Netin kuvagalleriat nuorten elämässä. Nettikyselyn tuloksia 2007 Tulosten vertailua 2006 ja 2007

Netin kuvagalleriat nuorten elämässä Nettikyselyn tuloksia 2007 Tulosten vertailua 2006 ja 2007

Netin kuvagalleriat nuorten elämässä Nettikyselyn tuloksia 2007 Tulosten vertailua 2006 ja 2007 Kirjoittanut: Anu Mustonen ja Juuso Peura Taitto: Tarja Petrell Mannerheimin Lastensuojeluliitto PL 141, 00531 Helsinki www.mll.fi 2007

Tiivistelmä Mannerheimin Lastensuojeluliiton tekemällä online-kyselyllä selviteltiin, miten ja mihin nuoret käyttävät kuvagallerioita ja millaisia kokemuksia heillä on niiden käytöstä. Vapaaehtoiseen kyselyyn vastasi keväällä 2007 yhteensä 18 267 IRC-Gallerian, Kuvake.netin ja ii2. orgin käyttäjää, jotka olivat iältään 12 18-vuotiaita. Tyttöjä vastaajista oli kaksi kolmasosaa. Vertailuaineistona oli vastaava kysely vuodelta 2006, jonka kysymyksistä osa toistettiin samanlaisina. Vuoden 2007 kysely sisälsi lisäksi useita lisäkysymyksiä netti- ja koulukiusaamisesta sekä verkkoviisautta koskevien valistuskampanjoiden tunnettuudesta. Kuvagalleriat eli ns. yhteisösivustot ovat muodostuneet nuorille tärkeiksi yhteydenpitovälineiksi, joissa jo olemassa olevia kaverisuhteita ylläpidetään ja vahvistetaan. Kyselytulosten mukaan lähes kaikki vastaajat (91%) juttelevat sivustoilla lähinnä ennestään tuttujen kavereiden kanssa ja tämän asian merkitys on vielä korostunut vuodesta 2006. Lisäksi lähes joka toinen nuori on saanut uuden ystävän kuvagalleriasivuston kautta ja joka kymmenes seurustelukumppanin. Palvelun käytöstä oli pelkästään hyviä kokemuksia joka toisella vastaajalla. Reilu viidesosa arvioi viettävänsä omasta mielestään liikaa aikaa kuvagallerian parissa. Kuvagallerioiden kielteisiksi ilmiöiksi nousivat pilkkaaminen, seksuaalisesti häiritsevät kommentit ja kuvien luvattomaan käyttöön tai manipulointiin liittyvät ongelmat. Tällaista tai muuta nettikiusaamista kertoi kohdanneensa viimeisen vuoden aikana joka viides (19 %) nuori. Kiusaaminen on yleisintä nuorimpien vastaajien keskuudessa: 12-vuotiaista melkein joka kolmas (31%) oli kokenut nettikiusaamista. Kuitenkin vain 3 % nuorista ilmoitti, että on todella kärsinyt nettikiusaamisesta. Koulukiusaaminen on hieman yleisempää (23 %) ja sen kokemukset ikävämpiä kuin nettikiusaamisen, sillä 7 % koulukiusatuista raportoi kärsineensä siitä. Nettikiusaajat ovat usein uhrin tuttuja, esim. koulusta ja joka viides koulukiusaaminen jatkuu jollain tavalla netissä koulupäivän jälkeen. Nettikiusaaminen ei kuitenkaan ole tulosten perusteella lisääntynyt vuodesta 2006; kuvien väärinkäyttö näyttää jopa vähentyneen. Melkein puolet nuorista kertoi näyttäneensä oman profiilinsa vanhemmilleen ja 29 % raportoi vanhempiensa tietävän hänen nimimerkkinsä kuvagalleriassa. Noin puolet oli myös keskustellut kotona siitä, millaisia kuvia kannattaa julkaista, mutta vain 15 % oli keskustellut vanhempiensa kanssa siitä, miten ikävissä nettitilanteissa toimitaan. Vaikka kotoa saatava tuki ja opastus netin käyttöön on usein vähäistä, nuorten tietoisuus nettiviisaudesta on lisääntymässä, samoin yleinen tiedon tarjonta turvallisesta netin käytöstä. Lähes joka neljännen nuoren koulussa oli käynyt MLL:n kouluttaja tai muu vierailija puhumassa netin käytöstä. Vajaat 40 % raportoi omassa koulussa käsitellyn nettiturvallisuusasioita muilla tavoin. Valistuksen