Kauppa 2013 Handel Trade Suomen ja Yhdysvaltain välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Yhdysvaltain välinen kauppa v. 2003-2012(1-10) 5000 Milj. e 4000 3000 2000 1000 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2011 2012 (1-10) (1-10) Tuonti Vienti Helsinki 11.1.2013 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.
1 ÖLJYTUOTTEET VETIVÄT VIENNIN YHDYSVALTOIHIN VAHVAAN KASVUUN Tuonti painumassa huippuvuoden 2011 jälkeen normaalille tasolle Suomen vienti Yhdysvaltoihin kasvoi vuoden 2012 tammi-lokakuussa Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan 29 prosenttia edellisvuotisesta ja kohosi vajaaseen 3,1 miljardiin euroon. Tuonti Yhdysvalloista puolestaan väheni 13 prosenttia ja jäi 1,6 miljardiin euroon. Suuret muutokset johtuivat osaksi vertailuvuoden poikkeuksellisuudesta: vuosi 2011 oli viennissä heikoin vuosiin, tuonnissa taas selvästi tavanomaista suurempi. Kauppa Yhdysvaltojen kanssa on perinteisesti ollut Suomelle ylijäämäistä. Suurimmillaan ylijäämä oli vuonna 2008 lähes 2,3 miljardia euroa. Vuonna 2011 ylijäämä jäi alle 700 miljoonaan euroon, mutta viime vuoden tammi-lokakuussa ylijäämää kertyi yli 1,4 miljardia euroa. Yhdysvallat oli selvästi suurin ylijäämämaa Suomen ulkomaankaupassa. Viimevuotinen viennin kasvu johtui varsinkin öljytuotteiden viennin noususta, mutta myös kaikkien muiden tärkeiden tavararyhmien vienti lisääntyi värimetalleja lukuun ottamatta. Tuonnin heikkoon kehitykseen oli suurimpana syynä sähköteknisen teollisuuden tuonnin jyrkkä supistuminen. Yhdysvallat oli tammi-lokakuussa Suomen kuudenneksi tärkein kauppakumppani. Viennissä se oli neljäs 6,4 prosentin osuudellaan ja tuonnissa seitsemäs 3,3 prosentin osuudella. Kuvio 2. Vienti Yhdysvaltoihin, Isoon-Britanniaan, Kiinaan ja Alankomaihin kuukausittain 2011-2012 (tammi-lokakuu) 500 Milj. e 400 300 200 100 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2011 2012 Yhdysvallat Iso-Britannia Kiina Alankomaat Kuvio 3. Tuonti Yhdysvalloista, Kiinasta, Isosta-Britanniasta ja Alankomaista kuukausittain 2011-2012 (tammi-lokakuu) 600 Milj. e 500 400 300 200 100 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2011 2012 Yhdysvallat Kiina Iso-Britannia Alankomaat Tullihallitus Tilastoyksikkö
2 Kuvio 4. Yhdysvaltain osuus Suomen tuonnista ja viennistä 2003-2012 (1-10) Osuus % 9 6 3 0 03 04 05 06 Tuonti 07 08 09 Vienti 10 11 12(1-10) Kuvio 5. Suomen ja Yhdysvaltain välinen kauppatase 2003-2012 (1-10) 2500 2000 1500 1000 500 0-500 03 Milj. e 04 05 06 07 08 09 10 11 12(1-10) Taulukko 1. Suomen ja Yhdysvaltain välinen kauppa v. 2003-2012 (1-10) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e 2003 1 711-27 4,7 3 760-11 8,1 2 049 2004 1 881 10 4,6 3 127-17 6,4 1 246 2005 1 966 5 4,2 3 059-2 5,8 1 094 2006 2 079 6 3,8 4 012 31 6,5 1 933 2007 2 010-3 3,4 4 194 5 6,4 2 184 2008 1 858-8 3,0 4 148-1 6,3 2 290 2009 1 503-19 3,4 3 518-15 7,8 2 015 2010 1 790 19 3,4 3 681 5 7,0 1 891 2011 2 226 24 3,7 2 919-21 5,1 692 2012 (1-10) 1 619-13 3,3 3 057 29 6,4 1 437 ÖLJYTUOTTEIDEN OSUUS VIENNISTÄ KOHOSI LÄHES VIIDENNEKSEEN Konevienti Yhdysvaltoihin lisääntyi neljänneksen Öljytuotteiden vienti Yhdysvaltoihin nousi viime vuoden tammi-lokakuussa 562 miljoonaan euroon eli kaksi- ja puolikertaiseksi vuoden 2011 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vientimäärä yli kaksinkertaistui ja vientihinnat kasvoivat kymmeneksen. Bensiinin osuus viennistä oli lähes puoli miljardia euroa. Kaasuöljyä vietiin 55 miljoonan euron arvosta. Erilaisia kemiallisia aineita ja tuotteita vietiin 288 miljoonan euron arvosta. Vienti kasvoi 12 prosenttia edellisvuotisesta. Happoja, suoloja ym. kemian perusteollisuuden tuotteita vietiin 110 miljoonan euron arvosta ja sekä lääkevalmisteita että muoveja suunnilleen 50 miljoonan euron arvosta. Kone- ja laitevienti kasvoi neljänneksen. Kasvu johtui erityisesti maansiirto-, kaivuu- ja porauskoneiden sekä paperikoneiden viennin lisääntymisestä. Maansiirto- ym. koneita vietiin miltei kaksi kolmannesta enemmän kuin vuoden 2011 tammi-lokakuussa. Viennin arvo nousi 98 miljoonaan euroon. Paperikoneiden vienti, 65 miljoonaa euroa, kolminkertaistui. Tullihallitus Tilastoyksikkö
3 Myös nosto- ja lastauskoneiden vienti (41 miljoonaa euroa) lisääntyi, kun taas mäntämoottoreiden vienti jäi edellisvuotiselle tasolle eli 39 miljoonaan euroon, ja suodatus-, puhdistus- ja tuuletuslaitteiden vienti (24 miljoonaa euroa) väheni viidenneksen. Henkilöautojen vienti moninkertaistui ja nousi 57 miljoonaan euroon. Sähkökoneiden ja laitteiden vienti kasvoi 13 prosenttia ja kohosi 361 miljoonaan euroon. Puhelinlaitteiden vienti tosin väheni seitsemän prosenttia ja jäi 64 miljoonaan euroon, mutta sähkölääkintälaitteiden vienti (120 miljoonaa euroa) lisääntyi yli kolmanneksen ja sähkömuuttajien vienti (108 miljoonaa euroa) kasvoi kymmeneksen. Sähkökytkentälaitteita vietiin 24 miljoonan euron arvosta. Metsäteollisuuden merkitys Yhdysvaltoihin suuntautuneessa viennissä on selvästi pienempi kuin Suomen kokonaisviennissä. Paperia ja pahvia tosin vietiin Yhdysvaltoihin tammi-lokakuussa 464 miljoonan euron arvosta, mikä kattoi 15 prosenttia koko viennistä Yhdysvaltoihin, mutta muita metsäteollisuustuotteita ei viety Yhdysvaltoihin käytännöllisesti katsoen lainkaan, joten koko toimialan osuus viennistä oli alle 16 prosenttia. Suomen kokonaisviennistä metsäteollisuus kattoi tammi-lokakuussa miltei viidenneksen. Yhdysvallat on Suomen ylivoimaisesti tärkein kojeiden ja mittareiden ostajamaa. Viime vuoden tammi-lokakuussa neljännes koje- ja mittariviennistä suuntautui sinne. Vienti lisääntyi neljänneksen ja kohosi 323 miljoonaan euroon. Lääkintäkojeiden ja laitteiden osuus ryhmän viennistä oli 233 miljoonaa euroa. Metallien vienti kehittyi kaksijakoisesti. Tärkeimmän metallin, nikkelin, viennin arvo väheni viidenneksen ja jäi 118 miljoonaan euroon lähinnä hinnan alenemisen vuoksi. Raudan ja teräksen viennin arvo nousi 55 miljoonaan euroon eli lähes kaksi kolmannesta edellisvuotista suuremmaksi vientimäärien kasvun ansiosta. Myös kuparin vienti (46 miljoonaa euroa) lisääntyi hieman vuodesta 2011. Kuvio 6. Vienti Yhdysvaltoihin tavararyhmittäin v. 2012 (1-10) Kojeet, mittarit yms. 10,6 % (+ 25 %) Muut tavarat 6,9 % (+ 14 %) Öljytuotteet 18,4 % (+ 150 %) Moottoriajoneuvot 2,8 % (+ 172 %) Sähkökoneet ja -laitteet 11,8 % (+ 13 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 9,4 % (+ 12 %) Moottorit, eri toimialojen erikoiskoneet 16,5 % (+ 26 %) Metallit ja metallituotteet 8,4 % (- 2 %) Paperi ja pahvi 15,2 % (+ 11 %) Tullihallitus Tilastoyksikkö
