YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro PSA-2007-Y-268-111 Annettu julkipanon jälkeen 7.4.2008 Tätä päätösversiota on muokattu huomioiden henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta. 1 ASIA Ympäristölupa, toiminnan olennainen muutos: jätteiden murskauslaitos sekä kyllästetyn puun vastaanotto ja käsittely. 2 HAKIJA Jätekukko Oy PL 2500 70101 KUOPIO 3 LUPAHAKEMUS JA LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Jätekukko Oy hakee nyt ympäristölupaa Heinälamminrinteen jätekeskuksen uusille toiminnoille, joita ovat jätteiden murskauslaitos sekä kyllästetyn puun vastaanotto ja käsittely. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen tulee hakea ympäristölupa. Hakemuksen mukainen toiminta katsotaan sanotussa lainkohdassa tarkoitetuksi jätekeskuksen toiminnan olennaiseksi muutokseksi. Lisäksi hakija pyytää toiminnalle ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista aloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta. 4 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 12 a) perusteella (jätekeskuksen toimintaan sisältyy kaatopaikka) jätteiden hyödyntämis- tai käsittelylaitoksen lupahakemus käsitellään alueellisessa ympäristökeskuksessa. 5 ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on kirjattu saapuneeksi Pohjois-Savon ympäristökeskukseen 10.10.2007. Lupahakemusta on täydennetty suunnitelmalla vahinkotilanteisiin varautumisesta 31.10.2007. 6 TOIMINTAA KOSKEVAT YMPÄRISTÖLUPA- JA MUUT PÄÄTÖKSET Ympäristölupapäätös 18.12.2000 Pohjois-Savon ympäristökeskus on antanut Kuopion kaupungille Heinälamminrinteen jäteaseman toiminnalle ympäristöluvan. Lupa sisältää seuraavat toiminnat:
2/36 hyödynnettävien jätteiden lajittelu, esikäsittely, varastointi lietteiden kompostointi öljyisten maa-ainesten käsittely tavanomaisen jätteen kaatopaikka asbestijätteiden kaatopaikka kloorifenoleilla ja PCDD/F-yhdisteillä pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi louheen, purkutyöstä syntyvien tiilien ja betonin sekä pala-asfaltin varastointi ja murskaus. Vaasan hallinto-oikeuden päätös 27.11.2001 nro 01/0247/2 ja korkeimman hallintooikeuden päätös 23.9.2002 taltio 2264 Vaasan hallinto-oikeus on muuttanut ympäristöluvan lupamääräystä 7 "kaatopaikkakaasun keräys ja käsittely" ja lupamääräystä 8 "kaatopaikan jälkihoito". Korkein hallintooikeus on pysyttänyt Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen. Ympäristöluvassa on määrätty, että lupamääräyksiä tarkistetaan tarpeellisilta osin kaatopaikan täyttöalueen laajennuksen lupakäsittelyn ja öljyisen maa-aineksen käsittelyn tehostamissuunnitelman tai muiden muutosten hyväksymisen yhteydessä. Päätöksen mukaan täyttöalueen laajentamista koskeva ympäristölupahakemus tuli tehdä 30.6.2002 mennessä, mutta ympäristökeskus on kirjeellä 28.6.2002 hyväksynyt Jätekukko Oy:n esityksen, että ympäristölupa haetaan jäteasemalle sen jälkeen, kun alueelle on laadittu yleissuunnitelma. Yleissuunnitelma on valmistunut keväällä 2004 ja se on ollut pohjana YVA-prosessissa. Ympäristöluvan siirtopäätös 23.5.2003 Pohjois-Savon ympäristökeskus on siirtänyt Heinälamminrinteen jätekeskuksen ympäristöluvan sellaisena kuin se on Vaasan hallinto-oikeuden 27.11.2001 antaman päätöksen jälkeen Kuopion kaupungilta Jätekukko Oy:lle. Lupa siirtyi Kuopion kaupungilta Jätekukko Oy:lle päätöksessä tarkemmin määritellyn 600.000 euron vakuuden asettamisen jälkeen. Päätöksellä on muutettu ympäristölupapäätöksen määräystä 22 "selvitys vakuudesta tai muusta järjestelystä". Vaasan hallinto-oikeuden päätös 26.4.2005 nro 05/0098/2 Vaasan hallinto-oikeus on muuttanut edellä mainitun vakuuden perusteita. Ympäristölupapäätös 16.5.2006 Pohjois-Savon ympäristökeskus on myöntänyt Jätekukko Oy:lle ympäristöluvan Heinälamminrinteen jätekeskuksen uusille toiminnoille, joita ovat: kaatopaikan laajennukset (täyttöalueet III V), hyötyjätekentän laajennukset, uudet jätevesien ja pintavesien tasausaltaat, lietteiden valutusaltaat, ongelmajätteiden vastaanottopaikka sekä energiajätteen siirtokuormaus. Lisäksi ympäristökeskus on tarkistanut 18.12.2000 annetun lupapäätöksen lupamääräykset ottaen huomioon olemassa olevan ja tulevan toiminnan. Tarkistuksessa on otettu huomioon myös 23.5.2003 annetun ympäristöluvan siirtopäätöksen määräykset sekä Vaasan hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden asiasta antamat päätökset. Ympäristökeskus on muuttanut lupapäätöksen ja luvan siirtopäätöksen määräykset ko-
3/36 konaisuudessaan vastaamaan olemassa olevaa ja tulevaa tilannetta. Koko toimintaa koskevat lupamääräykset ovat kokonaisuudessaan 16.5.2006 annetussa lupapäätöksessä. Ympäristöluvan siirtopäätös 27.3.2008 eräiden toimintojen osalta Pohjois-Savon ympäristökeskus on siirtänyt 16.5.2006 myönnetyn Heinälamminrinteen jätekeskusta koskevan ympäristöluvan (päätös PSA-2005-Y-243-121) ongelmajätteiden sekä sähkö- ja elektroniikkajätteiden vastaanottamista ja käsittelyä sekä lietteiden käsittelyä koskevilta osin Jätekukko Oy:ltä Ekokem Oy Ab:lle. Maisematyölupa 2.4.2007 Kuopion kaupungin ympäristötoimi on myöntänyt maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen luvan hyötyjätekentän rakentamiselle. 7 HAKEMUS 7.1 Yleiskuvaus hakemuksesta Jätekukko Oy:n tavoitteena on hyödyntää energiana jätteitä, joita ei voida taloudellisesti tai teknisesti järkevällä tavalla hyödyntää materiaalina (jätelaki 1072/1993, 6 ). Tämä hakemus sisältää jätekeskuksen alueelle sijoittuvina uusina toimintoina: 1. kierrätyspolttoainetta valmistavan murskauslaitoksen, jossa raaka-aineena voidaan käyttää a. polttokelpoista jätettä, jota ei voida hyödyntää materiaalina b. uusiokäyttöön kelpaamatonta kyllästettyä puuta 2. kyllästetyn puun laajamittaisen vastaanoton ja käsittelyn. Vaihtoehtona jätteiden murskauslaitokselle on jätteiden siirtokuormaus, jolle on myönnetty lupa 16.5.2006 annetussa ympäristölupapäätöksessä. 7.2 Alueen kaavoitustilanne sekä muut maankäyttörajoitukset Seutukaavassa (seutukaava 3,vahvistettu 1989) Heinälamminrinteen jätekeskus on esitetty kohdemerkinnällä yhdyskuntateknisen huollon alueeksi, kaatopaikaksi (ET). Pohjois-Savon liitto laatii Kuopion seudun maakuntakaavaa, joka kumoaa seutukaavat. Pohjois-Savon maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan 23.8.2006. Kaava on lähetetty vahvistettavaksi ympäristöministeriöön. Jätekeskuksen alue on osoitettu maakuntakaavassa jätteenkäsittelyalueena (EJ). Kuopion keskeisen kaupunkialueen yleiskaavassa (Kuopion kaupunginhallituksen päätös 13.8.2001 ja Kuopion hallinto-oikeuden päätös 20.6.2002) Heinälamminrinteen jätekeskus on merkitty jätteiden kaatopaikka-alueeksi (EK). Osaa kaatopaikka-alueesta ympäröi suojametsävyöhyke (m-1), joka tulee säilyttää rakentamattomana ja alueen metsänhoitotoimenpiteissä tulee ottaa huomioon puuston suojametsämerkitys. Suojametsävyöhykkeen ulkopuolella on 300 metriä leveä maa- ja metsätalousalueen suojavyöhyke (MS-1), jossa maakäyttö- ja rakennuslain nojalla määrätään, että alue tulee säilyttää rakentamattomana.