muodoista erittäin näkyviä olivat MLL:n ja IRC-Gallerian lyhytvideot netin käytöstä, joita oli nähnyt 29 % nuorista ja joka kolmas IRC-Gallerian käyttäjä. Verkkoviisauden lisääntymisestä kertoivat havainnot, joiden mukaan nettikiusaaminen on hienoisessa laskussa, samoin varovaisuus tavattaessa nettituttuja ensimmäisen kerran oli lisääntynyt vuoden takaisesta tilanteesta. Vaikka kuvagallerioiden ja muiden nettipalvelujen käyttö on lisääntynyt paljon vuoden aikana, on nähtävissä, etteivät varjopuolet ole kasvamassa samassa suhteessa, vaan vastuullinen netin käyttö ennemminkin hieman lisääntymässä. Valistustyö, aiheen näkyminen mediassa ja oman toiminnan kautta oppiminen ovat nuorilla tärkeitä avaimia verkkoviisauteen. Nuoret ovat myös avainasemassa siirtäessään netin käytön tietotaitoa vanhemmille ikäpolville. 3

Sisällysluettelo: Tiivistelmä... 3 1. Tutkimuksen toteutus ja otos... 4 2. Tulokset 2.1. Sosiaalista elämää: vanhoja ja uusia ystäviä... 5 2.2. Nettituttuja tavataan myös verkon ulkopuolella... 8 2.3. Pilkkaavat kommentit yleisin kiusaamisen muoto... 9 2.4. Verkkoviisaus löytymässä... 13 3. Johtopäätökset... 14 4

1. Tutkimuksen toteutus ja otos Mannerheimin Lastensuojeluliitto toteutti huhtikuussa 2007 kuvagallerioiden käyttäjille kyselyn, joka selvitti, miten ja mihin nuoret käyttävät kuvagallerioita ja millaisia kokemuksia heillä on niistä. Lisäksi tutkittiin nuorten käsityksiä ja käytäntöjä nettiturvallisuuden kysymyksissä. Vastaava kysely tehtiin huhtikuussa 2006, joten oli mahdollista vertailla mahdollisia muutoksia netinkäytössä. Lisäksi uudessa kyselyssä esitettiin joitain lisäkysymyksiä, joilla haluttiin selvittää kiusaamiskokemuksia sekä sitä, miten nettiturvallisuuteen liittyvä valistus, mm. MLL:n Turvallinen nuorten netti -projektin viestintätyö on tullut näkyväksi ja hyödynnetyksi nuorten nettiarjessa. Koska otokset ovat erittäin suuria, kaikki tässä tekstissä raportoidut erot ovat tilastollisesti erittäin merkitseviä. Suomen suosituimmat kuvagalleriat ovat edelleenkin IRC-Galleria, ii2.org ja Kuvake. net, joista suosituin on IRC-Galleria yli 432 000 rekisteröityneen käyttäjän voimin (vuonna 2006 käyttäjiä oli 330 000). Kysely toteutettiin yhteistyössä kolmen suosituimman kuvagallerian ylläpidon kanssa siten, että kyselystä tiedotettiin käyttäjätiedotteella alle 18-vuotiaille rekisteröityneille käyttäjille. Kyselyyn vastasi yhteensä 18 267 vapaaehtoista nuorta. Kuvagalleriat ovat tyttöjen suosimia yhteisöpalveluja: esimerkiksi Irc-gallerian 12 17-vuotiaista käyttäjistä keskimäärin 60 % on tyttöjä. Kyselyyn vastaajista tytöt olivat jonkin verran yliedustettuina (75 %). Kysely suunnattiin alle 18-vuotiaille, mutta muutamia satoja vastauksia saatiin myös tätä vanhemmilta. Kyselyyn vastanneista 78 % vastasi IRC- Gallerian käyttäjänä, 11 % ii2.org:n ja 10 % kuvake.net -palvelun käyttäjänä. Heillä voi kuitenkin olla profiileja muissakin palveluissa: 55 % vastanneista oli profiili useammassa kuin yhdessä kuvagalleriassa. Verrattuna edellisvuoteen gallerioita käytettiin vähälukuisemmin, sillä tuolloin useaan galleriaan rekisteröityneitä oli 63 %. Kyselyyn vastanneet 2007 2006 Vastaajia yhteensä 18 267 11 056 Tyttöjen osuus 75 % 73 % Keski-ikä 15,3 14,8 12 15-vuotiaiden osuus Profiili useassa galleriassa 48 % 69 % 55 % 63 % Näin ollen vastaajat olivat keskimäärin hieman edellisvuoden otosta vanhempia. ii2.org-palvelussa vastanneet olivat nuorimpia ja kuvake. net -palveluissa vastanneet vanhimpia. IRC- Gallerian ikäsuositus on 12 vuotta, Ii2.org:n ikäsuositus 13 ja Kuvake.netin 15 vuotta. Valtaosa vastaajista saatiin suurimmasta palvelusta eli IRC-Galleriasta (78 %), jonka ikäsuositus on 12 vuotta. Ikäsuosituksista huolimatta palveluihin kirjautuu myös alaikäisiä käyttäjiä, sillä ylläpitäjät eivät voi tietosuojasyistä tarkistaa käyttäjien ikää. 5

