Kauppa 2013 Handel Trade Kaivannais- ja louhintatuotteiden kauppa Kuvio 1. Kaivannais- ja louhintatuotteiden kauppa v. 2003-2013 (1-5) 2700 2400 2100 1800 1500 1200 900 600 300 0 Milj. e 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2012 (1-5) Tuonti Vienti 2013 (1-5) Helsinki 28.8.2013 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan lånas med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.
1 JO PUOLET JALOSTAMATTOMASTA KAIVOSTOIMINNAN VIENNISTÄ KULTAA Malmirikasteiden tuonti ei ole täysin toipunut taantumasta Suomen kaivannais- ja louhintatuotannon 1) viennin arvo nousi viime vuonna 803 miljoonaan euroon. Viennin arvo on nelinkertaistunut viime vuosikymmenen loppupuoliskoon verrattuna. Kasvu on johtunut lähes kokonaan kullan viennin lisääntymisestä. Kaivannais- ja louhintatuotteiden tuonti putosi puoleen vuoden 2009 taantuman aikana, eikä ole vieläkään noussut samalle tasolle kuin ennen taantumaa. Heikkoon kehitykseen on ollut syynä malmirikasteiden tuonnin supistuminen. Kuluvan vuoden tammi-toukokuussa viennin kasvu on yhä jatkunut, vaikka kasvuvauhti onkin selvästi taittunut edellisistä vuosista. Tuonnin arvo painui tammi-toukokuussa 16 prosentin laskuun. Toimialan osuus Suomen kokonaistuonnista on viime vuosina ollut vajaat neljä prosenttia. Osuus koko viennistä oli pitkään alle puoli prosenttia, mutta on viime vuoden ja tämän vuoden alkupuolen aikana kohonnut puolentoista prosentin tuntumaan. Monien tärkeiden kaivannaistuotteiden, esimerkiksi jalometallien ja eräiden rikasteiden maakohtaiset tiedot eivät ole julkisia, joten tarkkoja tietoja tärkeimmistä kauppakumppaneista ei ole käytettävissä. Kuvio 2. Kaivannais- ja louhintatuotteiden osuudet koko tuonnista ja viennistä v. 2003-2013(1-5) 5,0 Osuus % 4,0 3,0 2,0 Tuonti Vienti 1,0 0,0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013(1-5) 1) Kaivannais- ja louhintatuotantoon on tässä selvityksessä laskettu vain ne tuotteet, jotka ovat joko täysin jalostamattomia maa- tai kallioperästä saatuja aineksia, tai korkeintaan murskattu, jauhettu, seulottu, rikastettu, pasutettu tai muulla tavoin eroteltu, mutta joita ei ole jalostettu minkäänlaisiksi puolivalmisteiksi. Selvityksen ulkopuolelle jäävät kaikki metallien perusteollisuuden tuotteet, joista julkaistaan oma katsauksensa (julkaistu viimeksi 2012). Myös energiatuotteet, kuten kivihiili, raakaöljy ja luonnonkaasu, julkaistaan omana katsauksenaan. Energiakatsaus on julkaistu viimeksi vuonna 2010. Tähän selvitykseen eivät sisälly myöskään valmistettu sementti tai metallien ja muiden kivennäisaineiden kuona, tuhka ja jätteet. Suolanimikkeiden ryhmä saattaa sisältää myös merisuoloja. Luettelo tähän selvitykseen valituista CN-luokituksen nimikkeistä on liitteenä.
