Puun asema rakentamisessa

Transkriptio

1 Puun asema rakentamisessa Mikko Viljakainen Toimitusjohtaja Puuinfo Oy, Puutuoteteollisuus ry Rakentaminen on suurin yksittäinen puutuotteiden käyttöalue ja asiakasala. Suomessa noin prosenttia ja EU:ssa noin 45 prosenttia havusahatavarasta päätyy rakentamiseen. Puutuotteita käyttävät talotehtaat, teolliset jatkojalostajat kuten liimapuu ja rakennuspuusepänteollisuus (mm. kalusteet, ikkunat ja ovet), huonekaluvalmistajat sekä kuljetusvälineiden ja pakkausten valmistajat sekä tee-se-itse- asiakkaat. Rakentamisessa puuta käytetään mm. runkorakentamiseen, sisustukseen, pihapiirirakentamiseen sekä työmaaaikana muotteihin ym. väliaikaisiin tarkoituksiin. Vaikka yli puolet Suomen puutuotealan tuotannosta päätyy vientiin, kotimaa on puutuoteteollisuutemme suurin yksittäinen markkina-alue. Puun käytön lisäämiseen liittyy huomattavia mahdollisuuksia, erityisesti kansainvälisesti. Puuta käytetään rakentamisessa verrattain paljon esimerkiksi Pohjois-Amerikassa (markkinaosuus jopa 90 %), Skandinaviassa (45 %), Skotlannissa (70 %) ja Japanissa (45 %). Keski- Euroopassa puun osuus rakentamisessa on pieni (< 10 %). Pienikin puun kulutuksen kasvu per asukas EU:ssa merkitsisi suurta potentiaalia puutuoteteollisuudelle. Puun käyttöä voidaan edelleen kasvattaa myös kotimaassa, vaikka puun markkinaosuus rakentamisessa on jo nyt verrattain korkea. Erityisesti puun käyttöä tulisi laajentaa erityisesti ammattimaiseen rakennuttamiseen kuten kerrostaloihin ja niiden korjaamiseen, julkiseen rakentamiseen, liike- ja toimitila- sekä teollisuus- ja varastorakentamiseen. Puutuotteiden jalostusastetta tulee nostaa. Kotimaa on tärkeä laboratorio viennissä kilpailukykyisten tuotteiden kehittämiselle. Tilastojen mukaan puu on suosittua aina, kun kuluttajat saavat tehdä päätöksen. Vuonna 2010 uusista pientaloista puisia oli 84 prosenttia, lomarakentamisesta lähes 100 prosenttia. Kerrostalorakentamisen puolella puuta ei juuri ole ollut tarjolla, mutta nyt silläkin saralla ollaan pääsemässä vauhtiin. Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan kerrostalojen asukkaat ottavat puurakentamisen mielihyvin vastaan. Puuta halutaan erityisesti 1 (5)

2 näkyviin pintoihin. Myös runkomateriaaliksi puu käy siinä missä muutkin materiaalit. Puu on rakennusmateriaalina yhtä turvallinen kuin muutkin materiaalit. Määräysten mukaan rakennettu puinen kerrostalo on jopa paloturvallisempi kuin muut, sillä kahta kerrosta korkeammat puutalot varustetaan automaattisella sammutusjärjestelmällä, joka on henkilöturvallisuuden kannalta ylivoimainen. Uudet palomääräykset sallivat korkeankin puukerrostalorakentamisen. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E1 - Rakennusten paloturvallisuus - mukaan Suomeen saa rakentaa taulukkomitoituksella enintään kahdeksan kerroksisen puurunkoisen asuin- ja työpaikkarakennuksen. Puuta (palomääräyksissä D-luokka) voidaan käyttää rakennuksen kantavissa ja jäykistävissä rakenteissa ja tietyin edellytyksin ulkoverhouksissa sekä asuinrakennuksissa myös sisätiloissa pintamateriaalina. Kantavat rakenteet suojaverhotaan rakennuksen korkeudesta riippuen 10 tai 30 minuutin suojaverhouksella, jossa kantavaa rakennetta vasten olevan kerroksen tulee olla palamatonta (A-luokka) materiaalia. Yli kaksikerroksiset asuin- ja työpaikkarakennukset tulee varustaa automaattisella sammutuslaitteistolla. Tästä poikkeuksena ovat enintään nelikerroksiset kaupunkipientalot, joissa ei ole päällekkäisiä asuntoja. Niihin ei vaadita automaattista sammutuslaitteistoa. Erityisehtoja asetetaan palon leviämisen estämiselle puukerrostalojen julkisivuissa ja räystäsrakenteissa sekä poistumisteiden pintamateriaaleille. Tapauskohtaista toiminnallista palomitoitusta käytettäessä puun käytölle ei ole kerrosluku- yms. rajoituksia kunhan tapauskohtaisesti, viranomaisen hyväksymällä tavalla osoitetaan rakennuksen täyttävän rakentamismääräysten olennaiset vaatimukset rakennuksen paloturvallisuuden suhteen. Automaattisena sammutusjärjestelmänä käytetään yhä useammin korkeapainevesisumusammutusta, joka ei kastele asuntoa. Se ei palotilanteessa suihkuta vettä vaan vesisumun. Palon tukahduttamiseen riittää kymmenes osa perinteisen sammutusjärjestelmän vesimäärästä. Vesisumun etuna on myös, että se toimii kolmiulotteisesti sammuttaen esimerkiksi pöydän alla alkaneen palon, johon perinteinen vesisammutusjärjestelmä ei pysty. Hyvin huollettu puutalo kestää. Vanhimmat maamme puurakennuksista ovat 1700-luvulta. Käytön aiheuttama kuluminenkin on samanlaista kuin muissakin taloissa, sillä käytettävät pintamateriaalit ovat samanlaisia pintamateriaaleja kuin muissakin taloissa. Puhdistaminen ja huolto tehdään kunkin materiaalin valmistajan antamien ohjeiden mukaan. Puulla verhotut ulkoseinät ovat säälle alttiita ja siksi ne tulee huoltomaalata ja tarvittaessa uusia määrävälein. Uusilla teollisilla peittomaaleilla päästään jopa 15 2 (5)

3 vuoden uudelleenmaalausväliin. Maalauksen jälkeen talo on kuin uusi, mikä nostaa talon arvoa. Puupinnoilla on todettu olevan myönteinen vaikutus talon sisäilmaan. Puupinnat tasaavat kosteuden vaihteluita, jolloin huoneilma koetaan miellyttävämmäksi, erilaiset haittatekijät kuten pöly vähenevät ja mm. ilmanvaihdon tarve pienenee. Tämän seurauksena puutalon omistaja voi säästää energiaa. Puulla on todettu myös ns. antibakteerisia ominaisuuksia. Esimerkiksi saunoissa puiset lauteet on todettu hygienian kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi. Ilmasto-, ympäristö- ja luonnonvarakysymysten merkityksen kasvaessa puurakentamiselle avautuu suuria uusia markkinoita. Suomen, jolla on käytettävissään runsaasti kestävästi tuotettua puuraaka-ainetta, kannattaa olla myös puurakentamisen edelläkävijä. Kaupungistuminen ja ympäristön kuormitus lisääntyvät samalla kun luonnonvarat käyvät rajallisemmiksi. Haasteena on rakentaa hyvinvointia ja asuntoja vain kymmenesosalla nykyisestä luonnonvarojen kulutuksesta. Rakentamisen energia- ja materiaalitehokkuuden parantaminen eivät ole vain kansallinen asia. Euroopan unionin komissio toteaa