LUJA-YHTIÖIDEN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2011 Alma Median lehtituotannon uudet tuulet POMO TULEE TALOON 18 24 28 SEIKKAILIJAN KOTI VLADIMIRIN MATKASSA TAIDETTA BETONISTA 6 Teemana Uudistuminen ja innovaatiot
Sisällys 4 6 LUJATALON TOIMITUSJOHTAJAKSI ARTO POHJONEN ALMA MEDIA: POMO TULEE TALOON 12 18 1970-LUVUN KERROSTALOSTA KUORIUTUU PASSIIVITALO TIMO POLARI: SEIKKAILIJAN KOTI 22 31 SIELUA BETONI- RAKENTAMISEEN LUJABETONIN PILOTTIHANKE VALMISTUI VANTAALLE Pääkirjoitus... 3 Toimitusjohtajilta... 4 Pomo tulee taloon... 6 Painokoneelle töitä...10 1970-luvun kerrostalosta kuoriutuu passiivitalo...12 Siilinjärvellä opetetaan kestävän kehityksen ammattiosaamista...14 Seikkailijan koti...18 Uniikki: Designia ja energiatehokkuutta...20 Sielua betonirakentamiseen...22 Vladimirin matkassa...24 Kädenjälki: Saa koskea...28 Lujabetonin pilottihanke valmistui Vantaalle...30 Asiakkaan suusta: Kehitystä yhteisvoimin...32 LUJAVIESTIN TOIMITUS Päätoimittaja: Minni Karttunen toimitus@luja.fi Tekstit: Minni Karttunen Taitto: Janne Markkanen, Minni Karttunen Osoitelähde: Lujan asiakas- ja sidosryhmärekisteri. Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava. LUJAN TARINA Lujan perustaja Feliks Isotalo oli kotoisin Alahärmästä, Isoo-Antin naapu rista. Pohjalaisella sisulla tämä kiertokoulun käynyt entinen maanviljelijä, poliisi ja maatalouskauppias kasvatti vuonna 1953 perustamansa Lujabetonin menestyväksi yritykseksi. Feliks Isotalo toteutti rohkeasti uusia ideoita ja kehitti itse tuotteita ja koneita. Nokkavainullaan hän ennakoi asiakkaiden tarpeet. Feliks Isotalo loi kovalla työllä ja esimerkillään LUJAT-arvot, joita noudattamalla seuraa va sukupolvi on laajentanut Lujan Suomen suurimpien joukkoon kuuluvaksi raken nus alan konserniksi osaavaksi suomalaiseksi perheyhtiöksi. Nykyisin Lujaan kuuluu kolme yritystä: Lujatalo Oy, Lujabetoni Oy ja Fescon Oy. Julkaisija LUJA-YHTIÖT PL 1268 70101 KUOPIO Lujatalo, puh. 020 789 5100* Lujabetoni, puh. 020 789 5500 Lujapalvelut, puh. 020 789 5800 Fescon, puh. 020 789 5900 E-mail: toimitus@luja.fi www.luja.fi Kannen kuva: Klaus Elfving * Hinnat 020-yritysnumeroihin matkapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 16,90 senttiä/minuutti (alv 23 %). Lankapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 6,9 senttiä/minuutti (alv 23 %).
Pääkirjoitus Uudistajat määräävät suunnan M aailma muuttuu nopeasti. Kehityksen suurta linjaa on viimeiset vuosikymmenet johtanut tietotekniikan kehitys, erityisesti internet, sekä toisaalta aivan eri tasoisiksi muuttuneet työvoimakustannukset eri puolilla maailmaa. Työympäristö on kehittynyt nopeasti, automaatio halpenee, kauppa on maailmanlaajuista. Muutokset koskettavat luonnollisesti myös Lujaa, joka muiden menestyvien yritysten lailla kehittää osaamistaan jatkuvasti varmistaakseen kilpailukykynsä. Sama vaade pätee tänä päivänä myös jokaiseen yksilöön. Monet ajattelevat entisessä pysymisen olevan paras tie: se osataan, ja se toimii ainakin jollain tavalla. Ajattelutapa on kuitenkin pitkään harjoitettuna kestämätön. Jos silmät avataan ympäröivälle maailmalle viime tipassa, voi muutostarve olla jo niin suuri, ettei yritys ja sen henkilöstö taivu muutoksiin tarpeeksi nopeasti. Miten muutamme toimintaamme, jos taloudellinen suhdanne romahtaa? Miten suomalainen rakennusmies voisi kehittää ammattitaitojaan siten, että olisi virolaista tuottavampi? Uudistumisen haasteet saattavat tuntua musertavan kovilta, mutta voittaja on se, joka osaa ennakoida. Järkevintä onkin kehittää toimintaa tasaisesti, vaikkei sekään suojaa johtamisen suurimmalta haasteelta, muutos vastarinnalta. Kehityshankkeen vieminen nopeasti läpi organisaation on erittäin vaikeaa. Tämä ei tule toimimaan on tuttu lause jokaiselle, joka on lähtenyt edistämään muutosta. Onnistumisen avain piilee yrityksen jokaisen työntekijän panoksessa ja sitoutumisessa. Ajattelemme Lujalla, että osallistuva johtaminen, yhdessä ideoiminen ja kaikkien mielipiteiden kuunteleminen avoimin mielin tekevät tämän mahdolliseksi. Lujalla Uudistuminen ja kehittyminen onkin yhtiön strategian mukainen arvo, joka on jalkautettu toimintatapoihin pysyvästi. Haluamme korostaa, että teemme sen jokaisen lujalaisen yhteispanoksella. Kun kehitämme asioita itse, ei tarvitse taistella muutosta vastaan, vaan voimme ohjata sitä. Silloin kilpailu ei tunnu kiristyvän, vaan voimme hymyillä voittajina. Hannu Isotalo Lujan hallituksen puheenjohtaja 3 www.luja.fi