2. Tulokset 2.1. Sosiaalista elämää: vanhoja ja uusia ystäviä Edellisvuotisten vastausten tapaan kuvagalleriat ovat nuorille pääasiassa tapa pitää yhteyttä kavereihinsa. Nuorista 91 % juttelee sivustoilla lähinnä ennestään tuttujen ystäviensä kanssa. Kuvake. netin käyttäjät juttelevat tosin tuttujen kanssa paljon muita vähemmän (67,6 %,). Uusia kavereita kuvagallerioista oli saanut liki puolet vastanneista ja tytöt (51 %) poikia (44 %) useammin. Joka kymmenes (9 %) oli löytänyt galleriasta tyttö- tai poikaystävän, ja pojilla tyttöystävän saaminen galleriasta oli yleisempää (12 %) kuin tytöillä (8 %). Kuvio 1. Kuvagallerioiden käyttäminen vuonna 2006 ja 2007 * tätä vaihtoehtoa ei kysytty vuonna 2006 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2006 2007 juttelee tuttujen kanssa uusia kavereita löytänyt tyttö/poikaystävän kivoja muita kommentteja kivoja ulkonäöstä kommentteja vain hyvä kokemuksia* viettää liikaa aikaa* 6

Mukavia kommentteja ulkonäöstä (62 %; tytöt 67 %, pojat 46 %) tai muista asioista (77 %; tytöt 80 %, pojat 67 %) oli saanut vuoteen 2006 verrattuna yhä useampi. Vastaavat luvut olivat tuolloin 59 % ja 72 %. Palvelun käytöstä oli pelkästään hyviä kokemuksia joka toisella vastaajalla. Noin viidesosa (21 %) ilmoitti viettävänsä omasta mielestään liikaakin aikaa palvelun parissa. Tytöistä 24 % piti omaa surfailuaan liiallisena, mutta pojista harvempi, eli 15 %. Irc-gallerian käyttäjät (23 %) pitivät galleriankäyttöään liiallisena muita useammin. Nuorten mielestä palvelussa on parasta omien kavereiden kanssa seurustelu (38 %, 33 % vuonna 2006) ja toisten kuvien katselu (19 %, 20 % vuonna 2006). Myös palautteen saaminen omista kuvista (13 %) ja uusien tuttavien saaminen (14 %) houkutti edellisvuoden tapaan. Uusien tuttavien saaminen kiinnosti eniten Kuvake.netin käyttäjiä (34 %), samoin kuin palautteen saaminen omista kuvista (22 %). Silloin tällöin mainittuja vetovoimatekijöitä kaikissa gallerioissa olivat seurustelu vastakkaisen sukupuolen kanssa (7 %) ja vitsailu (6 %). Galleriasivustot eivät näytä olevan varsinaisia senssipalstoja, vaikkakin erityisesti kuvake. net -palvelussa seurustelu vastakkaisen sukupuolen kanssa mainittiin huomattavasti useammin (11 %, muilla 5 6 %) antoisimpana palvelun puolena ja kuvakkeen käyttäjät olivat myös löytäneet seurustelukumppanin (18 %) galleriasta 10 prosenttiyksikköä useammin kuin muut vastaajat. Pojat (12 %) olivat löytäneet kuvagalleriasta seurustelukumppanin hieman tyttöjä (8 %) yleisemmin. Kuvio 2. Mikä on parasta kuvagallerioissa? Vastausprosentit vuosina 2006 ja 2007. Mkä on parasta kuvagallerioissa? 45 40 35 2006 2007 30 prosenttia 25 20 15 10 5 0 kanssakäyminen omien kavereiden kanssa kanssakäyminen vastakkaisen sukupuolen kanssa uudet tuttavuudet toisten kuvien katselu palautteen saaminen omista kuvista vitsailu ja leikittely 7

