PUUKERROSTALO 1
PUUKERROSTALOT KIINNOSTAVAT Kunnat ja valtiovalta ovat kaavoituksella ja palomääräysten uudistamisella luoneet mahdollisuuden rakentaa Suomeen lähivuosina huomattava määrä puukerrostaloasuntoja. Puutuoteteollisuus puolestaan on kehittänyt puukerrostalojen rakentamiseen uusia teollisia ratkaisuja, jotka ovat osoittautuneet erittäin kilpailukykyisiksi. Tässä esitteessä kerrotaan, mikä puukerrostalo on, miksi ja miten niitä halutaan rakentaa. Taloudellisia perusteita edistää puurakentamista Lisää kilpailua ja vaihtoehtoja asuntorakentamiseen Kotimainen uusiutuva ja ympäristöystävällinen luonnonvara Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen myös syrjäseuduille Vienti- ja verotulot kasvavat Puukerrostaloille on kysyntää Palomääräysten uudistuttua huhtikuussa 2011 puukerrostaloalueiden kaavoitus on edistynyt nopeasti. Kaavoituksen eri vaiheissa on yli 7 000 puukerrostaloasunnon rakentaminen lähitulevaisuudessa. Puukerrostalohankkeita on virinnyt tasaisesti eri puolille Suomea. Suurimmat alueet ovat pääkaupunkiseudulla sekä Tampereella. Merkittäviä kohteita on myös Joensuussa, Jyväskylässä, Raumalla ja Turussa. Puukerrostaloja on rakennettu myös aiemmin, 90-luvun alusta vuoden 2012 loppuun Suomeen on rakennettu 37 asuinpuukerrostaloa, joissa on yhteensä 649 asuntoa sekä kolme toimistopuukerrostaloa. Asukkaat viihtyvät uusissa puu kerrostaloissa Puukerrostalot vastaavat suomalaisten asumisen unelmiin. Avoimen kansalaiskeskustelun vastaajista 1 83 prosentilla oli positiivinen mielikuva puukerrostaloista ja usko puukerrostalorakentamisen yleistymiseen on vahva: yhdeksän vastaajaa kymme nestä uskoi puukerrostalojen rakentamisen lisääntyvän verrattuna muuhun kerrostalotuotantoon. Asukastyytyväisyyskyselyn 2 mukaan 84 prosenttia puukerrostalojen asukkaista viihtyy paremmin kuin aikaisemmassa asunnossaan ja 88 prosenttia ilmoitti olevansa tyytyväisiä asuntoonsa. Asukkaat kertoivat olevansa tyytyväisiä myös asuntojensa lämpötilaan (tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä 70 2
prosenttia) ilmanlaatuun ja ilmanvaihtoon (63 prosenttia) sekä ääneneristykseen (72 prosenttia). Kuluttajan valitessa rakentamisen materiaalin se tilastojen mukaan on 80 prosenttisesti puu. Kerrostalojen asukkaat haluavat puuta erityisesti näkyviin pintoihin. Runkomateriaaliksi puu käy siinä missä muutkin. Lisääntyvä kilpailu koituu asukkaiden eduksi Puurakentaminen on kilpailukykyinen vaihtoehto kerrostalojen rakentamiseen. Se lisää kilpailua ja tuo uusia vaihtoehtoja asuntorakentamiseen ja tätä kautta voi hillitä kustannusten nousua. Lisääntyvästä kilpailusta hyötyvät rakennuttajat ja rakennusliikkeet sekä erityisesti tulevat asukkaat. Puurakentaminen lisää kotimaista hyvinvointia Puurakentaminen tukee kotimaan taloutta. Puun käytön edistyminen rakentamisessa lisää kotimaisten tuotantopanosten käyttöä ja vähentää tuontipanoksia. Puutuotteiden viennin, jalostusasteen ja -arvon kasvu luo uusia työpaikkoja ja verotuloja. Metsäsektori työllistää suoraan noin 200 000 suomalaista. Talous- ja työllisyysvaikutukset kohdistuvat eri puolille Suomea. Puurakentaminen on markkinavetoista aluepolitiikkaa. Se luo työtä ja hyvinvointia koko Suomeen, myös syrjäseuduille. Puutaloon tarvittava työmäärä on yhtä suuri kuin vastaavan tavanomaisen talon, mutta pitkälle