4 Taulukko 2. Vienti Yhdysvaltoihin; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2011 2012(1-10) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 334 Öljytuotteet 317 10,8 84 562 18,4 150 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 316 10,8 7 288 9,4 12 64 Paperi ja pahvi 502 17,2-7 464 15,2 11 67-69 Metallit ja metallituotteet 309 10,6 21 258 8,4-2 71-74 Moottorit, eri toimialojen 490 16,8 0 504 16,5 26 erikoiskoneet 75-77 Sähkökoneet ja -laitteet 380 13,0 15 361 11,8 13 78 Moottoriajoneuvot 71 2,4 128 86 2,8 172 87 Kojeet, mittarit yms. 308 10,5-5 323 10,6 25 Muut tavarat 226 7,8-82 211 6,9 14 Yhteensä 2 919 100,0-21 3 057 100,0 29 KONEET, LAITTEET JA KULJETUSVÄLINEET TUONNIN SUURIN RYHMÄ Kemian teollisuuden tuonnin kasvu tasaantunut Yli 40 prosenttia tuonnista Yhdysvalloista koostuu koneista, laitteista ja kuljetusvälineistä. Osuus on pysynyt viime vuosina melko muuttumattomana, mutta ryhmän sisällä tuonnin rakenne on muuttunut. Sähkölaitteiden ja moottoreiden tuonti on vähentynyt, mutta koneiden ja kuljetusvälineiden tuonti vastaavasti lisääntynyt. Sähkökoneita ja laitteita tuotiin viime vuoden tammi-lokakuussa 256 miljoonan euron arvosta. Tuonti väheni lähes kolmanneksen, kun puhelinlaitteiden tuonti puolittui ja jäi 78 miljoonaan euroon. Atk-laitteiden tuonti (42 miljoonaa euroa) supistui miltei viidenneksen ja elektroniikan komponenttien tuonti (36 miljoonaa euroa) neljänneksen. Sähkölääkintälaitteiden tuonti sen sijaan lisääntyi kolmanneksen ja kohosi 30 miljoonaan euroon. Maansiirto-, kaivuu- ja porauskoneiden tuonnin arvo pysytteli melko tarkasti vuoden 2011 tammilokakuun tasolla, 28 miljoonassa eurossa. Nosto- ja lastauskoneiden tuonti yli kaksinkertaistui ja nousi 16 miljoonaan euroon, kun taas maatalouskoneiden (15 miljoonaa euroa) sekä suodatuslaitteiden, pumppujen, kompressoreiden yms. tuonti (14 miljoonaa euroa) jäi muutaman prosentin pienemmäksi kuin vuotta aiemmin. Mäntämoottoreita tuotiin 25 miljoonan euron arvosta eli kolmannes edellisvuotista vähemmän. Tammi-lokakuun aikana Yhdysvalloista tuotiin kolme lentokonetta, joiden yhteisarvo oli 58 miljoonaa euroa. Lisäksi tuotiin lentokoneiden osia 46 miljoonan euron arvosta. Kaikkiaan ilma-alusten ja niiden osien tuonnin arvo oli 105 miljoonaa euroa, mikä oli kolme neljännestä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Henkilöautojen tuonti kasvoi kymmeneksen ja nousi 33 miljoonaan euroon. Autojen osia tuotiin 24 miljoonan euron arvosta. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti on kehittynyt hyvin epätasaisesti. Ryhmän tuonti kasvoi vuonna 2011 lähes neljänneksen muutamien erikoistuotteiden ansiosta, vaikka lääketuonti väheni samaan aikaan viidenneksen. Ryhmän osuus koko tuonnista pysytteli vajaassa 19 prosentissa. Viime vuoden tammi-lokakuussa kemian tuonnin kasvu hidastui neljään prosenttiin, mutta osuus koko tuonnista nousi 22 prosenttiin muun tuonnin hiipumisen vuoksi. Ryhmän tuonnin arvo oli 354 miljoonaa euroa. Erikoiskemikaalien tuonti väheni 13 prosenttia, mutta lääketuonti kasvoi 17 prosenttia ja nousi 105 miljoonaan euroon. Vahvasti kasvaneen kemian perusteollisuuden tuot- Tullihallitus Tilastoyksikkö
5 teiden tuonnin arvo oli 49 miljoonaa euroa. Suurin osa tuonnista oli alkoholeja ja happoja. Muovien tuonti lisääntyi hieman ja nousi 46 miljoonaan euroon. Öljytuotteiden tuonti moninkertaistui tilapäisesti vuonna 2011 ja kohosi 151 miljoonaan euroon. Viime vuonna tuonti palautui suunnilleen aiempien vuosien tasolle, 35 miljoonaan euroon. Kivihiilen tuonnin arvo jäi tammi-lokakuussa tuontimäärän vähennyttyä 50 miljoonaan euroon eli puoleen edellisvuotisesta. Kojeiden ja mittareiden tuonti on vuoden 2009 taantuman jälkeen kasvanut tasaisesti. Vuonna 2011 tuonti lisääntyi 14 prosenttia ja viime vuoden tammi-lokakuussa 18 prosenttia. Ryhmän 136 miljoonan euron arvoisesta tuonnista lääkintäkojeiden osuus oli 67 miljoonaa euroa. Metallien ja rikasteiden tuonti kasvoi vielä vuonna 2011 viidenneksen, mutta kääntyi viime vuonna laskuun. Rautaa ja terästä tosin tuotiin viime vuoden tammi-lokakuussa 26 miljoonan euron arvosta eli hieman edellisvuotista enemmän, mutta sinkkirikasteen tuonnin arvo supistui kymmeneksen ja jäi 25 miljoonaan euroon, ja metallituotteiden tuonti (29 miljoonaa euroa) väheni kolme prosenttia. Muita tärkeitä tuontitavaroita olivat proteesit, tahdistimet ym. lääketieteelliset apuvälineet (40 miljoonaa euroa) sekä kaoliini (33 miljoonaa euroa). Kuvio 7. Tuonti Yhdysvalloista tavararyhmittäin v. 2012 (1-10) Muut tavarat 12,3 % (+ 3 %) Proteesit yms. 2,5 % (- 6 %) Kojeet, mittarit yms. 8,4 % (+ 18 %) Kaoliini Malmit, romu 2,3 % 2,0 % (- 8 %) (- 66 %) Metallit, metallituott. 3,6 % (- 5 %) Kivihiili 3,1 % (- 42 %) Öljytuotteet 2,1 % (- 71 %) Muut kuljetusvälineet 6,6 % (+ 69 %) Moottoriajoneuvot 5,1 % (- 10 %) Sähkökoneet ja -laitteet 15,8 % (- 30 %) Moottorit, eri toimialojen erikoiskoneet 14,2 % (0 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 21,8 % (+ 4 %) Tullihallitus Tilastoyksikkö
6 Taulukko 3. Tuonti Yhdysvalloista; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2011 Milj. e Osuus % Muutos % 2012(1-10) Milj. e Osuus % Muutos % 27826 Kaoliini 43 1,9-17 33 2,0-8 28 Malmit ja metalliromu 126 5,7 21 38 2,3-66 321 Kivihiili 87 3,9-1 50 3,1-42 334, 335 Öljytuotteet 151 6,8 773 35 2,1-71 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 415 18,7 23 354 21,8 4 67-69 Metallit ja metallituotteet 73 3,3 22 59 3,6-5 71-74 Moottorit, eri toimialojen 279 12,5 20 230 14,2 0 erikoiskoneet 75-77 Sähkökoneet ja -laitteet 428 19,2 15 256 15,8-30 78 Moottoriajoneuvot 119 5,4 84 83 5,1-10 79 Muut kuljetusvälineet 78 3,5 8 107 6,6 69 87 Kojeet, mittarit yms. 149 6,7 14 136 8,4 18 8996 Proteesit yms. 51 2,3-2 40 2,5-6 Muut tavarat 228 10,2 10 199 12,3 3 Yhteensä 2 226 100,0 24 1 619 100,0-13 Tullihallitus Tilastoyksikkö
