Ajatuksia alue-ennakoinnista uudessa maakunnassa 2020- Muutosjohtaja Timo Vesiluoma 3.10.2017
Sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluvaihe 2 Satakunnassa Esivalmistelu jatkuu Satakuntaliiton hallinnoimana Esivalmisteluvaihe 2- projektina ajalla 1.7.2017 31.5.2018. VM:n rahoitus 90 %, Satakuntaliitto 10 % Väliaikaishallinnon toiminta on tänä aikana luonteeltaan epävirallista ja valmistelevaa siihen saakka, kunnes Eduskunta on vahvistanut maakuntauudistusta koskevat lait todennäköisesti toukokuussa 2018. Muokatut lait tullevat Eduskunnan käsittelyyn 2/2018. Esivalmisteluvaiheen 2 projektimaisella menettelyllä turvataan esivalmistelun jatkuvuus Satakunnassa. Väliaikaishallinto valmistelee asioita epävirallisesti väliaikaishallinnon työlistan mukaisesti. Tarvittavat juridiset päätökset Satakuntaliiton hallintosäännön mukaisesti
Maakuntauudistuksen jatkovalmistelun organisointi Satakunnassa 1.7.2017 kesäkuu 2018 t: Maakunnan sotepalvelut - Vanhuspalvelut I&O - Lasten ja perheiden palvelut Lape - Sairaanhoitoon liittyvät tukipalvelut - Muut tukipalvelut - Kehittämisyksikkö - Tuotteistustyöryhmä - Ympäristöterveydenhuollon ryhmä - Päivystys 24 h - Terveyden ja hyvinvoinnin työryhmä - Aikuis-päihde ja mielenterveystyöryhmä - Vammaispalvelutyöryhmä - Yhdyspinta-ja sidosryhmätyöryhmä Vapaaehtoinen poliittinen ohjausryhmä 15+2 jäsentä Väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) 15 + 15 jäsentä Toimi johtoryhmänä Vaten alaiset muut työryhmät, esim. valmisteluryhmien puheenjohtajien kokous Asioita valmisteleva, palkattu projektitoimisto (noin 10-25 htv) Maakunnan konsernipalvelut: Talous (liittyy myös maakunnan simulaatiobudjettiin) Hallinto sekä konserni- ja omistajaohjaus Henkilöstöhallinto ja -siirrot Tietohallinto ja ICT-ryhmä Väliaikainen YTelin (2+2+2) Maakunnan elinvoimapalvelut - Aluekehitys - Kasvupalvelut - Maaseutupalvelut - Alueiden käyttö, ympäristö ja liikenne - TTuo Maakuntastrategian valmistelutyön koordinointi Turvallisuus ja varautuminen - maakuntakonserni ja toimialat Maakunnan viestintä
Maku-elinvoimapalvelujen kehittämislinja sisältää maakuntauudistuksen esivalmisteluvaihe 2:ssa: Käsittää seuraavat toimialat: Aluekehityspalvelut Kasvupalvelut (työvoima- ja elinkeinopalvelut) Alueiden käytön palvelut Ympäristöpalvelut Liikennepalvelut Maaseutu- ja lomituspalvelut Jokaisella toimialalla oma valmistelu- tai alaryhmä 6-10 h, jotka tekevät käytännön valmistelutyötä. Luovat suunnitelman /toimintamallin palvelujen järjestämiseksi ja tuottamiseksi Kuulevat työssä asiakkaita ja sidosryhmiä Ryhmät organisoituvat ja täydentävät kukin tavoitteensa 10-11/2017 Maakuntastrategian valmistelun koordinointi
Alueiden kehittämisen tavoitteet Aluekehittäminen on ministeriöiden, maakuntien, kuntien ja muiden toimijoiden vuorovaikutukseen perustuvaa laaja-alaista ja monitasoista toimintaa maan eri alueiden kehittämiseksi. Alueiden kehittämisen tavoitteena on: 1) vahvistaa alueiden uudistumista, tasapainoista kehittymistä, kilpailukykyä sekä talouden kasvua kaikilla alueilla; 2) vahvistaa ja monipuolistaa kestävällä tavalla alueiden elinvoimaa ja kasvua tukevaa elinkeinorakennetta sekä edistää taloudellista tasapainoa; 3) edistää kestävää työllisyyttä sekä väestön hyvinvointia, osaamista, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja sosiaalista osallisuutta sekä maahanmuuttajien kotoutumista; 4) vähentää alueiden välisiä ja sisäisiä kehityseroja ja kannustaa käytettävissä olevien voimavarojen täysimääräiseen käyttöönottoon kestävällä tavalla; 5) parantaa alueiden omia vahvuuksia ja erikoistumista sekä edistää niiden kulttuuria; ja 6) parantaa elinympäristön laatua, kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta ja saavutettavuutta. ALKE-lakiluonnos 5