esivalmistetussa puutalossa suurempi osa työstä tehdään sisätiloissa tehdashallissa hyvissä työoloissa säältä suojassa. Tämä helpottaa rakennus alan työvoimapulaa kasvukeskuksissa ja toisaalta parantaa työllisyyttä muualla Suomessa paikka kunnilla, joissa puutuotteita ja puisia rakennusosia valmistetaan. Puurakentamisella on merkitystä myös laajemmin metsäteollisuuden toimintaedellytysten kannalta. Puusta rakentaminen edellyttää puun hankintaa ja sahaamista, mistä syntyy sivutuotteita ja jakeita koko muun metsäteollisuuden raaka-ainetarpeiksi. Puurakentaminen palvelee siten välillisesti koko Suomen kansantaloutta. Viidennes maamme vientituloista ja 70 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta tulee metsäteollisuudesta. 1. Työ- ja elinkeinoministeriön, Puuinfon, Tekesin sekä Asumisen Osaamisklusterin nimissä Lahden Tiede- ja yrityspuiston ja Joensuun Tiedepuiston Fountain Parkilla touko-kesäkuussa 2012 teettämään avoimeen kansalaiskeskusteluun suomalaisen puukerrostalorakentamisen mahdollisuuksista osallistui internetissä 1781 vastaajaa. 2. Vuonna 2011 toteutettu asukastyytyväisyyskysely sisälsi neljä puukerrostalokohdetta, joissa oli yhteensä 157 asuntoa 6 rakennuksessa. Asunnot oli rakennettu vuosina 1996 2003. Kyselyyn vastasi 75 prosenttia asukkaista, yhteensä 118 vastausta. Omistus asujia haastatelluista oli 58 prosenttia ja vuokra-asujia 42 prosenttia (Lähde: FWR ) 3
MINKÄLAINEN PUUKERROSTALO ON ASUA? Asuinkerrostaloksi sanotaan vähintään kolmen asunnon taloja, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin. Mikä on puukerrostalo? Kerrostaloja, joiden kantavat rakenteet ovat pääosin puuta, sanotaan puukerrostaloiksi. Ne voivat olla puulla verhottuja mutta välttämättä näin ei aina ole vaan puurunkoinen kerrostalo voi olla esim. tiiliverhottu. Uusien palomääräysten mukaan puuta voidaan käyttää tietyin edellytyksin myös puukerrostalojen asunnoissa, lattiassa, seinissä ja katoissa. Puukerrostalon käyttö Puukerrostalossa asutaan kuten muissakin kerrostaloissa. Puukerrostalojen asuntojen suunnittelua koskevat samat rakentamismääräykset kuin muitakin kerrostaloasuntoja. Puukerrostalojen tilat, tekniset laitteet, lämmitys, vesi- ja viemäröinti, ilmanvaihto ja sähkölaitteet toimivat samalla tavoin kuin muissakin taloissa. Paloturvallisuuden osalta puukerrostaloilta vaaditaan jopa enemmän kuin muilta taloilta. Siten puukerrostalot ovat mukavia ja erittäin turvallisia asua. Asukkailta saadun palautteen mukaan suurimmat erot puisten ja tavanomaisten kerrostalojen välillä ovat rakennuksen äänimaailmassa ja tuoksussa. Puutalot ovat hiljaisia mutta niiden äänimaailma poikkeaa muista kerrostaloista. Rakennuksissa ei esiinny kaikua. Puun tuoksua pidetään miellyttävänä. Puun vaikutus sisäilman laatuun Puupinnoilla on todettu olevan myönteinen vaikutus talon sisäilmaan. Puupinnat tasaavat kosteuden vaihteluita, jolloin huoneilma koetaan miellyttävämmäksi, erilaiset haittatekijät, kuten pöly, vähenevät ja mm. ilmanvaihdon tarve pienenee. Tämän seurauksena puutalon omistaja voi säästää energiaa. Puulla on todettu myös ns. antibakteerisia ominaisuuksia. Esimerkiksi saunoissa puiset lauteet on todettu hygienian kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi. Ääneneristys ja äänimaailma Asukkailta saadun palautteen mukaan puukerrostaloasunnot