4/36 Yleiskaavan mukaan sisemmällä suojavyöhykkeellä (m-1) suojametsän hakkuut tulee suorittaa suojametsävyöhykkeen suuntaisina kaistoina siten, että kaatopaikan ympärillä säilyy kaikissa tilanteissa yhtenäinen, vähintään 100 metriä leveä puustovyöhyke. Ulommalla suojavyöhykkeelle (MS-1) hakkuut suoritetaan siten, että harvennus- ja kasvatushakkuita lukuun ottamatta käsiteltävät kuviot muodostetaan suojavyöhykkeen suuntaisina ja noin 100 metrin levyisinä kaistaleina. Hakkuut ajoitetaan niin, että kaatopaikan ympärillä koko suojavyöhykkeen sisällä säilyy vähintään 300 metrin puustovyöhyke kaikissa tilanteissa. Suojametsävyöhykkeen ulkopuolelle on varattu alueita teollisuutta ja varastointia varten (T). Alueet sijoittuvat jätekeskuksen etelä- ja pohjoispuolelle. Jätekeskuksen länsipuolelle on yleiskaavassa osoitettu alue erityistoiminnoille (E). Tälle alueelle sijoittuu pelastusopiston harjoitusalue. Osa nykyisistä Heinälamminrinteen jätekeskuksen toiminnoista (vastaanottorakennus, pientuojien vastaanottoalue sekä osa I-vaiheen maisemoidusta jätepenkasta) sijoittuvat suojametsävyöhykkeelle (m-1). Kuopion kaupungin kaavoitusosasto on todennut vastauksessaan Jätekukko Oy:n tiedusteluun, että suunniteltu sijoitus mahdollistaa m-1 määräykseen liittyvän 100 metrin suovyöhykkeen säilyttämisen ja tämän myötä myös yhteenlaskettu 300 metrin suojavyöhyke säilyy. Heinälamminrinteen jätekeskuksen alueella ei ole asemakaavaa. 7.3 Sijaintipaikka ja sen ympäristö Jätekeskus sijaitsee Kuopion kaupungin omistamalla kiinteistöllä Kukkola (297-411-34-3), jonka pinta-ala on 138,866 ha. Jätekukko Oy vuokraa maa-aluetta Kuopion kaupungilta. Vuokrasopimus on voimassa 31.12.2050 asti. Lähin asutus sijaitsee noin 0,8 kilometrin päässä jätekeskuksesta luoteeseen. Karttulantien varressa, noin 2 kilometrin päässä jätekeskuksesta pohjoiseen sijaitsee Haminalahden leirikeskus. Jätekeskus sijaitsee metsävaltaisessa, osittain rakennetussa ympäristössä. Jätekeskuksen välittömässä läheisyydessä, länsipuolella sijaitsee Pelastusopiston harjoitusalue. Noin kilometrin etäisyydellä koilliseen jätekeskuksesta sijaitsee vuosina 1967-1992 käytössä ollut Silmäsuon kaatopaikka. Kaatopaikantien varressa sijaitsevat Kuopion kaupungin varastoalue, Lohja Rudus Oy Ab:n kiviainesten ottoalue, Skanska asfaltti Oy sekä Maanrakennusliike Maamerkki Oy:n maa- ja kiviainesten ja energiajätteen käsittely- ja hyödyntämistoiminnot. 7.3.1 Alueen maaperäolosuhteet Jätekeskus sijoittuu kallioisten, moreenipeitteisten mäkien väliseen painanteeseen. Alueen kallioperä on graniittigneissiä sekä amfibolista liusketta. Kalliolaatu on seosrakenteista. Kallioperä on valtaosin irtomaakerroksen peittämä. Alueella ja sen lähiympäristön kallioperässä on todettu ruhjevyöhykkeitä. Toinen näistä kulkee keskialueelta koilliseen ja toisen kulku on jätekeskuksen länsireunalla suoraan pohjoiseen. Ruhjevyöhykkeissä kallioperä on rakoillutta.
7.3.2 Pintavedet 5/36 7.3.3 Pohjavedet Pinta- ja pohjavesien virtaussuunnat ovat jätekeskuksen ympäristössä pääpiirteissään yhteneviä. Jätekeskuksen alueen kaakkoisreunalla kulkee Lapinjärven laskuoja, joka on ohjattu nykyisen täyttöalueen ohi Heinälamminojaan. Heinälamminoja laskee Myllyjokeen ja siitä edelleen Kyläkeskusjoen kautta Kallaveden Haminalahteen. Alueen länsipuolelle sijoittuvat Korvalammet, joista vedet virtaavat myös laskuojaa myöten Myllyjokeen. Jätekeskusta lähin isompi vesistö on Kallaveden Haminalahti, joka sijaitsee jätekeskuksesta noin 1,6 kilometriä koilliseen. Jätekeskuksen läheisyydessä ei ole tärkeitä pohjavesialueita. Jätekeskuksen aluetta ympäröi noin 350 hehtaarin laajuinen valuma-alue, joka koostuu maastopainanteesta ja sitä reunustavien moreenimäkien rinnealueista. Alueella muodostuu keskimääräisellä sadannalla (700 mm/a) ja imeytymiskertoimella 0,2 pohjavettä 1300 1500 m 3 /d. Alueen pohjavesi virtaa kohti keskellä sijaitsevaa maastopainannetta. Pohjaveden esiintyminen kallion ruhjeissa on todennäköistä. Kalliopohjavesi virtaa ruhjevyöhykkeissä kohti alueen pohjoisreunaa. Pohjavedellä on virtausyhteys valuma-alueen pohjoispuolelle Myllyjoen maastopainanteen kautta, muissa suunnissa virtausyhteyden katkaisevat kallioiset moreenimäet. Tulevien laajennusosien eteläpuolella savi-silttialueella pohjaveden muodostuminen on erittäin vähäistä, eikä suotautumista juuri tapahdu. Kallioperässä, hienojakoisten silttikerrosten peittämällä painannealueella pohjavesi on paineellista. Jätekeskuksen jätevesien tasausaltaan lounais-länsireunalle on sijoitettu kallioporakaivoja, joiden avulla on pyritty purkamaan pohjaveden painetta ja estämään pohjaveden purkautumista pohjan kautta altaaseen. Pohjavedenpinta porakaivoissa on ylimmillään noin 1 metrin altaan vesipintaa ylempänä. 7.4 Murskauslaitos 7.4.1 Käsiteltävät jätteet Murskauslaitoksessa valmistetaan 1) standardin (SFS 5875) mukaisia REF I REF III polttoaineita energialaitokseen seuraavista jätteistä, joita ei voi hyödyntää materiaalina: - yhdyskuntajäte, josta on syntypaikalla lajiteltu metalli, lasi, biojäte, keräyskartonki ja pahvi jätehuoltomääräysten velvoitteiden mukaisesti (esim. tavanomainen yhdyskuntajäte, erilliskerätty muovi, puutarhajätteet, kierrätyskelvottomat paperi- ja kartonkipakkaukset, vaatteet ja tekstiilit) - rakennusjäte (esim. tavanomainen rakennusjäte, käsittelemätön ja käsitelty puu, rakentamisen muovijäte) - teollisuusjäte (esim. tavanomainen teollisuusjäte, siistauskelvoton paperi, puupakkaukset) 2) polttoainetta ongelmajätteenpolttolaitokseen seuraavista jätteistä: - uusiokäyttöön kelpaamaton kyllästetty puu (pylväät yms.)