Alueiden kehittämisen tehtäviä uudessa maakunnassa Strateginen suunnittelu Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman sekä toimeenpanosuunnitelman laadinta ja toteuttamisen seuranta, RIS 3- strategian laatiminen (älykäs erikoistuminen) Kulttuuristrategiatyö ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntaohjelmaa, liikunnan edistäminen Kasvuohjelma strategiatyö maakunnan potentiaalisista kasvualoista Rakennerahasto- ja kansallisen rahoitustehtävän hoito Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) ja sen sihteeristön (MYRS) toiminnot Rakennerahasto-ohjelmien välittävän toimielimen tehtävät Satakunnassa: ohjelmavalmisteluun osallistuminen sekä EAKR- ESR -hankehallinnointi ja rahoitusta koskeva neuvonta, em. toimintoihin liittyvät maksatustoiminnot Kansallisten aluekehitysvarojen hallinnointi ja ohjaus välittävänä toimielimenä Maakunnallisen alue-ennakoinnin koordinointi ja aluekehityksen tilannekuvan muodostaminen Alue-ennakoinnin koordinointi Aluekehityksen tilannekuva, Osaamis- ja koulutustarpeen ennakointi (lyhyt ja pitkä aikaväli) Maakunnan kehityksen seuranta, toimintaympäristön analysointi (tilastot, tutkimukset, trendianalyysit)
Alueiden kehittämisen tehtäviä uudessa maakunnassa 2/2 Kansainvälinen yhteistoiminta Maakunnan kansainvälisten yhteyksien hoitaminen sekä kehittämistoimijoiden KVverkostoitumisen ja KV-yhteistyön tukeminen kasvun mahdollistamiseksi Maakunnallinen edunvalvonta Maakunnan yleinen edunajaminen sekä kohdennetut edunvalvontatoimet, erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytysten osalta Maakunnan sisäinen kehittämisen ja edunvalvonnan yhteensovittaminen Aluekehitykseen liittyvät läpäisevät toiminnot, joita ovat: Sidosryhmäyhteistyö (mm. kunnat, järjestöt, yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, elinkeinoelämä, kansanedustajat, kansallinen, ylimaakunnallinen, kansainvälinen) Elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittäminen Maakunnan innovaatiotoiminnan kehittäminen Maakunnan osaamispääoman vahvistaminen
Alue-ennakointiin liittyviä tehtäviä uudessa maakunnassa myös: 12) Maaseudun kehittäminen 15) Työ- ja elinkeinopalveluiden järjestäminen ja kotoutumisen edistäminen 18) Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen ja sen tukeminen ja yhteensovitus maakunnan tehtäviin kuuluvissa asioissa 22) Maakunnan tehtäviin liittyvien kansainvälisten asioiden ja yhteyksien hoitaminen
ALKE-keskustelut ja niiden yhteys maakuntien resurssiohjausprosessiin ALKE-keskustelujen keskeisenä tavoitteena on luoda alueiden kehittämisen tilannekuva. Ensimmäiset keskustelut järjestetään2/2018 Keskustelujen lähtökohtina ovat valtakunnalliset ja maakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet. Alueiden kehittäminen on laajempi kysymys kuin maakuntien tehtäväkenttä. Esimerkiksi väyliä ja koulutusta koskevat asiat ovat alueiden kehittämisen kannalta tärkeitä, mutta ne eivät kuulu maakuntien tehtäviin. Tavoitteena enintään 3-4 läpileikkaavaa strategista teemaa TEM kutsuu kaikki ministeriöt mukaan, uusi maakunta kokoaa tarpeet ja priorisoi ne keskusteluja varten Maakuntien kaikki yleiskatteisella rahoituksella hoidettavat tehtävät eivät ole alueiden kehittämisen ytimessä. Yleiskatteisella rahoituksella hoidettavat kasvupalvelut sen sijaan ovat alueiden kehittämisen ydinasioita ja niitä koskeva osuus keskusteluissa on osa yleiskatteista rahoitusta koskevaa valmistelua. Alueiden kehittämisen ja maakuntien toiminnan ohjaus ovat tästä lähtökohdasta osittain sisäkkäiset asiat ja osittain rinnakkaiset.
