KK 956/2000 vp -Tanja Karpela /kesk KIRJALLINEN KYSYMYS 956/2000 vp Vanhempien oikeus lyhennettyyn työaikaan Eduskunnan puhemiehelle Vanhemmilla on oikeus lasten ollessa pieniä siirtyä tekemään lyhennettyä kuuden tunnin mittaista työpäivää. Erityisesti tätä mahdollisuutta tarvitsisivat kuitenkin pienten koululaisten vanhemmat,jotta lapsen yksin vietetty iltapäivä ei venyisi liian pitkäksi. Liian monet lapset viettävät iltapäivisin useita tunteja kello 16.00-17.00 asti yksin, ennen kuin vanhemmista toinen palaa töistä. Koulujen, seurakuntien tai erilaisten vapaaehtoisyhdistysten järjestämät iltapäiväkerhotkaan eivät aina kata koko iltapäivää ja lisäksi niiden tarjoamat palvelut eivät tavoita kaikkia lapsia. Lyhennetyn työajan oikeus olisikin laajennetta- va koskemaan myös vanhempia, joilla on ala-asteen luokilla 1-3 olevia lapsia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta vanhempien oikeus lyhennettyyn 6-tuntiseen työpäivään ulotetaan koskemaan myös vanhempia, joilla on lapsi peruskoulun ala-asteen luokilla 1-3? Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2000 Tanja Karpela /kesk Versio 2.0
KK 956/2000 vp- Tanja Karpela /kesk Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tanja Karpelan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 956/2000 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta vanhempien oikeus lyhennettyyn 6-tuntiseen työpäivään ulotetaan koskemaan myös vanhempia, joilla on lapsi peruskoulun ala-asteen luokilla 1-3? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Työntekijällä, joka on ollut saman työnantajan työssä yhteensä vähintään 12 kuukautta viimeksi kuluneen 24 kuukauden aikana, on oikeus siitä työnantajan kanssa sopiessaan lyhentää työaikaansa työsopimuslain 35 d :ssä säädetyin edellytyksin. Työntekijä voi saada osittaista hoitovapaata lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi sen kalenterivuoden loppuun, jona lapsi aloittaa peruskoulun. Osittaisen hoitovapaan käyttäminen perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen. Työnantaja voi kuitenkin kieltäytyä sopimasta osittaisesta hoitovapaasta tai antamasta sitä vain, jos osittaisesta hoitovapaasta aiheutuu sellaista vakavaa haittaa työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia osittaisen hoitovapaan yksityiskohtaisista järjestelyistä, kuten lyhennetyn työajan pituudesta, lyhennyksen sijoittamisesta sekä osittaisen hoitova- paajärjestelyn kestoajasta. Osittainen hoitovapaa toteutetaan yleensä siten, että työntekijän vuorokautinen työaika lyhennetään kuudeksi tunniksi. Osittainen hoitovapaa tulee sijoittaa joko työpäivän alkuun tai loppuun. Jos työntekijän työaika on kuitenkin järjestetty keskimääräiseksi, työaika tulee lyhentää keskimäärin 30 tunniksi viikossa. Tällöin työajan lyhentäminen voi tapahtua antamalla vapaaksi kokonaisia työpäiviä. Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen päättyy yleensä työntekijän lapsen ollessa seitsemän vuotta vanha. Jos peruskoulu kuitenkin aloitetaan tätä myöhemmin, oikeus osittaiseen hoitovapaaseen jatkuu koulun aloittamisvuoden ensimmäisen lukukauden loppuun asti. Työntekijän työsopimuslain osittaista hoitovapaata koskevaan säännökseen perustuva oikeus lyhentää vuorokautista tai viikoittaista työaikaansa on siten ulotettu ajanjaksoon, jolloin lapsi siirtyy päivähoidosta koululaiseksi ja totuttautuu koulunkäyntiin. Sen jälkeen kun työntekijän lapsi on päättänyt ensimmäisen lukukautensa koulussa, työntekijä voi pyrkiä sopimaan työajan lyhentämisestä työnantajansa kanssa. Työaikalain 15 :ssä säädetään lyhennetystä työajasta. Pykälä koskee muun muassa tilanteita, joissa työntekijä haluaa sosiaalisista syistä tehdä työtä säännöllistä työaikaa lyhyemmän ajan. Tällöin työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi tehdä osa-aikatyötä. Osa-aikatyöhön siirtyminen edellyttää asiasta työnantajan ja työntekijän välistä sopimusta. Työsopimuslain kokonaisuudistus on ollut vastikään eduskunnan käsiteltävänä. Lain 4 luvussa säädettävät perhevapaat vastaavat voimassa olevan työsopimuslain 2 a luvun perhevapaita 2
