsi Kavonius-Hietanen, Juhani Hyvärinen, Peter Tuominen, Gabor Vamos ja Timo Äikäs JOHTORYHMÄ VASTUUALUE KANSALAISUUS Toni Hemminki Toimitusjohtaja Suomi Minna Forsström Projektijohtaja Suomi Wilhelm Guthwert Laki Suomi Maira Kettunen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet Suomi Olli Virtanen Laatu Suomi Vesa Ruuska Ydinturvallisuus Suomi Eija Salo Henkilöstö- ja yleishallinto Suomi Otso Torniainen Talous Suomi Fennovoiman tehtävät ja vastuut hankkeessa Fennovoima on Hanhikivi 1- hankkeen omistaja. Ydinvoimalaitoksen valmistuessa yhtiöstä tulee myös laitoksen operoija. Fennovoima on tehnyt laitostoimitussopimuksen RAOS Project Oy:n kanssa avaimet käteen -periaatteella. Laitostoimittaja RAOS Projectilla on neljä pääalihankkijaa. Hankkeen pääurakoitsija Titan-2 on vastuussa laitosalueen valmistelevista ja infrastruktuuritöistä, reaktori- ja turbiinisaarekkeiden rakentamisesta, asennustöistä, materiaaleista ja laitteista sekä suojausautomaatiosta. Fennovoima vastaa hankkeeseen liittyvien lisenssien ja lupien hakemisesta. Fennovoiman toimituslaajuuteen kuuluvat laitosalueen peruspalvelut, tukitoiminnot ja apurakennukset, kuten koulutuskeskus, hallintorakennus ja laitostoimisto. 49

50 Toimitusketjun rakenne Hanhikivi 1 -hankkeen toimitusketju jakautuu Fennovoiman omaan toimituslaajuuteen ja RAOS Projectin toimituslaajuuteen, josta on sovittu laitostoimitussopimuksessa. Fennovoiman toimituslaajuus Fennovoiman toimituslaajuus sisältää Fennovoiman kanssa suorassa sopimussuhteessa urakoitsija- tai konsultointityönä tehtävän suunnittelu- ja rakennustyön. Tehtäviin kuuluu lisensiointityö ja tavanomainen luvitus sekä niin ikään työmaan valmisteluun, rakentamiseen ja palveluihin liittyvät laitostoimitussopimuksen ulkopuolelle jäävät työt, kuten esimerkiksi sähköverkkoliitäntä, paikalliset infrastruktuurihankkeet, käytetyn ydinpolttoaineen välivarastointi ja matala- ja keskiaktiivisen ydinjätteen loppusijoittaminen. Fennovoiman omaan rakentamislaajuuteen kuuluu lähinnä ydinvoimalaitoksen tukirakennuksia kuten koulutusrakennus, laitostoimisto ja hallintorakennus. RAOS Projectin toimituslaajuus Laitostoimitussopimuksen mukaisesti laitostoimittaja RAOS Project vastaa ydinvoimalaitoksen toimituksesta avaimet käteen periaatteella. Suurin osa laitostoimittajan toimituslaajuuteen kuuluvista päätoimittajista kuuluu Rosatom-konserniin. Tähän mennessä laitostoimittajan toimitusketjuun alihankkijoiksi on valittu seuraavia yhtiöitä: Rosatomin tytäryhtiö JSC Atomproekt on valittu laitoksen pääsuunnittelijaksi, jonka tehtävänä on vastata, että Hanhikivi 1 - ydinvoimalaitos täyttää lakien ja viranomaismääräysten vaatimukset sekä laitostoimitussopimuksessa esitetyt vaatimukset. JSC OKB Gidropress, niin ikään Rosatomin tytäryhtiö, on valittu reaktorihallin pääkiertojärjestelmän suunnittelijaksi. Gidropress vastaa reaktorirakennuksen perussuunnittelusta kuten myös turvallisuus- ja hallintaratkaisujen suunnittelemisesta, diagnostiikasta ja reaktorirakennuksen turvallisuuden varmistamisesta. JSC TITAN-2 on valittu hankkeen pääurakoitsijaksi, jonka vastuulle kuuluu laitoksen yksityiskohtainen suunnittelu ja rakennustyöt. SC Atomenergomash (AEM), joka on myös osa Rosatom-konsernia, vastaa pitkän toimitusajan vaatimien komponenttien, kuten paineastian ja höyrystimien toimittamisesta reaktorisaarekkeelle. GE Alstom Power Systems on valittu turbiinigeneraattorin toimittajaksi. Titan-2 ja Rolls-Royce allekirjoittivat marraskuussa sopimuksen suojausautomaation lisensioinnin tuesta. Titan-2 käy neuvotteluja lopullisesta suojausautomaation toimitussopimuksesta. Hankkeen myöhemmässä vaiheessa RAOS Project tulee valitsemaan operaattoreiden koulutuksesta ja laitoksen käyttöönotosta vastaavat yhtiöt. 50