2.2. Nettituttuja tavataan myös verkon ulkopuolella Nettitutuilla tarkoitetaan henkilöitä, joihin on tutustuttu nimenomaan netin kautta, ja joiden kanssa pidetään yhteyttä kasvokkain tai netin välityksellä. Kaksi kolmesta (64 %) ilmoitti, että on saanut nettituttuja kuvagallerioista tai muualta netistä. 40 % vastaajista kertoi myös tavanneensa nettituttujansa kasvokkain. Vuotta aiemmin kuvagalleriassa saatuja tuttavia oli tavannut kasvokkain 23 % nuorista. Kuvake. netin käyttäjistä peräti 78 % oli saanut nettituttuja ja 57 % oli tavannut näitä kasvokkain. Liki kolmella neljästä nuoresta oli kaksi tai useampia nettituttavia. Joka viidennellä nuorella nettituttavia oli jopa kymmenen tai sitä enemmän. Tapaamisiin nettituttavien kanssa oli menty ensimmäistä kertaa joko kaverin kanssa (56 %) tai yksin (40 %). Vain 4 % oli mennyt ensimmäiseen tapaamiseen aikuisen, esimerkiksi vanhemman kanssa. Ilahduttavaa oli, että yksin ensimmäiseen tapaamiseen menneiden määrä oli laskusuunnassa (vuonna 2006 heitä oli 44 %). Pojat menivät tapaamisiin useammin yksin (59 %) kuin tytöt (37 %). IRC-Galleriassa ja ii2:ssa vastanneissa yksin ensimmäisille nettitreffeille menneitä oli vähemmän (38 %) kuin kuvake.net-palvelussa vastanneissa (51 %). Vuoden 2007 kyselyssä selviteltiin tarkemmin, miksi nettituttavat ovat nuorille tärkeitä. Lähes 60 % nuorista kertoi, että on ylipäätänsä kiva tutustua uusiin ihmisiin. Joka viides raportoi, että nettitutut ovat tärkeitä, koska heillä on samoja harrastuksia ja 3 %, koska heidän kanssaan kehtaa jutella vaikeista asioista ja 2 % koska heillä ei ole muitakaan kavereita. Nettitutuilla on yleensä samoja harrastuksia tai kiinnostuksia (60 %). Lähes viidesosa (17 %) ilmoitti, että netin kautta syntyneet tuttavuudet ovat harrastuksen tai kiinnostuksen kannalta oleellisen tärkeitä, ja heistä 36 % oli järjestänyt keskinäisiä kasvokkaisia tapaamisia yhteisten harrastusten tiimoilta. Kuvio 4. Miksi nettituttavat ovat tärkeitä? Vastausprosentit 2007. kiva tutustua uusiin ihmisiin samoja kiinnostuksen kohteita ei tärkeitä, vain ajankulua kehtaa jutella vaikeista asioista ei ole muita kavereita 0 10 20 30 40 50 60 70 8

2.3 Pilkkaavat kommentit yleisin nettikiusaamisen muoto Reilut puolet nuorista (54 %) ei ollut kokenut kuvagallerioissa mitään ikävää. Kielteiset kokemukset ja kiusaaminen netissä saivat samantyyppisiä muotoja kuin kiusaaminen muutenkin, höystettynä valokuvien väärinkäyttöön liittyvällä kiusaamisella. Nettikiusaamista viimeisen vuoden aikana raportoi kokeneensa 19 % vastaajista, mutta vain 3 % kertoi todella kärsineensä kiusaamisesta. Noin joka kuudes nettikiusaamista kokenut vastaaja oli siis kärsinyt siitä. Useammat pojat (19 %) kuin tytöt (14 %) raportoivat nettikiusaamista, mutta kiusaamisesta kärsineiden osuus oli sama sekä tyttöjen että poikien keskuudessa. Suuri osa nuorista osaa jättää nettikiusaamisen omaan arvoonsa eikä välttämättä loukkaannu siitä. Kiusaamiskokemukset olivat yleisempiä nuorimmilla vastaajilla. Lähes joka kolmas (30 %) 12-vuotiaista vastaajista oli joutunut netissä kiusaamisen kohteeksi, heistä seitsemän prosenttia oli kärsinyt siitä. 14-vuotiaista joka viidettä (21 %) oli kiusattu, ja neljä prosenttia oli kärsinyt nettikiusaamisesta. 16-vuotiasta joka seitsemäs (15 %) oli tullut kiusatuiksi, ja kaksi prosenttia oli kärsinyt siitä. Kuvio 5. Nettikiusaamisen kokemukset eri ikäryhmissä 2006 ja 2007. Onko sinua kiusattu netissä viimeisen vuoden aikana? 16-vuotiaat 14-vuotiaat 12-vuotiaat 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % prosenttia vastanneista Ei Kyllä, mutta en kärsinyt siitä Kyllä, ja olen kärsinyt siitä 9