2 Kuvio 3. Kaivannais- ja louhintatuotteiden kauppatase 2003-2013(1-5) 500 0-500 -1000-1500 -2000-2500 Milj. e Taulukko 1. Kaivannais- ja louhintatuotteiden kauppa v. 2003-2013 (1-5) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e 2003 964 0 2,6 157 1 0,3-807 2004 1 312 36 3,2 163 4 0,3-1 149 2005 1 386 6 2,9 173 6 0,3-1 213 2006 2 262 63 4,1 203 17 0,3-2 059 2007 2 575 14 4,3 198-2 0,3-2 377 2008 2 257-12 3,6 202 2 0,3-2 056 2009 1 099-51 2,5 161-20 0,4-938 2010 1 989 81 3,8 275 71 0,5-1 714 2011 2 251 13 3,7 434 58 0,8-1 817 2012 2 230-1 3,7 803 85 1,4-1 427 2013 (1-5) 820-16 3,4 320 21 1,4-500 KULLAN VIENNIN ARVO YLI NELINKERTAISTUI VIIME VUONNA Malmirikasteista sinkin vienti on kääntynyt laskuun Kullan osuus Suomen kaivannais- ja louhintatuotannon viennistä on viime vuoden ja kuluvan vuoden aikana kohonnut puoleen. Viime vuonna kullan viennin arvo kohosi 387 miljoonaan euroon edellisen vuoden 87 miljoonasta eurosta. Tämän vuoden tammi-toukokuussa kasvu on hieman tasaantunut, mutta on kuitenkin noussut yli kolmanneksen suuremmaksi kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Kullan tuotanto Suomessa on viime vuosina lisääntynyt nopeasti. Myös kullan hinta nousi selvästi viime vuoden syksyyn saakka. Hintakehitys ei kuitenkaan ole ollut tasaista. Hopean viennin arvo miltei kaksinkertaistui viime vuonna ja nousi 103 miljoonaan euroon. Sekä platinaa että palladiumia vietiin kahdeksan miljoonan euron arvosta. Kuluvana vuonna hopean ja platinan viennin arvo on kääntynyt laskuun, kun taas palladiumin vienti on lisääntynyt selvästi. Jalometallit kattoivat sekä viime vuonna että tämän vuoden alkupuolella lähes kaksi kolmannesta kaivannais- ja louhintatuotteiden koko viennistä. Epäjalojen metallien rikasteista nikkelin vienti on viime aikoina kasvanut voimakkaimmin, kun vientimäärä on kohonnut nopeasti. Viennin arvo on lähes kolminkertaistunut sekä viime vuonna että kuluvana vuonna. Nikkelirikasteen viennin arvo oli viime vuonna 54 miljoonaa euroa.
3 Rautarikasteiden viennin arvo oli viime vuonna ja tämän vuoden alkupuolella tasaisessa kahden kolmanneksen kasvussa. Viimevuotisen viennin arvo oli 47 miljoonaa euroa. Sinkkirikasteen vienti on sen sijaan kääntynyt jyrkkään laskuun. Nikkelirikastetta vietiin viime vuonna lähinnä Kiinaan ja Kanadaan, kuluvana vuonna puolestaan Venäjälle. Sinkkirikasteen tärkein ostaja on Belgia. Rakennuskiven, lähinnä graniitin, vienti on kasvanut tasaisesti. Viime vuonna rakennuskiven viennin arvo oli 47 miljoonaa euroa. Suurin osa graniitista viedään Kiinaan. Talkin vienti on sen sijaan painunut laskuun. Viime vuonna erityyppisten talkkiyhdisteiden viennin arvo oli 41 miljoonaa euroa eli kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Kuvio 4. Kaivannais- ja louhintatuotteiden vienti v. 2012 Jalometallirikasteet 1,9 % (+ 16 %) Sinkkirikasteet 1,8 % (- 29 %) Nikkelirikasteet 6,7 % (+ 156 %) Hopea 12,8 % (+84 %) Rautarikasteet 5,9 % (+ 64 %) Talkki yms. 