6/36 Murskauslaitoksessa voidaan käsitellä myös muualta kuin Jätekukko Oy:n toimialueelta tulevia jätteitä (esim. Iisalmi, Joensuu, Jyväskylä). Käsiteltävät jätteet voivat olla peräisin sekä kotitalouksista että yrityksistä. Laitoksessa vuosittain käsiteltävä jätemäärä on energialaitokseen toimitettavan jätteen osalta noin 150 000 t ja ongelmajätteen polttolaitokseen toimitettavan jätteen osalta noin 10 000-20 000 t. Murskauslaitoksessa käsiteltävien jätteiden määrät ovat seuraavat: Jäte Jäteluokat (esim.) Yhdyskuntajäte 200301 200201 200139 150101 200110 200111 Rakennusjäte 170904 170201 170904 170203 Teollisuusjäte 200399 191201 150103 Määrä (t/vuosi) 50 000 150 000 0 50 000 0 50 000 Kyllästetty puu 170204 10 000-20 000 Yhteensä 70 000 170 000 Lisäksi laitoksessa voidaan murskata puhdasta puuperäistä materiaalia (teollisuudesta tulevaa puun kuorijätettä, mekaanisen puunjalostusteollisuuden sivutuotteita, kantoja, hakkuutähteitä ja ruokohelpiä) yhteensä noin 16 000 t, jos se nähdään ympäristövaikutusten yms. seikkojen kannalta paremmaksi vaihtoehdoksi kuin kentällä hakettaminen. Kannot ja tarvittaessa muu suurikokoinen puhdas puu esikäsitellään (kuivataan ja pilkotaan) ennen murskauslaitokseen toimittamista. Valmiin polttoaineen mukana energialaitokseen voidaan toimittaa myös materiaalia, jota ei tarvitse murskata kuten teollisuudesta tulevaa sahanpurua. Uusien vastaanotettavien puuperäisten materiaalien määrät ovat seuraavat: Materiaali Vastaanotettava ja käsiteltävä määrä (t) Käsittely mekaanisen puunjalostusteollisuuden 5 000 välivarastointi ja haketus sivutuotteet valmiit metsähakkeet ja 10 000 Välivarastointi murskeet kannot, hakkuutähteet ja ruokohelpi 10 000 välivarastointi ja haketus YHTEENSÄ 25 000 Taulukossa esitettyjen uusien materiaalien lisäksi myös jätekeskukseen vastaanotettavaa puunkuorijätettä voidaan murskata laitoksessa. Murskauslaitokseen vastaanotettavien jätteiden ja muiden materiaalien kertamaksimivarastomäärät on esitetty alla olevassa taulukossa. Murskauslaitoksen huolto- yms. seisokkien aikana yhdyskuntajätettä ei varastoida pidempiä aikoja, vaan se loppusijoitetaan jätekeskuksen jätetäyttöön. Rakennus- ja teollisuusjätettä voidaan varastoida noin neljän viikon aikana tuleva määrä.
7/36 Maksimivarastomäärä Varastointipaikka (t) Murskauslaitokseen vastaanotettava jäte Yhdyskuntajäte 1 200 (2 arkipäivän jätemäärä) Murskauslaitos Rakennusjäte 4 000 (4 vkon jätemäärä) kenttä, murskauslaitos Teollisuusjäte 4 000 (4 vkon jätemäärä) kenttä, murskauslaitos Vastaanotettava puhdas puuperäinen materiaali mekaanisen puunjalostusteollisuuden 4 000 uusi hyötyjätekenttä sivutuotteet* valmiit metsähakkeet ja murskeet 5 000 uusi hyötyjätekenttä kannot, hakkuutähteet ja ruokohelpi* 3 000 uusi hyötyjätekenttä 7.4.2 Laitoksen rakenteet ja toiminta Jäte tuodaan murskauslaitokseen pakkaavilla jäteautoilla, kuorma-autoilla ja rekkaautoilla. Laitoksessa jätteestä erotellaan biojäte ja palamattomat ainekset, kuten metallit (magneettiset ja ei-magneettiset), lasi ja posliini sekä suuret kovat kappaleet. Valmistettavan kierrätyspolttoaineen laatuvaatimuksiin vaikuttavat polttoainetta hyödyntävän energialaitoksen asettamat vaatimukset. Palakoko, johon jäte murskataan, riippuu siitä, millaiseen laitokseen jäte toimitetaan poltettavaksi, esim. leijukerrospoltossa ja kaasutuksessa maksimi palakoko on 100 mm. Kierrätyspolttoaine toimitetaan murskauslaitoksesta energialaitokseen rekka-autoilla. Laitos rakennetaan joko yksi- tai kaksilinjaisena riippuen lopullisesta suunnittelusta. Kaksilinjaisessa laitoksessa on mahdollisuus käsitellä eri materiaaleja samanaikaisesti. Hakemuksen liitteenä olevat suunnitelmat on tehty kaksilinjaisesta laitoksesta. Murskauslaitoksen alustava materiaalivirtakaavio on seuraava: Etenkin yhdyskuntajätteestä on erotettava epäpuhtauksia, jotta tuotteet vastaisivat haluttuja laatuja (metallien, ruokajätteiden, hiekan yms. poisto). Erotteluun käytetään esimer-
8/36 kiksi seuloja, tuulierottimia, ballistisia erottimia, luokittimia, magneettierottimia, ja EddyCurrent-pyörrevirtaerottimia. Murskauslaitoksen toiminta-aika on pääsääntöisesti klo 6 22. Laitos toimii kahdessa vuorossa, viisi päivää viikossa, mutta kierrätyspolttoaineen riittävyyden takaamiseksi myös polttoaineen kulutushuippujen aikana (esim. pakkaset) voidaan tarvittaessa työskennellä kolmessa vuorossa, jolloin em. toiminta-aika on pidempi. Kesä- ja muina aikoina, kun energialaitosten polttoaineen tarve ei ole suuri, valmis kierrätyspolttoaine paalataan ja paalit kääritään muoviin. Paaleja voidaan välivarastoida murskauslaitoksen vieressä asfaltoidulla kentällä. Tällöin kierrätyspolttoaine ei kastu eikä itsestään syttymisen vaaraa ole. Murskauslaitoksessa on mahdollista purkaa paalit takaisin irtonaiseksi polttoaineeksi (vastaanottava energialaitos ei välttämättä pysty käsittelemään paaleja sellaisenaan). 7.5 Jätteen siirtokuormaus On mahdollista, että Jätekukko Oy:n toimialueelle tai lähiseudulle ei rakenneta jätettä energiana hyödyntävää laitosta. Tällöin Jätekukko Oy:n toimialueelta kerätty polttokelpoinen jäte siirtokuormataan ja toimitetaan hyödynnettäväksi energiana muualle. Siirtokuormaus tehdään jätekeskuksessa hallissa. Jätteiden siirtokuormaukselle Heinälamminrinteen jätekeskuksessa on myönnetty lupa 16.5.2006 annetussa ympäristölupapäätöksessä. 7.6 Kyllästetyn puun vastaanotto ja käsittely Lupaa haetaan kyllästetyn puun vastaanottoon määrälle 20 000 t/vuosi. Maksimivarastomäärä on 5 000 t. Vastaanotettava kyllästetty puu on lähinnä arseenikyllästeillä (CCA-kyllästeillä) käsiteltyä puuta. Kyllästetty puu voi olla myös kreosoottiöljyllä käsiteltyä puuta. CCAliuoksilla käsiteltyä puuta on käytetty sähkö- ja puhelinpylväinä ja kreosoottiöljyllä käsiteltyä puuta lähinnä ratapölkkyinä mutta myös sähkö- ja puhelinpylväinä. Jätekeskukseen vastaanotettava kyllästetty puu punnitaan ja kuormat tarkastetaan. Kuormat puretaan uudelle hyötyjätekentälle tähän tarkoitukseen varatulle alueelle. Kyllästetty puu lajitellaan jätekeskuksessa jatkokäsittelyä varten. Vastaanotettu kyllästetty puu hyödynnetään ensisijaisesti materiaalina uusiokäytössä ja toissijaisesti energiana ongelmajätteenpolttolaitoksessa. Ennen uusiokäyttöön toimittamista kyllästetystä puusta erotetaan metalliset, muoviset ja keraamiset osat sekä poistetaan uudelleenkäyttöön tai energiahyötykäyttöön soveltumattomat osat. Pylväät ja muu pitkä puutavara katkaistaan tarvittaessa sopivan mittaisiin kappaleisiin, jotka välivarastoidaan kasoissa. Uudelleen käyttöön soveltuvat osat toimitetaan hyötykäyttökohteisiin. Merkittäviä hyötykäyttökohteita ovat sähkö- ja televerkkojen uusimiskohteet. Jätekeskuksesta kyllästettyä puuta toimitetaan ainoastaan ammattimaiseen uusiokäyttöön valtioneuvoston asetuksen arseeniyhdisteiden, elohopeayhdisteiden ja dibutyylitinavetyboraatin sekä niitä sisältävien valmisteiden ja tuotteiden markkinoille luovuttamisen ja käytön rajoittamisen (787/2007) sallimiin käyttökohteisiin. Ammattimaista uusiokäyttöä voi olla puun palauttaminen omistajalleen (esim. verkkoyhtiöt) tai myyminen muille asiakkaille.