VIENTI YHDYSVALTOIHIN V. 2010-2012(1-10) 2010 2011 2011(1-10) 2012(1-10) SITC-TAVARARYHMÄ REV.4 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 42 815 1,2 43 020 1,5 0 31 919 1,4 26 983 0,9-15 00 elävät eläimet 5 0,0 12 0,0 132 9 0,0 12 0,0 38 01 liha ja lihatuotteet 2 372 0,1 2 853 0,1 20 2 312 0,1 2 183 0,1-6 02 maitotaloustuotteet ja munat 24 729 0,7 24 494 0,8-1 20 410 0,9 19 023 0,6-7 03 kala- ja kalavalmisteet 64 0,0 142 0,0 120 103 0,0 44 0,0-57 04 vilja ja viljatuotteet 9 844 0,3 9 933 0,3 1 4 521 0,2 1 026 0,0-77 05 hedelmät ja kasvikset 16 0,0 9 0,0-43 6 0,0 6 0,0 3 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 2 905 0,1 3 172 0,1 9 2 520 0,1 2 591 0,1 3 07 kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 1 074 0,0 1 806 0,1 68 1 593 0,1 1 275 0,0-20 08 rehuaineet - - - - x - - - - x 09 erinäiset elintarvikkeet 1 805 0,0 599 0,0-67 446 0,0 824 0,0 85 1 juomat ja tupakka 7 869 0,2 8 298 0,3 5 6 756 0,3 6 893 0,2 2 11 juomat 7 869 0,2 8 298 0,3 5 6 756 0,3 6 893 0,2 2 12 tupakka ja tupakkavalmisteet - - - - x - - - - x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet 9 842 0,3 14 235 0,5 45 11 374 0,5 28 857 0,9 154 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 3 313 0,1 3 700 0,1 12 3 171 0,1 2 615 0,1-18 22 öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0-67 - - 0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 36 0,0 20 0,0-46 18 0,0 16 0,0-11 24 puutavara ja korkki 1 867 0,1 1 219 0,0-35 936 0,0 1 379 0,0 47 25 paperimassa 2 873 0,1 1 984 0,1-31 1 423 0,1 3 725 0,1 162 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 45 0,0 5 838 0,2 >999 4 988 0,2 1 510 0,0-70 27 kivennäisaineet, valmistamattomat 1 486 0,0 1 284 0,0-14 658 0,0 960 0,0 46 28 malmit ja metalliromu 105 0,0 1 0,0-99 1 0,0 17 867 0,6 >999 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 117 0,0 190 0,0 62 178 0,0 786 0,0 342 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 180 249 4,9 322 896 11,1 79 230 884 9,8 570 690 18,7 147 32 kivihiili, koksi, briketit yms. 53 0,0 133 0,0 152 51 0,0 177 0,0 244 33 kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 172 190 4,7 316 647 10,8 84 224 717 9,5 561 815 18,4 150 34 kaasut 8 006 0,2 6 116 0,2-24 6 116 0,3 8 698 0,3 42 35 sähkövirta - - - - x - - - - x 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat - - 0 0,0 x 0 0,0 15 0,0 >999 41 eläinöljyt ja -rasvat - - - - x - - 0 0,0 x 42 kasviöljyt ja -rasvat - - 0 0,0 x 0 0,0 15 0,0 >999 43 valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. - - - - x - - - - x 5 kemialliset aineet ja tuotteet 296 457 8,1 316 198 10,8 7 257 692 10,9 287 772 9,4 12 51 orgaaniset kemialliset aineet 64 125 1,7 80 650 2,8 26 59 897 2,5 76 804 2,5 28 52 epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 46 849 1,3 35 813 1,2-24 30 389 1,3 33 290 1,1 10 53 väri- ja parkitusaineet 12 206 0,3 12 978 0,4 6 11 383 0,5 11 458 0,4 1 54 lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 54 310 1,5 72 671 2,5 34 62 054 2,6 51 452 1,7-17 55 haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 2 694 0,1 2 521 0,1-6 2 125 0,1 1 797 0,1-15 56 lannoitteet, valmistetut 3 803 0,1 6 469 0,2 70 5 215 0,2 3 125 0,1-40 57 muovit, valmistamattomat 20 434 0,6 23 746 0,8 16 18 622 0,8 42 217 1,4 127 58 muovit, valmistetut 8 647 0,2 8 991 0,3 4 7 296 0,3 7 016 0,2-4 59 erinäiset kemialliset tuotteet 83 390 2,3 72 359 2,5-13 60 711 2,6 60 612 2,0 0 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan 870 340 23,6 887 942 30,4 2 745 724 31,6 789 991 25,8 6 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 596 0,0 591 0,0-1 505 0,0 601 0,0 19 62 kumituotteet 13 955 0,4 13 986 0,5 0 10 873 0,5 16 241 0,5 49 63 puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 13 251 0,4 11 080 0,4-16 9 206 0,4 8 570 0,3-7 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 538 412 14,6 502 402 17,2-7 419 771 17,8 464 495 15,2 11 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 26 058 0,7 24 248 0,8-7 20 270 0,9 14 310 0,5-29 66 kivennäisainetuotteet 23 393 0,6 26 826 0,9 15 21 788 0,9 27 493 0,9 26 67 rauta ja teräs 66 730 1,8 40 788 1,4-39 34 291 1,5 55 240 1,8 61 68 muut metallit 158 373 4,3 237 121 8,1 50 204 539 8,7 178 733 5,8-13 69 tuotteet epäjalosta metallista 29 573 0,8 30 901 1,1 4 24 481 1,0 24 309 0,8-1 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet 1 895 093 51,5 953 834 32,7-50 763 927 32,4 973 280 31,8 27 71 voimakoneet ja moottorit 147 704 4,0 111 815 3,8-24 97 925 4,1 79 900 2,6-18 72 eri toimialojen erikoiskoneet 163 054 4,4 193 280 6,6 19 148 350 6,3 265 402 8,7 79 73 metalliteollisuuskoneet 10 064 0,3 18 256 0,6 81 13 682 0,6 20 507 0,7 50 74 yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 167 761 4,6 166 433 5,7-1 140 009 5,9 138 088 4,5-1 75 toimistokoneet ja atk-laitteet 8 737 0,2 12 249 0,4 40 9 775 0,4 10 078 0,3 3 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 44 859 1,2 77 097 2,6 72 70 272 3,0 65 947 2,2-6 77 muut sähkökoneet ja laitteet 276 548 7,5 290 766 10,0 5 239 332 10,1 284 701 9,3 19 78 moottoriajoneuvot 30 978 0,8 70 746 2,4 128 31 715 1,3 86 136 2,8 172 79 muut kuljetusvälineet 1 045 387 28,4 13 192 0,5-99 12 867 0,5 22 522 0,7 75 8 erinäiset valmiit tavarat 377 581 10,3 372 176 12,8-1 312 301 13,2 371 948 12,2 19 81 tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalustee 4 178 0,1 4 277 0,1 2 3 614 0,2 3 736 0,1 3 82 huonekalut 5 136 0,1 8 301 0,3 62 6 801 0,3 4 313 0,1-37 83 matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 223 0,0 331 0,0 48 268 0,0 484 0,0 81 84 vaatteet 975 0,0 1 974 0,1 102 1 650 0,1 2 308 0,1 40 85 jalkineet 1 054 0,0 388 0,0-63 261 0,0 128 0,0-51 87 kojeet,mittarit yms. 322 485 8,8 307 583 10,5-5 259 306 11,0 323 083 10,6 25 88 valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 8 925 0,2 7 291 0,2-18 5 891 0,2 4 305 0,1-27 89 muut valmiit tavarat 34 606 0,9 42 031 1,4 21 34 511 1,5 33 591 1,1-3 9 muut tavarat 748 0,0 28 0,0-96 19 0,0 298 0,0 >999 YHTEENSÄ 3 680 994 100,0 2 918 628 100,0-21 2 360 597 100,0 3 056 729 100,0 29
TUONTI YHDYSVALLOISTA V. 2010-2012(1-10) 2010 2011 2011(1-10) 2012(1-10) SITC-TAVARARYHMÄ REV.4 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 24 801 1,4 27 515 1,2 11 21 835 1,2 24 961 1,5 14 00 elävät eläimet 351 0,0 514 0,0 47 504 0,0 1 025 0,1 103 01 liha ja lihatuotteet 159 0,0 290 0,0 82 236 0,0 302 0,0 28 02 maitotaloustuotteet ja munat 503 0,0 665 0,0 32 641 0,0 153 0,0-76 03 kala- ja kalavalmisteet 1 021 0,1 2 650 0,1 160 1 892 0,1 2 185 0,1 15 04 vilja ja viljatuotteet 1 096 0,1 1 009 0,0-8 812 0,0 1 252 0,1 54 05 hedelmät ja kasvikset 14 006 0,8 15 698 0,7 12 12 022 0,6 14 397 0,9 20 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 241 0,0 167 0,0-31 146 0,0 201 0,0 37 07 kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 685 0,0 542 0,0-21 432 0,0 440 0,0 2 08 rehuaineet 1 768 0,1 1 205 0,1-32 1 077 0,1 861 0,1-20 09 erinäiset elintarvikkeet 4 970 0,3 4 776 0,2-4 4 074 0,2 4 146 0,3 2 1 juomat ja tupakka 10 135 0,6 9 878 0,4-3 8 056 0,4 8 985 0,6 12 11 juomat 10 134 0,6 9 878 0,4-3 8 056 0,4 8 983 0,6 12 12 tupakka ja tupakkavalmisteet 