51 Raportointiperiaatteet Tämä Fennovoiman vastuullisuusraportti kattaa vuoden Fennovoiman yritysvastuuraportissa viitataan GRI-indeksissä esitettyjen julkaistavien tietojen osalta GRI-standardeihin Lisäksi olemme raportoineet Fennovoiman omia julkaistavia tietoja, jotka kuvaavat Fennovoimalle keskeisiä vastuullisuuden osa-alueita. Myös nämä tunnusluvut on huomioitu GRI-indeksissä. Vastuullisuuden kannalta olennaisia asioita määritellessämme olemme huomioineet niin oman organisaatiomme kuin ulkoisten sidosryhmien meitä kohtaan asettamat odotukset ja vaatimukset. Raportti on laadittu GRI-standardien peruslaajuuden (core) mukaisesti. Raportoinnin rajapinnat ja tietolähteet Raportissa esitetyt tiedot kattavat Fennovoima Oy:n toiminnot Helsingissä ja Pyhäjoella sekä Hanhikivi 1 rakennnustyömaalla, ellei raportissa mainita toisin. Fennovoiman Fennovoima RUS -tytäryhtiön tehtävänä on valvoa Venäjällä tehtäviä hankintoja. Yhtiöllä on ainoastaan yksi työntekijä. Fennovoiman yritysvastuuohjelma ei kata tytäryhtiön toimintaa, ja tästä syystä sen tiedot eivät ole osa raporttia. Jotta raportti kattaa olennaisilta osin Hanhikivi 1-rakennustyömaan tiedot, kerromme raportissa myös laitostoimittaja RAOS Project Oy:tä ja pääurakoitsija Titan-2:a koskevia tietoja niiltä osin kuin tiedot ovat suoraan yhteydessä Fennovoiman yritysvastuun keskeisiin asioihin. Raportissa esitetyt taloustiedot ovat peräisin Fennovoiman tarkastetusta tilinpäätöksestä. Toimitusketjua koskevat tiedot ovat Fennovoiman johtamisjärjestelmästä sekä Hanhikivi 1:n työmaarekisteristä. Laitostoimittajan toimituslaajuutta koskevat tiedot ovat peräisin RAOS Project Oy:ltä. Raportissa esitetyt ympäristötiedot kattavat Hanhikivi 1-työmaan tiedot. Tiedot on kerätty Fennovoiman johtamisjärjestelmästä, ympäristöjohtamisjärjestelmästä, kuukausiraporteista, vuoden 2014 ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja riippumattomien tutkijoiden laitosalueella tekemistä tutkimusraporteista. Rakentamisen jätetiedot on kerätty Fennovoiman järjestelmistä, urakoitsijoilta ja jätehuolintakumppaneiltamme Remeo Oy:ltä and Pyhäjoen Leipä ja Kuljetus Pehkonen & Kumpp.. Raportissa esitetyt henkilöstöhallintoa koskevat tiedot kattavat Fennovoiman organisaation Helsingissä ja Pyhäjoella. Työturvallisuusosiossa esitetyt numeeriset tiedot liittyvät Hanhikivi 1 - työmaahan. Ulkoinen varmentaminen Englanninkielisessä yritysvastuuraportissa esitetyt taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun tunnusluvut on varmennettu niiltä osin kuin GRI-indeksissä ja varmennusraportissa todetaan. Varmennuksen on suorittanut riippumaton kolmas osapuoli, KPMG Oy AB, rajoitetun varmuuden edellyttämällä tavalla. Varmennusraportti on saatavilla osoitteessa: vastuullisuus.fennovoima.fi/dokumentit/varmentaminen Raportointi Global Compactille Fennovoima tukee YK:n Global Compact -vastuullisuusaloitteen kymmentä periaatetta. Kunnioitamme ja edistämme periaatteita toiminnassamme ja raportoimme edistymisestämme tässä raportissa. 51