ovat erittäin hiljaisia. Naapurista tulevia häiriöääniä on vähemmän kuin muissa vastaavissa taloissa. Puukerrostalojen ilmaääneneristys on erityisen hyvä monikerroksisten rakenteiden ansiosta. Puukerrostalojen äänimaailmalle ominaista on, että korkeat äänet, kuten pianon soitto tai lapsen itku, eivät juuri kuulu. Samoin rakennuksen runkoa pitkin johtuvia ääniä, kuten poraamisesta aiheutuvaa ääntä, ei esiinny. Sen sijaan puukerrostalossa voi esiintyä esimerkiksi raskaista askelista aiheutuvia matalia tumpsahtavia askelääniä. Paloturvallisuus Puukerrostalot ovat erittäin paloturvallisia. Puukerrostalojen rakenteita koskee sama 60 minuutin palonkestovaatimus kuin muitakin vastaavia taloja. Tämän lisäksi puukerrostalossa puurakenteet suojaverhoillaan rakennuksen korkeudesta riippuen joko 10 minuutin tai 30 minuutin palamattomalla suojaverhouksella, joka estää palon leviämisen rakenteisiin. kaikki tilat varustetaan automaattisella sammutuslaitteistolla, joka käytännössä hyvin tehokkaasti estää palon syttymisen ja leviämisen. kaikista huoneistoista on vähintään kaksi poistumistietä, toinen yleensä parvekkeen kautta. Tulipalotilanteessa rakennuksen runkomateriaalilla ei ole asukkaan turvallisuuden kannalta merkitystä. Merkittävimpiä ovat huoneistoissa olevat tavarat, jotka palavat samalla tavalla talon materiaalista riippumatta. Ihmiselle vaarallisimpia ovat irtaimiston palon aiheuttamat myrkylliset savukaasut. Ne tainnuttavat ihmisen muutamassa minuutissa. Kestävyys Puukerrostalot ovat kestäviä. Niissä käytetään samanlaisia pintamateriaaleja kuin muissakin taloissa. Siten käytön aiheuttama kuluminenkin on samanlaista. Puhdistaminen ja huolto tehdään kunkin materiaalin valmistajan antamien ohjeiden mukaan. Puulla verhotut ulkoseinät ovat säälle alttiita ja siksi ne tulee huoltomaalata ja tarvittaessa uusia määrävälein. Uusilla teollisilla peittomaaleilla päästään jopa 15 vuoden uudelleenmaalausväliin. Maalauksen jälkeen talo on kuin uusi, mikä nostaa talon arvoa. Energiankulutus Puusta voidaan rakentaa erittäin ilmatiiviitä ja energiatehokkaita, jopa energiaa tuottavia taloja, kuten Aalto-yliopiston Luukku-talo ja Lantti-talo osoittavat. Myös muista kohteista tehtyjen mittausten mukaan puutalojen ilmatiiviys on erittäin hyvä. Puukerrostaloja koskevat samat energiatehokkuusvaatimukset kuin muitakin vastaavia taloja ja siksi eri materiaaleista rakennettujen talojen käytönaikaisessa energiankulutuksessa ei ole 4
Modelark, Titta Vuori eroja. Käytön aikaiset erot energiakulutuksessa johtuvat pää asiassa asukkaiden asumistottumuksista, toisin sanoen siitä, miten talossa asutaan. Perinteisistä kerrostaloista poiketen puukerrostaloissa on mahdollista tehdä jopa huoneistokohtainen energiakulutuksen mittaus, koska paloturvallisuuden ja ääneneristyksen vuoksi eristeitä sijoitetaan myös puukerrostalojen huoneistojen välisiin rakenteisiin. Samoin huoneiden välillä lämpötilaeroja voidaan säätää, mikäli talo on varustettu sen edellyttämillä säätimillä. Käytönaikaisen energiakulutuksen lisäksi rakentamisessa on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota rakentamisen ja rakennusmateriaalien valmistuksen energiankulutukseen ja ympäristövaikutuksiin. Tämä on luonnollista, sillä rakentamisen ja rakennustuotteiden valmistuksen ympäristövaikutusten