9/36 Uudelleenkäyttöön soveltumaton kyllästetty puu toimitetaan hyödynnettäväksi energiana. Tätä varten puu murskataan. Murskaus voidaan tehdä joko jätekeskuksessa tai muualla, jolloin puu siirtokuormataan sellaisenaan jätekeskuksessa. Jätekeskuksessa murskaus tehdään katetussa tilassa (esim. tämän lupahakemuksen mukainen murskauslaitos tai muu vastaava halli). Kreosootilla kyllästetyt puut lajitellaan erikseen ja toimitetaan energiahyötykäyttöön erillään muusta kyllästetystä puusta. Kreosootilla kyllästetyn puun murskaus tehdään pääasiassa muualla kuin jätekeskuksessa. Kyllästetyn puun murskaus tehdään erissä ja ko. erän murskauksen jälkeen murske toimitetaan suoraan energiahyödyntämiseen. Kyllästetyn puun murskaus murskauslaitoksessa vaatii laitokselta erillisen esimurskaimen ja metallin erotuksen, koska pylväät ovat niin kookkaita verrattuna muuhun murskattavaan jätteeseen. Näin ollen kyllästetyn puun murskaus laitoksessa voidaan tehdä yksi- tai kaksivaiheisesti (kaksivaiheisessa esimurskaus, jonka jälkeen murskaus kuten muullekin jätteelle). Kyllästetyn puun käsittelyssä (osien poisto, murskaus) irrotetut metallit toimitetaan muun jätekeskuksen metallin mukana edelleen hyödynnettäväksi. Hyödyntämiskelvottomat osat loppusijoitetaan. Puun katkaisussa syntyvät puusäleet tai sahanpuru otetaan talteen ja toimitetaan hyödynnettäväksi energiana muun kyllästetyn puun seassa. 7.7 Energian käyttö Murskauslaitoksessa energiaa käytetään jätteen murskaamiseen ja lämmitykseen. Murskauslaitoksen sähkönkulutus on arviolta 5 000 8 000 MWh vuodessa. Siirtokuormausalueella ja hyötyjätekentällä (kyllästetyn puun vastaanotto ja käsittely) energiaa käytetään valaistukseen. Nämä toiminnot eivät merkittävästi lisää jätekeskuksen energiankulutusta 7.8 Vesien keräily ja viemäröinti Jätekukko Oy:llä on sopimus Kuopion Veden kanssa Heinälamminrinteen jätekeskuksen jätevesien johtamisesta Kuopion kaupungin viemäriverkostoon. Murskauslaitoksen, siirtokuormausalueen ja hyötyjätekentän (kyllästetyn puun vastaanotto ja käsittely) likaiset vedet johdetaan jätekeskuksen tasausaltaaseen ja siitä edelleen kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Uuden hyötyjätekentän eri toimintoalueille tehdään kallistukset siten, että eri toimintoalueiden vedet saadaan tarvittaessa johdettua erilleen. Jos kyllästetyn puun vastaanotto- ja käsittelykentän vedet sisältävät jätevedenpuhdistamon prosessin kannalta haitallisia määriä kromia, kuparia tai arseeni, voidaan ko. kentän vedet esikäsitellä ennen viemäriin johtamista (esim. kemiallinen saostus, ioninvaihto, käänteisosmoosi, aktiivihiili). Myös hallista, jossa kyllästetyn puun mursketta säilytetään, kerätään vedet erilleen ja johdetaan samaan käsittelyn kyllästetyn puun kentän vesien kanssa. Kyllästetyn puun vastaanottokentän vesiä voidaan tarvittaessa hyödyntää kyllästetyn puun kasteluun pölyämisen estämiseksi (käsittelyvaiheessa). Murskauslaitos yhdistetään myös saniteettiviemäriin. Laitoksen sosiaalitilojen jätevedet johdetaan ko. viemäriin.
7.9 Liikenne ja liikennejärjestelyt 10/36 Jätekeskuksen portilla kuorma-auto- ja henkilöautoliikenne ohjataan omille alueilleen. Liikennöinti jätekeskukseen tapahtuu pääasiassa jätekeskuksen aukioloaikaan eli arkipäivisin klo 7.00 19.00 välisenä aikana. Järjestetyn jätteenkuljetuksen kuormia (pakkaavilla jäteautoilla ja puristimilla) tuodaan myös aukioloajan ulkopuolella, klo 6 22.30 välisenä aikana. Tämän lupahakemuksen mukaisten toimintojen liikennemäärien arvioidaan olevan seuraavanlaisia (autoa/arkipäivä): murskauslaitos o jätettä tuova liikenne: 90 pakkaavaa jäteautoa ja lavakuormaa, 20 siirtokuormausrekka-autoa o eri polttoaineita hakeva liikenne: 20 siirtokuormausrekka-autoa kyllästetyn puun vastaanotto ja käsittely o puuta tuova liikenne 2-5 kuorma-autoa o uusiokäyttöön ja energiahyödyntämiseen puuta hakeva liikenne 2-5 kuorma-autoa Kaikkia jätteitä tuodaan REF -polttoainelaitokseen puolet Jätekukko Oy:n toimialueelta ja puolet muulta. Jätekukko Oy:n toimialueelta jätteet tuodaan pakkaavilla jäteautoilla ja lavakuormina, muualta siirtokuormausrekka-autoilla. Vain muualta kuin Jätekukko Oy:n toimialueelta jätettä tuova liikenne on lisäystä nykyiseen tilanteeseen. 7.10 Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen 7.10.1 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Murskauslaitos sekä kyllästetyn puun vastaanotto ja käsittely eivät lisää jätekeskuksen vaikutuksia pintavesiin, kalastoon tai muihin vesieliöihin. Uudet toiminnot eivät lisää myöskään jätekeskuksen vaikutusta pohjavesiin tai maaperään, koska toiminnot sijoittuvat tiivispohjaisille kentille ja likaiset vedet johdetaan jätekeskuksen tasausaltaan kautta kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. 7.10.1.1 Murskauslaitoksen jätevedet Murskauslaitoksessa jätevesiä syntyy saniteettitiloista, laitoksen puhdistuksesta, katoilta, liikennealueilta sekä varastokentiltä. Jätekeskuksen tasausaltaan kautta kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn johdettavia laitoksen saniteetti-, ja puhdistusvesiä sekä jätteen kanssa tekemisissä olevia vesiä syntyy arviolta 9 500 m 3 vuodessa. Kenttäalueilta vesiä muodostuu arviolta 4 200 m 3 vuodessa. Kenttäalueiden vesi voidaan johtaa mahdollisen pintavesien tasausaltaan kautta maastoon, jos veden laatu täyttää ympäristölupapäätöksessä (Dnro PSA-2005-Y-243-121) esitetyt raja-arvot. Murskauslaitoksen ei arvioida merkittävästi muuttavan jätekeskukselta viemäriin johdettavan veden laatua. 7.10.1.2 Kyllästetyn puun vastaanottokentän jätevedet Rakennettava uusi hyötyjätekenttä lisää jätekeskuksen jätevesimäärää kokonaisuudessaan noin 11 500 m 3 vuodessa. Näistä noin 5 000 m 3 muodostuu kyllästetyn puun vastaanottoon ja käsittelyyn tarkoitetulla osalla.