1 0,0 0 0,0-91 0 0,0 2 0,0 >999 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet 174 060 9,7 191 278 8,6 10 165 624 8,9 89 915 5,6-46 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 78 0,0 3 0,0-96 3 0,0 0 0,0-94 22 öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 2 558 0,1 2 069 0,1-19 1 945 0,1 311 0,0-84 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 974 0,1 3 278 0,1 237 2 766 0,1 3 233 0,2 17 24 puutavara ja korkki 4 621 0,3 5 410 0,2 17 4 866 0,3 3 146 0,2-35 25 paperimassa 1 015 0,1 4 617 0,2 355 3 844 0,2 5 727 0,4 49 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 4 075 0,2 2 378 0,1-42 1 982 0,1 2 568 0,2 30 27 kivennäisaineet, valmistamattomat 53 704 3,0 45 007 2,0-16 37 303 2,0 35 046 2,2-6 28 malmit ja metalliromu 104 482 5,8 126 255 5,7 21 110 954 6,0 37 739 2,3-66 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 2 553 0,1 2 261 0,1-11 1 961 0,1 2 146 0,1 9 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 105 136 5,9 238 103 10,7 126 206 252 11,1 85 122 5,3-59 32 kivihiili, koksi, briketit yms. 87 818 4,9 86 957 3,9-1 86 957 4,7 50 489 3,1-42 33 kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 17 313 1,0 151 144 6,8 773 119 294 6,4 34 631 2,1-71 34 kaasut 6 0,0 1 0,0-75 1 0,0 1 0,0 14 35 sähkövirta - - - - x - - - - x 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 76 0,0 61 0,0-19 28 0,0 4 940 0,3 >999 41 eläinöljyt ja -rasvat 15 0,0 43 0,0 186 12 0,0 22 0,0 91 42 kasviöljyt ja -rasvat 24 0,0 4 0,0-83 3 0,0 4 907 0,3 >999 43 valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 36 0,0 14 0,0-62 14 0,0 11 0,0-18 5 kemialliset aineet ja tuotteet 336 621 18,8 415 406 18,7 23 339 488 18,3 353 524 21,8 4 51 orgaaniset kemialliset aineet 37 816 2,1 37 623 1,7-1 33 296 1,8 45 962 2,8 38 52 epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 5 116 0,3 7 204 0,3 41 3 231 0,2 2 981 0,2-8 53 väri- ja parkitusaineet 7 424 0,4 7 365 0,3-1 6 442 0,3 6 157 0,4-4 54 lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 142 504 8,0 114 614 5,1-20 89 871 4,8 105 388 6,5 17 55 haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 19 557 1,1 21 540 1,0 10 17 563 0,9 17 435 1,1-1 56 lannoitteet, valmistetut 75 0,0 98 0,0 30 88 0,0 148 0,0 68 57 muovit, valmistamattomat 22 273 1,2 28 474 1,3 28 25 726 1,4 24 346 1,5-5 58 muovit, valmistetut 19 890 1,1 20 488 0,9 3 17 710 1,0 21 163 1,3 19 59 erinäiset kemialliset tuotteet 81 966 4,6 177 999 8,0 117 145 561 7,8 129 945 8,0-11 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan 98 902 5,5 123 929 5,6 25 105 198 5,7 104 238 6,4-1 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 373 0,0 295 0,0-21 266 0,0 291 0,0 9 62 kumituotteet 10 668 0,6 19 366 0,9 82 15 828 0,9 15 987 1,0 1 63 puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 1 367 0,1 1 491 0,1 9 1 409 0,1 1 146 0,1-19 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 7 312 0,4 8 260 0,4 13 7 238 0,4 7 298 0,5 1 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 10 680 0,6 9 784 0,4-8 8 362 0,5 8 372 0,5 0 66 kivennäisainetuotteet 8 985 0,5 12 114 0,5 35 10 175 0,5 12 380 0,8 22 67 rauta ja teräs 18 004 1,0 28 996 1,3 61 25 687 1,4 26 386 1,6 3 68 muut metallit 9 654 0,5 7 984 0,4-17 6 649 0,4 3 611 0,2-46 69 tuotteet epäjalosta metallista 31 858 1,8 35 639 1,6 12 29 583 1,6 28 766 1,8-3 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet 742 254 41,5 902 957 40,6 22 749 942 40,4 675 881 41,7-10 71 voimakoneet ja moottorit 63 693 3,6 77 167 3,5 21 62 331 3,4 43 618 2,7-30 72 eri toimialojen erikoiskoneet 79 257 4,4 92 852 4,2 17 77 238 4,2 88 153 5,4 14 73 metalliteollisuuskoneet 6 546 0,4 9 041 0,4 38 7 354 0,4 11 824 0,7 61 74 yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 82 820 4,6 99 520 4,5 20 82 479 4,4 86 516 5,3 5 75 toimistokoneet ja atk-laitteet 77 343 4,3 73 251 3,3-5 58 624 3,2 49 438 3,1-16 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 127 251 7,1 155 736 7,0 22 141 570 7,6 79 110 4,9-44 77 muut sähkökoneet ja laitteet 168 810 9,4 198 597 8,9 18 164 770 8,9 127 609 7,9-23 78 moottoriajoneuvot 64 955 3,6 119 262 5,4 84 92 373 5,0 82 896 5,1-10 79 muut kuljetusvälineet 71 580 4,0 77 531 3,5 8 63 203 3,4 106 718 6,6 69 8 erinäiset valmiit tavarat 288 709 16,1 307 980 13,8 7 252 983 13,6 265 320 16,4 5 81 tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalustee 5 314 0,3 3 425 0,2-36 2 480 0,1 2 619 0,2 6 82 huonekalut 2 498 0,1 2 141 0,1-14 1 654 0,1 1 623 0,1-2 83 matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 1 619 0,1 1 195 0,1-26 1 059 0,1 1 046 0,1-1 84 vaatteet 2 859 0,2 4 052 0,2 42 3 362 0,2 3 076 0,2-8 85 jalkineet 665 0,0 667 0,0 0 607 0,0 388 0,0-36 87 kojeet,mittarit yms. 130 981 7,3 148 755 6,7 14 116 011 6,2 136 326 8,4 18 88 valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 9 301 0,5 9 576 0,4 3 8 208 0,4 10 722 0,7 31 89 muut valmiit tavarat 135 471 7,6 138 168 6,2 2 119 601 6,4 109 519 6,8-8 9 muut tavarat 8 928 0,5 9 150 0,4 2 7 225 0,4 6 428 0,4-11 YHTEENSÄ 1 789 621 100,0 2 226 256 100,0 24 1 856 632 100,0 1 619 315 100,0-13
Kauppa 2013 Handel Trade Suomen ja Yhdysvaltain välinen kauppa 2013:M01, 11.1.2013 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p. 040 332 1845 Christina Telasuo p. 040 332 1828 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla www.tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Erottajankatu 15-17 A PL 512 00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Tilastopalvelu 020 690 603 tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Skillnadsgatan 15-17 A PB 512 00101 Helsingfors Växel (09) 6141 Statistikservice 020 690 603 statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Erottajankatu 15-17 A PO Box 512 FI-00101 Helsinki Exchange + 358 9 6141 Statistics service + 358 20 690 603 statistics@tulli.fi
Kauppa 2013 Handel Trade Jälleenvienti vuonna 2012 Mrd 12 10 8 6 4 2 0 Jälleenvienti vuosina 2007-2012, mrd euroa 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Suomen koko jälleenvienti Koko jälleenviennin osuus Suomen viennistä Jälleenviedyn tavaran arvonnousu, pl. matkapuhelimet, niiden osat ja henkilöautot 50,0 % 45,0 % 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Mrd 5 4 Jälleenvienti Venäjälle vuosina 2007-2012, mrd euroa 50 % 40 % 3 30 % 2 20 % 1 10 % 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Jälleenvienti Venäjälle, miljardia Jälleenviennin osuus Venäjän viennistä, prosenttia 0 % Helsinki 20.3.2013 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.