merkitys osana koko elinkaarta korostuu tulevaisuudessa yhä enemmän, kun käytönaikaista energiankulutusta pienennetään. Ympäristövaikutukset Puukerrostalon rakentamisen aiheuttamat luonnonvarojen ja energian kulutus sekä hiilidioksidipäästöt ovat tavanomaisia taloja pienemmät. Säästöä tulee niin materiaalien valmistuksessa kuin keveiden osien kuljetuksissa. Korvaamalla enemmän päästöjä tuottavia materiaaleja puulla näiden päästöt jäävät aiheutumatta. Lisäksi puurakenteet varastoivat puuhun kasvun aikana sitoutuneen hiilidioksidin kunnes rakennus poistetaan käytöstä ja puuosat poltetaan energiaksi. Puutaloihin käytetyt materiaalit ja energia ovat tavanomaista useammin uusiutuvia. Teollisesti esivalmistettujen osien vuoksi materiaalihukkaa ei juuri synny. Peruspuutuotteiden, kuten saha- ja höylätuotteiden, valmistuksessa jopa syntyy enemmän energiaa kuin kuluu. Samoin, kun talo aikanaan tulee käyttöikänsä loppuun, sen puu rakenteet voidaan kierrättää energiaksi. 6H 2 O + 6CO 2 C 6 H 12 O 6 + 6O 2 Yksi kuutiometri puuta sitoo kasvaessaan ilmakehästä yhden tonnin hiilidioksidia ja samalla fotosynteesissä vapautuu 0,7 tonnia happea takaisin ilmakehään. 1 TONNI HIILI - DIOKSIDIA 1 m 3 PUUTA 0,7 TONNIA HAPPEA 5
MITEN PUUKERROSTALOT RAKENNETA AN? Puukerrostalo voidaan rakentaa jopa alle puolessa ajassa perinteiseen rakentamiseen verrattuna TEOLLISIA VAIHTOEHTOJA Puukerrostalojen toteuttamiseksi on vaihtoehtoisia rakentamistapoja, joista voidaan valita kuhunkin tapaukseen optimi ratkaisu. Yhteistä niille on pitkälle viety teollinen esivalmistus ja rakentaminen säältä suojassa. Teolliseen puurunkorakentamiseen myös on kehitetty avoin teollinen puuelementtistandardi eli RunkoPES, jonka mukaan suunniteltuna eri järjestelmät ovat keskenään yhteensopivia ja niitä voidaan kilpailuttaa keskenään. Kilpailukyky Puukerrostalojen rakentaminen on kustannuksiltaan kilpailukykyistä. Ensimmäiset 2010 luvun puukerrostalokohteet ovat olleet kustannuksiltaan samoja tai edullisempia kuin vastaavat perinteiset kerrostalot. Puurakentamisen erityinen valtti on rakentamisen nopeus. Puukerrostalo voidaan rakentaa jopa alle puolessa ajassa perinteiseen rakentamiseen verrattuna, mikä tuo säästöä työmaan yleiskustannuksissa ja rakennusaikaisissa rahoituskustannuksissa ja toisaalta mahdollistaa nopeammat vuokraja myyntituotot. Parhaimmillaan teollisilla tilaelementtijärjestelmillä kuusikerroksisen asuinkerrostalon työmaan läpimenoaika on vain 2 kuukautta. Osaaminen Teolliset valmistajat tarjoavat kohteet tuoteosakauppana ottaen vastuun ratkaisujen valmistuksen lisäksi sekä suunnittelusta että asennuksesta. Tuote osakauppa helpottaa puukerrostalon tilaamista silloin, kun tilaaja on epävarma omasta puukerrostalorakentamiseen liittyvästä osaamisesta. Neuvottelu-urakka voi myös olla erittäin kilpailu kykyinen perinteiseen urakkatarjouskilpailuun verrattuna. Puukerrostalon rakennesuunnittelijalta vaaditaan AA-luokan pätevyyttä. Rakennusten suunnittelussa hyödynnetään mallinnusta (Building Information Model eli BIM), jonka avulla taataan valmistettavien osien ja eri teknisten järjestelmien hyvä yhteensopivuus ja työmaan sujuvuus. Puuosien asentaminen työmaalla on hyvin yksinkertaista. Puuelementit kiinnitetään toisiinsa tavallisesti ruuviliitoksin. Kerrokselliset rakenteet antavat hyvät