11/36 Kyllästetyn puun laajamittaisempi vastaanotto ja kentällä käsittely voivat lisätä jäteveden kromi-, kupari- ja arseenipitoisuuksia. Jätekeskukselta viemäriin johdettavan veden raskasmetallipitoisuuksia (ml. arseeni ja kromi, ei kuitenkaan kupari) on seurattu vuodesta 2004 lähtien. Arseeni- ja kromipitoisuudet ovat olleet hyvin pieniä ja eri kertaluokissa kuin jätekeskuksen jätevesisopimuksen raja-arvot. Jätekeskukselta viemäriin johdettavan jäteveden arseeni- ja kromipitoisuudet vuosina 2004 2006 ovat olleet seuraavat: Ylin sallittu pitoisuus jätevesisopimuksen mukaan Raskasmetalli Jätekeskuksen lähtevä jätevesi (mg/l) 2004 2005 2006 2007 (mg/l) As 0,005 <0,005 <0,002 0,006 0,1 Cr 0,012 0,013 0,004 0,017 0,5 7.10.2 Vaikutus ilman laatuun 7.10.2.1 Murskauslaitoksen ilmapäästöt Murskauslaitoksen toiminnassa syntyy seuraavia ilmapäästöjä: kiinteitä hiukkasia (epäorgaanista ja orgaanista pölyä) aerosoleja (nestehiukkasia) bioaerosoleja (bakteereja, sieni-itiöitä, endotoksiineja ym.) helposti haihtuvia kaasumaisia aineita (esim. erilaiset hiilivedyt) Päästöt ovat joko peräisin suoraan jätteestä (esim. epäorgaaninen pöly rakennusjätteestä) tai ovat sen biologisen hajoamisen seurauksena syntyneitä (esim. haisevat yhdisteet yhdyskuntajätteen sisältämästä biojätteestä). Yksittäisten aineiden pitoisuudet ilmassa riippuvat mm. niiden pitoisuuksista jätteessä ja haihtuvuudesta. Haihtuvien orgaanisten aineiden (VOC) ryhmään kuuluu useita alhaisen hajukynnyksen omaavia yhdisteitä. Jos käsiteltävä jäte on anaerobisessa tilassa, biologisessa hajoamisessa syntyy myös pelkistyneitä orgaanisia rikkiyhdisteitä. Käsittelyn yhteydessä tapahtuvan jätteen biologisen hajoamisen seurauksena ilmanvaihtoilmaan vapautuu vähäinen määrä ammoniakkia. Suurin osa edellä kuvatuista murskauslaitoksen ilmapäästöistä jää laitoksen sisälle. Laitos on suljettu ja poistoilma puhdistetaan. Laitoksen kuljettimilta, murskaimilta ja seuloilta ilma imetään ja puhdistetaan esim. sykloneilla tai suodattimilla. Lisäksi pölyn leviämistä voidaan estää koteloinnilla ja sumuttamalla vettä murskattavaan jätteeseen (esim. rakennusjätettä käsiteltäessä). Tulipaloriskin vähentämiseksi prosessiin asennetaan tunnistimia ja sprinklereitä. Imu kuljettimilta, murskaimilta ja seuloilta saa aikaan laitoksen sisälle alipaineen, joka estää pölyn ja hajun leviämistä ulkoilmaan. Jätteiden tuontiosa tehdään niin suljetuksi kuin mahdollista pölyn ja hajun leviämisen estämiseksi. 7.10.2.2 Kyllästetyn puun vastaanoton ja käsittelyn ilmapäästöt Kun kyllästettyä puuta käsitellään mekaanisesti (osien poisto, pylväiden katkaisu ja murskaus), syntyy puupölyä. Pöly voi levitä tuulen mukana. Kyllästetyn puun pöly on kuitenkin raskaampaa kuin tavallisen puun pöly, joten se ei leviä kovin kauas. Mahdollinen murskaus jätekeskuksessa tullaan kuitenkin tekemään katetussa tilassa, mikä vähen-
7.10.3 Jätteet Rejekti 12/36 tää ympäristöön leviävän pölyn määrää. Lisäksi kyllästettyä puuta kastellaan käsittelyn aikana pölyämisen estämiseksi. Murskauslaitoksessa polttoainetta syntyy arviolta yhteensä noin 62 % vastaanotettavan jätteen määrästä (jos kyllästetty puu murskataan laitoksessa). Tämä muodostuu siten, että REF I-III kierrätyspolttoainetta syntyy 44 %, kyllästetyn puun mursketta 8 % ja puhdasta puumursketta 10 % koko vastaanotettavasta määrästä. Jos laitoksessa valmistettaisiin pelkkää REF:ä, olisi laitoksen saantoprosentti noin 60 %. Kyllästetyn puun ja puhtaan puun osalta ko. jätelajikohtaiset saantoprosentit ko. laitoksessa olisivat puolestaan lähellä sataa. Polttoaineen valmistuksessa syntyy rejektijakeina metallia, biojäteperäistä rejektiä sekä loppusijoitettavaa rejektiä. Alla olevassa taulukossa on esitetty eri rejektien määräarviot ja niiden käsittely. Syntyvien rejektien määrä riippuu käsiteltävän jätteen laadusta (missä määrin mukana kotitalouksien yhdyskuntajätettä). Vain käsiteltäessä kotitalouksista tulevaa jätettä syntyy biojäteperäistä rejektiä. Määräarvio (% vastaanotettavasta jätteestä) Määräarvio (t/vuosi) käsiteltäessä 190 000 t/vuosi Kuivaaine pit. (%) metalli 3 % 5 700 100 19 12 01 19 12 02 muut hyötykäyttöön kelpaavat materiaalit (esim. pahvi, betoni) biojäteperäinen alite 3 % 5 700 100 15 01 01 17 01 01 Jäteluokka Käsittely R/D - koodi välivarastointi, toimittaminen edelleen hyödynnettäväksi välivarastointi, toimittaminen edelleen hyödynnettäväksi 22 % 41 800 50 90 19 02 03 loppusijoitus D01 loppusijoitettava 10 % 19 000 90 19 02 03 loppusijoitus D01 R13 R13 Kyllästettyä puuta otetaan vastaan 10 000 20 000 t vuodessa. Kyllästetyn puun käsittelyssä syntyvät materiaali- ja jätejakeet ovat seuraavat: Jae Määräarvio (% vastaanotettavasta kyllästetystä puusta) Jäteluokka R/D koodi Uudelleen käyttöön menevä osa 10 20 %* - - Energia-hyötykäyttöön menevä osa 65-85 % 19 12 06 R13 Eroteltu metalli 0 10 % 19 12 01 19 12 02 Eroteltu hyödyntämiskelvoton osa 0 5 % 19 02 03 R13 Tämän lupahakemuksen mukaisissa toiminnoissa syntyvien jätteiden ja muiden materiaalien kertamaksimivarastomäärät ovat seuraavat:
13/36 Maksimivarastomäärä Varastointipaikka (t) Murskauslaitoksessa syntyvät jätteet ja materiaalit REF (irtonainen ja paalattu) 14 000 murskauslaitos tai murskauslaitoksen piha (paalit) kyllästetyn puun murske 2 000 murskauslaitos tai muu halli puhtaan puun murske* 4 000 murskauslaitos tai kenttä hyödyntämiskelpoiset rejektit 500 murskauslaitos yhteensä Kyllästetyn puun käsittelyssä syntyvät jätteet ja materiaalit uudelleen käyttöön menevä osa 1 000 uusi hyötyjätekenttä energiahyötykäyttöön menevä 2 000 murskauslaitos tai muu halli osa eroteltu metalli 200 vanha hyötyjätekenttä *Nämä materiaalit voidaan käsitellä joko murskauslaitoksessa tai kentällä. Kyllästetystä puusta valmistettua mursketta ei varastoida jätekeskuksessa suuria määriä (ei erillistä varastoa, vain loossi murskauslaitoksen yhteydessä tms. ratkaisu). Kyllästetyn puun murskaus tehdään erissä ja ko. erän murskauksen jälkeen murske toimitetaan suoraan energiahyödyntämiseen. Jos kyllästettyä puuta on tarvetta varastoida, varastoidaan puu kokonaisena tavarana. 7.10.4 Melu ja tärinä Murskauslaitos tai polttokelpoisten jätteiden siirtokuormaus eivät merkittävästi lisää jätekeskuksen melupäästöjä, koska ne sijoittuvat pääasiassa sisätiloihin (laitos/halli). Vuonna 2005 valmistuneessa koko jätekeskuksen toiminnan kehittämistä koskevassa YVA-selostuksessa arvioitiin myös eri toimintojen melupäästöjä. Selostuksen mukaan missään vaihtoehdossa jätekeskuksen aiheuttama melutaso ei nouse lähimmillä asuin- ja työpaikka-alueilla yli sallitun raja-arvon (päiväajan ohjearvo 55 db). Kyllästetyn puun käsittelyssä kentällä (osien poisto, pylväiden katkaisu) syntyy jossain määrin melua. Käsittelyn ei kuitenkaan arvioida lisäävän jätekeskuksen melupäästöjä niin paljon, että ohjearvo ylittyisi lähimmän asuintalon kohdalla. 7.10.5 Jätteen määrän tai haitallisuuden vähentäminen Jätteen energiahyödyntäminen rinnakkaispolttolaitoksessa nostaa jätekeskukseen vastaanotetun jätteen hyödyntämisprosentin 53 %:sta arviolta 67 %:iin. Jätteen energiahyödyntäminen arinapolttolaitoksessa (jäte siirtokuormataan jätekeskuksessa) nostaa jätekeskukseen vastaanotetun jätteen hyödyntämisprosentin yli 90 %. Jätteen energiahyödyntäminen vähentää merkittävästi jätetäyttöön päätyvän biohajoavan yhdyskuntajätteen määrää. Energiahyödyntäminen arinapolttolaitoksessa vähentää loppusijoitettavan biohajoavan yhdyskuntajätteen enemmän kuin energiahyödyntäminen rinnakkaispolttolaitoksessa, jos murskauslaitoksen biohajoava alite loppusijoitetaan jätekeskuksen jätetäyttöön. Tämän lupahakemuksen mukaiset toiminnot eivät vähennä jätteiden hyödyntämistä jätekeskuksen omassa toiminnassa. Risuhaketta, haravointijätettä ja puun haketta hyödynnetään edelleen kompostin tukiaineena. Uudelleen käyttöön kelpaavaa kyllästettyä puuta mm. pylväitä voidaan käyttää jätekeskuksessa yksittäiskappaleita.