Ministerin vastaus KK 956/2000 vp- Tanja Karpela /kesk koskevia säännöksiä. Tämä koskee myös osittaisesta hoitovapaasta annettuja säännöksiä. Uusi työsopimuslaki hyväksyttiin eduskunnassa yksimielisesti. Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2000 Työministeri Tarja Filatov 3
KK 956/2000 vp- Tanja Karpela /kesk Ministerns svar Tili riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Tanja Karpela /cent undertecknade skriftliga spörsmål SS 956/2000 rd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att föräldrars rätt tili förkortad 6 timmars arbetsdag skall utsträckas tili att också omfatta föräldrar med barn i klasserna 1-3 i grundskolans lågstadium? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: En arbetstagare som varit anställd hos en och samma arbetsgivare i minst 12 månader under de senaste 24 månaderna har rätt att genom överenskommelse med arbetsgivaren förkorta sin arbetstid på de villkor som anges i 35 d lagen om arbetsavtal. Arbetstagaren kan få partiell vårdledighet för att sköta sitt barn eller ett annat barn som permanent bor i hans hushåll till slutet av det kalenderår då barnet börjar i grundskolan. Användningen av partiell vårdledighet baserar sig på ett avtal mellan arbetsgivaren och arbetstagaren. Arbetsgivaren kan emellertid vägra att avtala om partiell vårdledighet eller att bevilja sådan endast ifall den partiella vårdledigheten vållar sådant allvarligt förfång för arbetsplatsens produktions- eller serviceverksarnhet som inte kan undvikas genom rimliga arbetsarrangemang. Arbetsgivaren och arbetstagaren kan överenskomma om detaljerade arrangemang av partiell vårdledighet, såsom den förkortade arbetstidens längd, placeringen av förkortningen och hur länge arrangemanget av den partiella vårdledigheten varar. Partiell vårdledighet verkställs i all- mänhet så att arbetstagarens arbetstid per dygn förkortas till sex timmar. Den partiella vårdledigheten bör placeras antingen i början eller slutet av arbetsdagen. Ifall arbetstagarens arbetstid emellertid ordnats genomsnittligt, bör arbetstiden förkortas till i genomsnitt 30 timmar per vecka. Härvid kan arbetstiden förkortas genom att man ger ledigt hela arbetsdagar. Rättigheten till partiell vårdledighet upphör i allmänhet då arbetstagarens barn är sju år gammalt. Ifall emellertid grundskolan påbörjas senare än så, fortsätter rätten till partiell vårdledighet ända till slutet av den första terminen det år då skolgången inleddes. Arbetstagarens rätt att förkorta sin arbetstid per dygn eller vecka, då det gäller bestämmelsen om partiell vårdledighet enligt lagen om arbetsavtal, har sålunda utsträckts till att omfatta den period då barnet övergår från dagvård till att bli skolbarn och vänjer sig vid skolgång. Efter det då arbetstagarens barn avslutat sin första termin i skolan, kan arbetstagaren försöka komma överens med sin arbetsgivare om en förkortning av arbetstiden. I 15 arbetstidslagen föreskrivs om förkortad arbetstid. Paragrafen gäller bl.a. situationer där arbetstagaren av sociala skäl vill arbeta kortare tid än den ordinarie arbetstiden. Härvid bör arbetsgivaren försöka ordna arbetena så att arbetstagaren kan utföra deltidsa~bete för att koordinera arbets- och familjeliv. Overgången till deltidsarbete förutsätter ett avtal därom mellan arbetsgivaren och arbetstagaren. Helhetsreformen av lagen om arbetsavtal har nyligen varit uppe för behandling i riksdagen. De familjeledigheter som avses i kapitel 4 i denna lag motsvarar bestämmelserna om familjeledighet enligt kapitel 2 a i den gällande lagen om ar- 4
Ministems svar KK 956/2000 vp- Tanja Karpela /kesk betsavtal. Detta gäller också bestämmelsema om partiell vårdledighet. Den nya arbetsavtalslagen godkändes enhälligt i riksdagen. Helsingfors den 19 december 2000 Arbetsminister Tarja Filatov 5