Paimio kaupunki HUSO-PÖYLÄN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

Paimio kaupunki HUSO-PÖYLÄN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Tiivistelmä ehdotusvaiheen lausunnoista ja muistutuksista ja niihin laaditut vastineet 21.5.2014 1

YLEISVASTINEET Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta annettiin 12 lausuntoa ja jätettiin 27 muistutusta. Saadusta palautteesta nousi esille tiettyjä keskeisiä aihealueita, joihin on laadittu yleisvastine. Yleisvastineet ovat: 1. Maisema 2. Melu ja melumallinnukset 3. Varjon vilkunta (välke) 4. Luontoselvitykset ja niiden riittävyys 5. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) tarpeellisuus Huso-Pöylän tuulivoimahankkeessa 2

1 MAISEMA 1.1 Maisemavaikutukset yleensä Tuulivoimaloiden vaikutuksia maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön on arvioitu maisemaselvityksessä. Valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin tai valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia. Hankkeesta seuraavat merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat Pöylän kylään (maakunnallinen arvo) ja Kurjen ja Huson kyliin, jotka ovat lähialueella sijaitsevia maisemakokonaisuuksia. Näihin kohteisiin kohdistuvat vaikutukset on vaikutusarvioinnin ja arviointiin viimeistelyvaiheessa tehdyn päivityksen yhteydessä tunnistettu ja kuvattu. Tuulivoimaloiden maisemallisen kokonaisvaikutuksen ei katsota ylittävän maiseman sietokykyä. Tuulivoimaloiden käyttöiäksi on arvioitu noin 20-30 vuotta. Tuulivoimaloiden käytön jälkeen niiden rakennuspaikat maisemoidaan ja maisemallinen kokonaistilanne ja näkymät ovat palautettavissa ennalleen. 1.2 Valtakunnallisesti merkittävät maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön arvot Toteutuessaan tuulivoimalat tulevat paikoitellen näkymään valtakunnallisesti merkittäville rakennetun kulttuuriympäristön alueille (RKY 2009) ja valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille. Voimaloiden visuaaliset vaikutukset rajautuvat tehtyjen näkemäalueanalyysien mukaan arvoalueiden kokoon suhteutettuna suppealle alueelle. Tehtyjen selvitysten perusteella hankkeella ei ole kyseisten alueiden arvoa merkittävästi heikentäviä vaikutuksia, eikä hanke tule siltä osin estämään valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden toteutumista. Varsinais-Suomen valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita koskevassa valtakunnallisen työryhmän hyväksymässä uudessa rajausehdotuksessa Uskelan- ja Halikonjoen laaksojen maisema-alue ulottuu hieman nykyistä lännemmäksi. Tämän vuoksi maisema-alueen lähin etäisyys suhteessa kaava-alueeseen tullee vähentymään noin 700 metriin. Hankkeen maisemalliset vaikutukset maisemaalueen laajenemissuunnassa ovat luonteeltaan ja merkittävyydeltään samankaltaiset kuin tämänhetkisellä maisema-alueella. Tämän vuoksi maisema-alueen laajentaminen ei aiheuta muutosta jo arvioiduissa vaikutuksien luonteessa tai merkittävyydessä. 1.3 Pöylän linnavuori Tuulivoimalat ja linnavuori sijoittuvat kapean viljelylaakson toisistaan erottamille erillisille selänteille. Tuulivoimaloilla ei siten ole suoraa vaikutusta linnavuoren topografiaan tai sen silhuettia muodostavaan puustoon. Linnavuoren laella ja ylärinteessä kasvavan puuston katvevaikutuksen vuoksi linnavuorelta ei avaudu näkymiä itä lounassektorille, joka olisi kulttuurimaiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön kannalta keskeisin näkymäsuunta. Pitkät näkymät avautuvat linnavuoren pohjoiselta lakitasanteelta ja ne suuntautuvat länsi pohjoissektorille. Laelta aukeava esteetön näkymäsektori on vuoren länsipuolella sijaitsevaa kapeaa peltolaaksoa lukuun ottamatta yh- 3

tenäisen metsävaltainen. Maisemavaikutukset ovat siten vaikutukseltaan visuaalisia ja ne kohdistuvat yhtenäiseen metsävaltaiseen maisemakuvaan. Maisemakuva on linnavuorelta havainnoituna suhteellisen suuripiirteinen ja näkymiä hallitsevat yhtenäiset metsäalueet. Erillisiä maisemaelementtejä, joihin tuulivoimaloiden mittakaavaa vääristävä vaikutus kohdistuisi, on vain vähän. Edellä mainitut tekijät kasvattavat linnavuoren laelta aukeavien näkymien maisemallista sietokykyä. Tuulivoimalat vähentävät kuitenkin näkymien luontovaltaisuutta ja muuttavat metsävaltaisen alueen luonnetta rakennetummaksi. Tämän lisäksi modernit rakenteet tuovat ajallisesti neutraaliin metsämaisemaan uuden ajallisen ja toiminnallisen kerrostuman, mikä saatetaan kokea ristiriitaiseksi linnavuoren historiallisen luonteen kanssa. Kokonaismaisemavaikutusta lieventäviä seikkoja: Tuulivoimalat eivät hallitse näkymiä koko näkymäsektorissa. Ne näyttäytyvät länteen ja luoteeseen suuntautuvissa näkymissä, mutta rajautuvat sivuun pohjoiseen avautuvista pitkistä näkymistä. Eteläiset neljä tuulivoimalaa sijoittuvat linnavuorelta katsottuna ryhmäksi, kun taas kaksi keskimmäistä ja kaksi pohjoisinta tuulivoimalaa erottuvat erillisinä pareina. Linnavuorta lähimpänä sijaitsevat tuulivoimalat sijoittuvat avoimen näkymäsektorin laidalle, samalle näkymälinjalle kahden muun eteläisessä ryhmässä sijaitsevan tuulivoimalan kanssa. Tämä lieventää tuulivoimaloiden vähäisestä etäisyydestä johtuvaa dominoivaa vaikutusta. Kaavan viimeistelyvaiheessa eteläisimmän tuulivoimalan sijaintipaikkaa siirrettiin noin 200 metriä pohjoisemmaksi, Myllytyrynkallion luo-kohteiden koillispuolelle. Siirron seurauksena eteläisin tuulivoimala siirtyy vapaan näkymäalueen reunalta hieman keskemmälle, sijoittuen edelleen samalle näkymäsektorille muiden eteläisimpien voimaloiden kanssa. Siirrosta ei seuraa merkittävää muutosta linnavuoren lakimaisemiin tai näkymiin. Eteläisimmän tuulivoimalan poisto ei kaventaisi tuulivoimaloiden muodostaman kokonaisuuden leveyttä näkymäsektoreissa. Samasta syystä myös luonto- ja metsävaltaisuuteen kohdistuvien vaikutuksen luonne säilyisi poistoista huolimatta ennallaan. Näillä perusteilla eteläisimpien tuulivoimaloiden poistolla ei saavuteta merkittävää lievennystä maisemavaikutusten kokonaisuudessa Pöylän linnavuoren kannalta. 1.4 Pöylän kylä Pöylän linnavuori Arvot: Pöylän kylän arvot on kuvattu maisemaselvityksessä. Näitä ovat rakennuskohteiden lisäksi mm. maisemarakenteen perustekijöihin pohjautuvien toimintojen looginen sijoittuminen ja pitkään jatkuneesta asutuksesta ja viljelystä seurannut vakiintuneiden ja pienipiirteisten maisemakuvallisten osatekijöiden runsaus. Vainionjokilaakson poikki kulkeva Pöyläntie on viranomaislausuntojen mukaan Vainionjokilaakson viljelymaisemien, Pöylän kylän ja linnavuoren muodostaman maisemallisen kokonaisuuden edustavin havainnointisuunta. 4

