Istunnon aiheita Suomen kehitysyhteistyön tuloksista ja vaikutuksista maatasolla Juhani Koponen 10.2. 2012 Keskustelu EU:n kehityspolitiikan päälinjoista Suomen kehitysyhteistyön evaluointi Nepalissa, Nicaraguassa ja Tansaniassa Tansania ja Vietnam kaksi erilaista kehitystarinaa osin samanlaisesta taustasta Miksi apu toimii eri maissa eri tavoin? Kysymykset 10.2. istuntoon Kuinka European consensus määrittelee kestävän kehityksen ja politiikkajohdonmukaisuuden? Millaisena se näkee kaupan roolin kehityksessä? Mitä uusia painotuksia Agenda for change tuo? Kuinka se määrittelee apu- ja muiden poliitikkojen suhteen? Miten avun suuntaminen (allocation) muuttuu? Mitä tarkoittavat eriytyneet kumppanudet ( differentiated partnerships )? Mikä on ehdollisuuden (conditionality) rooli? Suomen kehitysyhteistyön maatason evaluointi Suomen maaohjelmat Nepalissa, Nicaraguassa ja Tansaniassa 2002-2011 arvioitiin 2011-12 Kansainvälinen konsulttiryhmä (myös suomalaisia ja paikallisia) Dokumentteja, kirjallisuutta, haastatteluja, kenttäkäyntejä 14 arviointikriteeriä: relevanssi, tehokkuus, strateginen tuloksellisuus, vaikutus, kestävyys, koordinaatio, täydentävyys, yhteensopivuus, yhteyksien huomiointi (connetedness), johdonmukaisuus, suomalainen lisäarvo, kumppaneiden tyytyväisyys, ohjelmointilogiikka, toistettavuus Suomen kumppanimaat Suomen apu arvioiduille maille Finnish ODA to Nepal, Nicaragua, Tanzania and North and Central American region 120 1400 Constant 2009 USD millions (countries and regions) 100 80 60 40 20 0 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 Nepal Nicaragua Tanzania N. & C. America, regional 2004 2006 2008 2010 1200 1000 800 600 400 200 0 Constant 2009 USD millions (all recipients) 1
Nepal Suomen apu Nepalille Alkoi 80-luvulla, kasvanut viime vuosina, nyt noin 11,5 M, 3.5 % kokonaisavusta (isoimmat UK, USA, Saksa, Norja, Tanska, EU, Japani, Sveitsi + Kiina ja Intia) Budjettitukea ei edes aloitettu(korruption pelko) Vesihankkeita ( WASH) keski- ja länsi-nepalissa Tukea perusopetusohjelmille (vähemmän rahaa kuin muuta panosta) Paluu metsäsektorille poissaolon jälkeen metsävarojen arviointi, uusi yhteishanke Tukea ympäristöhallinnolle, jätehuoltoon jne. Tukea rauhanrahastolle, ihmisoikeuselimille jne. (maolaiskapina 1996-2006, poliittinen epävakaus jatkunut) Nicaragua Suomen apu Nicaragualle Alkoi 1980-luvulla (sandinistit 1979-1990, 2007-), nyt noin 11 M, ajettaneen alas (paitsi kansalaisjärjestöapu) Budjettituesta ja hyvän hallinnon sektoriohjelmista jo luovuttu Maaseutukehitys (hankkeita ja ohjelmia, Boaco- Chontales) Lisääntymisterveys, naisten asema, sukupuolten tasa-arvo (hankkeita, kansalaisjärjestötukea) Hyvä hallinto hallitusten välisistä hankkeista hallitusta vastustavien kansalaisjärjestöjen tukeen Tansania Suomen apu Tansanialle Historiallisesti ykkösmaa, yhteistyötä 60-luvulta, yhteispohjoismainen valinta (köyhä, vakaa maa) 30 M (1,5 % kokonaisavusta), laski vahingossa 2010, menetti ykköspaikkansa Budjettituen ykkösmaa, Suomi ei silti pj:nä Tukea paikallishallintouudistukselle (rahaa ja ryhmän pj) Metsät ja maankäyttö (metsävarojen arviointi, metsäohjelma, yksityismetsätalouden painotus) 2007- hankkeita: keke/johtajuusinstituutti, agrobisnes (Mtwara ja Lindi), ICT ja tietoyhteiskunta, Dar es Salaamin sähkönjakelu 2