52 GRI-sisältöindeksi Tämä raportti sisältää Global Reporting Initiative (GRI) Standardi-ohjeiston mukaista perussisältöä ja Fennovoiman omia toiminnan vastuullisuuden tasoa kuvaavia indikaattoreita. Ulkoinen varmennus on kohdistunut asteriskilla (*) merkittyihin tietoihin. RAPORTOITAVAT TIEDOT SIJAINTI RAPORTISSA JA KOMMENTIT POIKKEAMAT GRI- OHJEISTUKSESTA GRI 102 Perussisältö 2016 ORGANISAATION PROFIILI 102-1* Organisaation nimi Fennovoima 102-2* Toiminta, brändit, tuotteet ja palvelut s * Pääkonttorin sijainti s * Toimintojen sijainti s * Omistusmuoto ja yhtiöjärjestys Osakeyhtiö 102-6* Markkinat joilla yhtiö toimii s * Organisaation koko s * Henkilöstötiedot s * Toimitusketju s * Merkittävät muutokset organisaation koossa, rakenteessa, s , 51 omistusrakenteessa tai toimitusketjussa * Varovaisuusperiaatteet ja -lähestymistapa s * Ulkoiset aloitteet s. 3-4, * Jäsenyydet järjestöissä tai edunvalvontaorganisaatioissa s. 45 STRATEGIA * Toimitusjohtajan katsaus s * Keskeiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet s. 3-4, 6-8, 48 LIIKETOIMINNAN EETTISYYS JA INTEGRITEETTI * Arvot, periaatteet, standardit ja käyttäytymistavat s. 6, 9, 17, * Menettelytavat, joiden avulla voidaan hakea neuvoa toiminnan eettisyyteen s HALLINTO * Hallintorakenne s. 49 SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ * Lista sidosryhmistä s * Työehtosopimusten kattavuus s * Sidosryhmien tunnistaminen ja valitseminen s * Lähestymistapa sidosryhmäyhteistyöhön s * Keskeiset aiheet ja huolet s. 42, 47 52

53 RAPORTOINTIPERIAATTEET * Tilinpäätöksessä mukana olevat yksiköt Fennovoima ja Fennovoima Rus * Raportointisisällön ja -rajojen määrittäminen s * Lista olennaisista aiheista s. 6, * Oikaisuja aiempiin raportteihin Ei * Muutoksia raportoinnissa Ei * Reportointikausi * Viimeisimmän raportin päiväys * Reportointisykli Vuosittain * Yhteystiedot Takakansi * GRI Standardin -mukaisuus s * GRI-indeksi s * Ulkoinen varmennus s. 51 OLENNAISET AIHEET SIJAINTI RAPORTISSA JA KOMMENTIT POIKKEAMAT GRI-OHJEISTUKSESTA TALOUDELLINEN SUORIUTUMINEN GRI 201 Taloudellinen suoriutuminen 2016 GRI 103 Johtamistavan kuvaus s Taloudellisen lisäarvon s. 14 tuottaminen ja jakaminen EPÄSUORAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET GRI 203 Epäsuorat taloudelliset vaikutukset 2016 GRI 103 Johtamistavan kuvaus s Merkittävät epäsuorat s. 14, 16 taloudelliset vaikutukset KORRUPTIONVASTAISUUS GRI 205 Korruptionvastaisuus 2016 GRI 103 Johtamistavan kuvaus s. 9, * Korruptioon liittyvän s. 11 riskiarvioinnin läpikäyneet toiminnot ja tunnistetut merkittävät riskit 205-2* Korruptionvastaisten politiikkojen ja s. 11 Hallituksen jäsenten, liiketoimintakumppanien ja muiden vastaavien osalta tietoa ei ole kerätty. menettelytapojen viestintä ja koulutus 205-3* Vahvistetut lahjonta- ja s. 11 korruptiotapaukset ja niihin liittyvät toimenpiteet Fennovoiman indikaattori Harmaa talous s. 31. Tavoitteemme ovat: ei harmaan talouden tapauksia ja, että kaikkien työmaalla toimivien yritysten ja siellä työskentelevien henkilöiden tiedot ovat kunnossa. VESI GRI 303 VESI 2016 GRI 103 Johtamistavan kuvaus s Fennovoiman Sameusseuranta s. 38. Tavoitteemme vuonna 2017 oli, että sameusseuranta aloitetetaan aina 53 indikaattori* ennen töiden aloittamista.