5,1 % (- 8 %) Graniitti yms. 5,9 % (+ 4 %) Rautapyriitit 2,8 % (+ 10 %) Muut tavarat 6,7 % (- 32 %) Platina, palladium 2,1 % (+ 1 %) Kulta 48,2 % (+ 345 %) Taulukko 2. Kaivannais- ja louhintatuotteiden vienti; tärkeimmät tavararyhmät CN-tavararyhmä 2012 2013(1-5) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 2502 Pasuttamattomat rautapyriitit 23 2,8 10 1 0,4-68 2516 Graniitti yms. rakennuskivi 47 5,9 4 21 6,5 8 2526 Luonnonsteatiitti, talkki 41 5,1-8 15 4,8-5 2601 Rautamalmit ja rikasteet, pasutetut 47 5,9 64 12 3,6 70 rautapyriitit 2604 Nikkelimalmit ja -rikasteet 54 6,7 156 41 13,0 183 2608 Sinkkimalmit ja -rikasteet 15 1,8-29 3 1,0-52 2616 Jalometallimalmit ja -rikasteet 15 1,9 16 4 1,1-42 710610,710691 Hopea, muokkaamaton 103 12,8 84 35 10,9-17 710811,710812 Kulta, muokkaamaton 387 48,2 345 164 51,3 39 7110 Platina, palladium yms. 17 2,1 1 6 1,9-10 Muut tavarat 54 6,7-32 18 5,5-24 Yhteensä 803 100,0 85 320 100,0 21 MALMIRIKASTEET VETÄVÄT TUONTIA ALASPÄIN Vain kalkin tuonnissa merkittävää kasvua Kaivannais- ja louhintatuotteiden tuonnin arvo pysytteli vielä viime vuonna edellisvuotisella tasolla, mutta on supistunut selvästi kuluvana vuonna. Suurin syy heikkoon kehitykseen on ollut malmirikasteiden tuonnin väheneminen. Rautarikasteiden tuonnin arvo laski viime vuonna 12 pro-
4 senttia ja jäi 387 miljoonaan euroon. Tämän vuoden tammi-toukokuussa ryhmän tuonti on vähentynyt yli kolmanneksen. Myös kuparirikasteen tuonnin arvo kääntyi alkuvuodesta laskuun. Vielä viime vuonna tuonnin arvo oli melko tarkasti vuoden 2011 tasolla, 710 miljoonassa eurossa. Nikkelirikasteen tuonnin arvo, 343 miljoonaa euroa, supistui viime vuonna seitsemän prosenttia. Tämän vuoden tammitoukokuussa tuonnin arvo on vähentynyt viidenneksen. Sinkkirikasteen tuonti kasvoi vielä viime vuonna viisi prosenttia ja nousi 310 miljoonaan euroon, mutta kuluvana vuonna senkin tuonti on taittunut loivaan laskuun. Samoin on käynyt titaanirikasteen tuonnille. Tärkeistä malmirikasteista vain molybdeenin tuonnin arvo on kasvanut sekä viime että tänä vuonna. Pudotus tuontimäärissä laski sekä kupari- että nikkeli- ja sinkkirikasteen tuonnin arvoa. Rautarikasteiden tuonti on supistunut sekä määrien että hintojen laskun vuoksi. Tuonnin laskusta huolimatta erilaisten malmirikasteiden osuus kaikesta kaivannais- ja louhintatuotteiden tuonnista on yli 80 prosenttia. Kaoliinia tuotiin viime vuonna edellisen vuoden tavoin 115 miljoonan euron arvosta. Tärkeimmät tuontimaat olivat Brasilia ja Yhdysvallat. Kalkin tuonti on viime vuosina kasvanut nopeasti. Viime vuonna tuonnin arvo oli 64 miljoonaa euroa, siitä suurin osa oli peräisin Ranskasta. Kuvio 5. Kaivannais- ja louhintatuotteiden tuonti v. 2012 Titaanirikasteet 3,2 % (+ 116 %) Molybdeenirikasteet 2,7 % (+ 3 %) Sinkkirikasteet 13,9 % (+ 5 %) Muut tavarat 7,6 % (- 5 %) Kaoliini 5,2 % (0 %) Kalkki 2,9 % (+ 13 %) Rautarikasteet 17,4 % (- 12 %) Nikkelirikasteet 15,4 % (- 7 %) Kuparirikasteet 