Arviointimenetelmät: Pöylän kylään kohdistuvien maisemavaikutusten arvioimiseksi käytössä on ollut kolme havainnekuvaa, valokuvasovitteita varten laadittu virtuaalimalli ja näkemäalueanalyysit. Kaavan viimeistelyvaiheessa laadittiin yksi lisähavainnekuva, joka havainnollistaa tilannetta lähestyttäessä Pöylän kylää idästä, Sauvontieltä. Kaksi aiemmin laadittua havainnekuvaa havainnollistavat lähestymissuuntaa Pöyläntieltä. Pöyläntieltä laaditut havainnekuvat on rajattu siten, että sektoriin sijoittuu yhtäaikaisesti sekä kylän että linnavuoren silhuetti, jotta maisemallinen kokonaistilanne saataisiin kuvatuksi. Havainnollistamisaineiston avulla voidaan arvioida, että Vainionjokilaakson vastalaidalta havainnoituna kaikista tuulivoimaloista näkyy vähintään laparakenteita ja osasta myös tornirakennetta. Kuusi eteläisintä voimalaa sijoittuvat näkymässä Pöylän kylän taustalta nousevan metsän ylle ja kaksi pohjoisinta sijoittuu linnavuoren silhuetin vierustalle. Eteläisten ja pohjoisten tuulivoimalaryhmien välille jää viimeistelyvaiheessa poistetun tuulivoimalan vuoksi vapaa vyöhyke, jossa viljelymaisemaa reunustava metsäinen horisontti rajautuu häiriöttömästi taivaaseen. Maisemavaikutukset: Merkittävimmät maisemavaikutukset ovat luonteeltaan visuaalisia ja ne kohdistuvat Pöylän kylän maisemakuvan pienipiirteisen mittakaavan hahmottamiseen niissä näkymäsuunnissa, joihin tuulivoimalat näkyvät. Lisäksi maisemassa näkyvä tuulivoimatuotanto muuttaa kulttuurimaiseman ajallista luonnetta ja tuo kulttuurimaisemaan uuden toiminnallisen kerroksen. Visuaalisesti hallitsevimmassa asemassa on eteläisin tuulivoimala, joka sijoittuu Pöyläntieltä tarkasteltuna suoraan Pöylän kylän taakse. Kyseisestä näkymäsuunnasta tarkasteltuna tuulivoimalarakenteen suuri koko vertautuu Pöylän kyläkokonaisuuden pienipiirteisiin maisemaelementteihin, jolloin taustametsän puuston, rakennuskannan, pihapiirin rakenteiden, pihapuuston, tiemaiseman ja pellon reunavyöhykkeen mittakaavan hahmottaminen vääristyy. Tuulivoimalat eivät suoraan vaikuta kylän rakennuskantaan tai kylän maisemalliseen liittymiseen viljelyalueisiin, mutta maisemallinen tilanne muuttuu kuitenkin siten, että kyläkokonaisuutta rajaava luonnonmaisemaksi koettu metsäalue saa uuden toiminnallisen luonteen. Kokonaismaisemavaikutusta lieventäviä seikkoja: Pöylän kylään kohdistuu merkittäviä visuaalisia maisemavaikutuksia, mutta ne rajautuvat tiettyihin näkymäsuuntiin ja tietyille etäisyyksille Pöylän kylän Vainionjokilaakson puoleisen julkisivun suuntaan. Pöylän kylän itäinen silhuetti, jossa on leikkauskuvan tavoin hahmotettavissa metsäpuuston, rakennuskannan, pihapiirien, tiestön ja viljelyalueiden looginen sijoittuminen suhteessa topografiaan ja maaperäolosuhteisiin korostuu erityisesti Sauvontieltä idästä lähestyttäessä. Tienäkymästä ja kylästä hieman sivuun, tuulivoimaloita kohden käännetty havainnekuva osoittaa, että tuulivoimaloilla ei kyseisestä lähestymissuunnasta ole merkittävää vaikutusta Pöylän kyläkokonaisuuteen, vaan kylän silhuetti näyttäytyy eheänä ja tuulivoimalat sijoittuvat näkymästä sivuun. Myöskään Pöylän kylää Sauvontietä lännestä lähestyttäessä tuulivoimalat eivät vaikututa maisemalliseen kokonaistilanteeseen, sillä ne jäävät puuston katveeseen. 5

Pöyläntiellä Vainionjokilaaksossa, jossa maisemavaikutus on arvioitu merkittäväksi, puuston ja maaston katvevaikutus kasvaa mitä lähemmäksi Pöylän kylää saavutaan. Sillan kohdalla tienäkymät kohdistuvat kohtisuoraan kylää kohden ja näkemäsektori kaventuu ja samalla kohdentuu tien suuntaiseksi avoimen maisematilan reunan lähestyessä. Kahden eteläisimmän tuulivoimalan edelleen näkyvät lavat sijoittuvat tässä näkymässä Pöylän kylärakenteen länsireunalle. Maisemavaikutuksia lieventää myös se, että näkymäsektorissa, jossa kaikki tuulivoimalat näkyvät kerralla, hahmotetaan samanaikaisesti myös maisemarakenteen suuripiirteisiä elementtejä kuten viljelylaaksojen suuntautuneisuutta ja metsäselänteiden sijoittumista. Linnavuori Havainnekuvien perusteella voidaan arvioida tuulivoimaloiden vaikutuksia linnavuoren hierarkiseen asemaan ja sitä ympäröivän maiseman suhteeseen. Kaksi pohjoisinta voimalaa sijaitsevat linnavuoren silhuettia visuaalisesti lähimpänä. Etäisyydestä johtuen näiden tuulivoimaloiden lavat eivät nouse näkymässä linnavuoren lakikorkeutta ylemmäksi, eikä niiden vaikutus muodostu dominoivaksi. Voimalat sijoittuvat laaksotilaa rajaavan metsäselänteen taustalle, mutta metsän reuna on niin kaukana, ettei maiseman yksityiskohtiin vertautuvaa vääristymistä tällä kohdin tapahdu. Kahden eteläisimmän voimalan kohdalla mittakaavallinen vääristyminen kohdistuu ensi sijaisesti Pöylän kylään ja tätä kautta välillisesti kylän ja linnavuoren väliseen hierarkkiaan. 1.4 Kurjen kylä Kurjen kylän maisemalliset arvot liittyvät viljelylaakson ja sitä rajaavien selänteiden suhteellisen voimakkaaseen topografiseen muotoon, perinteisten toimintojen loogiseen sijoittumiseen maisemarakenteessa ja pitkään jatkuneesta asutuksesta ja viljelystä seuranneeseen vakiintuneeseen maisemakuvaan. Tuulivoimaloiden haitallisten maisemavaikutuksien arvioidaan siten kohdistuvan Kurjen kylässä maisemakuvan mittakaavaltaan pienipiirteisten elementtien ja toisaalta maisematilan hahmottumiseen. Lisäksi tuulivoimatuotanto tuo avointa tilaa rajaavalle metsäalueelle uuden toiminnallisen luonteen. Kurjen kylän maisematila sijoittuu erisuuntaisten murroslaaksojen risteyskohtaan, jossa avoimien viljelymaisemien lisäksi myös tieverkosto tarjoaa useita havainnointi- ja näkymäsuuntia. Viljelylaakson ylitse ja sen suuntaisesti aukeaa useita maisemallisesti mielenkiintoisia näkymäsuuntia, mutta kylärakenteen ja sen viljelymaiseman hahmottamisen kannalta erityisiä tai ensiarvoisia näkymiä ei ole Kurjen kylällä osoitettavissa. Maisemavaikutusten voidaan kuitenkin todeta lieventyneen sellaisissa näkymäsuunnissa, joissa poistettu tuulivoimala sijoittui suoraan kylärakenteen taustalle. 2 MELU JA MELUMALLINNUKSET Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavan laadinnassa on systemaattisesti pyritty noudattamaan ympäristöhallinnon osoittamia tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (4/2012). Suunnittelualueelle on laadittu melumallinnukset kaavoitusprosessin eri vaiheissa ja mallinnuksissa on käytetty useampia mahdollisia voimalatyyppejä. Tehtyjen mallinnusten avulla on voitu arvioida 6