JÄLLEENVIENTI VUONNA 2012 Muualla tuotetut tavarat muodostavat arviolta 14 prosenttia Suomen viennistä Suomen vienti vuonna 2012 oli suuruudeltaan 56,8 miljardia euroa. Viennin arvosta oli jälleenvientiä eli muualla kuin Suomessa tuotettujen tavaroiden vientiä arviolta 14 prosenttia eli 7,9 miljardia euroa. Jälleenviennin osuus Suomen koko viennin arvosta on pysytellyt samalla tasolla vuodesta 2007 alkaen. Tiedot perustuvat Tullin ulkomaankauppatilastoihin. Jälleenviennin arvo oli suurin sähkökoneiden ja laitteiden tavararyhmässä, jossa lähes kolmannes oli muualla valmistettujen tavaroiden vientiä. Koneiden ja mekaanisten laitteiden viennin arvosta oli jälleenvientiä viidennes. Jälleenviennin arvo oli suuri myös kivennäispolttoaineiden ja öljyjen tavararyhmässä, jonka viennistä oli jälleenvientiä noin kymmenesosa. Neljänneksi tärkein jälleenviennin tavararyhmä oli farmaseuttiset tuotteet, joiden viennin arvosta puolet oli muualla valmistettujen tavaroiden vientiä. Jälleenviennin osuus viennin arvosta vaihtelee huomattavasti maittain. Suomen koko vienti Venäjälle oli vuonna 2012 suuruudeltaan 5,7 miljardia euroa, josta muualla kuin Suomessa tuotettujen tavaroiden osuus oli 29 prosenttia. Jälleenvienti Venäjälle oli arvoltaan 1,4 miljardia euroa, jossa oli 14 prosentin kasvu verrattuna edellisvuoteen. Jälleenviennin osuus Venäjän kaupasta oli suurimmillaan vuonna 2008, jolloin Suomen Venäjän viennistä arviolta 39 prosenttia oli muualla tuotettujen tavaroiden vientiä. Jälleenviennin osuus ei ole palannut taantumaa edeltävälle tasolle. Vaikka vienti Venäjälle on viime vuosina kasvanut, jälleenviennin osuus viennistä on vuodesta 2009 saakka pysytellyt 30 prosentin tuntumassa. Jälleenviennillä oli merkittävä osuus myös Suomen viennissä Viroon, jonne vietiin tavaroita 1,7 miljardin euron arvosta vuonna 2012. Miltei neljännes Viron viennin arvosta tuli muualla kuin Suomessa tuotettujen tavaroiden kaupasta. Suomen tärkein vientimaa vuonna 2012 oli Ruotsi, jonne vietiin tavaraa 6,3 miljardin euron arvosta. Arviolta 810 miljoonaa euroa tästä muodostui jälleenviennistä, jonka osuus Ruotsin viennistä oli kolmetoista prosenttia. Jälleenvienti tavararyhmittäin Suurimmat jälleenviennin tavararyhmät olivat sähkökoneet ja laitteet sekä muut koneet ja mekaaniset laitteet. Sähkökoneiden ja laitteiden vienti oli suuruudeltaan 5,7 miljardia euroa, josta oli jälleenvientiä 1,7 arviolta miljardia. Noin 0,8 miljardia tästä koostui matkapuhelinten ja niiden osien jälleenviennistä. Koneiden ja mekaanisten laitteiden viennin arvo oli lähes kahdeksan miljardia euroa, josta muualla kuin Suomessa valmistettujen laitteiden osuus oli 1,6 miljardia euroa. Suuri osa tästä muodostui eri toimialojen koneiden ja moottoreiden osien jälleenviennistä. Kivennäispolttoaineiden ja öljyjen viennin arvo oli 6,2 miljardia euroa, josta jälleenviennin osuus oli 0,6 miljardia. Jälleenviennin tärkein ryhmä olivat erilaiset voiteluvalmisteet. Jälleenviennin arvo oli yli puolet koko viennin arvosta kolmessa tavararyhmässä. Lääketeollisuuden tuotteiden vienti oli suuruudeltaan 1,1 miljardia euroa, josta 51 prosenttia oli jälleenvientiä. Muiden kuin raudasta ja teräksestä valmistettujen metallituotteiden viennistä oli jäl-
leenvientiä 90 prosenttia ja vaatteiden ja vaatetustarvikkeiden viennin arvosta 80 prosenttia muodostui muualla kuin Suomessa tuotettujen tavaroiden viennistä. Jälleenvienti Venäjälle Jälleenvienti Venäjälle kasvoi 14 prosenttia vuonna 2012. Venäjän jälleenviennin tärkein tuoteryhmä oli farmaseuttiset tuotteet, joiden jälleenvienti lisääntyi kymmeneksellä vuonna 2012. Farmaseuttisia tuotteita vietiin Venäjälle 460 miljoonan euron arvosta, josta arviolta kolme neljännestä oli jälleenvientiä. Venäjälle jälleenvietiin mm. erilaisia alkaloidi- ja hormonivalmisteita. Eri toimialojen koneita ja mekaanisia laitteita jälleenvietiin 266 miljoonan euron arvosta. Kivennäispolttoaineiden ja öljyjen vienti Venäjälle oli suuruudeltaan 335 miljoonaa euroa, josta arviolta 163 miljoonaa oli jälleenvientiä. Tämän ryhmän jälleenvienti koostui lähinnä erilaisista moottori- ja voiteluöljyistä sekä hydrauliikkanesteistä. Jälleenviennin arvo kasvoi kaikissa suurimmissa tavararyhmissä paitsi sähkökoneissa ja laitteissa, jossa oli laskua kymmenen prosentin verran. Ryhmän vienti oli suuruudeltaan 499 miljoonaa euroa, josta jälleenvientiä oli arviolta 133 miljoonaa. Matkapuhelimien jälleenvienti Venäjälle kasvoi, kun taas puhelinten ja muiden teleliikennelaitteiden osien jälleenvienti supistui verrattuna edellisvuoteen. Kuljetusvälineiden ja kulkuneuvojen jälleenvienti väheni kolmanneksella verrattuna edellisvuoteen. Niitä vietiin Venäjälle 191 miljoonan euron arvosta, josta jälleenviennin osuus oli 15 prosenttia. Jälleenvienti Ruotsiin Jälleenvienti Ruotsiin laski yhdeksällä prosentilla verrattuna edellisvuoteen. Laskuun vaikutti eniten kivennäispolttoaineiden ja öljyjen vähentynyt jälleenvienti. Jälleenviennin suurin tavararyhmä oli koneet ja mekaaniset laitteet, joita jälleenvietiin 110 miljoonan euron arvosta eli viidennes koko tavararyhmän viennistä. Koneiden ja laitteiden jälleenviennin arvo laski verrattuna edelliseen vuoteen, jolloin se oli suuruudeltaan 127 miljoonaa. Jälleenviennin toiseksi suurin tavararyhmä oli kivennäispolttoaineet ja öljyt, joita jälleenvietiin Ruotsiin arviolta 105 miljoonan arvosta. Tavararyhmän jälleenviennin arvo kuitenkin laski huomattavasti verrattuna vuoteen 2011. Ryhmän jälleenviennistä 83 miljoonaa koostui kaasuöljyistä ja 18 miljoonaa keskiraskaista öljyistä. Kivennäispolttoaineiden ja öljyjen vienti oli kokonaisuudessaan suuruudeltaan 1,7 miljardia euroa, josta jälleenvienti muodosti ainoastaan kuusi prosenttia. Sähkökoneiden ja laitteiden jälleenvienti Ruotsiin lisääntyi. Koko tavararyhmän vienti oli suuruudeltaan 361 miljoonaa euroa, josta jälleenvientiä oli runsas neljännes. Matkapuhelinten jälleenvienti Ruotsiin kasvoi selvästi ja oli suuruudeltaan 22 miljoonaa euroa. Myös kuljetusvälineiden ja kulkuneuvojen jälleenvienti kasvoi. Tavararyhmän vienti oli suuruudeltaan 343 miljoonaa, josta oli jälleenvientiä 60 miljoonaa euroa. Ruotsiin jälleenvietiin mm. suuria henkilöliikenteen moottoriajoneuvoja. Jälleenvienti Viroon Jälleenvienti Viroon oli suuruudeltaan edellisvuoden tasoa. Jälleenviennissä tärkein tavararyhmä oli sähkökoneet ja laitteet, joiden jälleenvienti oli suuruudeltaan 69 miljoonaa euroa eli 40 prosenttia koko tavararyhmän viennistä. Sähkökoneiden ja laitteiden jälleenvienti kuitenkin laski verrattuna edellisvuoteen ja jälleenviennin osuus koko tuoteryhmän viennistä laski.
Koko Viron viennissä suurin tavararyhmä oli kivennäispolttoaineet ja öljyt. Niitä vietiin Viroon 384 miljoonan euron arvosta, josta oli jälleenvientiä 45 miljoonaa. Öljytuotteiden jälleenvienti kasvoi kahdeksalla prosentilla verrattuna edellisvuoteen. Erityisesti kaasuöljyjen ja lentopetrolin jälleenvienti lisääntyi. Sähkökoneita ja laitteita vietiin Viroon 176 miljoonan euron arvosta, josta jälleenviennin osuus oli 69 miljoonaa euroa. Koneiden ja mekaanisten laitteiden viennin arvo oli 130 miljoonaa euroa, josta 39 miljoonaa koostui muualla kuin Suomessa valmistettujen koneiden ja laitteiden viennistä. Ryhmän jälleenviennin arvo kasvoi hieman verrattuna edellisvuoteen. Jälleenviennin osuus koko tavararyhmän viennin arvosta oli suurin kuljetusvälineissä ja kulkuneuvoissa, joiden viennistä kolme neljännestä oli muualla valmistettujen tavaroiden vientiä. Koko tavararyhmän viennin arvo oli 69 miljoonaa euroa, josta jälleenvientiä oli 51 miljoonaa euroa. Viroon jälleenvietiin esimerkiksi henkilöautoja. Arvonnousu tavaravirroissa Arvonnousu laskettiin vertaamalla jälleenvievien yritysten tuonnin ja viennin CN8-kohtaisia kilo-/yksikköhintoja pois lukien matkapuhelimet ja niiden osat (CN 85171200 ja 85177090) sekä henkilöautot (CN 87032110-87039090). Jälleenvietyjen tavaroiden arvonnousu eli tuonnin ja viennin tavaravirtojen välissä tapahtuva tuotteiden arvon muutos vuonna 2012 oli noin 40%. Vuonna 2011 arvonnousua oli 42 prosenttia ja vuosina 2008-2010 noin 45 prosenttia.