7.11 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu 14/36 7.11.1 Käyttötarkkailu Jätekeskuksen käyttötarkkailu tehdään käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan. Suunnitelma päivitetään tämän lupahakemuksen mukaisilla toiminnoilla ennen niiden rakentamisen aloittamista, koska siinä vaiheessa on tiedossa tarkemmat suunnitelmat rakennettavista toiminnoista. Tarkkailun tulokset raportoidaan vuosiraportissa (helmikuun loppuun mennessä) Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristökeskukselle. Murskauslaitokseen tuleva raaka-aine ja lähtevä polttoaine punnitaan. Kyllästetyn puun vastaanotossa ja käsittelyssä vastaanotettavat jätteet ja eteenpäin toimitettavat jätteet punnitaan. 7.11.2 Päästö- ja vaikutustarkkailu Jäte-, pinta- ja pohjavesien tarkkailu Jätekukko Oy on mukana Heinälamminrinteen ja Hepomäen alueen yhteistarkkailussa. Alueen jäte-, pinta- ja pohjavesien tarkkailemisesta on oma, Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymä (30.11.2006) ohjelma. Jätekukko Oy esittää, että vesien tarkkailuohjelma päivitetään tämän lupahakemuksen mukaisten toimintojen tarkkailulla siinä vaiheessa, kun tiedetään, mitkä luvitettavista toiminnoista toteutuvat. Uusien toimintojen tarkkailemiseksi tarkkailuohjelmaan esitetään tehtäväksi seuraavat muutokset: murskauslaitoksen toiminta: o ei muutoksia siirtokuormaus: o lisätään yksi uusi sisäisten vesien tarkkailupiste siirtokuormaushallista kerättävien jätevesien tarkkailemiseksi (samat määritykset kuin muistakin sisäisistä jätevesistä) kyllästetyn puun vastaanotto: o lisätään kaksi uutta sisäisten jätevesien tarkkailupistettä, ennen ja jälkeen mahdollisen vesien esikäsittelyn, pisteistä seurataan neljä kertaa vuodessa kromia, kuparia ja arseenia o viemäriin johdettavan jäteveden raskas metallimäärityslistaan lisätään kupari Kuten aiemmin on todettu murskauslaitos ja energiana hyödynnettävän jätteen siirtokuormaus ovat toisilleen vaihtoehtoisia toimintoja, joten jäte-, pinta- ja pohjavesien tarkkailuohjelma tulee päivitettäväksi vain jommankumman toiminnan tarkkailulla. Ilmanlaadun tarkkailu Kyllästetyn puun käsittelytoimintojen alkaessa voidaan kertaluontoisesti seurata kyllästetyn puun pölyä, jos tämä nähdään tarpeelliseksi. Jätekukko Oy osallistuu yhteistarkkailuna suoritettaviin Heinälamminrinteen ja Hepomäen alueen yhteisiin ilmanlaadun tutkimuksiin. Vuosina 2006 ja 2007 on kertaluontoisesti tehty em. alueella pöly-, haisevien rikkiyhdisteiden, haihtuvien hiilivetyjen ja poly-
15/36 aromaattisten hiilivetyjen mittauksia, jotka kohdistuvat jätekeskuksen ja Pelastusopiston harjoitusalueen toimintoihin. Mittausmenetelmät ja laitteet, laskentamenetelmät ja niiden laadunvarmistus Jätekeskuksen päästötarkkailun suorittavat ulkopuoliset tahot tilaustyönä. Palveluja tilataan vain luotettavilta tahoilta, jotka käyttävät standardoituja analyysimenetelmiä tai yleisesti hyväksyttyjä tutkimustapoja. Tällä hetkellä jäte-, pinta- ja pohjavesien yhteistarkkailun hoitaa Nab Labs Oy. Nab Labs Oy käyttää analyysitoiminnassaan SFS-EN/ISO standardeja tai muita vesitutkimuksiin soveltuvia menetelmiä ja on akkreditoinut kaikki keskeiset vesistö-, jätevesi- ja talousvesitutkimuksiin liittyvät menetelmänsä. Laboratorion käyttämiltä alihankkijoilta edellytetään joko akkreditointia tai standardien (SFS-EN ISO/IEC 17025 ja SFS-EN 45011) vaatimusten täyttymistä. Ilmanlaadun yhteistarkkailututkimukset on tehnyt Ilmatieteen laitos. Ilmatieteen laitos on ympäristönsuojelulaissa mainittu ilmansuojelun asiantuntijalaitos Suomessa. Jos tämän lupahakemuksen mukaisten toimintojen ja niiden ympäristövaikutusten tarkkailemiseksi tilataan lisätutkimuksia, tilataan nekin vain luotettavilta tahoilta, jotka käyttävät standardoituja analyysimenetelmiä tai yleisesti hyväksyttyjä tutkimustapoja. 7.12 Toimintaan liittyvät riskit ja poikkeustilanteisiin varautuminen Jätekeskuksella on suunnitelma vahinkotilanteisiin varautumisesta. Toiminnalla on If -vahinkovakuutusyhtiön myöntämä ympäristövahinkovakuutus. Onnettomuuksista, vahingoista ja läheltä piti -tilanteista pidetään kirjaa ja niistä ilmoitetaan viranomaisille. 7.12.1 Murskauslaitoksen toimintaan liittyvät riskit Tulipaloriski Murskauslaitoksessa käsiteltävä jäte, siitä aiheutuva pöly ja valmis polttoaine voivat sopivissa olosuhteissa syttyä palamaan. Tämän estämiseksi murskauslaitoksen linjastot katetaan ja varustetaan laitteistoilla, joiden avulla voidaan sumuttaa vettä muodostuvan pölyn sitomiseksi esim. rakennusjätettä murskattaessa. Laitos varustetaan myös sprinklerilaitteistolla. Lisäksi murskauslaitosta siivotaan usein pölyn poistamiseksi. Laitoksen suunnittelussa huomioidaan ATEX direktiivin vaatimukset. Roskaantuminen Jätteestä valmistetaan kierrätyspolttoainetta hallissa ja laitokseen tuotava jäte tyhjennetään hallin sisälle, joten jäte ei pääse leviämään ympäristöön. 7.12.2 Kyllästetyn puun vastaanottoon ja kentällä tapahtuvaan käsittelyyn liittyvät riskit Tulipalo Tulipalo voi syttyä joko kentällä (vastaanotto ja käsittelytoiminnoissa) tai hallissa, jossa kyllästettyä puuta mahdollisesti murskataan ja valmista mursketta säilytetään. Kastelulla
16/36 voidaan vähentää tulipalon riskiä. Alueelle rakennetaan vesipiste mahdollisen tulipalon sammutusveden nopean saamisen turvaamiseksi. Rankkasateet Rankkasateiden vaikutuksesta pintavedet kyllästetyn puun vastaanottokentältä voivat joutua maastoon, jos viemäri ei vedä kaikkea vettä. Vastaanottokentän sadevesikaivojen ritiläkansien tukkeutumisen estoon kiinnitetään huomiota. 7.13 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen 7.14 Vakuus Jätteiden käsittelystä on määritelty paras käyttökelpoinen tekniikkaa (BAT). Jätteiden käsittelyn BREF-asiakirja (Reference Document on Best Available Tecniques for the Waste Treatments Industries), jossa parasta käyttökelpoista tekniikkaa on määritelty, on valmistunut elokuussa 2006. Lupahakemuksen mukaisten toimintojen (murskauslaitos tai siirtokuormausalue ja kyllästetyn puun vastaanotto ja käsittely) rakentamisessa ja käytössä huomioidaan toimialan yleiset BAT-johtopäätökset sekä polttoaineena käytettävän jätteen valmistelua, kiinteän polttoaineen valmistamista muusta kuin vaarallisesta jätteestä sekä soveltuvin osin kiinteän jätepolttoaineen valmistamista ongelmajätteestä koskevat BAT-johtopäätökset. Murskauslaitoksen rakentaminen parantaa materiaalina hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden hyödyntämisastetta ja näin ollen tukee jätelain tavoitteita paremmin kuin loppusijoittaminen kaatopaikan jätetäyttöön. Murskauslaitoksen rakentamisen myötä myös materiaalina hyödynnettävien jätteiden hyödyntämisaste paranee, sillä erityisesti metallin ja lasin syntypaikkalajittelun tärkeys tulee korostumaan. Metallin ja lasin erilliskeräystä on jo tehostettu vuoden 2007 aikana. Myös murskauslaitoksen esimurskauksen jälkeen tapahtuva (epäpuhtauksien ja) metallien lajittelu lisää metallin talteenotto- ja hyötykäyttöosuutta. Toisaalta murskauslaitoksen rakentaminen lisää liikennöintiä jätekeskukseen, mikä osaltaan lisää kasvihuonekaasupäästöjä. Kyllästetyn puun vastaanotto ja käsittely lisää kyllästetyn puun uusiokäyttöä, sillä vastaanotettu kyllästetty puu hyödynnetään ensisijaisesti materiaalina uusiokäytössä ja toissijaisesti energia, mikä on jätelain tavoitteiden mukaista. Jätekeskuksen