31,8 % (+ 1 %) Taulukko 3. Kaivannais- ja louhintatuotteiden tuonti; tärkeimmät tavararyhmät CN-tavararyhmä 2012 2013(1-5) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 2507 Kaoliini 115 5,2 0 46 5,6 4 2522 Kalkki 64 2,9 13 36 4,4 36 2601 Rautamalmit ja rikasteet, pasutetut 387 17,4-12 128 15,6-36 rautapyriitit 2603 Kuparimalmit ja -rikasteet 710 31,8 1 258 31,4-14 2604 Nikkelimalmit ja -rikasteet 343 15,4-7 111 13,5-19 2608 Sinkkimalmit ja -rikasteet 310 13,9 5 127 15,5-4 2613 Molybdeenimalmit ja -rikasteet 61 2,7 3 29 3,5 8 2614 Titaanimalmit ja -rikasteet 71 3,2 116 23 2,8-29 Muut tavarat 170 7,6-5 62 7,6-14 Yhteensä 2 230 100,0-1 820 100,0-16
Kaivannais- ja louhintatuotanto CN-nimikkeet Liite 2501 Suola 2502 Pasuttamattomat rautapyriitit 2503 Rikki 2504 Luonnongrafiitti 2505 Luonnonhiekka 2506 Kvartsi ja kvartsiitti 2507 Kaoliini 2508 Muut savet kuin kaoliini 2509 Liitu 2510 Luonnon kalsiumfosfaatit 2511 Luonnon bariumsulfaatti ja bariumkarbonaatti 2512 Piipitoiset fossiilijauheet 2513 Hohkakivi ja muut luonnon hioma-aineet 2514 Liuskekivi 2515 Marmori yms. 2516 Graniitti, hiekkakivi yms. 2517 Pikkukivi ja sora, murskattu kivi 2518 Dolomiitti 2519 Luonnon magnesiumkarbonaatti, magnesiumoksidi 2520 Kipsikivi, kipsi 2521 Kalkkikivi 2522 Kalkki 2524 Asbesti 2525 Kiille 2526 Luonnonsteatiitti, talkki 2528 Luonnonboraatit 2529 Maasälpä, fluorisälpä yms. 2530 Vermikuliitti, magnesiumsulfaatit yms. 2601 Rautamalmit ja -rikasteet, pasutetut rautapyriitit 2602 Mangaanimalmit ja -rikasteet 2603 Kuparimalmit ja -rikasteet 2604 Nikkelimalmit ja -rikasteet 2605 Kobolttimalmit ja -rikasteet 2606 Alumiinimalmit ja -rikasteet 2607 Lyijymalmit ja -rikasteet 2608 Sinkkimalmit ja -rikasteet 2609 Tinamalmit ja -rikasteet 2610 Kromimalmit ja -rikasteet 2611 Volframimalmit ja -rikasteet 2612 Uraani- ja toriummalmit ja rikasteet 2613 Molybdeenimalmit ja -rikasteet 2614 Titaanimalmit ja -rikasteet 2615 Niobium-, tantaali-, vanadiini- yms. malmit ja -rikasteet 2616 Jalometallimalmit ja -rikasteet 2617 Antimonimalmit ja -rikasteet yms. 7102 Timantit 7103 Jalokivet ja puolijalokivet 710610, 710691 Hopea, muokkaamaton 710811, 710812 Kulta, muokkaamaton 7110 Platina, palladium yms.
Kauppa 2013 Handel Trade Kaivannais- ja louhintatuotteiden kauppa 2013:M14, 28.8.2013 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p. 040 332 1845 Christina Telasuo p. 040 332 1828 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla www.tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Erottajankatu 15 17 A PL 512 00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Tilastopalvelu 020 690 603 tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Skillnadsgatan 15 17 A PB 512 00101 Helsingfors Växel (09) 6141 Statistikservice 020 690 603 statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Erottajankatu 15 17 A PO Box 512 FI-00101 Helsinki Exchange + 358 9 6141 Statistics service + 358 20 690 603 statistics@tulli.fi