Luja-yhtiöissä on tapahtunut merkittäviä muutoksia syksyn 2011 aikana. Lujapalvelut Oy on myyty Coor Service Management -yhtiölle (s. 17). Nyt Luja-yhtiöihin kuuluvat rakentamisen tuotteisiin ja palveluihin keskittyvät Lujatalo Oy, Lujabetoni Oy ja Fescon Oy. Myös Lujatalon toimitusjohtaja vaihtuu: Lujatalon entisen toimitusjohtajan Tapio Pitkäsen siirtyessä Finndomon palvelukseen uutena toimitusjohtajana syksyn aikana aloittaa Arto Pohjonen. Lujatalo Oy Lujatalon toimitusjohtajaksi Arto Pohjonen Lujatalon uudeksi toimitusjohtajaksi on kutsuttu diplomi-insinööri Arto Pohjonen. Hän siirtyy tehtävään Are Oy:n korjausrakentamisen liiketoimintajohtajan paikalta. Pohjonen aloittaa Lujatalon toimitusjohtajana syksyn aikana. Arto Pohjonen, 50, on koulutukseltaan rakentamistekniikan diplomi-insinööri ja suorittanut lisäksi opintoja liikkeenjohtamiseen, markkinointiin, teollisuustalouteen ja strategiseen suunnitteluun liittyen. Ennen Are Oy:n korjausrakentamisen liiketoimintajohtajan tehtävää Pohjonen työskenteli lähes kymmenen vuotta YIT Rakennus Oy:ssa muun muassa yksikönjohtajana ja aluejohtajana. Hänellä on lisäksi pitkä kokemus kansainvälisistä tehtävistä Ruotsissa, Venäjällä ja Virossa. - Minulla on laajat kontaktiverkostot ja kokemusta alasta niin urakoinnin, kiinteistökehityksen kuin asuntotuotannonkin parista. Uskon, että näillä ominaisuuksilla ja tiimipelaajan asenteellani tulee olemaan käyttöä toimitusjohtajan tehtävässä. Odotan innolla töiden aloittamista, kertoo Pohjonen. Pohjonen on kotoisin Tampereelta ja asuu perheineen tällä hetkellä Helsingin Lauttasaaressa. Luja-yhtiöt toivottavat Arton tervetulleeksi mukaan lujaan joukkoon! Kehityksen aikakausi Seitsemän antoisan Luja-vuoteni jälkeen siirryn kohti uusia haasteita Finndomon toimitusjohtajan tehtäviin. Katsoessani Lujatalon kehitystä voin tyytyväisenä todeta kuinka olemme vähitellen kasvaneet urakoitsijasta monipuoliseksi kumppaniksi virkamiehille, arkkitehdeille, sijoittajille ja monille muille rakennusalan toimijoille. Rakennusyhtiö ei pärjää enää tekemällä kohteen valmiiksi ja myymällä sitä asiakkaalle. Paras tilanne on, kun hankkeita viedään läpi yhteistyössä, jolloin kaikki asiakkaan tarpeet tulevat huomioiduiksi. Mielestäni olemme onnistuneet tässä hyvin. Kiitos siitä kuuluu Lujatalon osaavalle henkilöstölle, ja teille, hyvät asiak kaamme. Lujatalo on loistanut eritoten kahdessa asiassa: energiatehokkuudessa ja kiinteistöjen kehityshankkeissa. Energiatehokkuudessa olemme yhdessä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa tehneet lukuisia uraauurtavia projekteja, tuoreimpana hankkeena riihimäkeläisen kerros talon muuttaminen passiivi taloksi. Kiinteistön kehityshankkeissa hienona esimerkkinä on Leppävaaran Sola Business Valley -toimitila, mikä on ollut, ja on edelleen, Lujatalon monialaosaamisen näytön paikka. Rakennusala on mielestäni mainettaan dynaamisempi. Aloitin keltanokkana, ja olen aidosti kiitollinen siitä kaikesta, mitä olen saanut oppia näinä Luja-vuosinani. Uskon alan kehitykseen myös tulevaisuudessa, palveleehan rakentaminen kaikkia meitä. Jokaisella on tarve omaan kotiin ja rakennettuun ympäristöön. Lujatalolle ja sen asiakkaille menestystä toivottaen Tapio Pitkänen www.luja.fi 4
Toimitusjohtajilta Lujabetoni Oy Fescon Oy Kehitystyömme säästää lompakkoasi Rakennusalalla uudistaminen ja kehittäminen on tunnetusti vaikeaa etenkin tuotekehitys. Ala on hyvin perinteinen tekemisen suhteen, ja uudet rakennusratkaisut voivat tuoda rakentajalle mukanaan arvaamattoman suuria taloudellisia riskejä. Ala on myös hyvin hintavetoinen, ja uusien, kalliimpien ratkaisujen läpivienti on haaste. Lujabetoni lähti uudistamisen tielle rohkeasti vuonna 2005, jolloin useita merkittäviä tuotekehityshankkeita aloitettiin. Sen jälkeen vielä useampia tuotteita on saatu valmiiksi, viety markkinoille, ja joistain on jo luovuttukin. Osa uusista tuotteistamme on ollut erittäin menestyviä, kuten SuperTTlaattaratkaisu tai Luja-rappauselementti. Erittäin lupaavia tuotteita on myös juuri saatu markkinoille: Lujapienpaalu ja Luja-hybridivälipohja, jotka tarjoavat merkittävää kustannusetua asiakkaillemme. Odotamme niistä menestystuotteita. Joskus uusien tuotteiden vakiinnuttaminen markkinaan on kuitenkin vaikeaa: esimerkiksi legopalikkamme Lujamoduli on jäänyt kysynnältään vaisuksi, vaikka tuote herättääkin suurta innostusta ja kiinnostusta. Kehitystyössä hittituotteet selviävät vain kokeilemalla. Meille on tärkeätä, että uudet tuotteemme tarjoavat asiakkaillemme hintahyötyä perinteisiin ratkaisuun verrattuina. Esimerkiksi Luja-hybridivälipohja (s. 30) tuo kerrostalon rakentamiseen 15 euron suoran säästön per neliömetri nopeuttaen samalla rakentamista. Otamme asiakkaamme mielellämme mukaan tuotekehitystyöhön, yhdessä tehdessä tuotteet ovat heti tarkasti räätälöityjä ja tulokset sen mukaisia. Nykäiskää meitä hihasta, olemme käytössänne! Mikko Isotalo toimitusjohtaja Lujabetoni Oy Tuotekehitysreseptin kolme raakaainetta Onnistuminen kuivatuotealalla edellyttää jatkuvaa tuloksellista tuotekehitystä. Meitä fesconilaisia on yhteensä 50. Yrityksemme suhteellisen pieneen kokoon nähden tuotekehitystyö on kuitenkin hyvin mittavaa: vuoden 2005 jälkeen olemme tuoneet markkinoille yli 30 uutuustuotetta. Tuotekehitysreseptimme menestys piilee seuraavissa: Me itse: Meillä tuotekehitys on yhteistyötä, joka ei ole pelkästään tuotekehitysyksikön vastuulla, vaan siihen osallistuu alusta lähtien koko yritys mukaan lukien yrityksen johto, myynti ja tuotanto. Päätökset voidaan tehdä ripeästi ja hallitusti. Kehitysprosessin lopputuloksena ovat erittäin kustannustehokkaat tuotteet, koska myynnin ja tuotannon eri tarpeet ja rajoitukset huomioidaan heti alusta lähtien. Asiakas: Tuotteet suunnitellaan asiakasta kuunnellen, ja he ovat vahvasti