melun leviämistä tuulivoimapuiston alueelta sen lähiympäristöön. Mallinnuksia on tehty useammalle voimalatyypille sen vuoksi, että ne eroavat toisistaan jonkin verran meluominaisuuksiltaan. Lopullista voimalatyyppiä ei ole tarkoitus päättää vielä kaavoitusvaiheessa vaan päätös tehdään rakennuslupavaiheessa, kun tuulivoimapuiston tekninen suunnittelu ja yksityiskohdat ovat tarkentuneet. 2.1 Mallinnetut voimalatyypit ja mallinnuksen laskentaparametrit YVA-tarveharkinta- ja osayleiskaavan luonnosvaiheessa (päiväyksellä 16.1.2013) melumallinnuksen on laatinut CPC Finland Oy:n emoyhtiö CPC Germania GmbH & Co. KG. Tuulivoimapuiston aiheuttamaa käytön aikaista melua on mallinnettu ISO 9613-2 standardin mukaisesti käyttäen WindPRO laskentamallia. Mallinnus käsitti 9 voimalaa ja 33 reseptori- eli mittauspistettä. Luonnosvaiheessa melumallinnus on tehty Vestas V112 voimalatyypille, napakorkeudella 119 metriä. Osayleiskaavan ehdotusvaiheen melumallinnus (päiväyksellä 20.11.2013) on laadittu syksyllä 2013 noudattaen YM:n melumallinnushankkeen teknisen työryhmän suosituksia (Ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksenlaskentalogiikkaan ja parametrien valintaan. VTT tutkimusraportti, VTT-R-04565-13). Mallinnukset on tehty kahdelle voimalatyypille - Vestas V112 sekä Nordex N117 CadnaA melumallinnusohjelmistolla. Molempien voimalatyyppien oletetaan vastaavan 3MW:n voimalan äänitehotasoa. Mallinnukset on tehty tornikorkeudella 140,6 metriä. Osayleiskaavan ehdotusvaiheessa mallinnuksen laskentaparametrit on huomioitu oikein ja ne on kirjattu melumallinnusraporttiin. Hankealueen topografia on vaihtelevaa mutta voimaloiden ja mallinnuksissa huomioidun vaikutusalueen väliset korkeuserot eivät ylittäneet yli 40 metriä. Tästä johtuen maanpinnan akustinen kovuuskerroin on 0,4. Myös muilta osin ehdotusvaiheen mallinnuksen laadinnassa on noudatettu VTT:n ohjeistuksia. Ehdotusvaiheen muistutuksissa todetaan, että mallinnuksissa ei ole huomioitu jaksollisuutta, amplitudimodulaatiota eikä kapeakaistaisuutta. Kahden ensiksi mainitun osalta voidaan todeta, että melun merkityksellistä sykintää (merkityksellinen amplitudimodulaatio) ei voi huomioida melumalleissa ellei siitä ole selkeää aiempaa näyttöä mallinnetun voimalatyypin osalta. Voimalavalmistaja ei myöskään takaa tätä melun ominaisuutta, sillä sille ei ole vielä yleisiä kansainvälisiä määritysperusteita. Johtuen roottorin pyörimisestä, tuulivoimamelussa on aina jonkin verran heikkoa sykintää ja se on yleisesti huomioitu annetuissa ohjearvoissa, jotka ovat 5-10 db alhaisempia kuin voimassa olevan asetuksen mukaiset arvot. Kapeakaistaisuudesta voidaan todeta, että voimalavalmistaja on taannut alemman teholuokan konetyypille (2.4 MW) sellaisen vaimean kapeakaistaisuuden lähelle konetta (IEC etäisyys), jolle ei ole perusteita +5 db:n kapeakaistaisuuskorjaukselle altistuvissa kohteissa. Tälle konetyypille ei ole vielä annettu takuina kyseessä olevaa melun ominaisuutta, mutta valmistaja ei tuo markkinoille voimaloita, joissa kyseinen ominaisuus olisi merkityksellinen. 2.2 Viimeistelty kaavaratkaisun melumallinnus kahdeksan voimalan sijoitussuunnitelmalle Huso-Pöylän tuulivoimapuiston lopullinen osayleiskaavan maankäyttöratkaisu on laadittu kahdeksalle tuulivoimalalle. Kaavan viimeistelyvaiheessa keväällä 2014 päädyttiin poistamaan yksi voimala, minkä johdosta mm. melu-, varjon vilkunta- ja maisemavaikutuksia on 7

jossakin määrin saatu lievennettyä. Viimeistelty melumallinnus osayleiskaavaan on päivitetty ehdotusvaiheesta Nordex N117 voimalalle napakorkeudella 140,6 metriä. Mallinnuksessa on noudatettu ympäristöministeriön helmikuussa 2014 antamaa tuulivoiman mallinnusohjetta (Ympäristöhallinnon ohjeita 2 /2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen) ja ohjeen mukaisia laskentaparametreja. Suoritetun laskennan perusteella melun ei katsota ylittävän annettuja suunnittelun päiväohjearvoja (45 db(a)). Vastaavasti yöajanohjearvot 35 db (A) voivat ylittyä neljän lomaasuinrakennuksen kohdalla. Mahdollisen yöajan ylittymisen vuoksi meluraporttiin on liitetty mukaan meluoptimoitu lisämallinnus. Lisämallinnus osoittaa, että meluoptimoinnilla on mahdollisuus päästä alle 35 db(a):n raja-arvon kaikissa altistuvissa kohteissa myös yöaikaan. Huso-Pöylän tuulivoimapuiston lähialueen kiinteistöt sijaitsevat kaavoittamattomalla haja-asutusalueella. Suurin osa on vakituisessa asuinkäytössä olevia kiinteistöjä, joista muodostuu pienehköjä asutustihentymiä. Joukossa on yksittäisiä vapaa-ajankäytössä olevia lomarakennuksia mutta alue ei ole loma-asustusaluetta. Lopullisessa kahdeksan tuulivoimalan sijoitussuunnitelmassa etäisyydet lähimpiin asuin- tai vapaa-ajan käytössä oleviin kiinteistöihin ovat yli kilometrin verran. Kaavoitusprosessin aikana lähtökohtana on ollut, että meluhaitat pyritään välttämään tuulivoimaloiden sijoittelulla ja myöhemmin rakennuslupavaiheessa alueelle parhaiten soveltuvimman voimalatyypin valinnalla. Mikäli haittoja ilmenee tuulivoimapuiston toiminnan käynnistyttyä, tulee kaupungin ympäristönsuojeluvalvonnan tehdä tai teettää tarvittavat selvitykset ja mittaukset ja arvioida niiden tulosten perusteella tarvetta rajoittaa voimalaitosten toimintaa. Mittausten suorittamista varten ympäristöhallinto on antanut ohjeistukset helmikuussa 2014. 3 VARJON VILKUNTA (VÄLKE) Varjon vilkunta (välkeilmiö) syntyy, kun auringon valo osuu käynnissä olevan tuulivoimalan pyöriviin lapoihin ja auringosta nähden voimalan taakse syntyy liikkuva (vilkkuva) varjo. Vilkunnan määrä ja kantama riippuvat siitä, missä kulmassa aurinko osuu lapoihin, lapojen pituudesta ja leveydestä, tornin korkeudesta, maaston muodoista ja peitteisyydestä sekä sään kirkkaudesta. Suomessa ei ole määritelty vilkuntavaikutukselle raja-arvoja tai suosituksia, mutta Ympäristöministeriö suosittelee käyttämään suunnittelun apuna muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta. Varjon vilkunnan vaikutusten tarkastelussa on sovellettu Saksassa ja Ruotsissa käytettävää raja-arvoa 8 h/a ja Tanskassa käytettävää 10 h/a (niin sanotussa realistisessa arviossa). 3.1 Osayleiskaavaprosessin aikana laaditut varjon vilkuntamallinnukset Huso-Pöylän tuulivoimapuiston kaavoitusprosessin eri työvaiheissa vilkuntamallinnuksista on vastannut CPC Finland Oy:n emoyhtiö CPC Germania GmbH & Co. KG sekä Pöyry Finland Oy. Molemmat tahot ovat käyttäneet mallinnuksissa WindPRO-ohjelmiston SHA- DOW-mallinnusmoduulia. 8