Maakuntien toiminnan ja talouden ohjauskeskustelut ALKE-keskustelujen keskeisenä tavoitteena on luoda alueiden kehittämisen tilannekuva. Ensimmäiset keskustelut järjestetään2/2018 Keskustelujen lähtökohtina ovat valtakunnalliset ja maakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet. Alueiden kehittäminen on laajempi kysymys kuin maakuntien tehtäväkenttä. Esimerkiksi väyliä ja koulutusta koskevat asiat ovat alueiden kehittämisen kannalta tärkeitä, mutta ne eivät kuulu maakuntien tehtäviin. Tavoitteena enintään 3-4 läpileikkaavaa strategista teemaa TEM kutsuu kaikki ministeriöt mukaan, uusi maakunta kokoaa tarpeet ja priorisoi ne keskusteluja varten Maakuntien kaikki yleiskatteisella rahoituksella hoidettavat tehtävät eivät ole alueiden kehittämisen ytimessä. Yleiskatteisella rahoituksella hoidettavat kasvupalvelut sen sijaan ovat alueiden kehittämisen ydinasioita ja niitä koskeva osuus keskusteluissa on osa yleiskatteista rahoitusta koskevaa valmistelua. Alueiden kehittämisen ja maakuntien toiminnan ohjaus ovat tästä lähtökohdasta osittain sisäkkäiset asiat ja osittain rinnakkaiset.
ALKE-keskustelut ja niiden yhteys maakuntien resurssiohjausprosessiin Alueiden kehittämisen tilannekuva antaa maakuntien toiminnan ja talouden ohjaukselle merkittävää tietopohjaa kehityssuunnista. Alueiden kehittämisen tilannekuvan pitäisi toimia yhteisenä tietopohjana maakunnille ja ministeriöille arvioitaessa tulevaa kehyskautta ja talousarviovuotta. Alueiden kehittämisen tilannekuva toimii yhteisenä tausta- ja tilannetietona muille sisällöllisille keskusteluille ja neuvotteluille, joita käydään maakuntien toiminnan ja talouden ohjaamiseksi. Aluetalouden, työllisyyden, väestön, yritysten ja toimialojen kehitys maakunnissa vaikuttaa myös niiden palvelujen tarpeeseen, rahoitukseen ja kykyyn järjestää palveluita. Keskustelujen ja neuvottelujen ytimessä on kuitenkin maakunnan oman toiminnan ja rahoituksen käsittely.