etenemissuunnitelmassaan kohti resurssitehokasta Eurooppaa ihmiskunnan tarvitsevan nykymenolla vuonna 2050 kahden maapallon luonnonvarat. Luonnonvarojen kestävä käyttö on EU:lle tärkeää, sillä se on erittäin tuontiriippuvainen useissa keskeisissä raaka-aineissa. Globaali kulutuksen kasvu näkyy jo nyt tiettyjen raaka-ainevarojen hintakehityksessä. Talouden ja luonnonvarojen kulutuksen kasvu tulee erottaa toisistaan. Rakentamisen rooli resurssitehokkuudessa on merkittävä, sillä sen osuus luonnonvarojen kulutuksesta on yli puolet. Lisäksi rakentaminen tulee kansainvälisesti kasvamaan voimakkaasti. Tähän vaikuttavat mm. väestönkasvu, kaupungistuminen ja muuttoliikkeet sekä hyvinvoinnin nousu. Valtaosa rakentamisessa käytetyistä luonnonvaroista on uusiutumattomia. Tiedonannon mukaan EU:n komissio ja jäsenvaltiot aikovat mm. toteuttaa toimenpiteitä, joilla edistetään resurssitehokkaiden rakennustapojen kysyntää ja käyttöä elinkaarikustannuslaskennan ja sopivien rahoitusjärjestelyjen avulla. Lisäksi eurokoodien soveltamisalaa laajennetaan entisestään kestävyyteen liittyvissä suunnittelukriteereissä ja kehitetään kannusteita, joilla palkitaan resurssitehokasta rakentamista ja edistetään puun kestävää käyttöä rakentamisessa. Resurssitehokkuuteen ollaan tarttumassa myös kotimaassa. Energiatehokkuuden parantamisen lisäksi hallitusohjelman mukaan Suomeen laaditaan kansallinen ohjelma materiaalitehokkuudelle ja luonnonvarojen kestävälle käytölle ja selvitetään mahdollisuuksia niiden mittaamisen ja arvioinnin kehittämiselle. 3 (5)

4 Rakentaminen ja rakennukset kuluttavat noin 45 prosenttia maamme energiasta ja tuottavat noin 35 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. Puurakentamisella ympäristövaikutuksia voitaisiin pienentää merkittävästi. Puisten rakennustuotteiden valmistus ja kuljetus tuottavat hyvin vähän hiilidioksidia kilpaileviin materiaaleihin verrattuna. Puu on ekotuote, jolla voidaan korvata rakentamisessa sellaisia tuotteita, joiden valmistus aiheuttaa puuta huomattavasti enemmän hiilidioksidipäästöjä. Puu on jo kasvaessaan sitonut ilmasta hiilidioksidia, joka on varastoitunut puutuotteeseen koko sen käyttöiäksi. Puinen omakotitalo varastoi hiiltä noin 30 tonnia, joka vastaa perheen kymmenen vuoden autoilun tai 10 etelänloman päästöjä. Kun puutalosta luovutaan, siitä saadaan haluttaessa vielä käytön jälkeenkin energiaa. Euroopan unionin energia- ja ilmastotavoitteet sekä luonnonvarojen käytön optimointi merkitsevät sitä, että puun käyttöä rakentamisessa tulee lisätä. Puurakentaminen on osaratkaisu pyrittäessä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Suomi hyötyy tulevasta kehityksestä olemalla edelläkävijä ja tarjoamalla käyttökelpoisia puurakentamisen ratkaisuja. Tämä edellyttää kuitenkin, että maassamme toimii kansainvälisesti kilpailukykyinen puurakentamisen teollisuus, jolla on kotimaisia referenssejä ja pilottihankkeita esittää vientiä vauhdittamaan. Viimeaikainen kehitys on ollut vauhdikasta. Palomääräysten uudistuttua huhtikuussa 2011 puukerrostaloalueiden kaavoitus on edistynyt nopeasti. Kaavoituksen eri vaiheissa on lähes 6000 puukerrostaloasunnon rakentaminen vuoteen 2015 mennessä. Hankkeita on virinnyt tasaisesti eri puolille Suomea. Suurimmat hankkeet ovat pääkaupunkiseudulla sekä Tampereella. Merkittäviä hankkeita on myös Joensuussa, Jyväskylässä, Raumalla ja Turussa. Puukerrostaloja on rakennettu myös aiemmin. 