ominaisuudet Hyvä ääneneristys johtuu siitä, että paloturvallisiksi rakennetut ilmatiiviit, kerrokselliset puurakenteet toimivat hyvin myös ääneneristäjinä. Äänien välittyminen huoneista toiseen estetään rakentamalla niiden rakenteet erilleen toisistaan ja käyttämällä kantavien rakenteiden saumoissa värinän johtumisen estäviä vaimentimia. Välipohjien kantavat rakenteet ylimitoitetaan raskaiden askeleiden aiheuttamien värähtelyiden poistamiseksi. Lisäksi välipohjiin lisätään massaa esimerkiksi pintabetonitai kipsimassan avulla.. Automaattinen sammutuslaitteisto Puukerrostalot varustetaan automaattisella sammutuslaitteistolla, jolloin palo ei yleensä pääse leviämään alkua pidemmälle. Sammutuslaitteisto pitää palon kurissa, kunnes palokunta saapuu paikalle sammuttamaan palon. Usein sammutuslaitteisto sammuttaa palon heti alussa, jolloin haitallisia savukaasuja ei pääse syntymään. Automaattisena sammutusjärjestelmänä käytetään yhä useammin korkeapainevesisumusammutusta, joka ei kastele asuntoa. Se ei palotilanteessa suihkuta vettä vaan vesisumua. Palon tukahduttamiseen riittää kymmenes osa perinteisen sammutusjärjestelmän vesimäärästä. Vesisumun etuna on myös, että se toimii kolmiulotteisesti sammuttaen esimerkiksi pöydän alla alkaneen palon, johon perinteinen vesisammutusjärjestelmä ei pysty. Sammutusjärjestelmien toimintahäiriöt ovat erittäin harvinaisia. Niiden toiminta tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Mikäli asunnossa on perinteinen vesisammutusjärjestelmä, sen palon alkaessa aiheuttamat vesihaitat ovat todennäköisesti pienemmät kuin itse tulipalo levitessään aiheuttaisi. Automaattisen sammutusjärjestelmän merkittävin etu on, että se pelastaa ihmishenkiä. 6
Modelark, Titta Vuori Paloräystäs estää palon leviämisen ullakkotilaan. Julkisivujen tuuletusvälin palokatkot estävät palon leviämisen julkisivua pitkin. 1 Kerrokselliset rakenteet antavat hyvän ilmaääneneristyksen. Askelääneneristyksen vuoksi välipohjista tehdään erittäin jäykkiä ja niiden massaa kasvatetaan esimerkiksi betoni- tai kipsimassavalun avulla. Runkorakenteisiin on useita erilaisia vaihtoehtoja: rankarakenne, massiivipuurakenne ja pilari-palkki rakenne. 1 Kantavat rakenteet suojaverhotaan 10 tai 30 minuutin rakenteella, jossa kantavaa rakennetta vasten oleva kerros on A-luokkaa. Sisäpinnoissa voidaan käyttää puuta. 2 Puukerrostalot varustetaan automaattisella sammutusjärjestelmällä. Vesisumusammutusjärjestelmän tilavaraukset ovat pienet: huoneistossa kulkevan putken läpimitta on 12 mm ja vesisäiliön koko tavallisesti 1,5 2 m 3. Maantasokerroksen ulkoverhouksena käytetään palosuojattua puuta, rap pausta tai muuta sellaista materiaalia, joka estää ulkoisen palon (esim. autopalo tai ilkivalta) leviämisen talon julkisivuun. Puukerrostalot kootaan teollisesti esivalmistetuista osista säältä suojassa. Yksi tapa on rakentaa teltassa. Telttaa nostetaan rakennustyön edetessä ja teltan sisällä on siltanosturi. 7