mukana myös tuotteiden testausvaiheessa. Meille yhteistyö asiakkaan kanssa tuo huomattavaa etua, sillä pystymme luomaan piirulleen heille sopivan tuotteen. Yhteistyökumppanit: Omien tuotekehitysresurssien lisäksi meillä on käytettävissä yhteistyökumppaniemme voimavarat. Tuotekehitykseen liittyviä testejä toteutetaan esimerkiksi teknillisten yliopistojen, VTT:n, Contestan ja kansainvälisten materiaalitoimittajiemme laboratorioissa. Tuotekehitys ei ole enää pelkästään reseptin vääntöä, vaan entistä enemmän kokonaisten tuotejärjestelmien rakentamista. Tästä hyvänä esimerkkinä on Fesconin uusi Termo-lämpölattiaratkaisu, johon kuuluu pumpattavan lattiatasoitteen lisäksi asennustarvikkeet ja tarvittaessa asennuspalvelu yhteistyökumppaniemme kautta (lue lisää lehden takakannesta). Ensi vuodesta on tulossa harvinaisen mielenkiintoinen - ja kiireinen. Tuomme markkinoille kymmenkunta uutta Fescon-tuotetta, kiitos pettämättömän tuotekehitysreseptimme! Kimmo Peltola toimitusjohtaja Fescon Oy 5 www.luja.fi
Tampere. Sarankulman painohalli. Vuonna 2013 tätä näkymää ei enää ole. Vanhat painokoneet jäävät eläkkeelle, naapuritontille kohoaa uusi painotalo, ja... www.luja.fi 6
Muutoksen tuulet puhaltavat Tampereen Sarankulmassa. Vuoden 2013 alusta Alma Median painotoiminta ottaa leijonanloikan, kun uusi superpaino aloittaa toimintansa. Verkkolehdet, mobiilisivustot, ipad... Vaikka mediatalojen kehitysprojektit näyttävät tänä päivänä suuntautuvan vahvasti sähköisen median puolelle, ei Alma Mediaa hirvitä panostaa myös perinteiseen sanomalehtituotantoon. Päinvastoin, se uudistaa kerralla koko paketin: Tampereelle hankitaan painokoneen lisäksi uusi postituslaitteisto ja painotalo. - Olemme pohtineet printtilehden tulevaisuutta ja päätyneet siihen, että sellainen on. Investointi maksaa itsensä takaisin kymmenessä vuodessa, valottaa Alma Median kiinteistöpäällikkö Tapio Valtanen hankkeen taustoja. Nopea. Menestyvä. Luontainen organisoija. Äkkiseltään adjektiivit voisi sekoittaa toimitusjohtajan työnhakuvaatimuksiin, mutta kyse on uudesta Colorman autoprint -painokoneesta, jonka valmistaja lupaa toimivan parhaimpien johtajien kaltaisella kustannustehokkuusajattelulla. Mainoslauseet punnitaan 2013, kun painokone aloittaa täydellä höyryllä uusissa tiloissa. Tekemistä riittää, sillä Porin painosta luovutaan ensi vuonna. Jäljelle jää Rovaniemen painon lisäksi Sarankulma, joka valjastetaan Alma Median painotoiminnan keskukseksi. - Keskitetty painaminen on tulevaisuutta. Tämänkaltaiset superpainot tulevat yleistymään, näkee painotoiminnasta vastaava Alma Manu Oy:n toimitusjohtaja Helvi Liukkaala. Tehokkuus on ympäristövalinta Painomäärien lisääminen ei olisi onnistunut nykyisissä tiloissa, eikä liioin vanhalla painokoneella, johon konetyypin tuotannon lopettamisen takia ei saa enää varaosia. Uuden painokoneen valinta ei ollut läpihuutojuttu, vaan Liukkaala ja kumppanit kävivät neuvotteluja Manrolandvalmistajan lisäksi monien muiden toimittajien kera. - Laadun ja nopeuden lisäksi ympäristönäkökulma oli tärkeä valintakriteeri. Uuden koneen materiaali- ja energiatehokkuus ovat selkeästi paremmat kuin nykyisen laitteiston, mikä alentaa sanomalehden ympäristövaikutuksia, Liukkaala toteaa. Kone painaa Aamulehden kaksi tuntia vanhaa konetta nopeammin. Lisäksi uusi kone mahdollistaa kolmen seitsemänpäiväisen sanomalehden samanaikaisen painamisen nykyisen kahden sijaan. Myös pienten painosmäärien lehtituotanto onnistuu nykyistä tehokkaammin. Alma Median tuotteiden lisäksi painossa tehdään lehtiä ja liitteitä monille muillekin asiakkaille. - Asiakkaillemme uudistus näkyy entistä parempana painolaatuna ja monipuolisempana tarjontana: saamme mukaan uusia lehtikokoja ja voimme tehdä lakkapintaisia aikakauslehtimäisiä lehtiä, mikä ei ollut aiemmin mahdollista. Koneen nopeuden takia voimme ottaa lisää asiakkaita, iloitsee Liukkaala. Kuvat: Klaus Elfving 7 www.luja.fi
Painokoneen pohjan alla on erityisvahvisteinen perustus, johon upposi 1300 tonnia betonia. Vaativa pomo Colormania ryhdytään asentamaan uusiin tiloihin kesällä 2012. Ennen asennusta painohallin rakennusprojektia johtavalla Tapio Valtasella ja pääurakoitsija Lujatalolla riittää vipinää. 15 000 neliöi sessä painotalossa on otettu kaikki Pomon tarpeet huomioon. - Hallin lämpötilan täytyy olla tasainen. Vielä oleellisempaa on ilmankosteus, jonka on pysyttävä pienenä, sillä painokone tuottaa runsaasti vesihöyryä, Valtanen kertoo. Tämä vaikuttaa jo materiaalivalintoihin. - Kosteusrasituksen takia rakennuksen runko ja julkisivut päätettiin toteuttaa teräsbetonielementeistä. Käytimme suuria elementtejä vaipparakenteessa. Näin saumoja syntyy mahdollisimman vähän, mikä pienentää vuotoriskejä, rakennesuunnittelusta vastaava A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n suunnittelujohtaja Harri Kivistö kertoo. Perinteinen maanvarainen betonilaatta ei kestäisi painokoneen satojen tuhansien kilojen massaa eikä painokoneen pyörivien telojen aiheuttama värähtelyä. Koneen perustukseksi tehtiinkin 63 metriä pitkä, 5 metriä leveä ja 1,8 metriä korkea teräsbetoniantura, johon upposi jo pelkästään 1 300 tonnia