Yleisimpiä kiusaamisen muotoja kuvagallerioissa olivat pilkkaavat kommentit, joita oli saanut vajaa kolmasosa (31 %), 30 % tytöistä ja 35 % pojista. Vuonna 2006 pilkkaamisesta raportoi 34 % nuorista. Häiritseviä seksuaalisia kommentteja oli saanut yhtä moni (17 %) vastaaja kuin vuosi sitten, mutta sukupuolierot olivat suuria: 21 % tytöistä ja 7 % pojista oli saanut osakseen häiritseviä seksuaalisia kommentteja. Kuvien väärinkäyttö näyttää vähentyneen viime vuodesta. Kaikkiaan 13 % vastaajista raportoi, että heidän valokuvansa oli lisätty galleriaan luvattomasti (19 % vuonna 2006) ja vain 3,8% kertoi, että omia kuvia oli muokattu ja levitetty eteenpäin. 11 % oli kokenut perättömien juorujen levittelemistä itsestään (12 % vuonna 2006). Harvinaisempia kiusaamisen muotoja olivat edellisvuotiseen tapaan syrjintä tai porukan ulkopuolelle jättäminen (5 %), kuvien luvaton muokkaus ja levittely (4 %) sekä se, että joku toinen oli esiintynyt vastaajan nimellä (3 %). Eräs henkilö esiintyi Indican kitaristina ja pyysi ihmisiä tilaamaan hänelle vip-ominaisuuden ja tarjosi ilmaiseksi lipun heidän keikalleen. Moni tilasi hänelle vipin, mutta mitään keikkalippua ei tullut. Kuvio 6. Kiusaaminen ja kielteiset kokemukset kuvagallerioissa. Vastausprosentit 2006 ja 2007. joku on esiintynyt nimelläni 2006 2007 kokenut syrjintää perättömiä juoruja kuvani on lisätty ilman lupaa häiritseviä seksuaalisia kommentteja pilkkaavia kommentteja en ole kokenut mitään ikävää 0 10 20 30 40 50 60 Nettikiusaamisen muodoista harvinaisemmat tuottivat nuorille eniten kärsimystä. Näitä olivat erityisesti syrjintä, uhrin nimellä esiintyminen sekä uhrin kuvien muokkaus ja luvaton levittely. Syrjintää kokeneista tai porukan ulkopuolelle jätetyistä koki kärsivänsä siitä 35 % ja yhtä moni niistä, joiden nimellä joku oli esiintynyt. Niistä vastaajista, joista oli levitelty perättömiä juoruja, 29 % koki kärsineensä kiusaamisesta, 22 % niistä, joiden kuva oli laitettu luvatta galleriaan, ja 10

jos kuvaa oli muokattu ja levitelty ilman lupaa, kiusaamisesta koki kärsineensä 33 %. Pilkkaavia kommentteja saaneista kärsi 19 % ja häiritseviä seksuaalisia kommentteja saaneista 21 % oli kärsinyt kiusaamisesta. Minulle sanottiin, että minulla on pitkä nenä, kaksoisleuka ja että olen läski, miten kehtaan pitää kuvia täällä. Pilkkaavat kommentit kohdistuivat erityisesti toisten ulkonäköön. Muita tavallisia pilkan aiheita ovat esimerkiksi uskonto ja elämänkatsomus sekä rasistiset teemat. Osaa käyttäjistä oli uhkailtu esimerkiksi fyysisellä väkivallalla. Nettikiusaajat olivat pääosin uhrin tuttavia, yleisimmin tuttuja koulusta (35 %). Nettituttujen kiusaamisen uhriksi oli joutunut vastaajista joka kymmenes. Vajaa kolmannes (30 %) vastaajista oli joutunut täysin tuntemattoman kiusaajan uhriksi, ja 12 % ei lainkaan tiennyt, kuka kiusaaja oli. Sama määrä (12 %) nuorista ilmoitti kiusaajien olevan tuttuja muualta, tyypillisesti kotipaikkakunnalta tai harrastuksesta, tai entisiä seurustelukumppaneita ja kavereita, joiden kanssa oli sittemmin jouduttu huonoihin väleihin. Kuvagallerioista kiusaamista