90-luvun alusta Suomeen on rakennettu 14 paikkakunnalle 33 puukerrostaloa, joissa on 541 asuntoa. Puukerrostalojen rakentaminen on kustannuksiltaan kilpailukykyistä. Ensimmäiset 2010 luvun puukerrostalokohteet ovat olleet kustannuksiltaan samoja tai edullisempia kuin vastaavat perinteiset kerrostalot. Puurakentamisen erityinen valtti on rakentamisen nopeus. Puukerrostalo voidaan rakentaa jopa alle puolessa ajassa perinteiseen rakentamiseen verrattuna, mikä tuo säästöä rakennusaikaisissa rahoituskustannuksissa ja toisaalta mahdollistaa nopeammat vuokra- ja myyntituotot. Parhaimmillaan teollisilla tilaelementtijärjestelmillä kuusikerroksisen asuinkerrostalon työmaan läpimenoaika on vain 2 kuukautta. Puukerrostalojen toteuttamiseksi on vaihtoehtoisia rakentamistapoja, joista voidaan valita kuhunkin tapaukseen optimi ratkaisu. Yhteistä niille on pitkälle viety teollinen esivalmistus ja rakentaminen säältä suojassa. Teolliseen puurunkorakentamiseen myös on kehitetty avoin teollinen puuelementtistandardi eli RunkoPES, jonka mukaan suunniteltuna eri 4 (5)

5 järjestelmät ovat keskenään yhteensopivia ja niitä voidaan kilpailuttaa keskenään. Kansallisten ilmastotavoitteiden kannalta puun käytöllä on ratkaiseva merkitys. Rakennusmateriaalien ja rakentamisen energiankulutuksen lisäksi myönteisiin ilmastovaikutuksiin päästään myös välillisillä vaikutuksilla: Mitä enemmän puusta rakennetaan, sitä enemmän saadaan energiakäyttöön soveltuvaa metsäbiomassaa sekä paperiteollisuuden tarvitsemaa kuitupuuta. Puurakentaminen tukee kotimaan taloutta. Puun käytön edistyminen rakentamisessa lisää kotimaisten tuotantopanosten käyttöä ja vähentää tuontipanoksia. Puutuotteiden viennin, jalostusasteen ja arvon kasvu luo uusia työpaikkoja ja verotuloja. Talous- ja työllisyysvaikutukset kohdistuvat eri puolille Suomea. Puurakentaminen on markkinavetoista aluepolitiikkaa. Se luo työtä ja hyvinvointia koko Suomeen, myös syrjäseuduille. Puutaloon tarvittava työmäärä on yhtä suuri kuin vastaavan tavanomaisen talon, mutta puutalossa suurempi osa työstä tehdään sisätiloissa tehdashallissa hyvissä työoloissa säältä suojassa. Tämä helpottaa rakennusalan työvoimapulaa kasvukeskuksissa ja toisaalta parantaa työllisyyttä muualla Suomessa paikkakunnilla, joissa puuosia valmistetaan. Puurakentamisella on merkitystä myös laajemmin metsäteollisuuden toimintaedellytysten kannalta. Puusta rakentaminen edellyttää puun hankintaa ja sahaamista, mistä syntyy sivutuotteita ja jakeita koko muun metsäteollisuuden raaka-ainetarpeiksi. Puurakentaminen palvelee siten välillisesti koko Suomen kansantaloutta. Viidennes maan vientituloista tulee metsäteollisuudesta. 5 (5)