betonia. - Painokoneen toisen kerroksen perustuksissa käytämme värähtelyn takia pysty- ja vaakakuormituksien vaatimuksiin nähden huomattavasti jäykempiä pilareita ja lujuusluokaltaan korkeampaa betonia, Kivistö kertoo. Suunnitelma B Sanomalehtituotannossa suuret lehtimäärät ja tiukat aikataulut edellyttävät nopeuden lisäksi tuotantovarmuutta. Jos jotakin menisi rikki, on paino koneella korjauspäivystys ympäri vuoro kauden. Myös muihin yllätyksiin on varustauduttu. - Suunnitelma B:n lisäksi on vielä suunnitelma C:kin, vahvistaa Valtanen. Jos sähköt menevät poikki, valjastetaan käyttöön varavoimageneraattori. Jos varavirtakaan ei jostain syystä toimisi, on takaporttina Forssan Sanomala, jossa lehti painettaisiin loppuun. - Tämä on äärimmäisen epätodennäköistä, mutta kaikkeen on varauduttava. Sanoman painolla on samanlainen varasopimus myös meidän suuntaamme, Valtanen kertoo. Hela hoito Lehdet eivät lähde lukijoille pelkän paino koneen avulla, vaan toimintaan tarvitaan myös ihmiset ja tilat eri lehtituotannon vaiheille. Jo paperivarasto vie pinta-alaa runsaat 1 400 neliötä. Raakaainevaraston paperirullat vaativat tilaa ja trukkikuljetuksen: pelkästään yksi paperirulla on jo useamman metrin korkuinen ja painaa jopa 1 600 kiloa. - Koko tuotantorakennus on suunniteltu siten, että materiaalivirrat toimivat rakennuksen sisällä mahdollisimman tehokkaasti, eli tavaroita tarvitsee liikuttaa mahdollisimman lyhyitä matkoja, kertoo Liukkaala. Superpainolle uutta joustavuutta tuo myös painokoneen ja postituslaitteiston välinen puskurialue, joka mahdollistaa sen, että molemmat voivat toimia omilla aikatauluillaan. - Postitus ei ole enää tukkeena painotuotannolle, joten konetta ei tarvitse pysäyttää. Uudella postituslaitteella voi tehdä aiempaa monipuolisemmin erilaisia postituksia. Painosalissa, postituksessa, lähettämössä sekä 800 neliön toimistotiloissa tulee vilisemään yhteensä noin 120 Alma Manun työntekijää. Liukkaalan mukaan superpainon rakentumiseen suhtaudutaan odottavasti. - Uusien, lehtipainamiseen suunniteltujen tilojen myötä meillä on kaikki välineet kehittää ja panostaa paperiseen lehteen. Painotuotteet säilyvät Alma Mediassa merkittävässä roolissa myös jatkossa. www.luja.fi 8
Kuva: Manroland Painotalon omistaja: OP-Henkivakuutus Oy Rakennuttaja: Kiinteistö Oy Uusi Paino Pääurakoitsija: Lujatalo Elementtitoimitus: Lujabetoni Painotalon vuokraaja: Alma Media, alivuokraa tilan tytär yhtiölleen paino- ja jakelutoimintayhtiö Alma Manulle Elementit: Lujabetoni, yht. 1876 kpl, - seinä: 9000 m 2 - laatta: 15 000 m 2 - runko: 1300 m 3 Lattiasirotteet: Fescon, 6000 m 2 Fescotop F10 Colorman autoprint -painokoneen asennus aloitetaan kesän 2012 aikana. Sarankulman superpainosta tulee Alma Median painotoiminnan keskus ja samalla myös Luja-yhtiöiden monialaisuuden käyntikortti: pääurakoitsijana toimii Lujatalo, elementtitoimitus on Lujabetonilta ja lattiasirotteet ovat Fesconin tuotteita. 9 www.luja.fi
Kuva: Klaus Elfving Painokoneelle töitä Mitä kuuluu Aamulehdelle, päätoimittaja Jouko Jokinen? Kiitos hyvää. Pirkanmaa, etenkin Tampere, on kehittyvä kasvukeskus, jossa alueen äänenkannattajalla riittää raportoitavaa. Meillä on laaja lukijakunta, sillä peittomme on tällä hetkellä 65 prosenttia alueen asukkaista. Kun lukuun lisätään nettikäyttäjät, on neljä viidestä pirkanmaalaisesta päivittäin tekemisissä Aamulehden kanssa. Päihittääkö internet painetun lehden uutismediana? Nopeutensa puolesta ehkä, mutta pelkästään käytettynä ei. Netissä tarjonta kasvaa, mutta yleisöt pirstaloituvat. Maakuntalehden vahvuus on puolestaan sen segmentoimattomuus: se on suunnattu kaikille alueen asioista kiinnostuneille, jotka osaavat suomen kieltä. Paljon puhuttu sosiaalinen mediakaan ei ole uutisten tuottaja, vaan välittäjä. Puheet siitä, että verkko syö painetun lehden ovat turhanaikaista höpöhöpöä. ipadit ja netin kehitys ovat mielenkiintoisia asioita, mutta eivät ne ole uhka maakuntalehdelle, vaan loistava mahdollisuus. Asioita ei pidä katsoa joko-tai, sillä maakuntalehdessä nettilehti ja paperilehti tukevat toisiaan. Yhteispeli tuottaa hyvän median. Miten sähköisiä kanavia hyödynnetään Aamulehdessä? Nopean uutisoinnin meiltä saa verkosta. Sillä kilpailemme muita sähköisiä välineitä, kuten radiota, vastaan. Netti on mahdollistanut uutistuotannossa monia asioita: esimerkiksi juttujen välittömän julkaisun, äänen ja liikkuvan kuvan yhdistämisen, sekä vuorovaikutteisuuden. Julkai semme lehden ipad-version lokakuun aikana. Suunnitelmissa on siirtyä johdettuun nettikeskusteluun, jossa toimittaja toimii keskustelun isäntänä, mikä vie joutavaa verkko marmatusta rakentavampaan suuntaan. Lähivuosina on tulossa myös netti-tv. Luomme uusia kaupallisia ratkaisuja mainostajille, mikä täsmennettyinä tarjouksina palvelee myös lukijaa. www.luja.fi 10