raportoi muita useammin ii2.org-palvelun käyttäjät. Pilkkaavia kommentteja oli saanut 40 % ii2.orgpalvelussa vastanneista (IRC-Galleria 31 %, kuvake.net 23 %) ja perättömiä juoruja 14 % (irc-galleria 11 %, kuvake.net 9 %). Häiritseviä seksuaalisia kommentteja olivat puolestaan saaneet eniten kuvake.netissä vastanneet (33 %), ii2.org:ssa 21 %, kun taas IRC-Galleriassa seksuaaliset kommentit olivat harvinaisimpia (15 %). Kuvake.netissä valokuvien luvaton levittely oli selvästi harvinaisempaa (5 %) kuin IRC-Galleriassa (14 %) ja ii2.org:ssa. Entinen poikaystäväni levitti typeriä kuvia. Yleisimmin nettikiusaamisesta kerrotaan kaverille, näin oli tehnyt 54 % kiusatuksi tulleista. 41 % kiusatuksi tulleista ei kertonut asiasta kenellekään. Ne kiusatuista, jotka olivat kertoneet asiasta jollekulle, olivat kertoneet kiusaamisesta usealle ihmiselle. Siskolleen tai veljelleen oli kertonut 11 %, vanhemmilleen 11 %, kuvagallerian ylläpidolle 19 %, opettajalle tai muulle koulun aikuiselle 4 % ja tukioppilaalle 1 %. Joka kymmenes kiusattu oli lisäksi kertonut asiasta jollekin muulle. Nuorimmat vastaajat jakoivat kiusaamiskokemuksia toisten kanssa herkemmin kuin vanhemmat nuoret: 12-vuotiasta 38 % ei kertonut kiusaamisesta kenellekään, mutta 17-vuotiasta jo lähes puolet (47 %) jätti kertomatta kiusaamiskokemuksista. Tavallisin syy tähän on se, että kiusattu ei ole kokenut sitä tarpeelliseksi (74 %), ei muuten halunnut (14 %) tai pelkäsi tilanteen pahentuvan (8 %). Jotkut nuoret (4 %) pelkäsivät että kertominen johtaisi netinkäytön rajoittamiseen. 16 17-vuotiaista noin 80 % jätti kertomatta siksi, ettei pitänyt sitä tarpeellisena, 15-vuotiaista 70 % ja 60 % 12-vuotiaista. Yli puolessa tapauksista (53 %) kiusaamistilanne pysyi ennallaan siitä huolimatta, että asiasta oli kerrottu jollekin. 40 % raportoi, että tilanne helpottui kertomisen myötä ja 8 % että tilanne paheni. Kovin rohkaiseva kokemus muille kertominen ei siis näytä aina olevan. Kuvio 7. Nettikiusaamisen kokemukset sen jälkeen, kun asiasta oli kerrottu muille. Jos kerroit kiusaamisesta, mitä tapahtui Tilanne pysyi ennallaan Tilanne helpottui Tilanne paheni 0 10 20 30 40 50 60 prosenttia vastanneista Edellisvuoteen verrattuna mielenkiintoista oli, että avoimissa vastauksissa ei enää raportoitu ns. galleriasodista, eli nuorisoryhmien keskinäisistä riita- ja kiusaamisketjuista. Joko 11

galleriasodat ovat vuodessa rauhoittuneet, tai sitten nuoret eivät tällä kertaa kokeneet niitä niinkään kiusaamiseksi, vaan ryhmien välisiksi, tasavahvoiksi yhteenotoiksi. Jos joku vetää herneen nenään toisen huonosta netiketistä on siinä vaiheessa loukkaantuneella persoonalla päässä vikaa. Eri asia jos puhutaan koulukiusauksen tai muun oikeasti merkittävän asian yhdistämisestä nettikiusaamiseen, muussa tapauksessa kaikki tämä nettiturvallisuusvouhotus on turhaa. Eipä mitään ihmeellistä, mutta ei kannata tehdä kärpäsestä härkästä. Vaikka kuvagallerioissa joku vanhempi kommentoikin nuoria tyttöjä niin kyllähän niin tapahtuu livenäkin. Tietysti on pahojakin pedofiilitapauksia, mutta yleensä kun keskustellaan kuvagallerioista, unohdetaan kaikki positiiviset asiat. Koulukiusaaminen on hieman nettikiusaamista yleisempää ja siitä myös kärsi useampi vastaajista erityisesti nuorimmissa ikäryhmissä. Viimeisen vuoden aikana kiusaamista koulussa tai koulumatkalla oli kokenut vastaajista 23 %. Seitsemän prosenttia vastaajista ilmoitti kärsineensä kiusaamisesta. Kuten edellä todettiin, nettikiusaajat olivat usein tuttuja koulusta. Koulukiusaamisen ja nettikiusaamisen yhteys näkyi myös toiseen suuntaan: tulosten mukaan joka viides koulukiusaamistapaus jatkuu netissä. Kuvio 8. Koulukiusaaminen eri ikäryhmissä 2007. Onko sinua kiusattu viimeisen vuoden aikana koulussa tai koulumatkalla? 