Luonnosvaiheessa melumallinnus on tehty Vestas V112 voimalatyypille napakorkeudella 119 metriä (CPC Finland Oy). Ehdotusvaiheessa mallinnus on tehty Nordex N117 voimalatyypille napakorkeudella 140,6 metriä (CPC). Hankevastaavan toivomuksesta Pöyry Finland Oy:n varjon vilkuntaan erikoistuneet asiantuntijat ovat tarkastaneet mallinnukset kaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä. Kaavan viimeistelyvaiheessa Pöyry on mallintanut vilkuntaa Nordex N117 voimalatyypillä napakorkeudella 140,6 m päivitetyllä voimaloiden sijoitussuunnitelmalla kahdeksalle voimalalle. Ensimmäinen mallinnus tehtiin niin sanotulla konservatiivisella laskentamenetelmällä, joka ei huomioi varjon vilkuntaa vähentäviä tekijöitä, kuten pilvisyyttä. Jotta saataisiin realistisempi kuva odotettavissa olevasta vilkunnan määrästä, mallinnus on suoritettu konservatiivisen laskentamenetelmän lisäksi myös huomioiden pitkän aikavälin auringonpaistetilastot. Varjon vilkunnan realistinen esiintyminen laskettiin vuositasolla koko hankealueen kattavana karttana. Lisäksi hankealueelta ja sen ympäristöstä määritettiin 27 reseptoripistettä, joille laskettiin yksityiskohtaisemmat tulokset. Selvityksen tulosten perusteella voidaan todeta, että Huso-Pöylän hankealueen ympäristössä varjon vilkunta on paikoittain runsasta tarkastellulla Nordexin voimalatyypillä ja napakorkeudella. Realistisen mallinnuksen tulokset ylittävät Tanskassa ja Ruotsissa käytössä olevat maksimi vilkunnan määrän ohjearvot kahdessa asutuskohteessa. Näissä asutuskohteissa vilkunta aiheutuu lähes ainoastaan toiseksi pohjoisimmasta voimalasta kesäiltoina. Mallinnuksissa ei ole huomioitu kasvillisuuden vähentävää vaikutusta vilkunnan havaitsemiseen, jolloin etenkin kesäaikainen vilkunnan määrä yliarvioidaan. Varjon vilkuntaa voidaan tarvittaessa ehkäistä pysäyttämällä vilkuntaa aiheuttavat turbiinit kriittiseen aikaan. 3.2 Mallinnusten eroavaisuudet luonnos- ja ehdotusvaihe Ehdotusvaiheen palautteessa epäiltiin luonnos- ja ehdotusvaiheen mallinnusten vilkuntamäärien samansuuruisuutta huolimatta voimalatyypin ja napakorkeuden muutoksista. Tämän arveltiin johtuneen siitä, että ehdotuksessa ei olisi huomioitu napakorkeuden nostoa. Mallinnukset on kuitenkin tehty luonnos- ja ehdotusvaiheissa oikeille napakorkeuksille. Mallinnusten pienet eroavaisuudet johtuvat pääasiassa siitä, että voimalatyyppi on ollut luonnosvaiheessa Vestas V112 ja ehdotusvaiheessa Nordex N117. Lähtökohtaisesti napakorkeuden noustessa voimalan vilkuntavaikutukset yltävät pidemmälle eli kasvavat, mikäli vertailtavat voimalamallit ovat muutoin samat. Voimalamallien välillä on kuitenkin suuria eroja vilkuntavaikutuksiltaan, mikä seuraa lavan leveydestä. Lavan leveyden avulla arvioidaan voimalan aiheuttaman vilkunnan kantaman maksimietäisyys (Saksan vilkuntasuositusten mukaisesti). Ehdotusvaiheessa mallinnetun Nordex N117 voimalan aiheuttaman vilkunnan maksimietäisyys on 1468 m ja luonnosvaiheessa mallinnetun Vestas V112 etäisyys on 1708 m. Tällöin jokaisen Vestas V112 voimalan aiheuttama vilkunta voi kantaa 1708 m päähän voimalasta. Alueille, jonne vilkuntaa ei kantautunut Nordexin N117 voimalalla, saattaa Vestas V112 voimalalla kantautua useammastakin voimalasta. 9

Laskentamenetelmä ei automaattisesti huomioi varjon vilkuntaan vaikuttavia ylimääräisiä tekijöitä, kuten kasvillisuutta eli malli olettaa maaston olevan täysin avointa (korkeuskäyrät huomioitu). Tuloksissa on esitetty realistinen vilkunnan arvio, joka ottaa huomioon paikalliset sääolosuhteet (tuulisuusjakauman ja pilvisyyden). Varjon vilkuntaa voidaan tarvittaessa vähentää pysäyttämällä vilkuntaa aiheuttavat voimalat kriittiseen aikaan. Pysäytys on ohjelmoitavissa tapahtumaan automaattisesti. 4 LUONTOSELVITYKSET JA NIIDEN RIITTÄVYYS Ehdotusvaiheen muistutuksissa todetaan edelleen, että alueelta laaditut luontoselvitykset ovat puutteellisia. Selvitykset on toimitettu sekä kaavan luonnos- että ehdotusvaiheessa tiedoksi viranomaisille, jotka puolestaan ovat antaneet lausuntonsa osayleiskaavan maankäyttöratkaisusta sekä siitä vastaavatko kaava ja laaditut selvitykset yleiskaavalle asetettuja sisältövaatimuksia. Viranomaiset ovat lausunnoissaan todenneet selvitykset kattaviksi ja riittävällä tarkkuudella laadituiksi yleisiä ohjeistuksia noudattaen. Raporteissa on mukana tarkat kuvaukset tutkimusmenetelmistä ja maastotöiden ajankohdista. Selvitysten laadinnassa on hyödynnetty Ympäristöhallinnon ylläpitämiä rekisteritietoja. Molemmilla lausuntokierroksilla viranomaiset ovat myös esittäneet ne selvitystarpeet, joiden osalta selvityksiä on pitänyt täydentää tai päivittää. Kaavoitusprosessin aikana on myös pidetty kaksi viranomaisneuvottelua, joista jälkimmäisessä 25.3.2014 viranomaiset totesivat, että kaavan viimeistelyvaiheeseen mennessä laaditut selvitykset ja niiden päivitykset ovat riittävät kaavan loppuun saattamiseksi. Edellytyksenä oli, että ennen viimeistelyä vielä tarkistetaan mahdollinen metson soidinreviiri Salon puoleiselta osayleiskaava-alueelta voimaloiden 8 ja 9 läheisyydestä. Tarkistus sovittiin tehtäväksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimesta. 4.1. Lepakot Lepakkoselvitys on tehty alueella kolme kertaa kesän aikana, siten että alue on käyty läpi kahtena yönä (yhteensä kuusi yötä). Käyntien määrä ja ajallinen jakaantuminen noudattaa Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen kartoitusohjeistusta. Lepakkoselvityksen mukaan tarkasteltu alue on pääosin varsin tavanomainen tai jopa heikko lepakoiden esiintymisen kannalta. Salon kaupungin puolelle sijoittuva tarkastelualueen eteläosa on kuitenkin selvästi merkittävä lepakoiden esiintymisalue mutta Huso-Pöylän osayleiskaava Salon puolella ei ulotu tälle alueelle. Lepakkopotentiaalin arvioinnissa eteläisimmän tuulivoimalan sijoituspaikka arvioitiin potentiaaliltaan korkeaksi. Toisesta potentiaaliltaan korkeaksi arvioidusta tuulivoimalan rakennuspaikasta on kaavan viimeistelyvaiheessa luovuttu. Muut arvioitiin joko tavanomaisiksi tai heikoksi. Mitään lepakoiden lisääntymiskolonioihin viittaavaa alueella ei maastotöiden yhteydessä havaittu. Myöskin ns. lepakkopotentiaali oli seitsemällä tuulivoimalapaikalla joko heikko tai tavanomainen. 10