PUUKERROSTALOJEN UUDET TEOLLISET RAKENTAMISTAVAT Puukerrostalojen rakentamiseen on useita teollisia vaihtoehtoja. Kantavat seinät Puukerrostaloissa yleisimmin käytetty runkojärjestelmä on kantaviin seiniin perustuva kerroksittainen järjestelmä. Kantavat seinät voidaan toteuttaa rankarakenteisilla tai massiivipuisilla suurelementeillä. Puisilla välipohjarakenteilla päästään noin 7 metrin jännemittoihin. Kantavia linjoja ovat tavallisesti rakennuksen ulkoseinät ja osa väliseinistä, tavallisesti huoneistojen väliset seinät. Huoneistojen sisäisiä kantavia seiniä pyritään välttämään, sillä ne vaikuttavat asuntojen muuntojoustavuuteen. Lattiat ja osa seinistä toimivat talon jäykistävinä rakenteina. energia tehokkuus ja ilmatiiviys, aina passiivitasoon asti. Tekniikka on joustava erilaisiin tarpeisiin. Rakenneratkaisut ja -tyypit voidaan optimoida kohteen mukaan. Puurakenteet toimivat yhdessä myös betonirakenteiden kanssa. Hybridirakenteet muiden materiaalien kanssa monipuolistavat rakenteen käyttömahdollisuuksia entisestään. Insinööripuutuotteita käytettäessä rakenteiden painumat ovat vähäisiä. Elementtien korkea esivalmistusaste takaa nopean pystytyksen. Talo pystytetään kerros viikossa. Asennus työmaalla tehdään säältä suojassa. RANKARUNKOINEN SUURELEMENTTITALO Rankarunkoinen suurelementti on yleisin tapa tehdä puurunkoinen rakennus. Korkeissa rakennuksissa seinän runko tehdään vakiomittaisesta liima- tai kertopuusta. Niillä voidaan rakentaa yli nelikerroksisia rakennuksia. Kantavat ja ei-kantavat seinät ovat rakenneperiaatteeltaan samanlaisia. Välipohjarakenne voidaan valita vapaasti. Se voi olla esimerkiksi rankarakenteinen palkkivälipohja, kotelo- tai ripalaatta. Pitkät jännemitat ovat mahdollisia kantavan rakenteen korkeutta lisäämällä. Jännemittoja voidaan kasvattaa myös betonin ja puun liittorakenteella, jolloin puhutaan ns. hybridirakenteesta. Rankarakenteista on pitkäaikaisia kokemuksia. Rankarakenteella saavutetaan erittäin hyvä Lattiaelementin asennus teltassa Heinolan hybridipuukerrostalotyömaalla. Kohteen pääurakoitsija oli Rakennusliike Reponen. Puuosat toimittivat Versowood Oy ja Koskisen Oy. Massiivipuinen kerrostalo CLT -tekniikalla Kantavat seinät voidaan totetuttaa CLT-massiivipuulevystä, jossa puukerrokset on liimattu ristiin (CLT: cross laminated timber). Levy toimii sekä kan 8
tavana että jäykistävänä rakenteena seinissä ja välipohjissa. Aukotukset ja liitokset tehdään levyihin tehtaalla tietokoneohjatulla jyrsintätekniikalla mittatarkasti. CLT-levyn maksimikoko on 3 x 16 metriä ja sitä on saatavilla useina eri vahvuuksina. CLT-levyn käyttö mahdollistaa joustavan aukotuksen seinissä ja välipohjissa sekä ulokerakenteet. Levyn kapasiteetti riittää jopa 12-kerroksisiin taloihin. Elementtejä toimitetaan halutussa valmius asteessa mukaan lukien eristeet, pintamateriaalit, ikkunat ja ovet. Toimitus voi sisältää myös asennuksen. CLT-tekniikka on yleinen rakennustekniikka esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa. Saksankielisissä maissa tekniikka tunnetaan nimellä KLH (Kross Laminate Holz). CLT -talo runko vaiheessa. CLT -ratkaisuja toimittaa Stora Enso Building and Living. Pilari-palkkijärjestelmä Pilari-palkkijärjestelmässä rakennuksen runko muodostuu liima- tai kertopuisista pilareista ja palkeista, joiden varaan väli- ja yläpohjatasot sekä ulkoseinät asennetaan. Rungon jäykistys tehdään tavallisesti vinositein jäykkien liitosten avulla tai mastopilarein. Pilari-palkkijärjestelmällä voidaan saavuttaa avoin, muuntojoustava pohjaratkaisu ja suuret aukotukset julkisivuissa. Järjestelmä mahdollistaa vapaan ja joustavan tilasuunnittelun sekä seinien aukotuksen. Koska kantavia väliseiniä ei