Taulu 1 Jälleenvienti ja vienti 2011 2012, miljardia euroa 2011 2012 Maat Viennin arvo Jälleenviennin arvo Jälleenviennin osuus viennistä Viennin arvo Jälleenviennin arvo Jälleenviennin osuus viennistä Jälleenviennin muutos 2011 2012 Venäjä 5,34 1,43 27 % 5,69 1,63 29 % 14 % Ruotsi 6,74 0,89 13 % 6,28 0,81 13 % 9 % Saksa 5,63 0,47 8 % 5,24 0,45 9 % 3 % USA 2,92 0,34 12 % 3,58 0,40 11 % 16 % Viro 1,34 0,40 30 % 1,69 0,39 23 % 2 % Kiina 2,67 0,38 14 % 2,61 0,35 13 % 7 % Japani 0,97 0,24 24 % 1,06 0,31 29 % 32 % Alankomaat 3,85 0,43 11 % 3,56 0,27 8 % 38 % Norja 1,60 0,26 16 % 1,80 0,26 14 % 1 % Ranska 1,76 0,22 12 % 1,69 0,23 14 % 5 % Iso Britannia 2,91 0,20 7 % 2,88 0,19 7 % 6 % Puola 1,58 0,15 10 % 1,41 0,15 11 % 1 % Italia 1,35 0,16 12 % 1,34 0,15 11 % 4 % Muut maat 18,21 2,40 13 % 17,94 2,34 13 % 3 % Kaikki maat yhteensä 56,86 7,96 14 % 56,78 7,92 14 % 0 % Taulu 2 Jälleenviennin suurimmat CN2 ja CN8 tavararyhmät 2011 2012 CN2 Viennin arvo Jälleenviennin arvo Jälleenviennin osuus viennistä Viennin arvo Jälleenviennin arvo Jälleenviennin osuus viennistä Jälleenviennin muutos 2011 2012 85 sähkökoneet ja laitteet 6,11 1,50 25 % 5,68 1,68 30 % 12 % joista 85171200 luokan lähettimet ja matkapuhelimet 1,43 0,28 20 % 0,85 0,52 61 % 85 % joista 85177090 luokan osat puhelimia, puhelinten soluverkkoja tai muita langattomia verkkoja varten 0,42 0,31 73 % 0,36 0,28 77 % 11 % 84 koneet ja mekaaniset laitteet 8,05 1,70 21 % 7,98 1,59 20 % 6 % joista 84099900 luokan osat, jotka soveltuvat käytettäviksi puristussytytteisissä mäntämoottoreissa 0,23 0,20 85 % 0,15 0,11 76 % 43 % joista 84314980 luokan osat (nimikkeiden 8426, 8429 ja 8430 koneiden ja laitteiden osat) 0,27 0,15 54 % 0,29 0,16 55 % 10 % 27 kivennäispolttoaineet ja öljyt 5,48 0,72 13 % 6,20 0,60 10 % 17 % joista 27101981 luokan öljyt 0,21 0,12 54 % 0,29 0,14 47 % 16 % 30 farmaseuttiset tuotteet 1,14 0,64 56 % 1,10 0,56 51 % 12 % joista 30049000 luokan lääkkeet 0,75 0,54 72 % 0,71 0,42 59 % 21 % 90 optiset ja lääketieteelliset kojeet ja laitteet 1,76 0,29 16 % 2,01 0,35 18 % 22 % 87 kuljetusvälineet ja kulkuneuvot 1,79 0,30 17 % 1,74 0,27 16 % 10 % 43 turkisnahat, tekoturkikiset ja tavarat niistä 0,57 0,23 41 % 0,66 0,24 36 % 3 % joista 43011000 luokan turkisnahat 0,28 0,21 74 % 0,33 0,22 65 % 6 % 29 orgaaniset kemialliset yhdisteet 0,88 0,18 21 % 0,86 0,23 26 % 24 % 39 muovit ja muovitavarat 2,05 0,21 10 % 1,99 0,21 11 % 1 % 40 kumi ja kumitavarat 0,57 0,17 30 % 0,58 0,20 35 % 18 % joista 40111000 luokan renkaat 0,28 0,12 41 % 0,30 0,15 50 % 28 % 81 muut epäjalot metallit ja tavarat niistä 0,22 0,20 91 % 0,18 0,16 90 % 16 % joista 81052000 luokan kobolttikivi ja muut koboltin valmistuksen välituotteet 0,20 0,20 100 % 0,17 0,16 99 % 17 % 62 vaatteet ja vaatetustarvikkeet, muuta kuin neulosta 0,19 0,15 80 % 0,20 0,16 80 % 10 % 73 rauta ja terästavarat 1,73 0,24 14 % 0,97 0,15 15 % 37 % 38 erinäiset kemialliset tuotteet 0,56 0,08 15 % 0,58 0,10 18 % 20 % Muut 25,77 1,36 5 % 26,04 1,42 5 % 4 % Kaikki yhteensä 56,86 7,96 14 % 56,78 7,92 14 % 0 %
Taulu 3 Jälleenvienti Venäjälle, Ruotsiin ja Viroon 2011 2012, miljoonaa euroa Venäjä 2011 2012 CN2 Viennin arvo Jälleenviennin arvo Jälleenviennin osuus viennistä Viennin arvo Jälleenviennin arvo Jälleenviennin osuus viennistä Jälleenviennin muutos 2011 2012 30 farmaseuttiset tuotteet 470 309 66 % 460 342 74 % 11 % joista 30043200 luokan lääkkeet 67 21 31 % 90 47 53 % 131 % joista 30043900 luokan lääkkeet 59 20 34 % 36 29 81 % 46 % joista 30049000 luokan lääkkeet 281 254 90 % 276 250 91 % 2 % 84 koneet ja mekaaniset laitteet 1 060 214 20 % 1162 266 23 % 24 % 27 kivennäispolttoaineet ja öljyt 256 139 54 % 335 163 49 % 17 % joista 27101981 luokan öljyt 175 95 54 % 213 100 47 % 5 % joista 27101983 luokan hydrauliikkanesteet 25 16 64 % 33 18 54 % 14 % joista 27101987 luokan vaihteisto ja alennusvaihdeöljyt 21 17 79 % 24 19 78 % 16 % 85 sähkökoneet ja laitteet 590 148 25 % 499 133 27 % 10 % joista 85171200 luokan lähettimet ja matkapuhelimet 161 32 20 % 73 45 61 % 39 % joista 85176200 luokan laitteet äänen, kuvan tai muun datan siirtoon 55 21 38 % 66 12 18 % 43 % joista 85177090 luokan osat puhelimia, puhelinten soluverkkoja tai muita langattomia verkkoja varten 29 26 88 % 15 13 89 % 49 % 75 nikkeli ja nikkelitavarat 56 55 99 % 88 88 100 % 58 % 34 pesu ja voiteluvalmisteet 104 49 47 % 116 72 62 % 46 % joista 34031990 luokan voiteluvalmisteet 19 19 100 % 54 44 81 % 130 % joista 34039900 luokan voiteluvalmisteet 68 25 37 % 44 22 49 % 14 % 39 muovit ja muovitavarat 332 68 20 % 330 68 21 % 1 % joista 39019090 luokan eteenipolymeerit 37 21 57 % 45 19 42 % 9 % 40 kumi ja kumitavarat 81 39 48 % 110 51 47 % 33 % joista 40111000 luokan renkaat 35 24 69 % 63 37 59 % 57 % 90 optiset ja lääketieteelliset kojeet ja laitteet 80 20 25 % 139 51 37 % 156 % 62 vaatteet ja vaatetustarvikkeet, muuta kuin neulosta 56 43 77 % 71 50 70 % 15 % 73 rauta ja terästavarat 105 28 27 % 120 30 25 % 9 % 87 kuljetusvälineet ja kulkuneuvot 204 44 22 % 191 29 15 % 34 % 61 vaatteet ja vaatetustarvikkeet, neulosta 30 25 83 % 35 26 73 % 3 % 94 huonekalut 91 22 25 % 102 25 25 % 12 % 38 erinäiset kemialliset tuotteet 58 22 38 % 59 22 38 % 1 % 22 juomat 30 13 45 % 29 13 44 % 4 % 09 kahvi,tee, mate ja mausteet 22 5 24 % 14 13 90 % 144 % 28 kemialliset alkuaineet ja epäorgaaniset yhdisteet 42 9 20 % 52 12 24 % 44 % 32 maalit, lakat, värit ja musteet 140 11 8 % 138 12 9 % 11 % 64 jalkineet 17 8 46 % 27 10 39 % 31 % Muut 1 513 154 10 % 1611 154 10 % 0 % Kaikki yhteensä 5 337 1 426 27 % 5688 1 630 29 % 14 % Ruotsi 2011 2012 CN2 Viennin arvo Jälleenviennin arvo Jälleenviennin osuus viennistä Viennin arvo Jälleenviennin arvo Jälleenviennin osuus viennistä Jälleenviennin muutos 2011 2012 84 koneet ja mekaaniset laitteet 595 127 21 % 541 110 20 % 13 % 27 kivennäispolttoaineet ja öljyt 1 791 211 12 % 1661 105 6 % 50 % joista 27101943 luokan kaasuöljyt 970 114 12 % 1067 83 7,7 % 28 % joista 27101921 luokan lentopetroli 36 36 100 % 18 18 100,0 % -51 % 85 sähkökoneet ja laitteet 341 82 24 % 361 95 26 % 16 % joista 85171200 luokan lähettimet ja matkapuhelimet 38 7 18 % 53 22 41,9 % 233 % 87 kuljetusvälineet ja kulkuneuvot 369 47 13 % 343 60 17 % 27 % joista 87021011 luokan moottoriajoneuvot vähintään 10 henkilön kuljettamiseen 23 2 9 % 28 21 75 % 860 % 40 kumi ja kumitavarat 143 35 24 % 139 42 30 % 19 % joista 