4.2 Linnusto Pesimälinnustoselvitys on tehty perusteellisesti käyttäen kartoitus-, linja- ja pistelaskentamenetelmiä. Laskentojen tulokset on esitetty yksityiskohtaisesti laaditussa raportissa täydellisine lajilistoineen, kaikki alueella esiintyvät lajit huomioiden. Linnustoselvitystä on täydennetty keväällä 2013 laaditulla metson soidinreviiriselvityksellä, jota edelleen täydennettiin viranomaisten toimesta keväällä 2014. Keväällä 2012 tehty muuttolintuselvitys on todettu riittäväksi kuvaamaan hankealueella tapahtuvaa muuttoa. Havainnointi on toteutettu samaan aikaan hankealueella ja hyväksi muuttoreitiksi tiedetyllä Halikonlahdella. Hankealueen ja Halikonlahden muuttolintumääriä vertaamalla voitiin päätellä, ettei hankealue sijaitse merkittävällä lintujen muuttoreitin varrella, koska hankealueen muuttajamäärät olivat merkittävästi Halikonlahden vastaavia pienemmät. Tulos oli odotettu, koska etäisyyttä rannikolle on noin 8 km eikä alueella ole lintujen muuttoa ohjaavia maastonmuotoja. Muuttoselvitys tehtiin vain keväällä, mutta maastonmuotojen ja yleisesti tunnettujen syksyisten muuttoreittien perusteella ei ole kuitenkaan syytä olettaa, että lintuja ohjautuisi alueelle syksyllä enemmän kuin keväällä. Törmäysmallinnuksella ei tullut esille lajeja, joille voimalat aiheuttaisivat merkittäviä muutoksia populaatiokokoihin. Törmäysmallinnusta on tarkistettu korotetun voimalakorkeuden mukaiseksi osayleiskaavan ehdotusvaiheessa. Metso ja kurki Metso ja kurki ovat nousseet yksittäisinä lajeina esille sekä luonnosvaiheen mielipiteissä että ehdotusvaiheen muistutuksissa. Kaava-alueelta on laadittu metsojen soidinkartoitus keväällä 2013. Kartoituksesta saadut huomioitiin kaavaehdotuksessa siirtämällä Paimion puolelta kolmanneksi pohjoisimman tuulivoimalan sijaintipaikkaa aiemmalta sijaintipaikalta löydetyn soidinreviirin vuoksi. Osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa tämä tuulivoimala on poistettu kokonaan sijoittelusuunnitelmasta melu- ja varjon vilkuntavaikutusten lieventämiseksi. Kaavan ehdotusvaiheen palautteessa todettiin, että myös Salon puolella sijaitsevien kahden eteläisimmän tuulivoimalan läheisyydessä on tehty metsohavaintoja mahdollisesta soidinreviiristä. Alueelle tehtiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimesta kartoituskäynti kevättalvella 2014 mutta kyseiseltä alueelta ei löytynyt toimivaa soidinreviiriä (Muistio 28.3.2014 / Varsinais-Suomen ELY-keskus). Kurkien muuttoreitit etelärannikolla jakautuvat laajalle alueelle. Keväällä pääosa kurjista tulee Virosta Suomenlahden yli, tuulista riippuen muuttovirta saapuu Suomeen Helsingin ja Turun välimaastossa. Syksyllä kurjilla on kaksi muuttovirtaa, läntinen ja itäinen. Läntisten kurkien pääjoukot jättävät Suomen tuulensuunnista riippuen Kemiönsaaren ja Hangon välillä. Luonnollisesti itätuuli painaa lintuja länteen ja länsituuli päinvastoin. Yleisesti ottaen kurkien massamuutot tapahtuvat huomattavasti suuremmissa korkeuksissa kuin mikä tuulivoimaloiden korkeus on. Edellä esitetyn perusteella Huso-Pöylän tuulivoimapuiston sijaintipaikan kautta tapahtuu muuttoa mutta keskeisenä muuttoreittinä aluetta ei voida pitää. Alueeseen nähden lähimmät päämuuttoreitit sijoittuvat Kemiösaaren molemmin puolin merenlahtien seutuville. Päämuuttoreittien sijaintia on selvitetty Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavassa (Tuulivoimavaihemaakuntakaava 10.6.2013, liitekartta 5: Potentiaaliset ekologiset alueet ja vyöhykkeet). selvitetty Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavassa (Tuulivoimavaihemaakuntakaava 10.6.2013, liitekartta 5: Potentiaaliset ekologiset alueet ja vyöhykkeet). 11

4.3 Liito-orava Liito-oravien esiintyminen selvitettiin koko hankealueelta ja jokainen tuulivoimalapaikka tarkastettiin erikseen maastossa. Suunnittelualueen pohjoisosasta on kaksi liito-oravaesiintymää, joista toinen on mahdollisesti osa asuttua reviiriä ja toisella havaittiin merkkejä alueella liikkuneista liito-oravista. Kummatkin esiintymät sijaitsevat vähintään 200 metrin etäisyydellä lähimmistä voimalapaikoista. Liitooravaesiintymiä lähinnä olevat tuulivoimalapaikat eivät ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Kukolan itäosan liito-oravaesiintymä alueen pohjoisosassa (kuntien rajalla) tullaan ottamaan huomioon, mikäli läheistä metsätietä käytetään tuulivoimapuiston liikenteessä.. 4.4 Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys Luontoselvitys on tehty perusteellisesti kartoittamalla alueen luonnonympäristön yleispiirteet sekä luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Alueen läheisyydessä ei sijaitse Natura-alueita, jotka suunnitteluprosessissa olisi tullut ottaa erityisesti huomioon. Kaava-alueen länsipuolella sijaitsevat Varkaankellarinmäen lehdon lehtojensuojeluohjelman kohde sekä valtakunnallisesti arvokas Kalkkimäki- Muurassuonmäki -kallioaluekohde. Todennäköisesti hankkeella ei ole vaikutuksia näiden kohteiden luontoarvoihin. Kohteet eivät sijoitu voimalapaikkojen läheisyyteen, kuten ei myöskään pääosa paikallisesti merkittävistä luontokohteista. Mahdollisia metsälain (10 ) erityisen arvokkaita elinympäristöjä ovat eteläosassa sijaitsevat vähäpuustoiset suot, jyrkänne ja sen alapuolella sijaitseva rehevä korpi sekä Myllytyryn melko luonnontilainen puro-osuus ja norot. Luonnontilaiset norot ovat vesilailla (2 luku 11 ) suojeltuja vesiluontotyyppejä, joiden luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa Myllytyrynkalliolla sijaitsevan voimalan paikkaa on siirretty voimalasta mahdollisesti metsälakikohteisiin kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi. Lisäksi paikan topografian vuoksi tuulivoimalalle osoitettu uusi rakennuspaikka ja alueelle johtava huoltotie ovat teknistaloudellisesti helpommin rakennettavissa. 5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN (YVA) TARPEELLISUUS HUSO-PÖYLÄN TUULIVOIMAHANKKEESSA Useissa muistutuksissa on edelleen vaadittu, että Huso-Pöylän tuulivoimapuistohankkeelle pitää laatia ympäristövaikutusten arviointi. Asiaa on arvioitu kahdesti Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa. Varsinais-Suomen ELY-keskus on antanut 25.6.2012 lausuntonsa koskien hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista. Lausunnossaan ELY-keskus toteaa seuraavasti: Suunniteltu hanke kokonaisuutena arvioiden ja ottaen huomioon sen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne, hankkeen toteuttaminen ei aiheuta laajuudeltaan ja laadultaan YVA-asetuksen hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Arviointimenettelyä ei siten ole tarpeen soveltaa hankkeeseen. YVA-lain 25 :n mukaisesti hankkeesta vastaavan on sen lisäksi, mitä erikseen säädetään, oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää. Hankkeen edellyttämän maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen kaavoitusmenettelyn yhteydessä laadittavien luonto- ja muiden selvitysten kattavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. 12

Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi uudelleen 4.2.2014 lausunnon, jonka mukaan Huso-Pöylän tuulivoimapuistohankkeeseen ei ole tarpeen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä. Asia käsiteltiin uudelleen Huso- Pöylän puolesta ry:n pyynnöstä. Hankkeen alkuvaiheessa on tutkittu laajemman tuulivoimapuiston rakentamista alueelle. Jatkosuunnitteluvaiheessa tuulivoimapuiston laajuutta ja voimaloiden määrää rajoittavaksi tekijäksi muodostui mm. sähkönsiirtoon tarvittava verkkokapasiteetti. Mikäli laajennus tulevaisuudessa tulee ajankohtaiseksi, suunnittelu- ja ympäristövaikutusten arviointitarve arvioidaan uudestaan sen hetkisen tilanteen pohjalta. 13