Aamulehti Perustettu 1883 Kuulunut Alma Media -konserniin vuodesta 1998 Päätoimittaja Jouko Jokinen Aamulehdellä on päivittäin 305 000 lukijaa Aamulehteä luetaan keskimäärin 37 minuuttia - ipadit ja netin kehitys eivät ole uhka maakuntalehdelle, vaan loistava mahdollisuus, kertoo Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen. Mitkä sitten ovat sanomalehden valttikortit? Paperinen lehti kattaa laajan sisällön A:sta Ö:hön. Joka päivä. Kymmenen minuutin selaamisella saa tietää, mitä tapahtuu, ja pysyy perillä myös asioista, joista ei itse lähtisi tietoa etsimään. Lehti tuodaan varhaisjakeluna lähes sängyn viereen joka aamu. Se on upeaa palvelua. Ja onhan lehti käyttöliittymänä loistava, sen ovat jo sadat vuodet osoittaneet. 13 % lukijoista lukee lehteä päivittäin tunnin tai kauemmin Aamulehti-brändin alla on sanomalehden lisäksi - Aamulehti.fi 287 000 lukijaa/viikko - Moro-kaupunkilehti 268 000 lukijaa/viikko - Valo-perjantailiite 266 000 lukijaa/viikko - Sunnuntailiitteet: Asiat 271 000 lukijaa/viikko Ihmiset 269 000 lukijaa/viikko Kuinka lehdet pärjäävät tulevaisuudessa? Sisällöllä. Yhteiskunnallinen lisäarvo, keskustelun ylläpito ja terästys ovat klassisia sanomalehdistön tehtäviä. Nämä ovat olleet huonossa hoidossa suoma laisessa mediassa. Journalismin seuraava iso asia on hakea ratkaisuja. Se on toki haastavaa, sillä ongelmien ja ristiriitojen esittely on paljon helpompaa kuin ratkaisujen tarjoaminen. Mutta jos jutusta ei ole lukijalle jotain hyötyä, on se turha juttu. Maakuntalehden tehtävä on palvella lukijoita. 11 www.luja.fi
Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy 1970-luvun kerrostalosta kuoriutuu passiivitalo Riihimäen Peltosaaren alueella nähdään hurja muodonmuutos, kun energiasyöppö 70-lukulainen vuokratalo saneerataan puuelementeillä passiivikerrostaloksi. Lujatalo urakoi Riihimäellä pioneerihanketta, jossa vuonna 1975 rakennettu kerrostalo muutetaan julkisivukorjauksen myötä energiatehokkaaksi passiivitaloksi. Urakka on pintaviimeistelyitä lukuun ottamatta valmis vuoden 2011 loppuun mennessä. - Rakennus olisi tarvinnut julkisivukorjauksen muutenkin, joten samalla vaivalla siitä tehdään energiatehokkaampi, kertoo hankkeen arkkitehti Kimmo Lylykangas. Saneeraus on osa Innova-hanketta, jonka kohteeksi valikoitui asunto-osakeyhtiö Riihimäen Kotikulman vuokratalo Saturnuksenkatu 2:sta. Päiväkodin ja 37 vuokra huoneistoa sisältävän talon passiivisaneerauksessa korjataan julkisivun ja ulkoseinärakenteiden lisäksi paljon muutakin: uudistuksen kokevat esimerkiksi ilmastointi, parvekkeet ja parvekeovet, ikkunat sekä vesikatto. Uudesta korjausmenetelmästä helpotusta asukkaille Julkisivusaneeraus on toteutettu uudella TES-menetelmällä, jossa käytetään esivalmistettuja julkisivuelementtejä. Tehtaalla valmistettiin 69 eri levyistä puurunkoelementtiä ikkunoineen, kivivillaeristeineen ja ilmanvaihtokanavineen www.luja.fi 12
Innova-hanke - Tavoitteena löytää innovatiivisia menetelmiä ja kehittää energiatehokkuutta korjausrakentamishankkeissa. - Alkoi keväällä 2010 kilpailulla, johon 1960-1980 -luvulla rakennetuilla taloyhtiöillä oli mahdollisuus ilmoittautua mukaan. Kilpailun voittajaksi valittiin Riihimäen Kotikulman talo 10, joka saneerataan passiivitaloksi vuoden 2011 loppuun mennessä. - Taloyhtiö saa käyttöönsä passiivisaneerauksen asiantuntemusta sekä taloudellista tukea taloyhtiön korjaustöiden toteutukseen ja suunnitteluun. - Yhteistyökumppanit: Paroc, VTT, Tekes, Sitra, Recair, Ensto, Lammin Ikkuna Oy, Ara, Enervent - Urakoitsija: Lujatalo - Elementit: Teeri-Kolmio Tarja Mäkelä (vas.), Oona Mäkelä ja Jaana Vilenius ovat naapureita. He odottavat, että saneeraus poistaisi asuntojen vetoisuuden. - Verhot vain lepattavat, kun täällä tuulee sisään, Tarja Mäkelä kertoo. päivineen. 12 metriä korkeat elementit asennetaan työmaalla paikoilleen nosturin avulla. - Työmaa-aika lyhenee, jolloin meluhaitat jäävät asukkaille mahdollisimman pieneksi. Tämän lisäksi myös vältytään rakennuksen huputukselta, kertoo Lujatalon vastaava työnjohtaja Tero Kuikka. Peruskorjausmenetelmä kehitettiin kansainvälisessä tutkimushankkeessa, jonka Suomen edustajana toimi Aaltoyliopisto. - TES-menetelmällä tehty urakka on ensimmäinen laatuaan Suomessa, vastaavia hankkeita on toteutettu jo Itävallassa, Saksassa ja Norjassa, kertoo Lylykangas. Energiankulutus pienenee Passiivitalon lämmitysenergian tarve on normaalitaloa selvästi pienempi, alle 25 kilowattituntia bruttoneliömetrille per vuosi. Entiseen suurkulutukseen verrattuna lämmitystarve pienenee 75 prosenttia. - Tämän lisäksi uudistus parantaa sisäilman laatua ja äänieristystä, kertoo Lylykangas. Eroon harakanpesästä Jaana Vilenius ja Tarja Mäkelä ovat talon pitkäaikaisia asukkaita. Mäkelä on viihtynyt asunnossaan jo kuusitoista vuotta, Vilenius kolmetoista. Kotitalon peruskorjausta naiset seuraavat mielenkiinnolla. Erityisesti lämmöneristyksen kohentuminen lämmittää mieltä. - Talvisin pattereita saa huudattaa täysillä, ja silti jäätyy. Verhot vain lepattavat, kun tuulee sisään, Mäkelä kertoo. - Hyvä juttu, että saadaan uudet ikkunat ja parvekkeet. Onhan tämä melkoinen harakanpesä, kun parvekkeen oven päältä näkyy pala taivasta, Vilenius säestää. Juju julkisivussa Energiatehokkuuden lisäksi myös rakennuksen ulkonäköön on kiinnitetty huomiota. Rapatusta ulkoseinästä löytyy oma jujunsa: julkisivun väri vaihtuu jokaisen asunnon kohdalla. Lisäksi alakerran Saturnuksenkadun päiväkodin seiniä piristää tähtikarttakuvio. - Kyllähän sitä on viihtyisämpää asua, kun ulkoakin näyttää siistiltä, Mäkelä tuumaa. 13 www.luja.fi