teknistä tasoa ja käytäntöjä on parannettu viime vuosien aikana useilla tavoilla, mm. toimintajärjestelmän (sisältää ympäristö-, laatu- sekä työterveys- ja turvallisuusjärjestelmän) rakentamisella. Toimintajärjestelmä ei ole valmis, mutta järjestelmää on tietyiltä osin auditoitu ulkopuolisten auditoijien toimesta syyskuussa 2007. Jätekeskuksessa tehdään neljä kertaa vuodessa sisäisiä turvallisuuskatselmuksia ja toimintajärjestelmän valmistuttua myös sisäisiä auditointeja. Teknisen tason ja käytäntöjen osalta pyritään jatkuvaan parantamiseen. Jätekukko Oy:n on tullut asettaa 600 000 euron vakuus koko jätekeskuksen toiminnalle. Jos täyttöalueiden III-V jälkihoidettava pinta-ala kasvaa yli 2,3 hehtaarin, on vakuutta lisättävä aina 100.000 eurolla alkavaa jälkihoidettavaa täyttöalueen 0,5 ha kohden. REF polttoainelaitoksen tai siirtokuormausaseman osalta hakija viittaa edellä mainittuun koko jätekeskuksen toimintaa koskevaan 600 000 euron suuruiseen vakuuteen. Kyllästetyn puun käsittelyn osalta hakija esittää 750 000 euron suuruista vakuutta, joka tullaan asettamaan ennen toiminnan aloittamista. Vakuuden suuruus perustuu arvioon
17/36 käsittelykustannuksista ja maksimivarastomäärästä (käsittelykustannukset kertaa maksimivarastomäärä = 150 /t * 5 000 t = 750 000 ). 8 TOIMINNAN ALOITTAMINEN Hakija pyytää kyllästetyn puun vastaanotolle ja käsittelylle (lajittelu, katkominen, osien poisto, murskaus) ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista aloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta. Perusteluna toiminnan aloittamisluvan hakemiselle on, että kyllästetyn puun lajittelu ja katkominen uusiokäyttöä varten on saatava alkamaan hyötykäytön turvaamiseksi. 15.8.2007 voimaan tullut Valtioneuvoston asetus arseeniyhdisteiden, elohopeayhdisteiden ja dibutyylitinavetyboraatin sekä niitä sisältävien valmisteiden ja tuotteiden markkinoille luovuttamisen ja käytön rajoittamisesta (787/2007) mahdollistaa arseenikyllästeillä (CCA-kyllästeillä) käsitellyn puun ammattimaisen ja teollisuuskäytön. Luvitettava kyllästetyn puun vastaanotto- ja käsittelytoiminta koskee pääasiassa kyllästetystä puusta valmistettuja pylväitä. Sähkö- ja televerkkoyhtiöillä on varastoituna käytöstä poistettuja pylväitä omilla alueillaan. Toiminnan aloittaminen jätekeskuksessa turvaisi pylväille asianmukaisen vastaanotto- ja käsittelypaikan, josta hyötykäyttöön soveltuvat osat toimitetaan edelleen luvallisiin käyttökohteisiin. Jätekeskukseen suunniteltua kyllästetyn puun vastaanotto- ja käsittelypaikkoja vastaavia paikkoja on suunnitteilla myös muualle Suomeen, ei kuitenkaan Kuopion läheisyyteen. 9 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 9.1 YVA-selostus ja yhteysviranomaisen lausunto Heinälamminrinteen jätekeskuksen ympäristövaikutukset on arvioitu ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaisesti (YVA-menettely). Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa vaikutukset on arvioitu neljälle eri vaihtoehdolle: V0: Hankkeen toteuttamatta jättäminen. Heinälamminrinteen nykyinen tavanomaisen jätteen täyttöalue suljetaan sen täytyttyä. Loppusijoitustoiminnat järjestetään muualle yhteistoiminnassa muiden jäteyhtiöiden kanssa. Hyötyjätteen vastaanotto ja käsittely sekä nykyiset ongelmajätteen vastaanottotoiminnot (kotitalouksista syntyvä) säilyvät Heinälamminrinteen jätekeskuksessa. V1: Jätekeskuksessa otetaan käyttöön uudet loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen laajennusalueet sen jälkeen, kun nykyinen täyttöalue tulee täyteen. Ongelmajätteiden vastaanottoa varten rakennetaan uusi rakennus. Hyötyjätetoiminnot kuten V0:ssa. V2: Edellisen (V1) lisäksi jätekeskuksen alueelle sijoitetaan kuivajätteen esikäsittelylaitos (kierrätyspolttoaineen REF valmistus) ja biologisesti käsiteltävän jätteen käsittelylaitos. V3: Vaihtoehtojen V1 ja V2 lisäksi alueella otetaan käyttöön pilaantuneiden maiden ja ongelmajätteiden (ongelmajätteeksi luokiteltava tuhka) käsittely- ja loppusijoitustoiminnot. Nyt on haettu ympäristölupaa toiminnoille, jotka ovat lähinnä vaihtoehdon V2 mukaisia.
18/36 Pohjois-Savon ympäristökeskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnon arviointiselostuksesta 20.6.2005. Arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa ympäristökeskus katsoo, että arviointiselostuksessa on esitetty ja arvioitu YVA-lain edellyttämiä vaikutuksia riittävästi. Samoin hankkeesta aiheutuvien vaikutusten arviointi on tehty ja esitetty arviointiselostuksessa YVA-lain edellyttämällä tavalla. Puutteina tai muutoin tarkennettavina asioina ympäristökeskus toteaa seuraavaa: - Avoin tiedotus kaikista jätekeskuksen alueella tapahtuvista toiminnoista. Suunnitelma tiedottamisesta häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta vaikutusalueen ihmisille; - Kunkin eri tyyppisen vaikutuksen vaikutusalueiden esittäminen kartalla; - Pistemäisten melulähteiden korkeustason esittäminen. Suojametsän puuttumisen takia melualueet tulisi laskea uudelleen viimeistään ympäristölupahakemukseen. - Arviointi siitä, täyttääkö kaventunut suojametsäalue yleiskaavassa sille asetetut tavoitteet, vai aiheuttaako se tarpeen tarkistaa kaavaa. Arvio nykyisen oikeusvaikutteisen yleiskaavan ajantasaisuudesta sekä yksityiskohtaisemman osayleiskaavan tai asemakaavan tarpeellisuudesta; - Lisää maisemavaikutuksia kuvaavia poikkileikkauksia. Maisemavaikutusten arvioinnissa huomioitava normaalit metsätalouden toimenpiteet. Vaikutukset kaukomaisemaan tilanteessa, jossa puusto on poistettu tarkastelupaikan ja jätekeskuksen väliltä; - liikenteen sujuvuus ja turvallisuus jätekeskukseen johtavalla tiellä erityisesti talviaikaan; - vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja sen säilymiseen; - hajumallinnusten tekeminen; - konkreettiset toimenpiteet haitallisten vaikutusten, kuten hajun ja lokkihaitan, vähentämiseksi. Yhteysviranomainen toteaa, että jatkosuunnittelun yhteydessä ja lupahakemusta varten kannattaa täydentää ja tarkentaa tehtyjä arviointeja sekä seurata vaikutuksia ja tiedottaa avoimesti niistä lähialueen asukkaita. 9.2 Lausunto YVA-menettelyn soveltamisen tarpeesta kyllästetyn puun vastaanoton ja käsittelyn osalta Vuoden 2005 YVA-menettelyssä oli mukana kyllästetty puu osana rakennusjätettä. Kuitenkaan tuolloin ei yksityiskohtaisesti ole mainittu kyllästetyn puun vastaanottoa, varastointia tai käsittelyä. Tästä syystä Jätekukko Oy on pyytänyt Pohjois-Savon ympäristökeskukselta lausuntoa arviointimenettelyn soveltamisen tarpeesta kyllästetyn puun vastaanottoon ja käsittelyyn. Ympäristökeskus on ratkaissut asian päätöksellään 31.5.2007, jolloin Pohjois-Savon ympäristökeskus on päättänyt, että Jätekukko Oy:n kyllästetyn puun vastaanotto- ja käsittelyhankkeen ympäristövaikutuksia ei tarvitse arvioida ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaisessa YVA-menettelyssä. 10 ASIAN KÄSITTELY 10.1 Asian vireilläolosta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti kuuluttamalla 26.10. 26.11.2007 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Kuopion kaupunginhallituksen ilmoitustauluilla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Savon Sanomat -lehdessä 30.10.2007. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Kuopion kaupungin ympäristönsuojelutoimistossa ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kirjeellä naapurikiinteistöjen haltijoita.