Huso Pöylän tuulivoimaosayleiskaava - koonti ehdotusvaiheen lausunnoista ja vastineista / Paimio Lausunnonantaja Lausunnon pääsisältö Vastine 1. Varsinais-Suomen ELY-keskus 10.2.2014 ELY-keskukselta on pyydetty lausuntoa 20.11.2013 päivättyyn Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavan ehdotukseen. ELY-keskus antaa Paimion kaupungille ja Salon kaupungille yhteisen lausunnon. - Hankkeen toteuttamiseksi ei tarvitse ELY-keskuksen päätöksen 25.6.2012 mukaisesti soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Päätös tehtiin koskien yhdeksää napakorkeudeltaan 94 metristä tuulivoimalaa. Koska tuulivoimaloiden napakorkeutta nostettiin myöhemmin 141 metriin, Huso-Pöylän puolesta ry pyysi 8.12.2013 ELY-keskukselta uutta päätöstä YVA-menettelyn tarpeesta. ELY-keskuksen päätöksen 4.2.2014 mukaisesti YVA-menettely ei ole tarpeen. Alueiden käyttö sekä kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavaehdotuksessa yksi tuulivoimaloiden alue (tv) on sijoitettu kaupunkien rajalle. ELY-keskus katsoo, että tv-alue tulee sijoittaa kokonaan joko Paimion tai Salon alueelle rakennuslupakäsittelyn selkiyttämiseksi. Maa- ja metsätalousvaltaisen alueen (M-I) kaavamääräyksen lopussa todetaan: "... Mikäli alueelle suunnitellaan sijoitettavaksi uusia melulle herkkiä toimintoja, on suunnittelussa otettava huomioon melun torjunta siten, että valtioneuvoston päätöksen (vn 993/92) mukaiset melutason ohjearvot eivät ylity." ELYkeskus katsoo, että kaavamääräyksestä tulee poistaa kohta "(vn 993/92)", jotta kaavamääräys kestäisi aikaa säädösten muuttuessa. Yleismääräyksissä on maininta "Hankkeella on oltava puolustusvoimien hyväksyntä ennen voimaloiden maanpäällisten rakenteiden rakentamista. " Kaava ei saisi olla oikeusvaikutuksiltaan epämääräinen, vaan kaavan toteuttamismahdollisuus tulee selvittää kaavaa laadittaessa myös puolustusvoimien osalta. Hyväksymismenettelyn sijaan kaavamääräyksissä on mahdollista edellyttää Puolustusvoimien kuulemista esim. lausunnon muodossa ennen rakennusluvan myöntämistä. Digita Oy:lta tulee pyytää lausunto. Tuulivoimarakentamista suunniteltaessa tulee ottaa huomioon tuulivoimaloiden rakenta- Voimalan sijaintia on muutettu siten, että se kokonaisuudessaan sijoittuu Salon puoleiselle kaava-alueelle Kyseinen kohta poistetaan kaavamääräyksestä ELYn lausunnon mukaisesti Yleismääräystä muutetaan: Puolustusvoimilta on pyydettävä lausunto ennen rakennusluvan myöntämistä Digitalta on pyydetty lausunto 14

misesta syntyvät mahdolliset vaikutukset valtakunnallisiin ja alueellisiin radio- ja tv-lähetyksiin, niiden lähettämiseen, siirtoon tai vastaanottamiseen. Vaikutukset tulee arvioida hankekohtaisesti. Riittävät etäisyydet alueen poikki kulkevaan voimalinjaan tulee jatkosuunnittelussa varmistaa sekä kuulla energiayhtiöitä kaavahankkeesta. Kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet - Kaavaehdotuksen liitteenä on 199,5 metriä korkeille tuulivoimaloille tehdyt valokuvasovitteet kahdeksasta kuvauspisteestä. Kuvauspisteistä suurin osa sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Tuulivoimalat näkyvät maisemassa kuvauspisteestä riippuen vähemmän tai enemmän merkittävästi. Uusien kuvasovitteiden myötä on havaittavissa (etenkin kuvauspisteistä 1 ja 3 katsottuna), että eteläisimmät tuulivoimalat tulevat näkymään voimakkaasti etenkin Pöylän linnavuoren maisemassa sekä maakunnallisesti arvokasta Pöylän kylää lähestyttäessä. Maisemavaikutusten lieventämisen vuoksi tulee vielä harkita eteläisimmän tuulivoimalan poistamista. Luonnonsuojelu - Voimaloiden napakorkeuden nosto ei merkittävästi lisää niiden linnustovaikutuksia. - Tuulivoiman häiriövaikutusten kannalta oleellisin laji alueella on metso (kartoitettu keväällä 2013). Kartoituksessa löydettiin yksi soidinpaikka voimalan 3 suunnitellulta sijoituspaikalta. Voimalaa 3 on nyt siirretty idemmäksi tien toiselle puolelle pois soidinpaikan välittömästä läheisyydestä. Kaavaluonnosvaiheen jälkeen on tullut ilmi, että alueella sijaitsee todennäköisesti toinenkin metson soidinalue voimalan 9 ympäristössä. Tämän soidinalueen tarkempi sijainti tuleekin selvittää. - Voimalan 9 ympäristössä sijaitsee myös paikallisessa mittakaavassa merkittävä luontokohde, Salon Myllytyrynkallion suot, joka selvityksen mukaan täyttää metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin kuuluvan vähäpuustoisen suon kriteerit. On erittäin todennäköistä, että voimalan vaatiman infrastruktuurin sekä tien rakentamisen seurauksena tämä luontokohde kärsisi. Voimalaa nro 9 tulisikin siirtää tai poistaa se kokonaan ehdotuksesta. Voimalan poistuessa myöskään metsoselvitystä ei tarvitsisi enää täydentää. Maiseman, maisemaselvityksen sekä maisemaan kohdistuvien vaikutusten osalta on vastattu yleisvastineessa, erityisesti kohdat 1.2 Valtakunnallisesti merkittävät maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön arvot, 1.3 Pöylän linnavuori, 1.4 Pöylän kylä Pöylän linnavuori Alueelta laaditun metsojen soidinreviirikartoituksen (2012) mukaan keväällä 2013 eteläisimmän tuulivoimalan luona ei ollut toimivaa soidinpaikkaa. Alue on tarkistettu uudelleen kevättalvella 2014, eikä alueelta löytynyt soidinaluetta (Muistio 28.3.2014 / Varsinais-Suomen ELYkeskus) Myllytyrynkalliolla sijaitsevan eteläisimmän voimalan paikkaa on siirretty voimalasta mahdollisesti metsälakikohteisiin kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi. Lisäksi paikan topografian vuoksi tuulivoimalalle 15