54 LUONNON MONIMUOTOISUUS GRI 304 Luonnon monimuotoisuus 2016 GRI 103 Johtamistavan kuvaus s , Fennovoiman YVA 2014 luku Toimipaikkojen läheisyydessä s. 39, Fennovoiman YVA 2014 luku 7.6 sijaitsevat suojellut tai korkean biodiversiteettiarvon alueet 304-2* Merkittävät vaikutukset s , Fennovoiman YVA 2014 luku 7 luonnon monimuotoisuudelle Suojellut tai kunnostetut s. 39, Fennovoiman YVA 2014 luku 7.6 alueet Uhanalaiset tai harvinaiset s. 39, Fennovoiman YVA 2014 luku lajit joita esiintyy toimipaikkojen vaikutusalueella Fennovoiman indikaattori* Melu- ja pölyseuranta s. 39, Fennovoiman YVA 2014 luku 7.3. Tavoitteemme vuonna 2017 oli, että melu- ja pölyseuranta toteutetaan suunnitellusti. JÄTEVEDET JA JÄTTEET GRI 306 Jätevedet ja jätteet 2016 GRI 103 Johtamistavan kuvaus s * Päästöt vesistöön kohteen ja s. 42 päästölajien mukaan 306-2* Jätteet jätelajeittain ja käsittelytavan mukaan s Jätetietoja ei ole raportoitu kaikkien käsittelytapojen mukaan, koska kaikkia tietoja ei ollut saatavilla. Vaarallisen jätteen osuus kaikesta jätteestä on 7 %. Tiedot on raportoitu samassa taulukossa muiden jätetietojen kanssa * Merkittävät vuodot s. 38 Fennovoiman indikaattori* Rakennusjätteen hyödyntäminen materiaalina tai energiana s. 42. Tieto rakennusjätteen hyödyntämisestä kerätty jätehuolintakumppaneilta ja urakoitsijoilta. Tavoitteemme vuonna 2017 oli, että 85 % rakennusjätteestä hyödynnetään joko energiana tai materiaalina. YMPÄRISTÖVAATIMUSTENMUKAISUUS GRI 307 Ympäristövaatimustenmukaisuus 2016 GRI 103 Johtamistavan kuvaus s. 36, * Merkittävät s. 37 ympäristölainsäädännön ja - säädösten rikkomuksiin liittyvät sakot tai sanktiot Fennovoiman indikaattori Ympäristö- ja vesilupien noudattaminen s. 40. Tavoitteenamme on, että Hanhikivi 1 -työmaalla ei esiinny lupaehtojen ylityksiä. Fennovoiman indikaattori Ympäristöhavainnot s. 38. Tavoitteemme vuodelle 2017 oli 50 Hanhikivi 1 -työmaalla tehtyä ympäristöhavaintoa. HENKILÖSTÖ GRI 401 Henkilöstö 2016 GRI 103 Johtamistavan kuvaus s * Uuden palkatun henkilöstön s. 23, 25 kokonaismäärä ja osuus sekä henkilöstön vaihtuvuus Kokoaikaisille työntekijöille annetut edut, jotka eivät koske määräaikaisia Määräaikaiset työntekijät alle 6kk sopimuksilla (esim. kesätyöntekijät) saavat lounaskupongit ja matkapuhelimen työpuheluita varten. Yli 6kk sopimuksella olevat määräaikaiset tai jatkuvassa työsuhteessa olevat työntekijät saavat Smartum-lounaskortin ja puhelinedun. Fennovoiman indikaattori* Party ja Pulse -tutkimusten tulokset s. 26. Tavoitteemme Party-tutkimuksen indeksituloksille on 14. Vuonna 2017 Pulse-tutkimuksen tavoite oli 4.5. Pulse-tutkimus korvataan uudella vuonna