Suomen avun trendejä Ennen 2007:ä: budjettituen ja ohjelma-avun varovainen lisäys, tiivistyvää yhteistyötä muiden avunantajien kanssa Suhtautuminen budjettitukeen ja sektoriohjelmiin muuttunut kriittisemmäksi sekä 2007 ohjelman että maiden sisäisten sotkujen vuoksi 2007--: lisää rahaa ja lisää avun pirstoutumista (suomalainen lisäarvo -hankeapua) 2012- arvoperusteisuuden korostuminen Evaluoinnin tuloksia Myönteinen yleiskuva, Nepalista positiivisin, Tansaniasta kriittisin Avun suuntautuminen ja muodot kussakin maassa johtuivat vähemmän suunnittelusta ja enemmän muista tekijöistä (hallitusten politiikat ja tarpeet, päättäjien henkilökohtaiset preferenssit, maiden erityisolot jne.) Kiitosta lähetystöjen henkilökunnalle haasteisiin mukautumisesta professionaaliset arvot säilyttäen Puutetta strategisesta kunnianhimosta (keskeisiin ongelmiin vaikuttaminen yhdessä muiden kanssa) Opetuksia ( Lessons learned ) Toimittava yhdessä muiden kanssa vaikka pienin mutta hyvin suunnatuin panoksin ja osallistuttava pitkän ajan ohjelmiin Otettava täydentävä rooli innovatiivisissa ja strategisissa teknisissä kokeiluissa ja kumppanuuksissa Säilytettävä dialogi hallitusten kanssa vaikeinakin aikoina Ymmärrettävä seuraukset jos tukee hallituksen kanssa kilpailevia kansalaisjärjestöjä Säilytettävä kriittisen ystävän ja kumppanin rooli Ohjelmoinnin perustuttava läpinäkyvään analyysiin ja kollektiiviseen päätöksentekoon Kysymysmerkkejä (JK) Evaluointi keskittyi avun tekniikkaan ja sisäisiin mekanismeihin enemmän kuin sen tosiasiallisiin tuloksiin, evidenssi jälkimmäisestä epäselvä Laajempi konteksti: ODA merkitys vähenemässä jopa Tansaniassa ja etenkin Nepalissa ja Nicaraguassa (Kiina, Intia, Venezuela uusina apulähteinä), miten arvioida Suomen avun osuus? Köyhyys vähentynyt eniten Nepalissa (40 25 %) mutta päätekijä siirtolaisten rahalähetykset Kaikki kolme edelleen köyhiä maatalousvaltaisia maita, ei merkkejä rakenteellisista muutoksista Vietnam Suomen apu Vietnamille Kehitysyhteistyötä 1970-luvulta, taustalla yhteispohjoismainen solidaarisuus, Suomi (ja Ruotsi) pysyivät myös 1980-luvulla Määrällisesti suhteellisen pieni ohjelma koostui muutamasta isosta hankkeesta (vesiohjelmat, korjaustelakka) 2010 14 milj (alle 1 % kokonaisavusta) köyhyysohjelmiin, maaseutukehitykseen, kaupunkien vesihuoltoon, tietoyhteiskuntaan ja metsäalalle myös korkotukiluottoja ajetaan Tekeillä siirtymästrategia monipuolisempaan yhteístyöhön v. 2015 mennessä 3
Tansania ja Vietnam, perustiedot Lindin lääni, Tansania Tanganjika ja Sansibar Pinta-ala 945,000 km2, 25 % maasta suojeltua N. 45 miljoonaa asukasta, kasvuvauhti 2.6 % Kaikkia Afrikan kieliryhmiä, yli 100 etnistä ryhmää, swahilin kieli yhdistää Bktl/henki USD 530 USD (195/215), PPP: 1,420 (186/215) - 2010 HDI-ihmiskehityssijoitus samaa sarjaa, 148. 169:stä (2010) Pohjois- ja Etelä-Vietnam Pinta-ala 332,000 km2, yli 2000 km:n alava rannikko Lähes 90 miljoonaa asukasta, kasvuvauhti 1 % 87 % vietnamilaisia (viet / kinh), 3 % kiinalaisia, noin 30 vuoristokansaa (hmong, dao, tay, thai ) Bktl/henki 1100 USD (170/215), PPP: 2910 (162/215) - 2010 HDI-sijoitus 128/187 (2011) Hue, Vietnam Historiaa, Tansania ja Vietnam Tanganjikan ja Sansibarin liitto 1964 Tanganjikan itsenäisyys 1961 (Julius Nyerere), Sansibarin vallankumous 1964 Siirtomaavalta: Tanganjika - Saksa 1890-1918, Britannia 1918-1961, Sansibar - Britannia 1890-1963 Aiemmin pienehköjä poliittisia yksiköitä, kauppajärjestelmä (norsunluu, orjat) yhdisti Yksipuoluejärjestelmä 1965-1992, sittemmin puolueet kilpailevat, vanha valtapuolue CCM yhä ylivoimainen Itsenäisyysjulistus (Ho Tshi Minh) 1945, sota Ranskaa vastaan, jako 1954, kapina etelässä 1957-. USA mukaan 