- Lintujen syysmuutto seurannan järjestäminen myös syksyllä olisi ollut suotavaa, maastonmuotojen perusteella ei ole kuitenkaan syytä olettaa, että lintuja ohjautuisi alueelle syksyllä suhteellisesti enemmän kuin keväällä. Keväällä lintujen ylilentoja hankealueella havaittiin niukasti verrattuna ympäröiviin alueisiin. Alueen kohdalla rannikkolinja on hyvin rikkonainen, minkä seurauksena linnut hajaantuvat laajalle alueelle. Ainoastaan kurkia saattaa syksyllä muuttaa alueen yli suhteellisesti enemmän kuin keväällä. Kurjen muuttoreitit kuitenkin vaihtelevat vuosien välillä suuresti sääolosuhteiden mukaan, joten edes kattavalla seurannalla ei saataisi varmuudella arvioitua kurkeen kohdistuvaa riskiä. Riskin voi kuitenkin olettaa olevan vähäinen, koska kurjet lentävät usein tuulivoimaloiden korkeuden yläpuolella, ja hyvissä olosuhteissa niillä on myös mahdollisuus väistää voimalat. Melu ja välke Voimaloista noin 1 km länteen ovat Kurjen ja Huson kylät ja noin 1,5 km kaakkoon Pöylän kylä. Hankealueesta 2 km:n säteellä on noin 82 asuinrakennusta ja 35 vapaa-ajanrakennusta (Lähde: Rakennus- ja huoneistorekisteri, valmiit rakennukset, poimintakriteeri: käytössalotilanne, 2012). Lähimmät asuinrakennukset sijoittuvat noin1,1 km:n ja vapaa-ajan rakennukset noin 0,9 km:n etäisyydelle. - Kaavaehdotusvaiheessa on tehty melumallinnus WindPROohjelmalla perustuen IS0 9613-2 standardiin, joka katsotaan VTT:n raportissa "Ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksen laskentalogiikkaan ja parametrien valintaan" riittäväksi kaavoitus-, YVA- ja rakennuslupavaiheiden melumallinnuksessa. Mallinnuksessa käytettiin kahta napakorkeudeltaan 140-metristä turbiinityyppiä (Vestas V112 3 MW, melupäästön takuuarvo 106,5 LWA ja Nordex N117 3 MW, takuuarvo 106 LWA). Mallissa otetaan huomioon äänen geometrinen leviämisvaimentuminen, maaston korkeuserot, rakennukset sekä maanpinnan ja ilmakehän melun vaimennusvaikutukset. Maanpinnan vaimennuskertoimena on käytetty 0,4, koska raportin mukaan tuulivoimaloiden ja immissiopisteiden välillä ei ole yli 40 metrin korkeuseroja. Tästä olisi voinut esittää vielä tarkemmat perustelut. Laskentaparametrit on kuvattu ja ne vastaavat VTT:n raportin ehdotusta. - 35 db:n yöaikainen ohjearvo loma-asunnoille ylittyy kuuden vapaa-ajan rakennuksen osalta, joista yksi on jopa 40 db:n meluvyöhykkeellä. Rakennus- ja huoneistorekisterin (2012) käytösosoitettu uusi rakennuspaikka ja alueelle johtava huoltotie ovat teknistaloudellisesti helpommin rakennettavissa. Myös aiemmin Paimion ja Salon kaupunkien rajalla sijainnut voimala on siirretty kokonaisuudessaan Salon puoleiselle kaava-alueelle. Varjon vilkunnan (välke) osalta on vastattu yleisvastineessa. Osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa on laadittu erillinen varjon vilkuntamallinnusraportti, johon on koottu myös tiedot kaavoitusprosessin eri vaiheissa laaditusta varjon vilkuntamallinnuksista. Kiinteistöjen käyttötarkoitukset on tarkistettu uudelleen kaavan viimeistelyvaiheessa Paimion ja Salon kaupunkien kiinteistötietorekistereistä. 16

säolotietojen perusteella vapaa-ajan rakennuksia jäisi yli 35 db:n alueelle seitsemän, sillä rekisterin mukaan yksi suunnittelualueen luoteiskulmassa melukartalla asuinrakennukseksi merkitty rakennus olisi lomarakennus. Käyttötarkoitus tulee tarkistaa. - Tuulivoimaloille on tehty varjo-/vilkuntamallinnus WindPROohjelmiston SHADOWmoduulilla huomioiden auringonpaistetuntien määrä. Mallinnuksessa on valittu 29 havainnointipistettä (läheisiä vakituisia ja loma-ajan asuntoja), joille on esitetty yksityiskohtaisemmat tulokset vilkunnan esiintymisen ajankohdasta ja kestosta. Lisäksi on esitetty voimalakohtaisesti aiheutuneen vilkunnan ajankohta ja kesto. Kaavaselostuksen kartan mukaan yli 8 tunnin todellisia varjostusvaikutuksia aiheutuu yhdelle vapaa-ajan ja yhdelle asuinrakennukselle ja lisäksi neljä vapaaajanrakennusta on aivan vyöhykkeen rajalla. Varjon vilkunnan kesto on enimmillään noin 13 tuntia vuodessa voimalan 3 itäpuolella olevassa vapaa-ajanrakennuksessa (havainnointipiste C). - Mallinnukseen vaikuttavista oletuksista ja epävarmuustekijöistä olisi syytä kertoa laajemmin selostuksessa. Selostuksesta ei esimerkiksi selviä, mistä auringonpaistetuntien määrä on saatu (eri luvut luonnos- ja ehdotusvaiheessa) eikä miksi mallinnuskarttojen mukaan ehdotusvaiheen 205-metristen voimaloiden välkevaikutukset olisivat lähes samat tai jopa lievemmät kuin luonnosvaiheen 180-metristen voimaloiden välkevaikutukset. ELY-keskuksen Huso-Pöylästä saamasta palautteesta suuri osa on koskenut melu- ja välkekarttoihin liittyviä epäselvyyksiä. Melu- ja välkevaikutustenlieventäminen Meluraportin mukaan tuulivoimalaitoksia on mahdollista ajaa meluoptimoidulla ajolla, jolloin esimerkiksi roottorin pyörimisnopeutta rajoitetaan kovemmilla tuulennopeuksilla siiven lapakulmaa säätämällä. Tämä vähentää yhden voimalan äänitasoa korkeimman taatun äänitason osalta noin 2-6 db. Välkevaikutuksia taas voidaan selostuksen mukaan tarvittaessa lieventää pysäyttämällä tuulivoimala epäedullisissa olosuhteissa. ELY-keskus toteaa, että em. toiminnallisen säätelyn toteuttaminen, seuranta ja valvonta vaatisi erillisiä ympäristönsuojelulain 85 mukaisia määräyksiä tai ympäristölupamenettelyä. ELY-keskus katsoo, että kaavasuunnittelun keinoin tulee pyrkiä sellaiseen tuulivoimaloiden sijoitteluun tai voimalamallin liittyviin ratkaisuihin, ettei suunnittelun ohjearvojen ylityksiä tapahdu. Asutuksen kannalta Osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa laadittuun varjostuselvitykseen on koottu tiedot kaikista kaavaprosessin aikana tehdyistä mallinnuksista ja kuvattu mallinnusprosessi, käytetyt lähtötiedot ja muut mallinnuksessa huomioon otetutut tekijät. Pohjoisimpien voimaloiden sijoittamista etäämmälle altistuvista kohteista ei suunnittelualueen olosuhteista johtuen ole mahdollista. Kol- 17

suositukset ylittäviä meluja välkevaikutuksia synnyttävien voimaloiden 1, 2 ja 3 sijoittelua etäämmälle altistuvista kohteista tulee edelleen selvittää jatkosuunnittelussa. Lisäksi ELY -keskus katsoo, että kaava-alueen rajauksen olisi syytä ulottua alueelle, jolla meluvaikutukset estävät asuin- tai lomarakentamisen. Suunnittelualueen rajauksen tulisi soveltuvin osin kattaa 35 db:n melualue. Selostuksessa olisi hyvä esittää kaava-alueen rajaus ja 35 db:n meluvyöhyke samalla kartalla päällekkäin. Yhteisvaikutukset Lähimpänä olevat ELY-keskuksen tiedossa olevat käynnistyneet tuulivoimahankkeet ovat Sauvon Timarissa noin 15 km:n, Sauvon Steningessa 17 km:n, Kemiönsaarella Gräsbölessa 22 km:n, Pöytyän Santinkulmassa 25 km:n, Kemiönsaaren Påvälsbyssa 27 km:n ja Nordana-Lövbolessä 28 km:n, Marttilan/Koski TL:n Verhonkulmassa noin 30 km:n sekä Salon/Raaseporin Näsenkartanossa 31 km:n etäisyydellä. Lisäksi Salon Märynummessa on suunnitteilla yksittäisiä tuulivoimaloita noin 13 km:n etäisyydellä hankealueesta. Kaikkia edellä mainittuja hankkeita ei ole kuvattu selostuksen luvussa 3.3.7. Hankkeella voi olla yhteisvaikutuksia muiden tuulivoimapuistohankkeiden kanssa, mutta ne eivät etäisyyksien perusteella ole todennäköisesti merkittäviä. Seuranta Yleiskaavan toteuttamisen vaikutukset ovat monitahoiset. Ne koostuvat luontoon ja maisemaan kohdistuvista vaikutuksista, melusta, varjostuksesta sekä näiden tekijöiden aiheuttamasta asuin- ja elinympäristön viihtyvyyteen kohdistuvista vaikutuksista. Vaikutusten arvioinnin kautta pyritään sellaiseen kaavaratkaisuun, ettei ennakoimattomia haitallisia vaikutuksia syntyisi. Suunnitteluvaiheen arviointiin liittyy kuitenkin epävarmuutta ja todelliset vaikutukset ilmenevat vasta kaavan toteutumisen myötä. Rakentamisen jälkeen meluvaikutusten seurantaa voidaan suorittaa meluselvityksen (s.12) mukaan melumittauksin, joista ohjeistetaan myös ympäristöministeriön tulevassa oppaassa. Mittauksin voidaan varsin luotettavasti todeta melutasot, melun manneksi pohjoisin Paimion puoleinen tuulivoimala on poistettu lopullisesta osayleiskaavan maankäyttösuunnitelmasta ja tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelmasta. Suunnittelualueen laajentaminen kattamaan 35 db.n vaikutusalue ei ole perusteltua kaavan ollessa jo viimeistelyvaiheessa. Kaikki kaavan maankäyttöratkaisusta aiheutuvat vaikutukset selvitetään siltä laajuudelta, minne ulottuvat. Tämä koskee niin melua, välkettä kuin myös maisemavaikutuksia. Kaavoitusvaiheessa olevat lähialueiden tuulivoimahankkeet on tarkistettu kaavan viimeistelyvaiheessa ja tiedot päivitetty kaavaselostukseen kohtaan 3.3.7. Muut käynnissä olevat hankkeet sijoittuvat noin 30 km:n etäisyydelle Huso-Pöylän alueesta, joten yhteisvaikutuksien voidaan arvioida jäävän vähäisiksi. Osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa on laadittu seurantaohjelma, jonka avulla selvitetään tuulivoimahankkeen keskeiset rakentamisen aikaiset ja käytönaikaiset vaikutukset alueen luontotekijöihin, maisemaan sekä asuin- ja elinympäristön viihtyisyystekijöihin. Seurantaohjelma tarkka toteutus määritellään rakennuslupamenettelyn yhteydessä. 18