16-vuotiaat 14-vuotiaat 12-vuotiaat 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % prosenttia vastanneista Ei Kyllä, mutta en kärsinyt siitä Kyllä, ja olen kärsinyt siitä 12

Kuvio 9. Koulu- ja nettikiusaamisen vertailua 2007. Onko sinua kiusattu viimeisen vuoden aikana? Koulussa tai koulumatkalla Netissä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % prosenttia vastanneista Ei Kyllä, mutta en kärsinyt siitä Kyllä, ja olen kärsinyt siitä 2.5. Nettiviisaus löytymässä Vanhemmat eivät usein tunne nettipalveluja yhtä hyvin kuin nuoret eivätkä osaa neuvoakaan netin käytön kysymyksissä. Vajaa puolet (45 %) oli keskustellut vanhempiensa kanssa, mitä tietoja itsestä kannattaa antaa netissä ja joka kolmas, millaisia valokuvia (34 %) kannattaa julkaista tai miten toimia nettituttuja tavattaessa (36 %). Nuorista reilu viidesosa (22 %) oli keskustellut vanhempiensa kanssa siitä, mitä hyötyä ja huvia netti tarjoaa. Vain 15 % oli neuvotellut vanhempiensa kanssa ikävissä nettitilanteissa toimimisesta. Melkein puolet nuorista kertoi näyttäneensä oman profiilinsa vanhemmilleen ja 29 % raportoi vanhempiensa tietävän hänen nimimerkkinsä kuvagalleriassa. Vuosi sitten nuorista hieman harvempi joukko, noin neljäsosa, arvioi vanhempiensa tietävän nuoren nimimerkin. Kolme neljästä uskoi, että vanhempien mielestä on ok, että hän käyttää palvelua eli kyseistä kuvagalleriaa. Tietoisuus nettiviisaudesta on lisääntymässä, samoin tiedon tarjonta turvallisesta netin käytöstä. Lähes neljäsosan koulussa oli käynyt vierailija puhumassa verkkoviisaudesta. Tällaisia vierailijoita ovat esimerkiksi MLL:n Viisaasti verkossa kouluttajat ja Tietoturvapäivä-projektin kummit. 40 prosenttia nuorista raportoi omassa koulussa käsitellyn nettiturvallisuusasioita muilla tavoin. Liki viidesosa nuorista (23 %) oli jutellut aiheesta vanhempiensa kanssa. Osa nuorista oli vieraillut Tietoturvakoulu. fi-sivuilla (16 %) ja MLL:n Nuortennetin Viisaasti verkossa -sivuilla (14 %). Valistuksen muodoista yllättävän suosituksi nousivat MLL:n ja IRC-Gallerian lyhytvideot netin käytöstä, joita oli nähnyt 31 % nuorista ja joka kolmas IRC-Gallerian käyttäjä. Verkkoviisaus on myös ollut ilmeisen paljon esillä muussa mediassa, sillä 56 % nuorista oli lukenut aiheesta lehdistä tai katsellut televisiosta. Vain 14 % totesi, ettei ole saanut mistään tietoa turvallisesta netin käytöstä. 13

3. Johtopäätökset Kuvagalleriat ovat tärkeitä seuraelämän ja viestinnän kanavia. Vaikka netistä saattoi löytyä uusiakin ystäviä, tärkeintä nuorille oli pitää yhteyttä ennestään tuttuihin ystäviin. Mukavia kommentteja puolin ja toisin jaettiin paljon enemmän kuin ikäviä. Verrattuna edelliseen kyselyyn mukavat kommentit olivat jopa lisääntyneet. Vuoden välein toistettu kysely toimii suuntaa-antavana näyttönä siitä, miten MLL:n Turvallinen nuorten netti (TUNNE) -projekti on onnistunut työssään verkkoviisauden edistämiseksi. Kysely antoi viitteitä siitä, että