19/36 10.2 Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Kuopion kaupunginhallitukselta sekä Pohjois-Savon Pelastuslaitokselta. Lausuntojen keskeinen sisältö on seuraava: Kuopion kaupungin ympäristölautakunta, 18.12.2007 Alueen maankäyttö ja toiminnat Heinälamminrinteen ja Hepomäen alueelle on hakeutumassa uusia ympäristöluvanvaraisia toimintoja, mikä pitää ottaa huomioon lupahakemusta käsiteltäessä. Kuopion kaupungin ympäristölautakunnassa on vireillä Heikki Hiltusen/Morenia Oy:n ympäristölupahakemus kivenlouhimolle ja murskaamolle Jätekukko Oy:n jätekeskuksen itäpuolelle. Lisäksi Maamerkki Oy:llä on vireillä ympäristölupahakemus maa-, kiviaines- ja energiajätteen kierrätys-, käsittely- ja hyödyntämistoiminnalle Hepomäkeen Lohja Rudus Oy Ab:n kivenlouhimon pohjoispuolelle. Näiden lisäksi Kuopion kaupungin ympäristökeskukseen on oltu alustavasti yhteydessä kolmannen kivenlouhimon perustamisesta Jätekukko Oy:n jätekeskuksen koillispuolelle. Muu alueen maankäyttö ei ole muuttumassa nykyisestään lähivuosina. Alueen ympäristön tila Heinälamminrinteen ja Hepomäen alueella on vuonna 2007 aloitettu alueen toiminnanharjoittajien yhteinen jäte-, pinta- ja pohjavesien seuranta. Yhteisseurannan alustavat tulokset vuodelta 2007 eivät vaikuttaisi poikkeavan merkittävästi aiempien vuosien tuloksista. Heinälamminrinteen ja Hepomäen alueelle valmistui vuonna 2007 alueen toiminnanharjoittajien yhteinen meluselvitys. Tulosten mukaan alueen länsiosissa Jätekukko Oy:n vaikutuspiirissä melutasot eivät ylitä ympäristölupien raja-arvoja. Heikki Hiltusen/Morenia Oy:n kivenlouhimon ja murskaamon vaikutuksesta melutilanne Jätekukko Oy:n vaikutuspiirissä tulee kuitenkin jonkin verran muuttumaan. Melutilanteen muutos tulee ottaa huomioon sekä Jätekukko Oy:n ympäristölupahakemuksen että Heikki Hiltusen/Morenia Oy:n ympäristölupahakemuksen käsittelyssä. Heinälamminrinteen ympäristön ilmanlaadun mittauksista on parhaillaan valmistumassa yhteenveto. Alustavien tulosten mukaan Jätekukko Oy:n ja Pelastusopiston toiminnoilla on alueella selviä ilmanlaatuvaikutuksia. Pitoisuudet eivät kuitenkaan vaikuttaisi aiheuttavan terveydellisiä haittoja alueella. Pitoisuudet näyttäisivät kuitenkin antavan aihetta pysyvämpään ilmanlaadun seurantaan alueella. Ympäristölautakunta lähettää lausunnon liitteenä alueen ilmanlaadun mittauksia koskevan raportin luonnoksen. Lopullinen mittausraportti valmistuu vuoden 2008 alkuun mennessä. Muut kannanotot Ympäristölautakunta katsoo, että ympäristölupa haetuille toiminnoille voidaan myöntää, kun seuraavat seikat otetaan huomioon: Hakemuksen mukaan jossain määrin yhdyskunta-, rakennus- ja teollisuusjätteitä on tarkoitus vastaanottaa ja varastoida ulkona varastokentillä. Lautakunta huomauttaa, että uuden hyötyjätekentän pohjalla, jonne toiminnot sijoittuisivat, ei ole erillistä tiivistyskerrosta eikä salaojitusta. Maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi em. jätejakeiden varastointi ja käsittely ulkovarastoalueilla tulee olla mahdollisimman vähäistä. Mieluummin kaikki jätejakeet tulee varastoida ja käsitellä murskauslaitoksen sisätiloissa.
20/36 Murskaustoiminnat tulee ensisijaisesti sijoittaa sisätiloihin. Lyhytaikaista ja tilapäistä murskausta voidaan tehdä ulkotiloissa ma-pe klo 7-22. Lautakunta suhtautuu kriittisesti siihen, että jätejakeiden vastaanotto-, varastointi- ja käsittelykentiltä sekä laitosalueilta ns. puhtaampia vesiä pyritään johtamaan maastoon suunnitellun pintavesien tasausaltaan kautta. Perusteluna on epäily siitä, että eri alueilta valumavesijakeita voi olla käytännössä vaikea erotella ja hallita riittävän hyvin ja luotettavasti. Valumavesien johtamisesta on tarpeen esittää yksityiskohtaisempi suunnitelma, jos esitetty valumavesien erottelu luvassa hyväksytään. Jätteiden murskauslaitoksessa muodostuvan rejektin tulee täyttää valtioneuvoston päätöksen 861/1997 (muutos 202/2006) mukaiset kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset, mikäli rejektiä halutaan sijoittaa jätetäyttöön. Ellei rejekti täytä kaatopaikkakelpoisuusvaatimuksia, tulee se esikäsitellä ennen jätetäyttöön sijoittamista. Ympäristölautakunta esittää, että uudessa Jätekukko Oy:n ympäristöluvassa muutetaan tarpeellisilta osin Jätekukko Oy:n ympäristövaikutusten ja päästöjen tarkkailua. Lupahakemuksessa esitetyt muutokset vesien tarkkailussa tulee sisällyttää alueen yhteistarkkailuohjelmaan siinä yhteydessä, kun uudet toiminnat aloitetaan. Jätekukko Oy tulee velvoittaa osallistumaan Kuopion ja Siilinjärven alueen ilmanlaadun yhteisseurantaan toiminnanharjoittajien ja kuntien välisessä tarkkailusopimuksessa erikseen sovittavalla tavalla. Kuopion kaupungin ympäristökeskus tulee aloittamaan neuvottelut Heinälamminrinteen ja Hepomäen alueen ilmanlaadun pysyvämmästä seurannasta mittauksin vuoden 2008 alkupuolella Jätekukko Oy:n, Pelastusopiston, Lohja Rudus Oy Ab:n, Skanska Asfaltti Oy:n, Heikki Hiltusen/Morenia Oy:n ja Maamerkki Oy:n kanssa. Tavoitteena on, että pysyvämmät mittaukset käynnistetään viimeistään vuoden 2009 alussa. Jätekukko Oy tulee velvoittaa mittaamaan toimintojensa vaikutuksia alueen melutasoihin. Kuopion kaupungin ympäristökeskuksen tavoitteena on, että Heinälamminrinteen ja Hepomäen alueella aloitetaan Kuopion kaupungin ympäristökeskuksen järjestämänä vuonna 2008 melutilanteen yhteisseuranta säännöllisin mittauksin. Yhteisseurantaan pyritään saamaan mukaan Lohja Rudus Oy Ab, Skanska Asfaltti Oy, Jätekukko Oy, Heikki Hiltunen/Morenia Oy ja Maamerkki Oy. Perusteluina edellä mainituille ilmanlaatu- ja meluvaikutusten laajemmalle ja pysyvämmälle seurannalle alueella ovat toisaalta uudet valmistuneet tulokset alueen ilmanlaadusta ja melutilanteesta sekä toisaalta yhä uusien ympäristövaikutuksia aiheuttavien toimintojen keskittyminen alueelle. Lautakunta katsoo, että hakemuksen mukainen toiminnan aloituslupa (YsL 101 ) mahdollisista valituksista huolimatta voidaan myöntää jätteiden siirtokuormaustoiminnalle sekä kyllästetyn puun vastaanotolle ja käsittelylle. Näitä molempia toimintoja jätekeskuksen alueella on jo nyt ja niiden ympäristövaikutukset arvioidaan niin vähäisiksi, että estettä toiminnan aloittamiselle ei ole mahdollisista valituksista huolimatta. Sen sijaan lautakunta ei puolla toiminnan aloitusluvan myöntämistä jätteiden murskauslaitokselle. Murskauslaitoksen osalta on kyse kokonaan uudesta toiminnasta, jolla voi selkeämmin olla myös ympäristövaikutuksia.