Rehtori Rauno Kettunen metsäkoneopiskelija Sami Siimennon kyydissä. Kyyditysvuoroa odottamassa kiinteistöjohtaja Ari Orsjoki. www.luja.fi 14
Metsäkoneista aurinkoenergiaan: Siilinjärvellä opetetaan kestävän kehityksen ammattiosaamista Ensi syksystä lähtien Siilinjärvellä voi opiskella uudenlaista energiaosaamista, kun Toivalan kampukselle valmistuu Suomen mittapuussa harvinainen uusiutuvan energian ja kestävän kehityksen oppimisympäristö. Ympäristöylioppilas, tuulivoimaasentaja, uusiutuvan energian ja kestävän kehityksen oppimisympäristö... Toivalan rauhallisessa maalaisympäristössä, 14 kilometrin päässä Kuopiosta, uudistetaan ammatti- ja aikuisopetusta rytinällä. Keskittäminen tuo mahdollisuuksia Syksystä 2012 lähtien Savon koulutuskuntayhtymän Toivalan metsäja luonto-opetuksen koulutusyksikkö laajenee monialaopetuksen keskukseksi, kun tekniikan ja rakennusalan opetus siirtyy kampukselle. - Tulevaisuudessa annamme poikkialaista opetusta, mikä tuo opiskelijoillemme laajemmat työllistymismahdollisuudet. Elokuussa Toivalassa alkoi Suomen ensimmäinen ympäristöylioppilaskoulutus, kertoo koulutuspäällikkö Karl-Erik Hasa. Kehittyvä kampus Keskittämisen myötä opiskelijamäärä kaksinkertaistuu kuuteensataan oppilaaseen. Samalla käyttöön vihitään Lujatalon urakoima 5000 neliön koulurakennus, jonne on rakennettu Suomen mittakaavassa harvinainen uudistuvan energian ja kestävän kehityksen oppimisympäristö. Ympäristö ei tule vain tekniikan alan käyttöön, vaan myös muut, kuten ympäristöopiskelijat, pääsevät kiinni energiatietouteen. Toivalan opetusohjelmassa uudistuvat energiamuodot ovat tärkeä painopistealue. Hanke on saanut EU:n rakennerahastotukea. - Uusiutuva energia on ajankohtainen kysymys koko maailmassa. Se on painopistealue, joka on kirjattu EU:n ja Suomen kansallisiin linjauksiin, ja jota täytyy kehittää. Tämän alan suunnittelu- ja toteutusosaamista varsinkin lämmitysjärjestelmissä ja niiden yhdistelmissä on liian vähän, kertoo Savon ammatti- ja aikuisopiston kehitysjohtaja Markku Jokela. Rakennus opettajana Opetustiloista ja energialaboratoriosta koostuva rakennus on uusiutuvan energian lippulaiva: lämmitys perustuu maalämpöön. Rakennuksen alla on neljäkymmentä 200 metrin syvyistä lämpökaivoa, joista rakennuksen lämpö saadaan. Lisäksi aurinkokeräimillä lämmitetään käyttövettä, ja osa rakennuksesta valaistaan auringonvalon voimalla. Rakennus on tehty siten, että sen LVIS-kojeistot ovat nähtävillä, jotta niitä voidaan hyödyntää opetuskäytössä. Tarkoitus ei kuitenkaan ole vain esitellä erilaisia järjestelmiä. - Tila on omassa luokassaan uraauurtava, sillä rakennuksessa yhdistyy modernin teknologian opetuksellinen käyttö sekä uudistuvaan energiaan nojaava kiinteistötekniikka, kertoo kiinteistöjohtaja Ari Orsjoki. Kyse on hybridilämmitysjärjestelmästä. - Nykyisin talosuunnittelussa voi olla monta erilaista lämmitysjärjestelmää, kuten maalämpöä, puu lämmitystä, lämpöpumpputekniikkaa ja aurinkoenergiaa. Hybridilämmitysjärjestelmä on rakennuksen lämmitysjärjestelmien energiatehokasta yhteispeliä, ja tätä osaamista haluamme antaa opiskelijoillemme, kertoo Jokela. Käytäntöön kiinni energialaboratoriossa Kahdensadan neliön laajuista energialaboratoriota voi pitää koko rakennuksen sydämenä. - Sinne johdetaan koko kiinteistön LVIS-järjestelmien tieto, kuten energiatuotanto ja energiankulutus, kertoo Jokela. Laboratoriossa on oma maalämpökaivo ja mahdollisuus ilmalämpöpumppujen testaamiseen. Niitä pääsevät hyö 15 www.luja.fi
Toivalan uusi koulurakennus sisältää uudenaikaisten opetustilojen lisäksi uusiutuvan energian ja kestävän kehityksen oppimisympäristön. dyntämään sekä Toivalan että Savoniaammattikorkeakoulun opiskelijat. - Toivalassa laitteiden perustoimintoja, kuten asennusta, säätöä ja huoltoa opetellaan asennuskoulutuksessa, ammattikorkeassa painopiste on lämmitysjärjestelmien suunnittelussa, Jokela kertoo. Toivalassa aiotaan kehittää uudistuvien energiamuotojen opetusta myös jatkossa. Alustavia pohdintoja on käyty jopa tuulivoima-asentajan koulutuksesta. - Seuraavaksi laajennamme koulutustarjontaamme turve- ja energiapuuosaamiseen keskittyvään metsäenergian tuotannon koulutusohjelmaan. Suunnitelmissa on tarjota koko energiaketjun laajuudelta opintoja aina maasta aurinkoon siten, että opiskelija voi valita itselleen mieleisensä opinto paletin, sanoo rehtori Rauno Kettunen. Koulutuspula Uudistuvan energian ammatillinen opetustarjonta on Suomessa vähäistä. - Tämä kouluttautumismahdollisuus on merkittävä ennen kaikkea alan yrityksille, että he voivat täydennyskouluttaa nykyisiä työntekijöitään. Esimerkiksi öljylämmityksen määrä vähenee öljyn kallistuessa, joten sen alan asentajat tarvitsevat uutta osaamista, Jokela jatkaa. Toivalan koulurakennus Hanke: 12 miljoonaa euroa Kokonaisneliöt: 5157 m 2 Rakennuttaja: Savon koulutuskuntayhtymä Urakoitsija: Lujatalo Oy Betonitoimitus: Lujabetoni Oy Metsän vetovoima Vuonna 1947 perustetun Toivalan koulun juuret ovat metsäalan peruskoulutuksessa. Tulijoita riittää tänäkin