ole, on huoneistojen välisiä seiniä helppo muuttaa rakennuksen elinkaaren aikana. Rakennejärjestelmä tarjoaa hyvän muuntojoustavuuden. Yhdenmittaisista pystyrakenteista johtuen rakennuksessa ei ole painumia. Rakennusvaihe työmaalla on erittäin nopea. Vesikatto saadaan valmiiksi jopa muutamassa päivässä, jonka jälkeen talolla on sääsuoja. Ulkoseinät asennetaan keveinä suurelementteinä. Eristepaksuus ja ulkoverhousmateriaali ovat valittavissa. Tilaelementit Tilaelementtitekniikka on rakentamistapa, jossa rakennus kootaan erillisistä tehtaalla valmiiksi kootuista tilayksiköistä. Tilaelementti muodostuu tavallisesti kantavasta rungosta ja rajaavista pinnoista: valmiista seinistä, lattiasta ja katosta. Elementit valmistetaan kokonaan säältä suojassa tehdasolosuhteissa. Elementtiin asennetaan tehtaalla ikkunat, LVIS-varustus ja kalusteet. Tilaelementin kantava rakenne voidaan toteuttaa usealla eri tavalla, esimerkiksi pilari-palkkitekniikalla, kehärakenteella tai laattamaisilla suurelementeillä. Tilaelementtitekniikalla saavutetaan kaksoisrakenteen vuoksi erinomainen ääneneristys. Tilaelementtien tyypilliset enimmäismitat ovat 12 x 4,2 x 3,2 metriä. Elementtien ja moduulijärjestelmän mitoituksen suunnittelussa on otettava huomioon elementtien kuljetuksen asettamat rajoitukset. Tilaelementtitekniikka soveltuu erityisesti pienasuntokohteisiin ja asuntoloihin. Tilaelementtitekniikkaa käytettäessä työmaavaihe on erittäin nopea. Nopeutensa vuoksi järjestelmä on erinomainen täydennysrakentamisessa ja esimerkiksi lisäkerrosten tekemisessä. Se sopii myös matala energiarakentamiseen. Tilaelementtitekniikka on esimerkiksi Ruotsissa yleinen tapa rakentaa puukerros taloja. Pilari-palkkirunkotalon pystytys Helsingin Viikissä. Kohteen pääurakoitsija on Peab Oy. Puuratkaisut toimitti Metsä Wood. 9
PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMINEN ON NYT MAHDOLLISTA Käytämme vain 2/3 metsiemme kestävistä käyttömahdollisuuksista. Palomääräykset sallivat korkeankin puukerrostalorakentamisen Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E1, Rakennusten paloturvallisuus, mukaan Suomeen saa rakentaa taulukkomitoituksella enintään kahdeksankerroksisen puurunkoisen asuin- ja työpaikkarakennuksen. Puuta (palomääräyksissä D-luokka) voidaan käyttää rakennuksen kantavissa ja jäykistävissä rakenteissa ja tietyin edellytyksin ulkoverhouksissa sekä asuinrakennuksissa myös sisätiloissa pintamateriaalina. Palonsuojakemikaaleilla ja -maaleilla puun paloluokka saadaan parannettua B-luokkaan saakka. Kantavat rakenteet suojaverhotaan rakennuksen korkeudesta riippuen 10 tai 30 minuutin suojaverhouksella, jossa kantavaa rakennetta vasten olevan kerroksen tulee olla palamatonta (A-luokka) materiaalia. Yli kaksikerroksiset asuin- ja työpaikkarakennukset tulee varustaa automaattisella sammutuslaitteistolla. Tästä poikkeuksena ovat enintään nelikerroksiset kaupunkipientalot, joissa ei ole päällekkäisiä asuntoja. Lisäksi enintään seitsemän kerroksisiin betonirunkoisiin kerrostaloihin on mahdollista tehdä yksi puinen lisäkerros. Niihin ei vaadita automaattista sammutuslaitteistoa. Erityisehtoja asetetaan palon leviämisen estämiselle puukerrostalojen julkisivuissa ja räystäsrakenteissa sekä poistumisteiden pintamateriaaleille. Tapauskohtaista toiminnallista palomitoitusta käytettäessä kerrosluku- yms. rajoituksia ei ole kunhan tapauskohtaisesti, viranomaisen hyväksymällä tavalla, osoitetaan rakennuksen täyttävän rakentamismääräysten olennaiset vaatimukset rakennuksen paloturvallisuuden suhteen. 10