Maakuntalain 13 :n mukainen valtion ja maakunnan neuvottelu Valtiovarainministeriö käy kunkin maakunnan kanssa erikseen neuvottelun, jossa painopiste on maakuntien talouden ja kustannuskehityksessä Neuvottelussa käsitellään maakuntien taloutta, kustannuskehitystä, maakuntien omia sopeutustoimia, investointeja sekä tarvittaessa muita maakuntien talouteen ja toimintaan liittyviä asioita Neuvottelun tarkoituksena on syventää maakuntien taloudesta tilasto- ja muun tietopohjan perusteella muodostunutta kuvaa, varmentaa rahoitusperiaatteen toteutumista koskevaa arviointia sekä tuottaa lisätietoa valtion toimenpiteitä koskevaan päätöksentekoon Ensimmäinen nk. simulaatiobudjettikierros on käynnissä Kytkentä maakuntastrategiaan ja maakunnan talouteen
Talouden simuloinnin aikataulu Makulain 13 mukaiset neuvottelut simuloidaan maalishuhtikuussa 2018 Yleiskatteisen rahoituksen laskelmapäivitys julkaistaan huhtitoukokuussa 2018 Pitemmän aikavälin laskelma yleiskatteisen rahoituksen urasta toimitetaan syksyllä 2018 VN-tason yhteistyön simulointi tehdään alkuvuodesta 2018 Tämä tehdään ministeriöiden kesken
Maakuntastrategian valmistelu Maakuntastrategian valmistelussa ja koordinoinnissa huomioon, mm. Maakuntastrategian pakolliset osa-alueet, maakuntalain 35 :n mukaan: asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen (HYTE) maakunnan eri palvelukokonaisuuksien (11+sote) järjestämistä ja tuottamista koskevat strategiset linjaukset maakunnan tehtäviä koskevissa laeissa kuvatut palvelutavoitteet palvelulupaukset alueen (mm. maakuntaohjelma), alueiden käytön (maakuntakaavat), elinympäristön laadun ja alueen elinkeinojen kehittäminen maakunnan omistajapolitiikka (yhtiöt, liikelaitokset) maakunnan henkilöstöpolitiikka (henkilöstöstrategia) asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Arvion tekeminen maakunnan nykytilasta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista maakunnan tehtävien toteuttamiseen Maakuntastrategian kytkeminen mm. taloussuunnitelmaan maakuntalain 103 :n mukaisesti, kytkös JTS:aan Maakuntalain 23 :n mukaisten osallisuuskeskustelujen huomiointi
Maakuntastrategian tasot ja alue-ennakointi JTSviitekehys Alueennakoinnin rooli tärkeä 3. Maakunnan haluama tulevaisuuden tila, mm. maakuntaohjelma, maakuntakaava 3 2 1 1. Maakunnan konsernistrategia: Johtamisen ydin, Visio, missio, arvot, periaatteet 2. Konsernin oma vaikutusalue palveluissa: miten maakunta toimii ja järjestää palvelunsa? Malli: Alasentie-Hakari 2017 mukailtuna
Maakuntastrategian valmistelun vuosikello (luonnos) Strategialuonnoksen viimeistely Maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntastrategian 5-6/2019 Visio- ja arvopaja 2/2018 SWOT-työpaja 3/2018 Nykytila ja taustakuvaus, ohjeet muutosjohtajille, JTS 1 11-12/2017 Strategiabenchmarking 11-12/2017 Tilannekuva/JTS (julkisen talouden suunnitelma) 1-2/2019 Kokoaminen, kirjoittaminen ja muokkaus 8-12/2018 Luonnoksen käsittely maakuntahallituk sessa ja valtuustossa 3-4/2019 Luonnoksen käsittely VATE&poliittinen ohjausryhmä 9-12/2018 OSALLISTAMINEN JA TIEDOTTAMINEN Tilannekatsaus strategiaryhmille 6/2018 Tavoitepaja 5/2018 Strategisten päätavoitteiden työpaja 4/2018 Maakuntastrategiatyörymät työskentelevät 2/2018-6/2018, Muu valmistelutyö 1-6/2018
Malli: Alasentie-Hakari 2017 mukailtuna
ALUE-ENNAKOINNIN VUOSIKELLO Alue-ennakoinnin vuosikello - nykytila Satakunnassa