2. Varsinais-Suomen liitto luonne sekä tehdä vertailuja mallinnettuihin melutasoihin ja annettuihin melun suunnittelun ohjearvoihin. Muutoin kaavaselostuksessa ei ole lainkaan käsitelty kaavan toteutumisesta aiheutuvien vaikutusten seurannan tarvetta. ELYkeskus katsoo, että seuranta tulisi olla selostuksessa mukana omana lukunaan. Kaavan laatimisen yhteydessä tulee esittää tuulivoimaloiden toiminnan aikaiset keskeiset vaikutukset eli melu-, välke- ja luontovaikutukset, kattava seurantaohjelma, joka tulisi mahdollisuuksien mukaan kytkeä hankkeen edellyttämiin lupiin. Seurantaan olisi hyvä sisällyttää myös asukaskyselyitä ja maisemallisten vaikutusten seurantaa. Linnustovaikutusten seuranta olisi tarpeen aloittaa jo rakentamisen aikana. 29.1.2014 Huso-Pöylän tuulivoima-alue sijaitsee ympäristöministeriössä vahvistettavana olevan tuulivoimavaihemaakuntakaavan tuulivoima-alueiden (tv) alueella. Osayleiskaavaa täydentävää hyvin maakuntakaavan ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tavoitetta tuulivoimarakentamisen keskittämisestä. Maankäyttöjaoston 29.4.2013 ( 37) osayleiskaavaluonnokseen antamat huomiot ja täydennystarpeet maakuntakaavamerkinnöistä sekä niihin kohdistuvista vaikutuksista, erityisesti maisema-arvioon liittyen on huomioitu kattavasti osayleiskaavan ehdotusvaiheen aineistoissa. Kuvasovitteita ja maisemavaikutuksia on liiteaineistoissa tutkittu siten, että niiden perusteella pystyy luomaan kattavan kokonaiskuvan hankkeen vaikutuksista. Myös luontoarvoihin kohdistuneet huomiot ja lisäselvitystarpeet on ratkaistu hyvin kaavatyön edetessä. Teknisenä huomiona tulee kaavoitustyön edetessä kiinnittää huomiota Paimion ja Salon kaupunkien rajalla sijaitsevaan tuulivoimalaan. Lähtökohtaisesti olisi perusteltua sijoittaa tuulivoimalan edellyttämä tuulivoimaloiden alueen merkintä (tv) ja ohjeellinen tuulivoimalan sijainti kokonaisuudessaan vain toisen kaupungin alueelle. Tällä ehkäistään ja vältetään mahdolliset ongelmatilanteet esimerkiksi rakennuslupavaiheessa sellaisessa tilanteessa, jossa toinen kunta myöntää rakennusluvan laitokselle, jonka lavat pyörivät osin toisen kunnan puolella. Maankäyttöjaosto puoltaa Huso-Pöylän tuulivoima-alueen osayleiskaavan hyväksymistä. Voimalan sijaintia on muutettu siten, että se kokonaisuudessaan sijoittuu Salon puoleiselle kaava-alueelle 19

3. Varsinais-Suomen maakuntamuseo 24.1.2014 Kaava-alueella on Mikroliitti Oy:n toimesta tehty syksyllä 2013 kiinteiden muinaisjäännösten inventointi. lnventoinnissa hankealueelta löytyi kaksi ennestään tuntematonta muinaismuistolain (295/63) rauhoittamaa kohdetta: Myllytyry 1 (myllypato) ja Myllytyry 2 ((tervahauta). Lisäksi kartoitettiin kaksi vanhaa rajamerkkiä. Muinaismuistot on merkitty ja otettu huomioon kaavakartalla ja kaavaselostuksessa asianmukaisesti. Näiden kaikkien edellä mainittujen kohteiden voidaan katsoa sijaitsevan riittävän etäällä suunnitelluista voimaloista tai tie- ja kaapelilinjoista. Suunnitellun kaava-alueen ulkopuolella, sen kaakkoispuolella sijaitsee kuitenkin Pöylän muinaislinna, joka voidaan luokitella valtakunnallisesti merkittäväksi muinaisjäännökseksi. maisemaselvityksen sivulla 16 todetaan, että "Voimalat ja linnavuori sijoittuvat toisistaan erillisille metsäselänteille joita erottaa kapea viljelylaakso. Voimaloilla ei siten tässä suhteessa ole suoraa linnavuoren maisemallista tai hierarkista asemaa heikentävää vaikutusta", Toisaalta maisemaselvityksen sivulla 31 todetaan, että linnavuoren laelta erityisesti länteen ja luoteeseen suuntautuviin näkymiin kohdistuu merkittäviä maisemallisia vaikutuksia. Suuren kokonsa vuoksi voimalat tulevat muodostumaan hallitseviksi elementeiksi ja muuttavat metsäisten alueiden maisemakuvaa. Maisemaselvityksen liitteen 1 havainnekuvien (kuvauspisteet 1 ja 3) perusteella maakuntamuseo katsoo, että suunnitellut tuulimyllyt tulevat oleellisesti muuttamaan ja heikentämään nimenomaan linnavuoren visuaalista maisemaa ja asemaa alueen maisemakuvassa. Korkeat tuulimyllyt tulevat hallitsemaan sekä linnavuorelta että viljelylaaksosta avautuvia näkymiä ja heikentävät siten linnavuoren historiallisen kontekstin ja luonteen ymmärrettävyyttä. Kulttuuriympäristön kannalta tarkasteltuna maisemaselvityksen liitteen 1 havainnekuvat (kuvauspisteet 1, 5 ja 6) näyttävät tuulimyllyjen erittäin haitallisen maisemavaikutuksen erityisesti maakunnallisesti merkittävään Pöylän kylään, Kurjen kylään sekä valtatieltä 110 Kurjentien kohdalta kaakkoon avautuvassa maisemassa. Eteläisimmät myllyt ovat haitallisimmat muinaislinnan ja Pöylän kylän osalta, Kurjen kylän kannalta haitallisin on mylly, joka asettuu Kurjentieltä nähtynä suoraan kylän taakse. Valtatie 110 nähtynä myllyt asettuvat hajalleen yli koko peltoaukean takana aukeavan horisontin. Maiseman, maisemaselvityksen sekä maisemaan kohdistuvien vaikutusten osalta on vastattu yleisvastineen luvussa 1. Maisema. 20