1961, sota, yhdistyminen 1975 Siirtomaavalta: Ranska 1858 lähtien, 1885 Ranskan Indokiina Kiinalaisia valtioita e.a.a., vietnamilainen dynastia 939 lähtien Pohjoisessa de facto yksipuoluejärjestelmä, ulotettiin etelään (isänmaanrintama), vaaleissa useita ehdokkaita Kommunistisen puolueen ylivalta jatkuu Kehityspolitiikkaa, Tansania ja Vietnam Kehitysapu, Tansania ja Vietnam 1961-67: maltillinen keskivertopolitiikka, päämääränä modernisaatio 1967-1980-luku: radikaali ujamaa politiikka (afrososialismi ja omaehtoisuus, kyläistäminen) 1980-luvun puoliväli n. 2000 vakauttaminen ja rakennesopeutus (IMF ja Maailmanpankki syöttivät): devalvaatio, kaupan vapauttaminen, yksityistäminen 2000-luku: köyhyyden vähentäminen edellisen pohjalla ja avun harmonisointi ekstraktiivinen kapitalismi Yhdistymisen jälkeen 1975- suunnitelmatalous ja tuotannon kollektivisointi myös etelässä, NL:n tuki hupeni 1980-luvulla, USA:n saarto 1986: Doi Moi uudistukset: mahdollisuus viljellä ja myydä omilta palstoilta, yrityksille enemmän liikkumatilaa, oma aloite, MP alkoi tukea Vapaakauppaan vähitellen (WTO-jäsenyys 2007), pankit ja isot yritykset edelleen valtion omistuksessa, tuontia, pääomavirtoja säädellään Sosialistisesti suuntautunut markkinatalous Nousuja ja laskua, uusi nousu 2000-luvulla, DAC maiden apu melkein 3-kertaistunut lähes 3 mrd USD:hen (n. 65 / henki), enimmäkseen lahjaa - Kiina, Intia tulossa Parhaimmillaan yli kolmannes avusta yleiseen budjettitukeen (14 donoria), leikattu rajusti Riippuvuus kasvanut: apu 11,4 % BKT:sta 2000, nyt n. 13 % (FDI 700 milj UDS 2010) Kaikki tärkeimmät avustajat läsnä : Maailmanpankki suurin, AfDB, EU, UK, USA, Hollanti, pohjoismaat, Japani Avustajat harmonisoineet toimintaansa, hallituksen rooli heikompi Suuri osa avusta sosiaalisektoreille, myös infraa Lähes tyrehtyi 1980-luvulla, kasvanut 1990-luvulta, lähes 3 mrd USD 2010 (33 USD / henki), suuri osa lainaa Alle 10 % yleiseen budjettitukeen (11 donoria) Riippuvuus vähentynyt: 5,5 % bktl:sta 2000, 3,1 % 2010 (FDI n. 11 mrd USD) Japani tärkein avustaja (1/3, WB, ADB myös suuria Hallitus määrää tahdin, avustajat harmonisoivat omaa toimintaansa Suuri osa avusta infrastruktuuriin, myös aluekehitykseen (köyhyys vähemmistöalueilla) 4
Tansanian trendejä Talouden kasvuluvut korkeahkot (ylensä 6-7 %, eräät makroekonomiset indikaattorit laskussa (inflaatio yltynyt lähes 20 %:in) tai kiistanalaiset (kasvuluvut) HBS 2006-07: köyhyyden väheneminen 2001-07 hidasta (köyhyysrajan alapuolella 35.7 33.3 % väestöstä, aboluuttinen määrä lisääntynyt miljoonalla) Lisää kouluja rakennettu, koulussakäynti lisääntynyt, lapsikuolleisuusluvut laskussa mutta vähän muutosta aikuisten lukutaidossa, tautien esiintymisessä, jne. Avunantajien johtopäätös: apu ei ole ollut riittävän tuloksellista Ei viitteitä talouden rakennemuutoksesta ( mama ja kuokka -talous: riippuu maasta ja säästä) Vietnamin trendejä Talouden menestystarina jatkunut, talous kasvaa (7.5-8.5 %/v, notkahtanut 2009:n jälkeen, 6.8 % 2010) Köyhyys puolittunut aikaa sitten (köyhyysrajan alapuolella 58 % väestöstä 1993, 24.1 % 2004, 13 % 2011) Taloudessa käynnissä rakennemuutos jo muuttunut keskituloiseksi maaksi, teollisuusmaaksi 2020? Monipuolinen vientirakenne: nousi muutamassa vuodessa maailman toiseksi suurimmaksi riisin, kahvin, cashew n viejäksi, myös tärkeä teva-, jalkineviejä Väestönkasvu laantunut, väestörakenne sopivan nuorisopainotteinen (29 % alle 15 v. vrt. Kiina 19.5 %, Tansania 44 %) Taustalla maa- ja viljelyreformit, korkea