40111000 luokan renkaat 67 26 38 % 68 33 49 % 28 % 38 erinäiset kemialliset tuotteet 86 27 31 % 88 34 39 % 29 % joista 38030010 luokan mäntyöljy 26 20 77 % 17 15 88 % 26 % 29 orgaaniset kemialliset yhdisteet 38 18 48 % 52 29 55 % 55 % joista 29051100 luokan metanoli 17 17 100 % 15 15 100 % 10 % 62 vaatteet ja vaatetustarvikkeet, muuta kuin neulosta 17 15 89 % 29 27 94 % 81 % 39 muovit ja muovitavarat 255 26 10 % 263 26 10 % 1 % 95 lelut, pelit ja urheiluvälineet 34 27 81 % 31 24 77 % 13 % 73 rauta ja terästavarat 267 23 9 % 254 21 8 % 8 % 90 optiset ja lääketieteelliset kojeet ja laitteet 64 19 30 % 65 18 28 % 6 % 30 farmaseuttiset tuotteet 38 22 56 % 36 18 50 % 17 % 72 rauta ja teräs 669 20 3 % 455 17 4 % 18 % 64 jalkineet 46 11 24 % 39 15 39 % 35 % 61 vaatteet ja vaatetustarvikkeet, neulosta 7 6 89 % 14 13 91 % 107 % Muut 1 979 174 9 % 1913 153 8 % 12 % Kaikki yhteensä 6 739 890 13 % 6283 806 13 % 9 % Viro 2011 2012 CN2 Viennin arvo Jälleenviennin arvo Jälleenviennin osuus viennistä Viennin arvo Jälleenviennin arvo Jälleenviennin osuus viennistä Jälleenviennin muutos 2011 2012 85 sähkökoneet ja laitteet 168 83 49 % 176 69 40 % 16 % 87 kuljetusvälineet ja kulkuneuvot 69 52 75 % 69 51 74 % 1 % joista 87032319 luokan autot ja muut moottoriajoneuvot 16 16 100 % 18 18 99 % 11 % joista 87033219 luokan autot ja muut moottoriajoneuvot 6 6 100 % 9 9 100 % 41 % 27 kivennäispolttoaineet ja öljyt 217 42 19 % 384 45 12 % 8 % joista 27101943 luokan kaasuöljyt 88 10 12 % 159 13 8 % 30 % joista 27101921 luokan lentopetroli 5 5 100,0 % 8 8 100 % 75 % 84 koneet ja mekaaniset laitteet 99 37 38 % 130 39 30 % 4 % 39 muovit ja muovitavarat 60 19 32 % 63 20 31 % 2 % 73 rauta ja terästavarat 43 13 30 % 45 14 32 % 10 % 48 paperi, kartonki ja pahvi 55 10 19 % 53 10 20 % 1 % 62 vaatteet ja vaatetustarvikkeet, muuta kuin neulosta 17 9 52 % 17 9 57 % 4 % 72 rauta ja teräs 58 10 17 % 58 9 15 % 11 % 22 juomat 31 14 45 % 34 8 24 % 40 % 90 optiset ja lääketieteelliset kojeet ja laitteet 18 12 63 % 14 7 55 % 36 % 61 vaatteet ja vaatetustarvikkeet, neulosta 13 7 55 % 12 7 56 % 8 % 40 kumi ja kumitavarat 10 5 50 % 11 6 51 % 8 % Muut 480 86 18 % 626 97 15 % 12 % Kaikki yhteensä 1 339 400 30 % 1692 392 23 % 2 %
Liite 1. Jälleenviennin määrittely Vienti Suomesta sisältää sekä Suomessa valmistettuja että muualla tuotettuja tavaroita. Jossain muualla kuin Suomessa valmistettujen tavaroiden toimitukset Suomen kautta voidaan luokitella tullikohtelun mukaan kolmeen ryhmään: 1) Kauttakuljetus eli transito. Transitotoimitukset kulkevat Suomen tullialueen kautta, mutta niitä ei missään vaiheessa lasketa vapaaseen liikkeeseen Suomessa. Transito ei kuulu tämän selvityksen piiriin. 2) Tavaroiden tuonti maahan väliaikaisesti esim. säilytettäväksi tullivarastossa, korjattavaksi tai jalostettavaksi. Tämä EU:n säädösten mukaan määritelty jälleenvienti on vähäistä. 3) Muualla valmistettujen ja Suomeen tuotujen tavaroiden vienti edelleen. Kyseiset tavarat voivat Suomessa vaihtaa omistajaa, niitä voidaan varastoida, pakata uudelleen ja kenties varustaa esim. käyttöohjeilla. Tavaran olennainen luonne ja CN-tavaraluokituksen mukainen tavaranimike ei kuitenkaan käsittelyn aikana muutu.
Liite 2. Jälleenviennin laskentamenetelmä Jälleenvienti lasketaan tarkastelemalla CN8-tasolla konsernien ja yritysten läpi mahdollisesti kulkevia tavaravirtoja. Yritykseksi tässä tapauksessa käsitettiin yksittäinen Y-tunnus ja konsernien tapauksessa emo yhtiö ja sen tytäryhtiöt. Yrityksen tuontitavaroista mukaan otetaan vain ne, joissa alkuperämaa on muu kuin vientimaa. Jos yritys vie jotain tiettyä CN8-luokan tavaraa ja myös maahantuo kyseistä CN8:ia, niin silloin tuontitavarasta jälleenvienniksi lasketaan ne tavarat jotka riittävät jälleenvientiin. Jälleenviennin arvo lasketaan käyttämällä aluksi tuonnin ja viennin paljouksia eli useimmissa tapauksissa kilomääriä, jotta tuonnin ja viennin välillä tapahtuva arvonnousu ei vääristäisi tilastoa. Sitä paljonko tuonnista tosiasiassa päätyy kotimarkkinoille ja paljonko vientitavaroista on peräisin muualta kuin omasta tuonnista, eli esimerkiksi Suomessa tuotettua omaa tuotantoa, ei pystytä erittelemään aineistosta. Tapauksissa, joissa yritys ei maahantuo tarpeeksi tiettyä CN8:aa kattamaan vientiään, lasketaan esimerkiksi Venäjän jälleenvienti suhteuttamalla yrityksen kyseisen CN8:n Venäjän vienti yrityksen koko vientiin kyseisellä CN8:lla. Esimerkiksi, jos yritys tuo maahan 100 kiloa CN 11041290:aa ja vie Venäjälle 200 kiloa ja Ruotsiin 100 kiloa samaa CN8:a, niin silloin tuonnista oletetaan jälleenvienniksi kaksi kolmasosaa Venäjälle ja yksi kolmasosa Ruotsiin. Vastaavasti, jos yritys tuo 50 kiloa tiettyä CN8:a ja vie 90 kiloa, joista kaikki kohdistuu ainoastaan Venäjälle, niin silloin 50 kiloa määritellään jälleenvienniksi. Tapauksissa, joissa tietyn CN8:n tuonti kattaa viennin jälleenvienniksi lasketaan kyseisen CN8:n vienti. Esimerkiksi jos tuontia on 300 kiloa ja vientiä Ruotsiin 100 kiloa ja Venäjälle 100 kiloa, jälleenvienniksi Venäjälle määräytyy 100 kiloa ja Ruotsiin 100 kiloa. Sähköenergian CN 27160000 tapauksessa laskentaan käytetään megawattituntia. Jälleenviennin arvo jälleenvientikiloille lasketaan yrityksen tietyn CN8:n viennin keskiarvoisella kilohinnalla eli oletuksella että yrityksen jälleenvientitavara on kilohinnaltaan samanarvoista kuin yrityksen muukin vienti. Tavaravirtojen arvonnousu on laskettu tuontia ja vientiä harjoittavien yritysten CN8- kohtaisten tuonnin ja jälleenviennin tavaravirtojen kilo-/yksikköhintojen pohjalta. Esimerkiksi, jos yritys maahantuo tiettyä CN8:aa kilohinnaltaan 3 euroa per kilo ja jälleenvie tätä samaa tuotetta 4 euroa per kilo muodostuu arvonnousuksi 33%. Arvonnousu on laskettu poistamalla tavaravirroista matkapuhelimet ja niiden osat (CN 85171200 ja 85177090) sekä henkilöautot (CN 87032110-87039090). Laskennassa ei pystytä erottelemaan tuonnista Suomen markkinoille päätyviä tavaroita eikä viennissä Suomessa tuotettuja tavaroita. Tulli on tuottanut vuosina 2005-2010 katsauksia Venäjälle suuntautuvasta jälleenviennistä. Kyseisen katsauksen laadinta perustui makrotason tuotanto- ja ulkomaankauppatilastojen vertailuun. Tämä katsaus korvaa edellä mainitun Jälleenvienti Venäjälle-katsauksen. Menetelmäerojen vuoksi tämän katsauksen ja Jälleenvienti Venäjälle-katsauksen luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia.