verkkoviisaus on lisääntymässä ja kiusanteko vähenemässä. Vaikka gallerioiden käyttäjäkunta on vuoden aikana lisääntynyt selvästi, esimerkiksi Irc-galleriassa yli sadallatuhannella henkilöllä, kiusaaminen ja väärinkäytökset eivät ole nousseet samassa suhteessa, vaan pikemminkin harvinaistuneet. Selkeimmin on vähentynyt toista esittävien valokuvien julkaiseminen ja levittäminen ilman asianomaisen lupaa. Myös kiusaaminen oli hienoisessa laskusuunnassa, samoin nuoret menivät harvemmin ensimmäisille nettitreffeilleen yksin, vaikka nettituttujen määrä olikin noussut vuodesta 2006. TUNNE-hankkeen vaikuttavuuden puolesta puhuu se, että kiusaamisen vähentäminen ja terve harkinta nettituttavien kanssa kommunikoitaessa ovat olleet hankkeen Viisaasti verkossa -koulukampanjan keskeisiä valistusteemoja. Kampanja on keskittynyt erityisesti kouluvierailuihin, joiden aikana on pidetty oppitunteja nuorille, koulutuksia opettajille ja vanhempainiltoja vanhemmille. Suuri osa nuorista raportoi Viisaasti verkossa, tai muiden vastaavien, -valistajien käynneistä omalla koulullaan. Myös projektin valistusaineisto, erityisesti IRC-Galleriassa esillä olleet valistusvideot, olivat tavoittaneet nuoret erinomaisen hyvin. Verkkoviisauden lisääntymiseen ovat toki vaikuttaneet muidenkin tahojen valistustyö sekä nuorten netin käytön ja nettiturvallisuuden laaja esilläolo mediassa. Noin puolet nuorista olivat keskustelleet verkkoviisauteen liittyvistä asioista ja tehneet sopimuksia netin käytöstä vanhempiensa kanssa. Olisi tärkeää, että jokainen nuori esittelisi nettipalveluja ja niiden mahdollisuuksia vanhemmilleen. Näin vanhemmat pääsisivät virheellisistä ennakkoluuloista ja toisaalta tiedostaisivat perheen arjessa herkemmin netin käytön niitä puolia, joissa tarvitaan vanhempien ohjausta tai pelisääntöjä. Viisaasti verkossa -kampanjan keskeinen viesti on rohkaista nuoria kertomaan nettikiusaamisesta ja muista ongelmatapauksista vanhemmille tai edes kavereilleen. Tässä asiassa oli edellisvuoteen verrattuna tullut jopa takapakkia. Tarkennetut kysymykset vuonna 2007 toivat esille, ettei nuorilla ollut kovin rohkaisevia kokemuksia nettiongelmien jakamisesta muiden kanssa. Vajaa 10 % koki jopa, että ongelmasta kertominen muille oli vain pahentanut tilannetta entisestään. Nämä tulokset antavat aihetta analysoida tarkemmin, miten ystävät ja vanhemmat voisivat olla tehokkaammin tukena ongelmatapauksissa ja erityisesti kiusaamisen uhreille. Monissa tapauksissa uskotut ihmiset eivät ole osanneet auttaa asiassa eteenpäin. Selvityksen pohjalta olisi tärkeää kehittää valistuksen sisältöjä konkreettisemmiksi niin, että nuoret tietäisivät, miten kiusaamiskokemusten jälkeen päästään eteenpäin: miten ottaa kiusaamisviestejä talteen, miten saada tekijät selville ja vastuuseen teostaan. Törkeimmissä tapauksissa on syytä turvautua poliisitutkintaan. Kyselymme osoitti, että vain 15 % nuorista oli neuvotellut vanhempiensa kanssa siitä, miten ikävissä nettitilanteissa toimitaan. Syynä tähän saattaa olla yksinkertaisesti se, etteivät nuoret usko saavansa nettimaailmaa vierastavilta vanhemmiltaan todellista apua ongelmatilanteisiin. Valistustyö, aiheen näkyminen mediassa ja oman toiminnan kautta oppiminen ovat nuorilla tärkeitä avaimia verkkoviisauteen. Nuoret ovat myös avainasemassa siirtäessään netin käytön tietotaitoa vanhemmille ikäpolville. 14