koulutustaso Tähänastinen talousintegraatio alimmalla tasolla, vastedes vaikeampaa, joutuu itsekin avaamaan markkinoitaan, nousemaan arvoketjuissa Apu ja kasvu Tansaniassa Yleiset korrelaatiot avun ja talouskasvun välillä heikot ja kiistanalaiset, Tansaniassa selvemmin positiivinen Tansaniassa paljon talouskasvusta näyttää olleen apuvetoista Historiallisesti apuvirtojen ja talouskasvun lisääntyminen näyttävät osuvan pitkälti yksiin (1970- luvun alku, 1980- ja 1990-luvun loppu, 2000-luku) Julkinen hallinto nopeimmin kasvavia talouden aloja (viestinnän, kaivostoiminnan jälkeen) Sellainen kasvu on pinnallista, ei osoita edes tuotannon saati tuottavuuden nousua ja tuottavuus on taloudellisen kehityksen avain Apu ja valtio Valtio hyötyy avusta enemmän kuin kansa? Tansanian Views of the People 2007 : useimmat (kantaa ottaneista): apu hyödyttää eniten virkamiehiä Valtion toimeenpaneva osa (presidentti, avainministerit ja - virkamiehet) hyötyvät ja vahvistuvat muiden kustannuksella? Kyllä, mutta riippuu myös avun muodosta (vrt. budjettituki vs. hankeapu) Apu johtaa veropohjan laiminlyömiseen ja heikentää valtion vastuuvelvollisuutta kansalaisiaan kohtaan? Tansanian evidenssi: valtion oma varainkeräys parantunut mutta yhä vain 16 % bkt:sta, verorasitus jakautuu kovin epätasaisesti, köyhimmät ja rikkaimmat välttyvät Korruptio: TPI:n indeksiluku 3 (2011, sijoitus 100/183) Avun lieveilmiöitä Vietnamissa Thua Thien Hue, Vietnam Vietnam kulttuurisesti ja poliittisesti suljetumpi yhteiskunta, tiedetään vähemmän mitä tapahtuu Vietnamin taloudessa paljon epävarmuustekijöitä mutta avun merkitys niiden syntyyn tuskin keskeinen Inflaatio kiihtynyt, valtionpankki yrittänyt pitää valuutan arvoa yllä, keinottelu uhkaa Uudistukset ja talouskasvu olivat jo alkaneet kun apu alkoi lisääntyä Korruptio levinnyt laajalle: Vietnam TPI:n indeksissä 112 sijalla 2.9 pisteellä 2011, parantunut hieman (121. 2008), yhteys apuun epäselvä mutta tuskin olematon 5
Mitä avusta jäljellä Tansaniassa? Valmetia viidakkoon Kadonneita : troolarit, MECCO-rakennusyhtiö, Mbeyan meijeri Kartat, suunnitelmat missä ne ovat? Kuka käyttää? Onnelan asuintalot jäljellä, luovutettu virallisesti Tansanialle Useimmat teollisuushankkeet yksityistettiin pilkkahinnalla, jatkavat mutta paljon vaikeuksia edessä 2800 Valmet-traktorista jokunen toimii? Sähköyhtiö Tanesco, Dar es Salaamin satama avainasemissa, molemmilla paljon vaikeuksia Koulutusinfrahankkeet jatkavat osana laajempia tansanialaisia instituutioita Maaseudun vesi- ja kehityshankkeet paljonko elämä muuttunut Mtwarassa ja Lindissä? Vesi yhä suurin ongelma! Kaivoshankkeet kanadalaisille suurfirmoille Metsäapu: politiikka ja lait paikallaan, hallinto heikko, metsäkato jatkuu Paikallishallinto:? entä Vietnamissa? Hanoin vesilaitos Epäsystemaattisempi tarkastelu Isot historialliset projektit jatkavat: Pha Rungin telakka, Hanoin, Haiphongin vesilaitokset ( Suomi-vesi ) Maaseutu- ja metsähankkeiden arvioinnit varovaisen myönteisiä, kokonaisvaikutus ei kuitenkaan selvillä Korkotuki takellellut Apu ja kehitys Tansaniassa ja Vietnamissa Kehityksen perustekijät muualla kuin avussa eri kulttuuri, historia, maantiede - lähtökohdat Vietnamin uudistukset kotoperäisiä, Tansanian ulkoa syötettyjä Kehitysvaltio vs. pehmeä valtio Apu voi lisätä talouskasvua sinälläänkin Apu luo pysyvää infrastruktuuria Apu jouduttaa tiettyjä reformeja mutta jarruttaa toisia Avulla monia suunnittelemattomia vaikutuksia ja haittavaikutuksia Enemmän vaikutuksia kuin tuloksia? 6