päivänä. - Olimme kevään yhteishaussa metsäalan oppilaitoksista Suomen suosituin, koulutuspäällikkö Karl-Erik Hasa kertoo. Metsäala elää vahvana Pohjois- Savossa. Toivalaan otetaan vuosittain 40-50 metsäalan opiskelijaa. - Olemme lisänneet metsäalan sisäänottomääriä koko 2000-luvun, ja vasta nyt alamme olla sillä tasolla, että pystymme vastaamaan kysyntään. Metsäalalta löytyy myös yhtymäkohtia uusiutuvan energiaan. Energiapuunkorjuun piirissä arvellaan työskentelevän tällä hetkellä 400 henkilöä, mutta ennuste vuodelle 2015 on 1100 henkilöä. Pohjois-Savo on yksi Suomen metsäisimmistä alueista, joten töitä riittää. - Emme ole pystyneet kouluttamaan metsäkoneenkuljettajia sitä tahtia kuin Pohjois-Savoon tarvittaisiin tekijöitä Vuosittain meiltä on valmistunut noin 35 metsäkoneenkuljettajaa, vaikka todellinen tarve liikkuisi viidessäkymmenessä. Toivalassa toinen huomiota herättävän suosittu koulutusohjelma on neljä vuotta sitten perustettu hirsirakentamisen koulutusohjelma, joka on houkuttanut jo työelämässä olevia ammattilaisia täydentämään osaamistaan. - Meillä on vuosittain kaksi tai kolme ryhmää. Olemme joutuneet lisäämään opiskelijapaikkoja, sillä tulijoita on joka vuosi tulossa enemmän kuin voimme ottaa. www.luja.fi 16
Lyhyesti... Lujapalvelut Oy myyty Coor Service Managementille - Toimitusjohtajaksi Lujapalveluiden Johan Mild Coor Service Management (Coor) osti Lujatalolta, Sponsor Capitalilta ja muilta osakkailta Lujapalvelut Oy:n koko osakekannan syyskuussa 2011. Kaupan myötä Lujapalvelut Oy siirtyy syksyn aikana pois Luja-brändistä ja toimii jatkossa Coorin nimen ja yritysilmeen alla. Samalla koko Lujapalvelujen henkilöstö siirtyy Coorille. Coor Service Management Oy:n ja Lujapalvelut Oy:n yhteenlaskettu liikevaihto on 50 miljoonaa euroa ja henkilöstöä on yhteensä 850. - Lujapalvelut on erittäin hyvin johdettu palvelutoimittaja, jolla on paljon alan osaamista. Yrityskauppa täydentää maantieteellistä peittoamme Suomessa ja yhtiöidemme palvelut muodostavat entistä kilpailukykyisemmän tarjoaman yksityisen ja julkisen sektorin asiakkaillemme, kertoo Coorin toimitusjohtaja Ulf Wretskog. Lujapalvelujen toimitusjohtaja Johan Mild aloittaa Coorin uutena toimitusjohtajana 1.11.2011, kun nykyinen toimitusjohtaja Ulf Wretskog keskittyy Suomessa Coorin hallituksen puheenjohtajan tehtävään. - Johanilla on vankan palvelualan kokemuksen lisäksi Suomen toimintamme kehittämiseen vaadittava kokemus. Uskomme vahvasti Suomen markkinoihin ja mahdollisuuksiimme kasvattaa toimintaamme Suomessa, tiivistää Wretskog. Luja.fi uudistui - kerro mielipiteesi! Luja.fi on uudistunut. Käy vierailemassa sivuillamme ja kerro mielipiteesi! Arvomme palautetta antaneiden kesken tuotepalkintoja. www.luja.fi/uudistus Suomen ensimmäinen nollaenergiakerrostalo sai palkinnon Kuopion opiskelija-asunnot Oy Kuopas on saanut tunnustuspalkinnon energiatehokkuuden edistämisestä asuntomarkkinoilla. Kuopaksen Lujatalolta tilaama asuntola Puuseppä on Suomen ensimmäinen nollaenergiakerrostalo. Nollaenergiatalon nettoenergiankulutus on vuositasolla nolla kilowattituntia neliömetriä kohden, eli talo tuottaa itse tarvitsemansa energian. Energiaa kiinteistöön tuotetaan pääasiassa maalämpöjärjestelmällä sekä aurinkopaneeleilla ja -keräimillä. - Kuopion opiskelijaasuntojen nollaenergiahanke on ollut monella tapaa uraauurtava. Se osoittaa, että ekotehokkaan rakennuksen tekeminen ei ole kovinkaan vaikeaa, kunhan löytyy tahtoa, uskallusta ja yhteistyökykyä, Suomen Messujen palkintoraatiin kuuluva toimitusjohtaja Juha Salmi toteaa. Lujatalon urakoimassa hankkeessa hyödynnettiin Lujabetonin valmisosia. Asuntola oli muuttovalmis helmikuussa 2011. 17 www.luja.fi
Timo Polari on monessa liemessä keitetty seikkailija: hän on hiihtänyt etelänavalle, kiivennyt Mont Blancille ja vaeltanut 1800 kilometriä halki Skandien. Tällä hetkellä katse on suunnattu oman talon rakentamiseen. Luja-kivitalo matalaenergiaharkoista Kokonaispinta-ala: 270 m 2 Asuinneliöt: 200m 2 Ullakkotilat: 25m 2 Yläkerta: 4 mh, wc Alakerta: k, oh, televisiohuone, sauna Timo Polari Syntynyt 1969 Asuu Seinäjoella Naimisissa Neljä lasta Seikkailija, kirjailija, esiintyjä, liikunnan lehtori www.luja.fi 18
SEIKKAILIJAN KOTI Seikkailija Timo Polari ei lepää laakereillaan, vaikka asemapaikka pysyisikin samana. Nelilapsisen perheen tarvitessa lisäneliöitä hän päätti rakennuttaa uuden talon Seinäjoelle. Muuttovalmista pitäisi olla kesällä 2012. - Aikaisempi puutalomme ei tuntunut kodilta. Tajusin olevani kivitaloihminen. Polarit olivat alusta saakka arkkitehdin mukana uuden Luja-kivitalonsa suunnittelussa. - Ensimmäinen asia, mitä arkkitehdille sanoimme, oli, että haluamme isot ikkunat. Sellaisista saimme aiemmin vain haaveilla. Lisäpontta kivitaloasumiseen toi Polarin kiinnostus rakennustaiteeseen. - Ihailen suuresti renessanssiarkkitehtuuria ja goottilaisia katedraaleja. Kivirakennuksissa on jotain ikuista. Polari julkaisikin syksyllä Kulttuuriseikkailu-kirjan, joka pohjaa hänen tuoreimpaan seikkailuunsa Euroopan kulttuurikohteissa. - Pyöräilin pari tuhatta kilometriä Euroopassa kulttuurikohteesta toiseen. Chartresin