Alue-ennakoinnin elementtejä uudessa maakunnassa Alue-ennakointi entistä laajempaa. Ennakointiin liittyen uudessa Satakunnan maakunnassa tulee olemaan myös; Monitieteinen sotealan kehittämisyksikkö (sote-palvelut) Soten ja muun kehittämisen rajapinnat Läpäisevä turvallisuus ja varautuminen teema Koskee kaikkea toimintaa, Aluekehitys- ja kasvupalvelulakiluonnos on vielä keskeneräinen TEM muokkaa lakia valiokuntakäsittelyyn perustuslakivaliokunnan kommenttien perusteella Lakiesitys tulossa Eduskuntakäsittelyyn 2/2018 Tulossa muutoksia aiempaan lakiluonnokseen Uudessa maakunnassa ennakoinnin pohjana ovat Satakuntaliiton ja Satakunnan ELY-keskuksen nykyiset alue-ennakointiprosessit
JOHTORYHMÄ TKI-FOORUMIT TIIVIS KYTKENTÄ MAAKUNTAOHJELMAAN JA ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN FOKUSOINTEIHIN. 4 KOKOUSTA VUODESSA 5 KEHITYSALAA ELINTARVIKEALA TEOLLISUUS MATKAILU HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS ENERGIA- JA RESURSSI- TEHOKKUUS SATAMITTARI TILASTOTUOTANTO JA -ANALYYSIT
MDI:n SELVITYS 2016: SATAKUNNAN UUDISTETUN ALUE-ENNAKOINNIN TOIMINTAMALLIN KUVAUS Säännöllisesti kokoontuvia foorumeita ovat alue-ennakoinnin johtoryhmä ja viisi TKI-foorumia sekä vuosittain järjestettävä Satakunnan tulevaisuusfoorumi. Näiden roolia ja rytmitystä on uudessa toimintamallissa täsmennetty. Eri foorumien toimintaa on terävöitetty siten, että ne työskentelevät aiempaa dynaamisemmin, soveltavat erilaisia osallistujia aktivoivia kokousmenetelmiä, jakavat asioiden valmisteluvastuuta osallistujien kesken ja pyrkivät kokonaisuutena työskentelyssä aiempaa analyyttisempään ja tulkitsevampaan rooliin. Ennakointityötä tukemaan voidaan tarvittaessa valjastaa innosuuleja, jotka toimivat alueennakoinnin valmiusjoukkoina. Innosuulit tukevat kokeilevan kehittämisen periaatteiden soveltamista.
INNOSUULIT 1 4 KOKOONTUMISTA VUOSITTAIN TULEVAISUUS- FOORUMI 1 TAPAHTUMA VUOSITTAIN ALUEELLISET KEHITYS- NÄKYMÄT 2 JULKISTUSTA KEVÄÄLLÄ JA SYKSYLLÄ SATAMITTARI TILASTOTUOTANTO JA -ANALYYSIT
ILMIÖKORTTI INNOSUULIEN TYÖKALUNA Kuvaus ilmiöstä: Mista on kyse? Mita tieda mme asiasta (faktat, numerot, näkymät, jne.)? Tarvitaanko uutta tietoa? Mitä uhkakuvia tähän liittyy Satakunnassa? Entä mitä mahdollisuuksia? Ennakoidut vaikutukset: Mita sektoreita ilmiö Satakunnassa erityisesti koskee? Mitä ilmiö meille merkitsee eri sektoreiden na ko kulmasta? Mitkä asiat korostuvat lyhyellä aikajänteellä ja mitkä mahdollisesti pitkällä? Tarvittavat toimenpiteet: Mitä Satakunnassa tulisi tehdä? Kenen tulisi tehdä? Mitä tämä tarkoittaa satakuntalaisen edunvalvonnan näkökulmasta? Selkokielinen kuvaus: Tiivistelmä ja tulkinta, mitä satakuntalaisten tulisi tästä ilmiöstä tietää (niin elinkeinoelämän, julkisorganisaatioiden, poliitikkojen kuin kansalaistenkin)? Ketä ilmiö koskettaa Satakunnassa erityisesti ja kehen vaikuttaa?
ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN Yrittäjyys Toimintalinja 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Toimintalinja 2 PUHDASTA ELINVOIMAA Toimintalinja 3 IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Teollisuuden uudistuminen Kierto- ja biotalous Energia Sininen kasvu Hyvinvointi Elämystalous Turvallisuus Key Enabling Technologies (KET) : Automaatio, robotiikka, data-analytiikka, tekoäly, 3D, Alue-ennakoinnin teemafoorumit 2018- Hyvinvointiteknologiat Saavutettavuus