Kauppa 2013 Handel Trade Jälleenvienti vuonna 2012 2013:M06, 20.3.2013 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Eija Pohjansaari p. 040 332 1855 Kari Ylioja p. 040 332 1894 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla www.tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Erottajankatu 15-17 A PL 512 00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Tilastopalvelu 020 690 603 tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Skillnadsgatan 15-17 A PB 512 00101 Helsingfors Växel (09) 6141 Statistikservice 020 690 603 statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Erottajankatu 15-17 A PO Box 512 FI-00101 Helsinki Exchange + 358 9 6141 Statistics service + 358 20 690 603 statistics@tulli.fi
Kauppa 2013 Handel Trade Suomen ja Intian välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Intian välinen kauppa v. 2003-2012 Milj. e 700 600 500 400 300 200 100 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Tuonti Vienti Helsinki 16.4.2013 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.
1 KAUPPA INTIAN KANSSA KÄÄNTYI VIIME VUONNA JYRKKÄÄN LASKUUN Kauppatase palasi vuoden katkoksen jälkeen ylijäämäiseksi Intia kasvatti selvästi osuuttaan Suomen kokonaiskauppavaihdosta vuosikymmenen vaihteessa. Vuonna 2012 osuus sekä viennistä että tuonnista kääntyi kuitenkin jyrkkään laskuun. Osuus Suomen koko viennistä putosi 1,1 prosentista 0,8 prosenttiin ja osuus koko tuonnista 1,1 prosentista 0,6 prosenttiin. Vienti Intiaan jäi Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan 482 miljoonaan euroon eli neljänneksen pienemmäksi kuin vuonna 2011. Tuonnin arvo putosi puoleen edellisvuotisesta, 348 miljoonaan euroon. Perinteisesti ylijäämäisenä pysytellyt kauppatase, joka vuonna 2011 notkahti hieman alijäämäiseksi, päätyi viime vuonna jälleen 134 miljoonan euron ylijäämään. Kemian teollisuuden tuotteita ja paperimassaa lukuun ottamatta kaikkien tärkeiden tavararyhmien vienti jäi vuoden takaista vähäisemmäksi. Tuonnin supistuminen johtui lähinnä öljytuotteiden tuonnin romahtamisesta, mutta myös vaate- ja tekstiilituonti väheni edellisvuotisesta. Intia on merkitykseltään selvästi pienempi kuin Suomen suuret aasialaiset kauppakumppanit, Kiina, Japani ja Etelä-Korea. Keskikokoisista aasialaisista kauppakumppaneista se on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin seuraavina olevat Taiwan ja Kazakstan. Kuvio 2. Kauppa Keski- ja Kaukoidän keskikokoisten kauppakumppaneiden kanssa v. 2012 kokonaiskauppavaihdon mukaisessa suuruusjärjestyksessä Milj. e 500 400 300 200 100 Tuonti Vienti Intia Taiwan Kazaksta n Singapore Hongkong Thaimaa Malesia Indonesia Filippiinit Vietnam Bangladesh Pakistan Kuvio 3. Intian osuus Suomen tuonnista ja viennistä 2003-2012 Osuus % 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Tuonti Vienti Kuvio 4. Suomen ja Intian välinen kauppatase 2003-2012 Milj. e 350 300 250 200 150 100 50 0-50 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Tullihallitus Tilastoyksikkö
2 Taulukko 1. Suomen ja Intian välinen kauppa v. 2003-2012 Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e 2003 93 10 0,3 205 6 0,4 112 2004 113 21 0,3 259 26 0,5 146 2005 132 17 0,3 276 7 0,5 144 2006 160 21 0,3 328 19 0,5 168 2007 192 20 0,3 454 38 0,7 262 2008 220 15 0,4 529 17 0,8 309 2009 232 6 0,5 454-14 1,0 221 2010 350 50 0,7 610 35 1,2 261 2011 673 92 1,1 625 2 1,1-48 2012 348-48 0,6 482-23 0,8 134 KONE- JA LAITEVIENNIN SUPISTUMINEN PAINOI VIENTIÄ ALASPÄIN Myös sähkötekniikan vienti Intiaan väheni selvästi Eri toimialojen erikoiskoneiden vienti Intiaan jäi viime vuonna sataan miljoonaan euroon eli lähes kolmanneksen pienemmäksi kuin vuotta aiemmin. Paperikoneiden viennin arvo putosi 26 miljoonasta eurosta 12 miljoonaan euroon. Myös pumppujen sekä nosto- ja lastauskoneiden vienti väheni jyrkästi ja jäi muutamaan miljoonaan euroon. Maansiirto-, kaivuu- ja porauskoneiden vienti sen sijaan pysytteli edellisen vuoden tasolla, 23 miljoonassa eurossa, ja hanojen ja venttiilien vienti (18 miljoonaa euroa) kasvoi kahdella kolmanneksella. Moottoreiden vienti jäi kolmasosaan vuoden 2011 viennistä, 16 miljoonaan euroon. Sähkökoneita ja laitteita vietiin 14 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Viennin arvo jäi 127 miljoonaan euroon, mutta muun viennin jyrkemmän laskun vuoksi ryhmän osuus kokonaisviennistä nousi vuoden 2011 vajaasta neljänneksestä yli neljännekseen. Tärkeimmät vientitavarat olivat puhelinlaitteet ja sähkömuuttajat; molempien viennin arvo supistui kymmeneksen ja jäi 39 miljoonaan euroon. Saman verran väheni myös elektroniikan komponenttien vienti (22 miljoonaa euroa). Suurista sähkölaiteryhmistä jyrkimmin putosi sähkökytkentälaitteiden vienti: 11 miljoonan euron arvoinen vienti oli kolmanneksen pienempi kuin vuonna 2011. Metsäteollisuustuotteiden vienti kehittyi selvästi kokonaisvientiä paremmin. Ryhmän osuus koko viennistä kohosi viidennekseen. Paperin ja pahvin vienti tosin supistui seitsemän prosenttia ja jäi 83 miljoonaan euroon, mutta pysytteli kuitenkin selvästi suurempana kuin ennen vuoden 2011 huippulukuja. Vielä viime vuosikymmenellä vuotuisen paperiviennin arvo liikkui 30-50 miljoonan euron paikkeilla. Paperimassan vienti kasvoi viime vuonna viidenneksen ja nousi 12 miljoonaan euroon. Lääkkeiden ja peruskemikaalien viennin lisääntyminen kasvatti kemiallisten aineiden ja tuotteiden vientiä Intiaan yli neljänneksellä. Ryhmän viennin arvo oli 44 miljoonaa euroa, josta happojen, hiilivetyjen ym. peruskemikaalien osuus oli 19 miljoonaa euroa ja lääkevalmisteiden osuus seitsemän miljoonaa euroa. Hienoisesti lisääntyneen muoviviennin arvo oli 11 miljoonaa euroa. Raudan ja teräksen sekä metalliromun vientimäärät supistuivat selvästi, joten vientiarvot jäivät edellisvuotista pienemmiksi, vaikka hinnat nousivat. Rautaa ja terästä vietiin 29 miljoonan euron arvosta eli vain hieman yli puolet vuoden 2011 viennin arvosta. Rauta-, kupari- ja alumiiniromun viennin arvo puolestaan supistui miltei viidenneksen ja jäi 18 miljoonaan euroon. Nikkelin hinnan lasku veti värimetallien viennin arvon seitsemän prosentin laskuun; vientimäärät pysyivät vuoden takaisella tasolla. Nikkelin osuus värimetalliviennistä oli lähes 17 miljoonaa euroa. Tullihallitus Tilastoyksikkö