katedraali, Stonehenge ja Auschwitz ovat historiallisia paikkoja, joissa voi oppia ihmisestä, maailmasta ja itsestä. Käytännöllisyyttä ja estetiikkaa - Luin matkaa varten viisituhatta sivua kulttuurihistoriasta ja arkkitehtuurista, ja matkalla haastattelin alan parhaita asiantuntijoita, se näkyy varmasti myös vielä tässä talossa. Hän peräänkuuluttaa tulevassa kodissaan käytännöllisyyttä ja estetiikkaa. - Kumpikaan ei sulje toisiaan pois. Tilasuunnittelussa on otettu huomioon ison perheen tarpeet. Myös harrastevälineille on runsaasti säilytystilaa. - Lisäksi tarvitsen kirjoittamiselle bunkkerin, jossa voin keskittyä. Äänieristetty kirjasto- ja kotiteatterihuone tulee olemaan uudessa kodissa tukikohtani. Maailman kiertäminen näkyy seikkai lijan kodissa väistämättä. - Matkoilta on kertynyt monenlaisia tauluja ja patsaita. Jokainen muistuttaa tärkeistä asioista. Pihalta seikkailuihin Polarin seikkailutausta tulee vaikuttamaan myös pihapiiriin: tontille on suunnitteilla seikkailurata, jonne tulee erilaisia kiipeily-, tasapainoiluja riippumistelineitä. Lähimaastot ovat Polarille muutenkin ihanteelliset: heti takapihalta pääsee suunnistamaan ja lenkille, puhumattakaan Seinäjoen hiihto-, maastojuoksu- ja melontamahdollisuuksista. Flowta etsimässä Vaellusvietti Polarilla heräsi armeijaaikana Utin laskuvarjojääkäreissä. Siitä saakka hän on reissannut tai suunnitellut tulevia koitoksia, ikimuistoisempana ja rankimpana niistä Etelämantereen valloitus. Samaa sisua on tarvittu myös rakennusprojektissa. - Talonrakennus on kestävyyslaji. Välillä toivoisi pääsevänsä vaellukselle lepäämään! Mikä sitten saa lähtemään seikkailuihin? - Se on se huippukokemusten, flown, etsiminen. Uusien paikkojen näkeminen ja luonnon kauneus avaavat silmät elämän ainutkertaisuudelle. Vaikka seikkailut tuovatkin sykähdyttäviä elämyksiä, löytyy kaikkein tärkein läheltä. - Ei siitä mihinkään pääse, että reissun paras hetki on se, kun avaa kotioven ja näkee tutut asiat uusin silmin. Ymmärtää, miten tärkeä oma perhe on. 19 www.luja.fi
Uniikki Palstalla esitellään ainutlaatuisia rakennuksia, joiden rakentamisessa Luja-yhtiöt ovat mukana. Designiä ja energiatehokkuutta Kun Oulun teknisten virastojen taloa ryhdyttiin suunnittelemaan, asetti Oulun tilakeskuksen rakennuttajapäällikkö Jouni Rautiola tekijöille kaksi toivetta: muuntojoustavat tilat sekä energiatehokkuuden. Hän sai tämän ja kaupan päälle paljon muutakin. Oulun teknisten virastojen talo on suunniteltu byrokratiaa vastaan, se on ihmisten tila. Ympäristötaloksi nimettyyn rakennukseen muuttivat elokuussa Oulun kaupungin teknisen keskuksen yksiköt, rakennusvalvontavirasto ja Oulun seudun ympäristötoimi. - Ensimmäistä kertaa tekniset virastot, tilakeskusta lukuun ottamatta, ovat saman katon alla. Jo suunnitteluvaiheessa oli tärkeää, että rakennus yhdistää yksiköt ja parantaa niiden välistä tiedonkulkua, kertoo Vauhtiviiva Oy:n projektiarkkitehti Jyri Kotilainen. Aula taideteoksena Aula toivottaa tulijan tervetulleeksi valoisuudellaan ja uniikilla ulkonäöllään esitellen samalla rakennuksen läpileikkausta lattiasta kattoon. - Aulaa kehystää yksi Suomen korkeim mista lasiseinistä, ellei jopa korkein, Kotilainen kertoo. Koko komeus huipentuu kolmionmalliseen kattolyhtyyn, jonka sivuikkunoista tulvii valoa. Oulun taidemuseo lahjoitti rakennukseen aulaa ympäröivän, neljä metriä korkean, Maija Louekarin tilaus teoksen. Oululaissyntyinen Louekari on tullut tunnetuksi Marimekolle suunnittelemistaan tekstiileistä. Ympäristötaloon hän loi teoksensa uudenlaisella Rakla Print Glass -tekniikalla, jossa kuvat laminoidaan lasin sisälle. - Pyysimme Maijalta vaaleasävyistä teosta, joka antaisi näkösuojaa neuvottelu- ja ruokailu tiloille. Ilahduimme kovin, kun hän esitteli luonnokset Kasvihuone-teoksestaan. Se pehmentää Ympäristötalon suoralinjaista arkkitehtuuria ja hävittää myös osaltaan virastomaisuutta, Kotilainen iloitsee. Johtotähtenä energiatehokkuus Muuntojoustavuus tuo laajat vaihtelumahdollisuudet toimistotiloihin, sillä väliseinistä vain nousukuilujen ja märkätilojen seinät ovat kiinteitä. Tiiviillä tilasuunnittelulla sekä valaistuksen ja ilmanvaihdon läsnäolotunnistimilla on päästy energiatehokkaaseen lopputulokseen. Myös suuret, auringonsuojalasiset ikkunat vähentävät keinovalon ja jäähdytyksen tarvetta. - Rakennus kuuluu energialuokituksessa A-luokkaan, mikä on tehokkaampaa kuin rakentamisen ajan vaatimukset olisivat edes edellyttäneet, kertoo rakennuttajapäällikkö Jouni Rautiola. Aulatilaan onkin suunnitteilla näyttöjä, jotka kertovat koko rakennuksen energiankulutuksesta reaaliajassa. Ajan patinaa odotellessa Rakennus on tavanomaisesta poikkeava myös ulkopuolelta. Julkisivu on tehty Cor-Ten-teräksestä, jonka pinta patinoituu ajan mittaan tummanruskeaksi. Valintaan vaikuttivat materiaalin huolto vapaus ja pitkäikäisyys. - Hienoa on, että julkisivu vain komistuu iän myötä. Rakennuksessa on vahvaa kaksijakoisuutta: ulkopuoli on tummanpuhuvuudessaan dramaattinen ja sisätilat puolestaan vaaleita ja valoisia. Näyttävä kokonaisuus, Kotilainen tiivistää. Ulkopuoli on Cor-Ten-terästä, joka patinoituu vuosien varrella. www.luja.fi 20