Metsämme kasvavat yhdessä minuutissa kahteen puukerrostaloon tarvittavan puun. Puuta riittää rakentamiseen Metsät ovat merkittävin luonnonvaramme ja niiden käyttö on kansantalouden kannalta tärkeää. Metsiämme hoidetaan kestävästi. Puun käyttöä voitaisiin huomattavasti lisätä. Käytämme vain 2/3 metsiemme kestävistä käyttömahdollisuuksista. Tilanne on samankaltainen koko Euroopan Unionissa. Puuta käytetään vähemmän kuin metsät kasvavat. Puurakentaminen on yksi merkittävimmistä puun käytön lisäämisen mahdollisuuksista. Puun käyttöä rakentamisessa voidaan lisätä sekä kotimaassa että erityisesti viennissä. Kotimaiset esimerkit ovat tärkeitä viennin onnistumisen kannalta. tarvitaan. Massiivipuiseen kerrostaloon puu aines kasvaa reilussa minuutissa. Jos maamme kaikki vuosittain rakennettavat noin 30 000 uutta asuntoa rakennettaisiin puusta, metsämme kasvavat siinä tarvittavan puun vajaassa vuoro kaudessa. Kestävä metsänhoito tarkoittaa, että metsät kasvavat enemmän kuin niitä hyödynnetään. Suomen metsien vuotuinen kasvu on reilut 100 miljoonaa kuutiometriä puuta, josta voitaisiin kestävästi käyttää noin 75 miljoonaa kuutiometriä. Viime vuosina puuta on käytetty kuitenkin vain noin 55 miljoonaa kuutiometriä. Kasvukaudellaan Suomen metsät kasvavat puolessa minuutissa yhtä paljon puuta kuin keskikokoiseen rankarakenteiseen puukerrostaloon 11
Tehdään se puusta! Lisää tietoa puurakentamisesta ja puun käytöstä puuinfo.fi 10 syytä valita puu nyt 1. Kuluttajat haluavat lisää puuta asuntorakentamiseen. Kaavoituksen kautta on luotu mahdollisuus yli 7 000 puukerrostaloasunnon rakentamiselle lähitulevaisuudessa. 2. Puurakentaminen tarjoaa ratkaisuja rakentamisen kiristyviin energia-, ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin. Uusiutuvasta puusta voidaan toteuttaa erittäin energiatehokkaita ja ilmatiiviitä rakennuksia, joiden valmistus kuluttaa luontoa vain vähän. 3. Teollinen puurakentaminen on kilpailukykyistä. Esivamistetut ratkaisut mahdollistavat nopean, kuivan rakentamisen ja työn tuottavuuden parantamisen. Nopeampi rakentamisen kokonaisaika mahdollistaa alemmat rahoituskulut, aiemmat myynti- ja vuokratuotot ja nopean projektikierron. 4. Teolliset komponentit takaavat tasaisen, dokumentoidun laadun. Vaihtoehtoiset tekniikat mahdollistavat ratkaisujen optimoinnin kohteen mukaan ja parantavat kilpailuttamismahdollisuuksia. 5. Puun keveys mahdollistaa säästöjä perustuskustannuksissa. Kevyt kalusto asennuksessa ja huoltotöissä riittää. 6. Uudet palomääräykset mahdollistavat puun käytön paloturvallisesti jopa kahdeksaan kerrokseen asti. Puuta voidaan käyttää myös näkyvissä pinnoissa. 7. Pitkäaikaiskokemukset puukerrostaloista ovat myönteisiä. 8. Asukkaidensa mukaan puutalot ovat hiljaisia. Rakenteiden ääneneristys on huippuluokkaa. 9. Puu on aidosti kotimainen vaihtoehto. Sen käyttö tukee suomalaista työllisyyttä ja hyvinvointia. 10. Puurakentamisella on voimakas poliittinen myötätuuli. Valtiovalta ja kunnat haluavat edistää puurakentamista. Lisää tietoa kerrostaloratkaisuista puuinfo.fi Viikin puukerrostalokuvat Copyright Metsä Wood 12