55 TYÖTERVEYS JA -TURVALLISUUS GRI 403 Työterveys ja -turvallisuus 2016 GRI 103 Johtamistavan kuvaus s. 26, Työntekijöiden edustus Fennovoiman työsuojelukomitea edustaa kaikkia työntekijöitä. johdon ja työntekijöiden yhteisissä työsuojelutoimikunnissa 403-2* Tapaturmatyypit ja -taajuus, s. 26, 33 työperäiset sairaudet, menetetyt työpäivät ja poissaolot, kuolemanapaukset 403-3* Työntekijät joihin kohdistuu s. 35 korkea onnettomuus- tai ammattitautiriski Työterveys ja - turvallisuusasiat, jotka katettu ammattiliittojen kanssa tehdyissä virallisissa sopimuksissa Fennovoima on solminut Rosatomin ja työmarkkinajärjestöjen kanssa työmaasopimuksen, jonka mukaan kaikkien Hanhikivi 1 -työmaalla toimivien tulee noudattaa Suomen lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Lisäksi työmarkkinajärjestöt saavat nimetä työmaalle yhteisen luottamushenkilön ja yhteisen työterveys ja -turvallisuushenkilön. Fennovoiman indikaattori* Työturvallisuushavainnot, tapaturmien ja läheltä piti - tilanteiden tutkiminen sekä ehkäisevien ja korjaavien toimenpiteiden toteutus s. 35. Tavoitteenamme on yli kaksi Fennovoiman henkilökunnan tekemää työturvallisuushuomiota Hanhikivi 1 -työmaalla vuosittain. Tavoitteenamme on, että jokainen huomio otetaan käsittelyyn kahden päivän kuluessa ilmoituksen saapumisesta, toimintasuunnitelma laaditaan seitsemän päivän kuluessa ja korjaavat toimenpiteet toteutetaan sovitussa aikataulussa. Fennovoiman indikaattori* TR ja MVR -indeksi s. 33. Tavoitteenamme on, että asettamamme TR ja MVR -indeksien minimivaatimuustaso 90 % ylitetään kaikissa mittauksissa. Fennovoiman Henkilöstön sairaspoissaolot s. 26. Tavoitteemme on, että sairaspoissaoloja on alle 2,5 %. indikaattori* KOULUTUS GRI 404 Koulutus 2016 GRI 103 Johtamistavan kuvaus s. 22,23, * Keskimääräiset s. 24 koulutustunnit työntekijää kohden 404-2* Henkilöstön kehittämisohjelmat ja s. 24 Siirtymävaiheen ohjelmista ei kerätty tietoa. Tietojen raportointia kehitetään vuodelle siirtymävaiheen ohjelmat 404-3* Säännöllisten s. 23 suoritusarviointien ja kehityskeskustelujen piirissä olevan henkilöstön osuus MONIMUOTOISUUS JA TASA-ARVOISUUS GRI 405 Monimuotoisuus ja tasa-arvoisuus 2016 GRI 103 Johtamistavan kuvaus s. 9, 11, 25, Hallintoelinten ja henkilöstön monimuotoisuus s. 23, 49 Raportoitu henkilöstön sukupuoli- ja ikäkauma, hallituksen ja johtoryhmän osalta raportoitu kansalaisuus. SYRJIMÄTTÖMYYS GRI 406 Syrjimättömyys 2016 GRI 103 Johtamistavan kuvaus s * Syrjintätapaukst ja korjaavat s. 26 toimenpiteet 55

56 PAIKALLISYHTEISÖT GRI 413 Paikallisyhteisöt 2016 GRI 103 Johtamistavan kuvaus s. 15, Paikallisyhteisövuorovaikutus, s. 15, Kvantitatiivista dataa ei ole saatavilla. vaikutusten arviointi ja kehitysohjelmat Fennovoiman Mainetutkimus s Tavoitteemme on myönteinen trendi mainetutkimuksen tuloksissa. indikaattori Fennovoiman Mielipidetutkimus s. 47. Tavoitteemme on myönteinen trendi mielipidekyselyn tuloksissa. indikaattori* SOSIAALISTALOUDELLINEN MÄÄRÄYSTENMUKAISUUS 491 Sosiaalistaloudellinen määräystenmukaisuus 2016 GRI 103 Johtamistavan kuvaus s * Merkittävät lainsäädännön ja - s. 10 säädösten rikkomiseen liittyvät sakot ja sanktiot SAFETY GRI 103 Johtamistavan kuvaus s Fennovoiman indikaattori Turvallisuushuomiot s. 19. Turvallisuushuomioista seuraamme niiden laatua ja sitä, että huomioita tehdään. Määrälle ei ole asetettu numeerista tavoitetta. 56

57 Fennovoima Oy Salmisaarenaukio 1, Helsinki vastuullisuus.fennovoima.fi fennovoima.fi